Kotkaviesti 2022-1

LASTEN JA NUORTEN ÄÄNEN KANNATTAJA

1/2022

SUPER­SANKARIT KOULUTTIVAT LAPSEN OIKEUKSISTA

Tulossa

LUONTOSEIKKAILU

24

SISÄLLYS

1-2022 3 Pääkirjoitus 4 Nopeammin, korkeammalle ja voimakkaammin 6 Mitä kuuluu, Timo Harakka?

8 Harrastuksena riskienhallinta ja tulipalojen sammuttelu 10 Tasaisesti lähelle ja kauemmas 12 Supersankarit kouluttivat lapsen oikeuksista 14 Puuha-aukeama 16 Ilmoittautumis- ja matkustusohjesääntö 17 Piirien syystapahtumia 22 Tulossa olevia tapahtumia 27 Lastenkin palvelut siirtyvät pian alueille 28 Yhteystiedot

10 17

20 12

PÄÄKIRJOITUS

Julkaisija: Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry Haapaniemenkatu 14, 2.krs.

00530 Helsinki www.nuoretkotkat.fi

Kevättä kohti

Leevi Karisalmi kotkaviesti@nuoretkotkat.fi

T

ällä hetkellä on talvi parhaimmillaan, lunta ja pakkasta riittää jopa täällä eteläisessä Suomessa ja

Kotkaviestin tilaus­hinta: 20 € /12 kk

sää innostaa ulkoilemaan. Suomen kansallispuistot

Osoiterekisteri ja mediatiedot: Kotkaliiton toimisto

Suomen Nuorten Kotkat kävivät syysretkellä Repove-

Päätoimittaja: Heta Warto-Tillander Toimitussihteeri: Leevi Karisalmi Taitto: Atte Kalke Painopaikka: Suomen Uusiokuori Oy ISSN 0783-0823 (painettu) ISSN 2670-3769 (verkkojulkaisu) Kannen kuva: Minka Järvenpää Seuraava lehti: 2/2021 aineistopäivä 29.8. ilmestyminen noin 29.9.

Aineisto-ohjeita: Piirrokset onnistuvat lehdessä parhaiten, jos ne on tehty mustalla tussilla tai voimakkailla väreillä.Valokuvissa kiiltävä pinta on parempi kuin matta­pinta. Digitaali­kuvat tulisi tallentaa mahdollisimman isoon kokoon; oletusarvot kameroissa ovat yleensä liian pieniä.

ovat huikeita retkikohteita kaikkina aikoina. Kaakkoisdellä. Siitä voit lukea lisää tästä lehdestä. Tiedätkö sinä, mikä kansallispuisto on sinun kotipaikkaasi lähellä?

Voisitko ehkäpä tehdä sinne kevätretken, päästä tutustumaan mahtaviin maisemiin ja vaikkapa maistella herkullisia retkieväitä.

Harrastejutussa pääset tutustumaan vapaapalokunnan toimintaan ja palauttamaan mieleen alku­ sammutustaitoja. Ne on hyvä olla hallussa, jotta voit välttyä vaaroilta tai osaat toimia oikein silloin, jos jokin vahinko on jo päässyt tapahtumaan.

Olemme keränneet sinulle myös tietopaketin Talviolympialaisista. Oletko sinä koskaan järjestänyt omia olympialaisia kotipihassa kavereille tai perheellesi? Lajien ei suinkaan tarvitse olla virallisia, vaan voit keksiä aivan omanlaisia pelejä, jotka haastavat esi­ merkiksi tasapainoa, nopeutta, tarkkuutta ja päättelykykyä. Pihalla tällaisten kisojen järjestely onnistuu varsin turvallisesti ja voitte viettää porukalla hauskoja hetkiä.

Mukavia talvisia päiviä kaikille lukijoille!

Heta Warto-Tillander Päätoimittaja

KOTKAVIESTI 1/2022 • 3

Nopeammin, korkeammalle ja voimakkaammin TEKSTI: LEEVI KARISALMI KUVAT: PIXABAY, SHUTTERSTOCK

O

lympialaiset ovat suuri urheilutapahtuma, joka järjestetään kahden vuoden välein. Talvi- ja kesäolympialaisia järjestetään vuorotellen parillisina vuosina. Tähän poikkeuksen teki viime kesänä pidetyt Tokion kesäolympialaiset, jotka jouduttiin siirtämään kesältä 2020 kesään 2021.

Talviolympialaisissa kilpaillaan lajeissa, jotka vaativat lunta tai jäätä. Suomalaisittain perinteisiä menestyslajeja ovat hiihto ja jääkiekko. Näiden lisäksi monelle on varmaankin tuttua myös ampumahiihto, mäkihyppy ja alppihiihto eli tuttavallisemmin laskettelu.

Olympialaisissa on mukana monia hieman erikoisempia lajeja, joita Suomessa ei juurikaan harrasteta. Oletko kuullut esi­ merkiksi kelkkailusta? Kelkkailun ideana on

4 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 2

tiesitkö?

Olympialaisia järjestettiin jo antiikin aikaan eli tuhansia vuosia sitten Kreikassa. Nämä ns. antiikin kisat olivat hyvin erilaisia kuin nykyisin. Kisoihin saivat osallistua vain miehet ja lajeja oli merkittävästi vähemmän.

Ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin 1896.

Paikkana oli antiikin kisoista tuttu Ateena. Merkittävässä roolissa olympialaisten uudelleen käynnistämisessä oli Pierre de Coubertin, jota on kutsuttu myös olympialiikkeen isäksi.

Kaikkiaan kesäolympialaisia on ollut vuodesta 1896 alkaen 32 ja talviolympialaisia vuodesta 1924 alkaen 25. Alun perin joitain talvilajeja oli mukana myös kesällä pidetyissä kisoissa, esimerkiksi vuonna 1920 pelattiin ensimmäistä kertaa jääkiekon olympiakullasta.

laskea kelkalla mahdollisimman nopeasti alas jäistä kourua pitkin. Kelkkailla voi yksin, parin kanssa tai neljän hengen joukkueena. Kovimmillaan kelkat kulkevat selvästi yli sadan kilometrin tuntinopeudella.

Toinen monille hieman oudompi laji saattaa olla curling. Curlingissa ns. kiviä liu’utetaan jäätä pitkin mahdollisimman lähelle radan toisessa päässä olevaa ympyränmuotoista aluetta. Osa pelaajista harjaa jäätä kiven edessä, jotta kivi menisi haluttuun paikkaan. Curling-kivet painavat lähes 20 kilogrammaa. Curlingia voi pelata pareittain tai neljän hengen joukkueissa.

Suomessa pienimuotoista curlingbuumia heräsi vuonna 2006. Tuolloin Suomen miesten joukkue voitti olympiahopeaa.

Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 25 curlingseuraa.

Suomi on ