Kotkaviesti 2022-2

LASTEN JA NUORTEN ÄÄNEN KANNATTAJA

2/2022

NUORET KOTKAT COMMON GROUNDILLA

Tulossa

JUHLALEIRI

20

SISÄLLYS

2-2022 3 Pääkirjoitus 4 Mitä kuuluu, Pinja Perholehto?

6 Elämää jäänmurtajalla 8 Nuoret Kotkat Common Groundilla 10 Tampere haluaa olla lapsiystävällinen kunta 12 Ilmoittautumis- ja matkustusohjesääntö 13 Piirien kesätapahtumia 14 Puuha-aukeama 26 Juhlaleiriä valmistellaan 28 Yhteystiedot

6 8

22 17

PÄÄKIRJOITUS

Julkaisija: Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry Haapaniemenkatu 14, 2.krs.

00530 Helsinki www.nuoretkotkat.fi

Syksy on alkanut

Leevi Karisalmi kotkaviesti@nuoretkotkat.fi

S

yksy on alkanut ja Nuorilla Kotkilla on takanaan vilkas leirikesä. Leireillä on vietetty hauskoja päiviä

Kotkaviestin tilaus­hinta: 20 € /12 kk

ja koettu monia ikimuistoisia hetkiä, on hengailtu ys­

Osoiterekisteri ja mediatiedot: Kotkaliiton toimisto

Leiritunnelmiin pääset palaamaan monissa eri jutuissa

Päätoimittaja: Heta Warto-Tillander Toimitussihteeri: Leevi Karisalmi Taitto: Atte Kalke Painopaikka: Suomen Uusiokuori Oy ISSN 0783-0823 (painettu) ISSN 2670-3769 (verkkojulkaisu) Kannen kuva: Leila Tanskanen Seuraava lehti: 1/2023 aineistopäivä 12.12. ilmestyminen noin 23.1.

Aineisto-ohjeita: Piirrokset onnistuvat lehdessä parhaiten, jos ne on tehty mustalla tussilla tai voimakkailla väreillä.Valokuvissa kiiltävä pinta on parempi kuin matta­pinta. Digitaali­kuvat tulisi tallentaa mahdollisimman isoon kokoon; oletusarvot kameroissa ovat yleensä liian pieniä.

tävien kanssa ja myös tutustuttu uusiin kavereihin. tämän lehden sivuilla.

Moniin kouluihin on perustettu uusia luokkia tänä syksynä. Näillä luokilla on lapsia, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa ja kotimaansa. He opettelevat nyt uutta kieltä ja koulunkäyntiä Suomessa. Ei ole välttä­ mättä helppoa tulla uuteen kouluun ja uuteen maa­ han, jossa on paljon vieraita ihmisiä ja erilaisia tapoja, joihin on aiemmin tottunut.

Onneksi juuri sinä voit olla hyvä kaveri uusille oppi­ laille ja auttaa monissa erilaisissa tilanteissa. Mene vaikkapa välitunneilla rohkeasti juttelemaan ja tutus­ tumaan. Voit olla jäänmurtaja, joka auttaa hankalalla reitillä toisia!

Lehtemme vieraili oikealla jäänmurtajalla kurkkaa­ massa, miltä siellä näyttää, mitä siellä oikeastaan tehdään ja millaista arkea aluksella vietetään. Mielen­ kiintoista tietoa jäänmurtajasta löydät tästä numerosta.

Iloa ja rohkeutta syyspäiviin!

Olethan reilu kaveri kaikille, myös heille, joita et entuudestaan vielä niin hyvin tunnekaan.

Heta Warto-Tillander Päätoimittaja

KOTKAVIESTI 2/2022 • 3

PINJA PERHOLEHTO Olen 25-vuotias isosisko, avopuoliso ja alati utelias rohkelikko.Toimin Demarinuorten ja Hyvinkään kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Rakastan urheilla vapaa-ajallani.

Mitä kuuluu, Pinja Perholehto TEKSTI: LEEVI KARISALMI KUVA: IRJA VAATERI

Mikä oli lempiaineesi koulussa?

Musiikki. En ollut koskaan hyvä piirtämään, mutta rytmitajua löytyi sitäkin enemmän.

Rakastin erityisesti laulaa ja soittaa pianoa.

Musiikissa hienointa on se, että lukematto­ mien vaihtoehtojen joukosta löytyy jokai­ selle jotakin mieleistä.

4 • KOT K AV I E S T I 2 / 2 0 2 2

Mikä oli lapsuuden unelma-­ ammattisi? Entäs tällä hetkellä?

Minulla ei ole koskaan ollut yhtä ainoaa urahaavetta. Olen aina ihaillut monien eri alojen ammattilaisia: leipureita, tutkijoita, muusikkoja ja niin edelleen. Tänä päivänä unelmoin urasta paremman maailman rakentajana. Politiikka tarjoaa yhteisiin asioihin vaikuttamiselle parhaan väylän.

MAINOS

Olet nuoresta asti ollut mukana vaikuttamassa.

Oletko kokenut, että nuorien on helppo vaikuttaa ja päästä mukaan politiikkaan?

Miten nuorten vaikutus­ mahdollisuuksia voisi lisätä tai helpottaa?

Moni asia osallisuuden ja vaikuttamis­ mahdollisuuksien osalta toimii hyvin.

Haasteena tuntuu kuitenkin usein olevan, että vaikka nuoria kuullaan, kuunnellaan­ ko silti todella? Minusta vaikuttamisen paikkoja tulisi olla yhä enemmän ja ennen muuta paikoissa, joissa nuoret muutenkin ovat. Vaikuttaminen on perus­ oikeus, joten sen toteuttamisen ei pitäisi olla vaikeaa! Myös äänestysikärajan laske­ minen ja nuorisovaltuustojen sekä oppi­ las- ja opiskelijakuntien roolin vahvista­ minen olisivat hyviä toimia.

Sosiaalinen media on nykyään tärkeä väylä vaikuttaa ja tuoda omia näkemyksiä esille. Mitä sosiaalisen median kanavaa käytät eniten? Millaista sisältöä haluat somessa esittää?

Instagramia. Pyrin olemaan somessa oma itseni ja pitää sisällön aitona. En halua, että somepersoona ja oikean elämän minä ero­ aisivat kovasti toisistaan. Haluan keskittyä tekemään positiivista sisältöä. Näyttämään, että elämässä on paljon mistä nauttia.

Onko Nuorten Kotkien toiminta sinulle tuttua? Millaisia terveisiä haluaisit lähettää Kotkaviestin lukijoille?

Olen harmitellut näin jälkikäteen, etten lapsena ja nuorena löytänyt tietäni Nuorten Kotkien toimintaan. Monet ystävät ja tutut ovat kertoneet siitä pelkkää hyvää. Yhteisöl­ lisyys, yhdessä tekeminen ja oppiminen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Tätä kaikkea on syytä jatkossakin vaalia – ja siihen te varmasti pystytte!

KOTKAVIESTI 2/2022 • 5

Elämää jäänmurtajalla Toimituksemme pääsi kurkkaamaan, millaista on arki jäänmurtaja Sisulla.

TEKSTI HETA WARTO-TILLANDER KUVAT: SISU WARTO

J

äänmurtajat ovat tuttu näky ja eräänlainen maa­ merkki, kun saapuu Helsingin Kauppatorille Kruunuhaan rantaa pitkin. Useimmiten ainakin jonkun jäänmurtajista voi bongata päivystävän laiturissa.

Höyrykoneen kehittyminen mahdollisti uoman murtamisen jäähän ja jäänmurtajia alettiin käyttää Yhdysvalloissa 1830-luvulla. Euroopassa jäätä mur­ tavien höyrylaivojen rakentaminen alkoi 1870luvulla.

Suomen jäänmurtajat Suomessa tällä hetkellä toimivista jäänmurtajista vanhin on vuonna 1954 valmistunut Voima. Sen jäl­ keen ovat valmistuneet Urho vuonna 1975, Sisu vuonna 1976, Otso vuonna 1986, Kontio vuonna 1987, Fennica vuonna 1993, Nordica vuonna 1994 ja uusimpana ja tehokkaimpana Polaris vuonna 2016.

Urho on aikoinaan suunniteltu edustuskäyttöönkin sopivaksi, Sisu puolestaan koulutustarkoituksiin.

Sisu on valmistettu Wärtsilän telakalla Helsingissä ja se on 104,6 metriä pitkä ja 23,8 metriä leveä. Si­ sun maksiminopeus on 18 solmua eli n. 35 km tun­ nissa. Jäänmurtajien käyttöikä on noin 40–50 vuot­ ta, mutta ne voivat palvella pidempäänkin.

Jäänmurtaja Sisussa on 10 kerrosta. Ylimmästä ohjataan laivaa, miehistön hyttejä ja muita tiloja löytyy keskikerroksista ja alimpana sijaitsee kone­ huone. Ohjaaminen tapahtuu yleensä laivan sivus­ ta, harvemmin keskeltä, koska toiminta tapahtuu niin lähellä muita laivoja, että näkyvyyden sivu­ suunnassa on oltava hyvä.

Milloin jäänmurtajaa tarvitaan?

Jos laiva, joka tulee Suomeen tai haluaa Suomesta pois, ei pääse jäiden takia etenemään, se pyytää 6 • KOT K AV I E S T I 2 / 2 0 2 2

jäänmurtajaa avuksi. Jäänmurtajilla on tavoitteena tulla apuun neljän tunnin sisällä pyynnöstä. Viime talvena Sisulla oli 330 avustavaa tehtävää. Tämä tarkoittaa tilannetta, jolloin jäänmurtaja menee edellä ja perässä tulee useampi laiva. Joskus käy myös niin, ettei laiva pääse eteenpäin uomassa, silloin jäänmurtaja ottaa laivan hinaukseen. Tällai­ sia tehtäviä Sisulla oli viime talvena 53 kappaletta.

Kolhuja ei jäänmurtajiin tule, ellei satu jotain poikkeavaa haveria. Joskus kiireisimpinä aikoina Urho on murtanut jäätä jopa 5 vuorokautta tauot­ ta. Työtä riittää etenkin silloin, jos tuulet liikuttavat jäitä ja ne pääsevät kerääntymään.

Suomalaiset jäänmurtajat liikkuvat Suomen ja Ruotsin alueella. Suomessa jään paksuus on ran­ nassa maksimissaan noin metrin verran, avo­ merellä n. 80 cm. Kymmenentuhatta tonnia paina­ va jäänmurtaja selviää työstään helposti. Jäänmur­ tajilla seurataan jäätilannetta nykyisin satelliitti­ kuvien avulla. Aiempina vuosina tiedusteluja teh­ tiin helikoptereilla, mutta tästä käytännöstä on luovuttu tekniikan kehittymisen myötä. Jäänmur­ tajaa on ohjaamassa vähintään kaksi perämiestä, pimeällä kansimiehet ovat apuna tähystämässä.

Miten jää saadaan murrettua?

Sisussa on neljä potkuria, kaksi edessä ja kaksi ta­ kana. Konehuoneesta löytyy viisi pääkonetta, jois­ ta löytyy tehoa 25 000 hevosvoimaa. Jäänmurtaja toimii dieselillä ja sähköllä, vähän kuin hybridi­ autotkin. Jäätä murretaan siten, että jäänmurtajan massa painaa jäätä alaspäin. Kun jäätä murretaan, meteli on melkoinen!

Yllättävää on se, että varsinkin vanhimmat jäänmurtajat keikkuvat herkästi liikkuessaan.

Tämä johtuu siitä, että aluksen pohja on kanan­

munan muotoinen ja laivan painopiste on hyvin alhaalla.

Konehuoneessa on valtava vesiputki, jonka läpi virtaa peräti 600 tonnia vettä 50 sekunnissa. Sen avulla jäänmurtaja saadaan kallistumaan jopa 11 astetta. Se kuulostaa melko vähältä, mutta käytän­ nössä kallistuma on kuitenkin sellainen, että silloin rajoitetaan esimerkiksi keittiössä tapahtuvia tehtä­ viä. Kallistamalla laivaa rungon ja jään välinen kit­ ka pienenee.

Jäänmurtajalla tarvitaan monipuolista osaamista Jäänmurtajan n. 20-henkinen miehistö koostuu mo­ nista eri ammattilaisista: päällystöstä, kansimiehistä, konemiehistä sekä tietysti keittiöhenkilökunnasta.

Päällikkö hoitaa hallintoon ja henkilöstöön liittyviä asioita, yliperämies vastaa toiminnasta. Perämiehet toimivat myös lääkintävastaavina. Työssäolojakso on kolmen viikon mittainen, jonka jälkeen on vii­ kon kestävä vapaajakso. Kun murtaja on merillä, maissa käydään viikon välein.

Kun jäänmurtaja on liikenteessä, työtä tehdään 12-tuntisissa vuoroissa ja vapaata on vastaavasti saman verran. Henkilöstöllä on vuorojen välillä mahdollista liikkua jäänmurtajan kuntosalilla ja uima-altaassa. Saunat lämpiävät päivittäin.

Ja löytyypä alukselta pieni kirjastokin.

Jäänmurtajalla on aina vahteja paikalla, sil­ loinkin, kun ollaan laiturissa. Jäänmurtajat käyvät viiden vuoden välein telakalla ja nämä isoimmat huoltotyöt ajoitetaan kesäaikaan. Kaiken kaikki­ aan jäänmurtajia huolletaan enemmän kuin mui­ ta laivoja ja huoltotöitä tehdään jatkuvasti talvi­ kaudenkin aikana.

Viimeisinkin jäänmurtaja palaa laituriin vii­ meistään toukokuun lopulla, ennen joulua lähte­ vät ensimmäiset taas liikkeelle. Viime talvi oli sen verran kiireinen, että kaikki jäänmurtajat olivat liikkeellä samanaikaisesti. Kesällä henkilökunta saa nauttia lomasta, kunnes talvikaudella hom­ mat taas starttaavat täydellä teholla.

Parasta jäänmurtajalla työskentelyssä on se, kun näkee kättensä työn ja tuloksen. Työ on yhteiskunnallisesti merkittävää, kun ajatellaan vaikkapa ulkomaankauppaa, toteaa yliperämies Patrik Barck. Työtä jäänmurtajalla hän suosittelee niille, jotka tykkäävät olla merillä. Nykyisin teknologia helpottaa yhteydenpitoa kotiin, sillä satelliittien avulla yhteyttä on mahdollista pitää mereltäkin.

KOTKAVIESTI 2/2022 • 7

Nuoret Kotkat Common Groundilla TEKSTI: NELLA HEISKANEN KUVAT: JULIA UZBJAKOV, LEILA TANSKANEN, AMANDA MAJURI

8 • KOT K AV I E S T I 2 / 2 0 2 2

N

uoret Kotkat tekivät leirimatkan kansainväli­ selle Common Ground -leirille Englantiin.

Matkalle lähti lähes 70 hengen ryhmä Nuoria Kotkia eri puolilta Suomea. Leirillä oli yhteensä yli 2000 osallistujaa ympäri maailmaa. Leirimatkalla oli mukana ryhmät Varsinais-Suomesta, Helsingis­ tä, Savosta ja Vantaalta.

Leirillä vietiin päätökseen myös Kids Got Rights -projekti. Suomesta mukana oli 15 lapsen oikeuksien supersankaria, jotka järjestivät leirillä muille lapsille työpajoja lapsen oikeuksista. Kids Got Rights on maailman kotkajärjestö IFM-SEI:n järjestämä lapsen oikeuksien projekti, jota rahoit­ taa Euroopan komission Perusoikeudet, tasa-arvo ja kansalaisuus -ohjelma. Ryhmässämme oli mu­ kana myös kaksi toisen IFM-SEI:n koordinoiman Journey of Youth leadership -projektin Youth

leadership academy -seminaariin osallistunutta nuorta. Nuoria Kotkia oli mukana myös järjestä­ mässä leiriä ESC-vapaaehtoisina ja leirin ohjel­ matyöryhmässä.

Leiripäivät olivat täynnä touhua. Joka toinen päi­ vä oli leirillä kyläpäivä ja joka toinen päivä keskus­ päivä. Keskuspäivinä järjestettiin monipuolista ohjelmaa esimerkiksi lapsen oikeuksiin, ihmisoike­ uksiin, ympäristöön, kansainvälisyyteen ja yhden­ vertaisuuteen liittyvistä teemoista. Keskuspäivien illat täyttyivät konserteista ja muusta hauskasta yhteis­ ohjelmasta. Kyläpäivinä taas leikittiin ja askarreltiin kylissä ja järjestettiin rentoa iltaohjelmaa. Nuoret Kotkat tekivät myös retkiä eri kohteisiin lähialueella.

Leiriltä palattiin väsyneinä, mutta lämpimien muistojen kanssa ja uusia kansainvälisiä kaverei­ ta ikävöiden.

KOTKAVIESTI 2/2022 • 9

Tampere haluaa olla lapsiystävällinen viiden tavoitteen kunta –kehitysohjelma apuna UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallin tarkoituksena on auttaa kuntia tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja. Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen on tähän mennessä saanut 16 kuntaa. Kaikkiaan mallissa on mukana 47 kuntaa, joista yksi on Tampere.

TEKSTI: LEEVI KARISALMI KUVAT: LEEVI KARISALMI, ANTTI HIITIN KOTIALBUMI

T

ampereella Lapsiystävällinen kunta -malliin ha­ keutuminen on ollut osa Tampere junior -kehi­ tysohjelmaa. Vuonna 2020 aloitetun ohjelman tarkoi­ tus on lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoin­ tierojen kaventaminen Tampereen eri asuinalueilla.

– Tampereella on tunnistettu olevan enemmän lapsiperheköyhyyttä verrattuna ympäryskuntiin. On myös huomattu, että huono-osaisuus kasautuu tie­ tyille alueille. Ohjelman tarkoituksena on vähentää lasten ja nuorten eriarvoisuutta, kertoo vuodesta 2018 Tampereen sivistys- ja kulttuurilautakunnassa toiminut Antti Hiitti.

Hiitti kertoo, että kehitysohjelman avulla on saa­ tu tarpeellista tietoa päätöksentekoa varten. Hyvänä esimerkkinä ovat Tampereella kesinä 2021 ja 2022 to­ teutetut puistoruokailut, joihin saivat osallistua kaik­ ki alle 16-vuotiaat. Puistoruokailupaikkoja valittaessa tiedolla oli suuri merkitys. Mukaan valittiin alueita, joissa asuu keskimääräistä enemmän pienituloisia perheitä, ruokailuilla haluttiin tukea juuri heikom­ massa osassa olevien lasten ja nuorten hyvinvointia.

Tavoitteena vähintään yksi turvallinen aikuinen ja tieto omista oikeuksista Tampere on määritellyt viisi tavoitetta Lapsi ystäväl­ linen kunta -kehitystyölle. Yksi näistä on, että 1 0 • KOT K AV I E S T I 2 / 2 0 2 2

jokaisella lapsella on elämässään vähintään yksi turvallinen aikuinen. Kaupungin osalta tavoitetta voidaan tarkastella sen kautta, että päiväkodeissa ja kouluissa on riittävästi aikuisia.

– Tampereella aikuisten riittävä määrä päivä­ kodeissa ja kouluissa on ollut tosi iso prioriteetti.

Esimerkiksi Lauri Lylyn pormestarikaudella tehdyssä talouden tasapainotusohjelmassa ryhmäkokoihin ei koskettu, Antti Hiitti kertoo ja pitää tärkeänä, että ryhmäkokoihin ei kajota jatkossakaan.

Riittävän henkilöstömäärän lisäksi Hiitti pitää tärkeänä myös varhaiskasvatuksen hoitajien, opetta­ jien ja muiden ammattilaisten saamaa koulutusta ja mahdollisuuksia kehittää itseään.

– Kaupungin tärkein tehtävä on varata aikuisille aikaa kohdata lapset ja aikuisten ammattitaitoon pitää kuulua lasten kohtaaminen. Tärkeää on, että työnantaja haluaa tarjota henkilöstölleen koulutusta.

Lapsiystävällinen kunta -mallin tavoitteena on myös lisätä lasten ja nuorten tietoa omista oikeuksis­ taan. Antti Hiitti näkee, että Tampereella kuin myös Suomessa keskustelu lapsen oikeuksista on melko vähäistä. Yhtenä syynä tähän on varmasti se, että Suomessa lasten asema on huomattavasti parempi kuin maissa, joissa esimerkiksi lapsityövoiman käyttö on edelleen yleistä. Hän nostaa kuitenkin esille kysymyksen lasten ja nuorten oikeudesta lepoon.

ANTTI HIITTI Englannin ja ruotsin lehtori Tampereen yliopiston normaalikoulussa SDP:n kaupunginvaltuutettu, sivistysja kulttuurilautakunnan jäsen, kaupunginhallituksen varajäsen Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi alaasteikäistä tytärtä Harrastuksiin kuuluu lukeminen, penkkiurheilu ja juokseminen

Aleksanteri koulu Tampereella on osa vuonna 2017 toimintansa aloittanut Wivi Lönnin koulua. Wivi Lönn (1872– 1966) oli arkkitehti, jonka suunnittelemia rakennuksia voi ihastella Tampereella.

– Lapsetkin tarvitsevat lepoa myös harrastuksis­ ta ja muusta aikataulutetusta toiminnasta, jotta lapset saavat olla lapsia ja vapaasti leikkiä tai muuten viettää vapaa-aikaa, hän toteaa.

Masseista mahiksiksi Tampereella lasten ja nuorten vaikutusmahdolli­ suuksia ovat esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin ’’Masseista mahiksiksi’’ -kampanja. Osallistuvaan budjetointiin on Tampereella varattu kaikkiaan 450 000 euroa. Antti Hiitin mielestä Tampereella osallistaminen on todellista ja ehdotuksia oikeasti halutaan kuunnella. Vaikka vaikuttamismahdolli­ suuksia onkin, löytyy kehitettävääkin.

– Mielestäni iso kysymys on, että kun rakenne­ taan uusia kouluja tai päiväkoteja niin miten lapsen eli käyttäjän ääni kuuluu niissä? Suunnittelu­

prosesseissa voisi ottaa lapset ja henkilö­ kunnan paremmin mukaan, hän pohtii.

Hiitti pitää erittäin tärkeänä, että lapsille ja nuorille annettaisiin mahdollisuus luoda positiivista kuvaa omasta tulevaisuudestaan.

– On todistettu, että huono-osaisuus periytyy ja samalla voi periytyä myös kokemus siitä, että omalla äänellä tai ajatuksilla ei ole merkitystä.

Hänestä onkin tärkeää, että haasteellisille alueille annetaan niin sanottua positiivista erityiskohtelua, jotta kaikilla tamperelaisilla lapsille olisi samat mahdollisuudet osallistua.

– Niillä alueilla, joissa lähtökohdat osallistu­ miseen ovat haastavat, tarvitaan enemmän työtä ja panostuksia siihen, itsekin opettajana toimiva Antti Hiitti kokee.

Tampereen Lapsiystävällinen kunta -kehitystyön tavoitteet:     

Varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa tietoa omista oikeuksistaan Varmistaa, että kaikkien lasten osallisuus toteutuu ja arvioi sitä Kunnassa on selkeät ohjeet lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamiseen Varmistaa, että jokaisen lapsen elämässä on vähintään yksi turvallinen aikuinen Lapsille suunnatuissa palveluissa ja kasvuympäristöissä ehkäistään kiusaamista ja edistetään yhteisöllisyyttä KOTKAVIESTI 2/2022 • 11

ILMOITTAUTUMIS- JA MATKUSTUSOHJESÄÄNTÖ Tämä ilmoittautumis- ja matkustusohjesääntö koskee kaikkia Nuorten Kotkien Keskusliiton järjestämiä tapahtumia, ellei tapahtumakutsussa toisin mainita.

Ilmoittautuminen tapahtumiin

Kansainvälisillä leireillä ja tapahtumissa sekä tapahtumis­ sa, joissa keskusliitto käyttää Keskusliiton tapahtumiin il­ ostopalveluita, voidaan noudat­ moittaudutaan piirijärjestön kautta tapahtumakutsussa mai­ taa järjestelyiden edellyttämiä nittuun viimeiseen ilmoittautu­ osanottomaksujen maksami­s­ aikatauluja sekä ilmoittautumismispäivään mennessä. Paikat ja peruutusehtoja. tapahtumiin täytetään ilmoit­ tautumisjärjestyksessä. Piirien ei ole mahdollista varata nimet­ Osanottomaksut Tapahtumien osanottomaksut tömiä paikkoja. vahvistaa liittohallitus. Osan­ Ilmoittautumisajan päätyt­ tyä tehdyistä ilmoittautumisis­ ottomaksut laskutetaan piiri­ ta peritään 10 eurolla korotettu järjestöiltä. Mikäli osanottaja ei osallistu yhteismajoitukseen, osanottomaksu muilta paitsi järjestävän piirijärjestön alueel­ vähennetään osanottomaksusta ta tulevilta osanottajilta. Ilmoit­ todelliset majoituskulut. Yhteis­ majoituksesta poisjäämisestä on tautumisen yhteydessä on ker­ rottava mahdolliset ruokarajoi­ kerrottava ilmoittautumisen yhteydessä. Alle 4-vuotiailta lap­ tukset ja muut vastaavat asiat silta ei peritä osanottomaksua – matkustaminen, majoitus, liiton valtakunnallisissa lasten valokuvauksen kieltäminen – jotka vaativat erityisjärjestelyjä. tapahtumissa. Mikäli lapsi osal­ listuu vanhemman mukana Lapsia valokuvataan liiton tapahtumissa. Valokuvia käyte­ aikuisten tapahtumiin, peritään tään liiton oman toiminnan do­ lapsen osallistumisesta aiheutu­ kumentoinnissa, julkaisuissa ja neet todelliset kustannukset. muussa tiedottamisessa.

Osallistumisen peruminen Mikäli ilmoittautuminen peru­ taan ennen ilmoittautumisajan päättymistä, ei peruutus­ maksua peritä.

Mikäli ilmoittautuminen perutaan ilmoittautumisajan päätyttyä mutta viimeistään vuorokautta ennen tapahtuman alkua, peritään peruutusmaksu­ na puolet (1/2) osallistumis­ maksusta. Vuorokautta ennen tapahtumaa tai mikäli peruu­ tusta ei ilmoiteta ennen tapah­ tuman alkua, peritään poisjää­ misestä täysi osanottomaksu.

Mikäli peruutus tehdään sairas­ tumisen tai vastaavan onnetto­ muuden vuoksi, ei peruutus­ maksua peritä sairauslomato­ distuksen tai vastaavan doku­ mentin esittämistä vastaan.

1 2 • KOT K AV I E S T I 2 / 2 0 2 2

Matkustusohjeet ja matkakulujen korvaus

Suurempiin tapahtumiin mat­ kustaminen järjestetään tilaus­ ajobusseilla, jotka kiertävät suu­ rempien osanottajapaikkakun­ tien kautta. Yhteiskuljetusten liitäntämatkat korvataan juna/ bussitaksojen mukaan. Liitäntä­ matkaksi katsotaan paikkakun­ nalta toiselle siirtyminen. Matka­ kustannukset korvataan halvim­ man matkustustavan mukaisesti, ellei yhteiskuljetusta ole järjes­ tetty. Julkisten kulkuneuvojen ryhmä- sekä muut alennukset on huomioitava matkan järjestelyis­ sä. Korvauksen oman auton käy­ töstä saa, mikäli se on taloudelli­ sesti tai muista erityisistä syistä paras vaihtoehto. Oman auton käytöstä on aina sovittava ilmoit­ tautumisen yhteydessä keskus­ liiton toimiston kanssa.

POIKKEUS: Koronaepidemiasta johtuen on toistaiseksi linjattu, että oman auton käytöstä ei tarvitse sopia erikseen.

Normaalikäytäntöön palataan tartuntatilanteen sen salliessa.

Matkakuluina korvataan • yleisten kulkuneuvojen mukaiset matkakulut kotitai asuinpaikkakunnalta tapahtumaan ja takaisin • oman auton kilometri­ korvauksena 35 senttiä/km ja jokaista muuta omassa autossa olevaa henkilöä kohtaan kasvatetaan korvausta 2 senttiä/km • kaikki muut matkakorvaukset maksetaan täysimääräisinä maksettuja kuitteja vastaan vain, jos niistä on sovittu ilmoittautumisen yhteydessä keskusliiton toimiston kanssa • matkalaskut on toimitettava keskusliittoon kahden kuu­ kauden kuluessa tapahtu­ man päättymisestä Henkilö, joka osallistuu keskus­liiton edustajana ulko­ mailla pidettävään kokouk­ seen, on oikeutettu 25 euron päivärahaan jokaiselta ulko­ maan matkan päivältä.

Ilmoittautumis- ja matkustusohjesäännöstä tiedottaminen Ilmoittautumis- ja matkustus­ ohjesääntö on saatavissa keskusliiton toimistosta sekä kaikista piiritoimistoista.

Lisäksi se julkaistaan aina vuoden alussa Kotkaviestissä ja ohjesääntö on Intranetissa.

Ilmoittautumis- ja matkustus­ ohjesäännöstä tiedotetaan myös tiivistetysti jokaisen tapahtuman osanottaja­ kirjeessä.

Piirien kesätapahtumia

Uudellamaalla leikittiin!

Saimin suosikkipuuhaa

kileikki – Mafias

Leiriviikon suosik

Viljami ja Minttu markkinapäivän kojulla

Leirikasteessa vo

i kastua

Jörgenin tarina Leirin pituinen leikki

J

örgenin etsintä on ollut leikki Espoon kesäleirien ajan vuodesta toiseen. Jörgen on pieni puinen veis­ tos, josta tehdään joka vuosi uusi.

Jörgen piilotetaan ja seinälle tulee vihje. Viikon ajan Jörgenin eniten löytänyt leiriläinen saa veistoksen omakseen.

Venla ja Helmi

TEKSTI LAURA ILVES

KOTKAVIESTI 2/2022 • 13

Puuha-aukeama KOMPAKYSYMKSIÄ JA ARVOITUKSIA Kompakysymyksiä ja arvoituksia pohjautuen Suomen kansan arvoituskirjaan, erikielisiin vanhoihin askarteluteoksiin ja koululaisten perimätiedon kätköihin.

1. Missä on korkein vuori ja merenpinta samalla tasolla?

2. Mikä eläin syö kaikkein vähimmin?

3. Hanhiparvessa lensi yksi hanhi edessä, kaksi hanhea perässä, yksi hanhi takana, kaksi edessä, yksi kahden välissä ja kolme rivissä. Montako hanhea yhteensä?

4. Miksi hevoselle pannaan heiniä eteen?

5. Mikä ero on käärmeellä ja kirpulla?

6. Mikä on kaikkein eniten halkaistun oljenkorren puolikkaan näköinen?

7. Mies meni saunaan ja oli vastatuuli. Mies tuli saunasta ja taas tuuli vastaan. Tuuli ei ollut kääntynyt. Mitenkä se oli mahdollista?

LEIKKEJÄ LUSIKKAVIESTI tila jossa on tuoleja kahdessa rivissä vähintään 10 lusikoita, 4 kulhoa, pyöreitä esineitä esim. herneitä

Lataa Nuorten Kotkien maksuton leikkikirja osoittesta www.nuoretkotkat.fi materiaalit

1. Leikkijät jaetaan kahteen joukkueeseen.

2. Leikkijät asettuvat istumaan vierekkäin kahteen riviin, joukkueet vastapäätä toisiaan. Jonon alkuun ja loppuun laitetaan kulhot. Ensimmäisessä kulhossa on molemmilla joukkueilla sama määrä herneitä.

3. Jokainen leikkijä saa lusikan ja tarkoituksena on kuljettaa lusikasta toiseen siirtämällä jonon alussa olevasta kulhosta herneet jonon lopussa olevaan kulhoon.

4. Nopein joukkue voittaa. Jos herne putoaa, saa sen nostaa ylös vain lusikkaa käyttämällä. Herneitä voi olla liikkeellä useampi kerrallaan, mutta lusikassa voi olla vain yksi herne kerrallaan.

TULITIKKUPELI Kahden tulitikun kasat  Aseta pöydälle 10 tulitikkua riviin lyhyen välimatkan päähän toisistaan. Nämä tulitikut on järjestettävä 5 kasaan siten, että jokaisessa kasassa on 2 tulitikkua (ristissä). Tulitikkuja toistensa yli nostettaessa on aina siirto tehtävä 2 tulitikun yli. Miten on siirrot suoritettava?

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Arvoitusten vastaukset:

Tulitikkupelin vastaus:

1. Kartalla, 2. Koi, sillä se syö vain reikiä, 3. Kolme hanhea perätysten, 4. Sillä ei ole hampaita takana, 5. Käärme kulkee omalla vatsallaan, mutta kirppu toisten vatsalla, 6. Toinen puolikas, 7. Miehellä oli kainalossa vasta, johon tuuli kävi.

Nosta ensin tulitikku no 4 no 1:n päälle ristiin, 6 edelleen 9:n päälle, 8 sitten 3:n päälle, 5 taas 2:n päälle ja 7 lopuksi 10:n päälle. Lopputulos on tällainen 4/1 5/2 8/3 6/9 7/10

1 4 • KOT K AV I E S T I 2 / 2 0 2 2

VÄRITYSTEHTÄVÄ

Väritä mielesi mukaan, tyyli on vapaa!

KOTKAVIESTI 2/2022 • 15

Vuoden 2022 sininen kesäleiri ADJEKTIIVITARINAN TOTEUTUS: VERTSUT VENLA JA KRISTA KUVAT: JAANA SAARINEN

L

eirillä oli paljon vihreitä leiriläisiä ja karvaisia ai­ kuisia. Leiriläisiin kuului viileä Mikaela, iloinen Martta, hauska Eija, kaunis Pilvi, pieni Salla, hyvä Emmi, valkoinen Elli, kimalteleva Meeri, hajamielinen Alisa, vanha Viivi, hiljainen Milla, oranssi Noora, positiivinen Venla L., kiireinen Anni L., kallis Iiris, hyräilevä Anni H., autoilevainen Krista, punainen Venla K., äänekäs Jussi, muurahaismainen Nooa, kel­ tainen Joonas, tylsä Matias, pilvinen Samuel, tuulinen Sauli, märkä Otto, kiva Jimi, sileä Niklas, mielenkiin­ toinen Oliver, komea Veikka, mukava Jani, kuiva Veik­ ko, pinkki Max sekä aikuisiin pitkä Satu, köyhä Jaana, rikas Simo, urheilullinen Päivi, negatiivinen Paulette, imarteleva Marja, rohkea Miia, hehkeä Sari ja puhe­ lias Johanna. Keittiössä meille on ollut tekemässä harmaata ruokaa räikeät Janni ja Anja.

Ensimmäisenä päivänä saavuimme isoon Asin­ saareen ja majoituimme mökkeihin. Päivällä uitiin ja oltiin uudella kentällä. Illalla saunottiin ja vietettiin aikaa nuotiolla syöden mustaa makkaraa ja leipää.

Tiistaina aamupiirin jälkeen mentiin ruskeisiin pajoihin, joita jatkettiin vielä tumman lounaan jäl­ keen. Iltapäivällä oli eeppistä veneilyä ja melontaa sekä jalkapalloa FC Kultsun pehmeän Leevin ohjeis­ tuksella. Illalla paistettiin pulleita lettuja ja leikittiin lihaksikkaita leikkejä.

Keskiviikkona aamupäivästä oli Lauran ohjeista­ ma aromattinen ideaviirit-työpaja ja lounaan jälkeen ilmavat rastitehtävät. Iltapäivällä askarreltiin ja pelat­ tiin lisää nopeita kenttäpelejä. Illalla oli kauan odo­ tettu hidas disco, jossa syötiin kahisevia pannareita.

Leirin aikana on käynyt myös muita vieraita, kuten violetti Vesa, aaltoileva Jussi ja hehkuva Ilona.

Leiri on ollut surullinen!"

1 6 • KOT K AV I E S T I 2 / 2 0 2 2

Poimintoja Pohjois-Karjalasta

TELTTALEIRI: Leiri alkoi telttakylän rakentamisella ja telttojen pystytyksellä. Leiriläiset majoittuivat kahteen puolijoukkuetelttaan.

Leirillä mm. kaupunkisuunnistettiin, trampoliinipuistoiltiin, uitiin, kierrettiin tehtävärasteja joissa oli erilaisia askartelu ja peli pisteitä.

Sää suosi koko leirin ajan ja yöt päästiin nukkumaan lämpöisesti.

PÄIVÄLEIRIT: Päiväleireillä oli hauskaa ja paljon kaikkea.

Käytiin tutustumassa Kukkolantilaan ja yliopiston laboratorion- ja eläin näyttelyn tiloihin. Pelailtiin ja leikittiin vesileikkejä, istutettiin kukkia sekä tomaattia ja tehtiin kangaskasseja.

Tiedeleiriläiset mm. testailivat hauskoja tiedekokeiluja, kuinka tehdään kuparista kultaa ja laavalamppu ruokaöljystä.

Paljon kaikkea kivaa ja mukavaa ettei kamera menossa mukana pysynyt. Osallistujat tykkäsivät uimisesta, retkipäivistä ja yhteisistä toiminnoista. Säät suosivat!

VERTSUOHJAAJAN TERVEISET: Telttaleirillä oli

mukavaa, sain pitää tehtäväpistettä jossa maalailtiin kiviä. Olin mukana yleisesti katsomassa että kukaan ei ole yksin ja on mukava olla. Sopivasti ohjattua toimintaa ja vapaa-aikaa.

KOTKAVIESTI 2/2022 • 17

Korson leiri

TEKST: TIMO JANTUNEN KUVAT: USEAT LEIRILLE OSALLISTUJAT

P

ienet kätöset pitelevät pientä muovipussia, jonka sisällä jotain punaista. Pussin kulmaan reikä, ja punainen maali ja herneet heruvat ulos reiästä kuppiin. Onko nyt syntymässä puolukoi­ ta? Annamme niiden kuivua. Vähän varpuja ko­ risteeksi – ja valmista on.

Hei, täällä syntyy mosaiikkia. Kaakelilaatan kappaleita asetellaan kovalevylle. Haetaan halut­ tua muotoa, tai vaikka ihan abstraktia sommitel­ maa. Keskittyneitä ilmeitä, iloa ja kiitollisuutta kannustuksesta. Liimaa laatan alle ja levylle yksi toisensa perään.

Toisena päivänä mosaiikkityöt vielä sauma­ taan telaamalla levite palojen väleihin. Näin syntyy taidetta, myöhemmin kotiin vietäväksi.

1 8 • KOT K AV I E S T I 2 / 2 0 2 2

Ja ladon edustalla, veistopaikalla syntyy kaar­ naveneitä ja amuletteja. Veneeseen vielä pieni reikä mastoa varten ja sitten tuohestako purje?

Veistäminen on hauskaa, niin ja vähän jännittä­ vää, kun pitää varoa. Onneksi on turvallinen ai­ kuinen valvomassa ja neuvomassa, miten puuk­ koa käytät, ettei mene sormeen. Sitten rantaan venettä kokeilemaan.

Leirillä olympialaiset onkin päätetty järjestää niin, että jokaiselle päivälle on oma lajinsa. Tä­ nään on viesti, jossa jokaisella vietinviejällä on omansa lainen tapa edetä: yksi kävelee eteen­ päin, seuraava takaperin, kolmas pomppien tasa­ jalkaa, neljäs kilpikonnakävelyä, sitten kyykky­ kävely, yhdellä jalalla hyppiminen ja tavallinen

nopea juoksu. Jokainen viestinviejä siis etenee omalla tavallaan ja nopein joukkue voittaa. Jokai­ sen joukkueen kannustushuuto kiirii Kukkiksen helteisellä stadionilla.

Toisena päivänä olympialaisissa kokoonnu­ taan rantaan. Siellä kukin joukkue vuorollaan pyrkii täyttämään noin viiden metrin päässä vedenrajasta olevan ämpärin vedellä. Viestin­ viejät seisovat vieretysten ja kuljettavat vettä pienissä hiekkaleluissa kädestä käteen. Tämä vaati keskittymistä ja rauhoittumista suorituk­ seen. Yhteistyö on rautaa.

Yhtenä päivänä olympialaisissa oli käpyjen­ keräyskisa. Vain ehjät kävyt hyväksyttiin, koska niitä oli tarkoitus myöhemmin tehdä taideteos kanaverkkoa runkona käyttäen. Kolhiintuneet kävyt joutivat poltettaviksi lettujenpaistossa nuo­ tiolla. Eniten kelvollisia käpyjä kerännyt joukkue oli voittaja.

Yksi leiripäivä oli omistettu teatterille. Poruk­ ka jaettiin ryhmiin satunnaisotannalla niin, että jokaisessa ryhmässä oli kaikenikäisiä lähes vau­ vasta vaariin periaatteella. Ryhmät keksivät itsel­ leen nimen. Ensin kokeiltiin, millainen tarina syntyy, kun jokainen ryhmästä tuo vuorollaan siihen yhden sanan, joka jotenkin liittyi edellä sanottuun.

Sitten kokeillaan, mitä syntyy, kun jokainen perätysten menee kuvaan ja kertoo, mitä hän esittää aina edelliseen liittyen: olen kivi...olen kukka kiven vierellä...olen kivimies ja niin edel­ leen. Lopuksi ryhmät tekivät vielä esityksen, jotka esitettiin harjoittelun jälkeen koko yleisölle.

Mainittakoon, että Lumikki satu sai aivan uuden sisällön: Magdaleena ja neljä pientä kääpiötä, mikä monia huvitti suuresti.

Eräänä aamuna pienet kätöset pyörittelivät taikinan palaa. Toiset kaulivat ja toiset junttasivat

nyrkeillään, että saivat ensin litteäksi. Sitten taiki­ na toimi muovailuvahana ja syntyi eläimiä jos jonkinlaisia. Syntyi etanoita viisivuotiaan Pasin ideoimana, niin ja ruusuja ja minipalloja. Nämä leivonnaiset pääsivät sitten uuniin ja olivatpa ma­ koisia syötäviä myöhemmin iltapäivän välipalalla.

Leivonnan jälkeen lapset ihan itse keksivät, että pöytärivin alla on mukava kontata: ai, mikä riemu, kun sai luvan kanssa vilistää toisia pakoon tai toisten perässä.

Ilakointia markkinakujalla, leirimökkien tie­ noilla. Leiriläiset ovat keksineet mökkinsä omat myyntituottet, joita kaupataan muille leiriläisille ja ohjaajille yhden keuron hintaan (keuro on Kukkiksen oma valuutta). Täältä saat keurolla kukkakimpun tai apilaseppeleen omaksesi. Taikka, jos haluat vuokrata päivävarjon keurolla. Taikka ostaa stressipallon, joka on syntynyt, kun ilma­pallo on täytetty riisillä. Senkin saat keuron pilkka­ hintaan.

Voit myös kokeilla taitojasi, kuinka hyvin osaat saada pingispallon yhdellä pompulla tuolin päällä pöydälle purkkiin. Täällä voi myös arvata, missä kahdessa purkissa neljästä on pallo, kun purkit on huolellisesti sekoitettu. Ja viimeisetkin stressit voi heittää hartiahieronnassa, jota isompien tyttöjen mökki tarjoilee omalla markkinapaikallaan. Täällä voit myös saada esimerkiksi kissamaalauksen kas­ voillesi. Kissoja tuleekin yhtenään markkinakujalla vastaan.

Helle oli markkinoillakin vähän kiusaksi; niinpä kastelupulloista saatiin vilvoittavaa helpotusta, ettei läkähdyttäisi aivan.

Heräämme viimeiseen leiripäivään. Vähän haikeaa, mutta toisaalta hienoa; hyvä leiri takana – oli aurinkoa ja mukavaa ohjelmaa, uintia joka päivä. On saatu myös uusia kavereita, opittu olemaan ja elämään yhdessä, kavereina.

KOTKAVIESTI 2/2022 • 19

Vauhdikas leirikesä takana Varsinais-Suomen Nuorilla Kotkilla!

TEKSTI: JULIA UZBJAKOV KUVAT: JULIA UZBJAKOV, LEILA TANSKANEN, AMANDA MAJURI

K

olme viikkoa leireiltiin saaristossa, Rymätty­ län Vienolassa. Kaksi ensimmäistä viikkoa oli hienot uimakelit, mutta valitettavasti viimeisellä viikolla sinilevä esti pulikoinnin. Onneksi neuvok­ kaat vapaaehtoiset ja leiriläiset keksivät korvaava ohjelmaa!

Pitkästä aikaa vietettiin telttaleiriä, iloineen ja suruineen. Yhdellä leirillä ensimmäisenä yönä sattui hurja ukkosmyräkkä ja kaikki lapset ohjat­ tiin sisätilaan tiiviisti siskonpetiin loppuyöksi.

Siitä riitti puheenaihetta loppuleirille! Jotkut

2 0 • KOT K AV I E S T I 2 / 2 0 2 2

hurjapäät nukkuivat taivasalla matkariippukei­ nussa. Ohjelmassa leireillä oli leiriolympialaisia, pakohuonepeli, ulkoleikkejä, leirikaste, askartelua ja joka leirillä ratkottiin mölkkymestaruus.

Vertsuleiriä aka. ”Ikääntyvien leiriä” vietettiin Bockholmenin saaressa juhannuksen alla. Mökkija vertsuhommien lisäksi vierailtiin lähellä olevan Ahvensaaren vanhassa kalkkikaivoksessa, jossa pulahdettiin avolouhoksen kylmään ja kirkkaa­ seen veteen.

Syyslomaleiriä odotellessa!

Oulusta tulossa juttu kesäleireistä Pirkanmaan kesäleirillä ulkoiltiin, askarreltiin ja tutustuttiin paloautoon TEKSTI JA KUVAT: KRISTA TOFFERI

P

irkanmaan Nuoret Kotkat järjestivät 13.–17.7. kesäleirin Kankaan Torpalla Urjalassa. Ennen leirin alkamista vapaa­ehtoiset tulivat Torpalle siistimään teltta-aluetta ja leikkaamaan nurmikkoa. Leiriläisiä oli mukana Pirkanmaalta ja Hämeestä.

Leirin aikana ulkoilimme paljon, pelasimme ulkopelejä ja leikimme. Tuunasimme myös leiripaitoja Minna ja Jessica Jentalan johdolla

vanhassa torpassa, jossa teimme myös puu­ magneetteja sekä vanhoista kahvikupeista neula­ tyynyjä.

Saimme leirille myös Menosten VPK:n vieraile­ maan. Pääsimme tutkimaan mitä kaikkea paloau­ ton sisältä löytyy ja kokeilemaan sammutusletkua.

Loppuleiristä järjestettiin leiriolympialaiset, joissa kilpaili neljä joukkuetta. Lajeina oli muun muassa ankautus, köydenveto ja saappaan heitto.

KOTKAVIESTI 2/2022 • 21

"Leireillä opittiin uusia taitoja ja temppuja."

2 2 • KOT K AV I E S T I 2 / 2 0 2 2

Elämyksiä ja yhteisöllisyyttä TEKSTI: TAPANI KYLMÄNEN KUVAT: TUIRAN PÄIVÄLEIRIN OHJAAJAT

O

ulun Nuorten Kotkien päiväleireillä päästiin touhuilemaan mukavassa seurassa jopa neljän viikon ajan kesäkuussa.

Ohjelma oli monipuolista, sillä tarjolla oli puuhaa ja teke­ mistä aina liikunnasta askarteluun ja peleistä ja leikeistä ret­ kiin saakka. Ohjatun toiminnan lisäksi lapsille oli myös vapaita leikki- ja puuhahetkiä. Leireillä opittiin uusia taitoja ja temppu­ ja, toimittiin niin yksin kuin ryhmässä ja saatiin elämyksiä ja uusia ystäviä.

Lukuisilla retkillä päästiin tutkimaan Kierikkikeskuksen kivikautisia asuinpaikkoja, seikkailemaan Koitelinkoskella ja Hailuodossa, leikkimään Ainolanpuistossa ja tietysti myös kesän kunniaksi uimaan Kuusisaaressa.

Päättäjäispäivänä pidettiin vielä asiaan kuuluvat päättäjäis­ bileet, jonka jälkeen jäätiinkin odottelemaan ensi kesää ja sen tuomia päiväleiripäiviä.

KOTKAVIESTI 2/2022 • 23

Hollihaan helteinen lastenjuhla TEKSTI JA KUVAT: TAPANI KYLMÄNEN

2 4 • KOT K AV I E S T I 2 / 2 0 2 2

O

ulussa juhlittiin lämpimissä tunnel­ missa 20.8.2022, kun Oulun Nuoret Kotkat laittoivat taas kemut pystyyn.

Kävijöitä saatiin siinä määrin melkoi­ nen määrä, että lähenneltiin jo ennätys­ lukemia. Kävijälaskennan kävyt kertoivat että juhlijoita oli huimat 320.

Vieraille oli tarjolla tuttuun tapaan monipuolista tekemistä rastiradalla, jon­ ka tehtävissä saatiin heitellä mölkky­ kapuloita ja hernepusseja, lajitella roskia oikeisiin astioihin, koota maailmankart­ taa, pyöritellä onnenpyörästä tehtäviä ja arvailla kuva-arvoituksia. Rasti­radan

suorittaneet saivat tietysti hienon tapahtumapinssin muistoksi seikkailustaan.

Nälissään ja janoissaan ei myös­ kään tarvinnut olla, sillä Hollihaan puiston grillauspaikalta tarjoiltiin mehut ja makkarat. Syötävien lisäksi tarjolla oli todella suosituksi osoittau­ nutta kasvomaalausta, ilmapalloja ja pinssejä.

Lisäksi kerrottiin toiminnasta ja otettiin vastaan herkkukoriarvonnan osallistumisia ja halukkaita tiedostus­ listalle ja vapaaehtoiseksi.

KOTKAVIESTI 2/2022 • 25

Tulossa

CAMPAMENTO PARA LEBRAR EL 80 ANIVERSARIO DE NUORET KOTKAT

JUHLALEIRIÄ VALMISTELLAAN

mbro del Movimiento Internacional de los Halcones) Del 24 al 31 de julio en Nurmes, Finlandia.

emos juntos los mejores momentos del verano de 2023! campamento internacional de Nuoret Kotkat reunirá a os y jóvenes de diferentes países en un precioso bosque junto al lago Pielisjärvi. ¡Te esperan nuevos amigos, ividades veraniegas y otras cosas divertidas! Para más información: www.nuoretkotkat.fi/together2023 80 v.

Kesän leirit on leireilty, ja osalla leireistä ideoitiin jo ensi kesän suurleiriä.

Yhessä - Together 2023 -leirin valmistelut ovat lähteneet käyntiin ja työryhmissä suunnitellaan leiriohjelmaa lasten ja nuorten toiveiden pohjalta. Enää alle vuosi, niin nähdään Nurmeksessa uusien ystävien, harrastusten ja luontokokemusten merkeissä!

TEKSTI JA KUVAT: LAURA KUULUVAINEN

N

uoret Kotkat täyttää ensi vuonna 80 vuotta, eli on taas juhlaleirin aika. Tällä kertaa kansainvälinen suurleiri Yhessä Together 2023 järjestetään Hyvärilän nuorisoja leirikeskuksessa Nurmeksessa. Osallistujat Suomesta ja ulkomailta pääsevät nauttimaan yhdessä kesästä ja Pohjois-Karjalan huikeasta luonnosta upean Pielisjärven rannalla.

Juhlaleirin teema on yhteisöllisyys.

2020-luvun alussa moni tapahtuma, harras­ tus ja muu kiva tekeminen jouduttiin siirtä­ mään nettiin tai perumaan kokonaan ko­ ronapandemian takia. Siksi onkin erityisen riemukasta, että pääsemme taas kokoontu­ maan ja näkemään kavereita oikeassa elämässä!

2 6 • KOT K AV I E S T I 2 / 2 0 2 2

Yhteisöllisyyden teema tulee näkymään kaikilla tasoilla sekä leirin järjestelyissä että ohjelmassa, jota suunnitellaan parasta aikaa. Ohjelma tarkentuu lähempänä leiriä, mutta kuten aiemmilla suurleireillä, moni­ puolinen ulkoilu, luova tekeminen ja kiin­ nostavat työpajat ovat varmuudella osa leirin ohjelmaa. Leirillä nautitaan loppu­ kesän lämmöstä ja raittiista ulkoilmasta telttailun merkeissä.

Kansainvälistä menoa Yhessä -leirille odotetaan 500-1000 osallis­ tujaa Suomesta sekä sisarjärjestöistä Euroo­ pasta ja myös Euroopan ulkopuolelta.

Leirillä kuullaan siis monia eri kieliä, mutta

Ä

S ES

T - OG

H

Y

ET

H

ER

20

A U K A M

H

Y R

Ö Y

IT

IR Ä Ä ?

N

Yhessä-leirin järjestelyistä vastaavissa työryhmissä on vielä tilaa innokkaille tekijöille!

Vapaaehtoisia etsitään seuraaviin työryhmiin:  Ruokahuolto  Tilat ja puhtaus  Kuljetukset  Turvallisuus .  Vapaaehtoiset  Markkinointi ja viestintä  Ohjelma ja kansainvälisyys

M

Työryhmätyöskentely tarjoaa mielekästä tekemistä ja tilaisuuden oppia suurleirin järjestämisestä.

Työskentely alkaa kuluvan syksyn aikana ja sopii aikuisille ja nuorille.

Tehtäviin perehdytetään. Lisätietoja: https://nuoretkotkat.fi/together2023 ja heidi.tuhkanen@nuoretkotkat.fi.

LE

Lappeenrannan Ideaviirit-työpajassa ideat ja askartelutaidot kohtasivat. Myös päivänkorento kävi ihastelemassa viirejä!

N

2

3  Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskus, Nurmes  24.-31.7.2023  195e (sis. ruoka, telttamajoitus ja yhteiskuljetus)  Ilmoittautuminen omaan piirijärjestöön  Lisätietoja: https://nuoretkotkat.fi/together2023  Seuraa myös @together2023 Instagramissa ja Facebookissa!

Nuuksiossa lapuille kirjoitetut ideat meinasivat lähteä tuulen mukaan, mutta pyykkipojat pelastivat.

osallistujat pärjäävät hyvin myös omalla äidinkielellään. Leiri on jaettu kansainvälisiin leirikyliin, joissa päästään kokemaan leirielämää yhdessä sisarjärjestöistä tullei­ den lasten ja nuorten kanssa.

Leirin ohjelma tehdään osallistujien toi­ veiden pohjalta. Kuluneen kesän leireillä on kerätty toiveita Ideaviirit-työpajassa.

Lappeen­rannassa, Nuuksiossa ja Englannin suurleirillä Common Groundissa työpajaan osallistuneilta leiriläisiltä saatiin tärkeää tie­ toa siitä, mitä kaikkea hauskaa voitaisiin tehdä ensi kesän suurleirillä. Työpajan ohjeet on jaettu piireille ja sitä on mahdollista pitää myös kerhoissa ja syksyn leireillä, jotta mah­ dollisimman monen ideat ja toiveet tulevat kuulluksi!

80 v.

KOTKAVIESTI 2/2022 • 27

Yhteystiedot NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO – UNGA ÖRNARS CENTRALFÖRBUND NKK RY Haapaniemenkatu 14, 2.krs., 00530 Helsinki etunimi.sukunimi@nuoretkotkat.fi

toiminnanjohtaja järjestösuunnittelija alue- ja viestintäkoordinaattori toimisto- ja leirisihteeri

Antti Hytti Nella Heiskanen Leevi Karisalmi Heidi Tuhkanen

040 154 7572 040 759 9599 045 895 5895 040 150 2600

PIIRI- JA ALUEJÄRJESTÖT Helsingin Nuoret Kotkat Piirijärjestö PL 168, 00531 Helsinki Käyntiosoite: Haapaniemenkatu 14, 2.krs 00530 Helsinki www.hnk.fi • toiminnanjohtaja Timo Katajamäki puh. 050 555 2964 timo.katajamaki@nuoretkotkat.fi • järjestökoordinaattori Sami Siltaloppi puh. 050 339 8230 sami.siltaloppi@nuoretkotkat.fi • järjestöohjaaja Ella Karakoski puh. 044 213 2372 • järjestöohjaaja Elisa Westerlund puh. 040 767 8182 • kotkakerhot@hnk.fi

Oulun Nuoret Kotkat Piirijärjestö Mäkelininkatu 31, 2. krs, 90100 Oulu www.oulu.nuoretkotkat.fi • toiminnanjohtaja Riikka Tirkkonen puh. 045 235 1491 riikka.tirkkonen@nuoretkotkat.fi • viestintäsihteeri Tapani Kylmänen puh. 040 591 3300 oulu.nuoretkotkat@gmail.com

Hämeen Nuoret Kotkat Piirijärjestö www.hame.nuoretkotkat.fi • puheenjohtaja Suvi Järvinen puh. 040 509 4165 hame@nuoretkotkat.fi

Tampereen Nuoret Kotkat Hämeenpuisto 28 5. krs, 33200 Tampere puh. 050 587 0167 tampere@nuoretkotkat.fi

Kaakkois-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö Kauppalankatu 6-8 A, 45100 Kouvola www.kaakkoissuomennuoretkotkat.fi • järjestösuunnittelija Jaana Saarinen puh. 044 359 8670 kaakkois-suomi@nuoretkotkat.fi

Pohjanmaan Nuoret Kotkat Piirijärjestö • puheenjohtaja Pirjo Paavolainen puh. 050 352 2123 pirjo.paavolainen@kokkola.fi

Lappeenrannan Nuoret Kotkat käyntiosoite Suonionkatu 12, 53600 Lappeenranta • kotkatyöntekijä Satu Sairanen puh. 040 508 4474 lappeenranta@nuoretkotkat.fi Keski-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö Kauppakatu 30 A, 40100 Jyväskylä http://keski-suomi.nuoretkotkat.fi/ jty.kotkat@gmail.com JTY:n Nuoret Kotkat • järjestöohjaaja Mika Kelander puh. 050 554 5488 mika.kelander@jty.fi

Pirkanmaan Nuoret Kotkat Piirijärjestö Hämeenpuisto 28 5. krs, 33200 Tampere www.pirkanmaa.nuoretkotkat.fi • alue- ja viestintäkoordinaattori puh. 045 895 5895 pirkanmaa@nuoretkotkat.fi

Pohjois-Karjalan Nuoret Kotkat Piirijärjestö Kauppakatu 32 2. krs, 80100 Joensuu https://pknuoretkotkat.webnode.fi/ • toiminnanjohtaja Laura Pietarinen puh. 050 465 2625 pohjois-karjala@nuoretkotkat.fi Satakunnan Nuoret Kotkat Piirijärjestö Kuparitie 4 A 4, 28300 Pori • vt. puheenjohtaja Veikko Valkoma veikko.valkoma@nuoretkotkat.fi Porin Nuoret Kotkat • Sari Mielonen puh. 045 349 6186 sari.mielonen@nuoretkotkat.fi porinnkalue@gmail.com

Savon Nuoret Kotkat Piirijärjestö ja Kuopion Nuoret Kotkat Käsityökatu 24 B, 70100 Kuopio www.savo.nuoretkotkat.fi • toiminnanjohtaja Katja Pitkänen puh. 050 591 2749 savo@nuoretkotkat.fi, kuopio@nuoretkotkat.fi Svenska Örndistriktet ordförande Maria Lundell svenskaorndistriktet@gmail.com tel. 0400 856 500 (Monica Storrank) Uudenmaan Nuoret Kotkat Piirijärjestö ja Espoon Nuoret Kotkat Lehdokkitie 2 b, 01300 Vantaa www.uusimaa.nuoretkotkat.fi • toiminnanjohtaja Pirjo Tirronen puh. 040 776 8815 uusimaa@nuoretkotkat.fi • nuorisokoordinaattori Natalia Kallio puh. 050 449 3333 kallio.natalia@gmail.com Vantaan Nuoret Kotkat Lehdokkitie 2 b, 01300 Vantaa www.vantaankotkat.yhdistysavain.fi • kotkatyöntekijä Anu Kähärä puh. 040 513 4996 vantaa@nuoretkotkat.fi Varsinais-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö Eerikinkatu 30, 20100 Turku www.vsnk.fi • toiminnanjohtaja Leila Tanskanen puh. 040 515 2309 • järjestösuunnittelija Julia Uzbjakov puh. 0400 627 420 • vs@nuoretkotkat.fi IFM-SEI Rue Joseph II 120 1000 Brussels, Belgium phone +32 22 15 79 27 fax +32 22 45 00 83 contact@ifm-sei.org, www.ifm-sei.org

Seuraa keskusliittoa ja piiriäsi somessa, niin pysyt ajantasalla tuoreimmista uutisista!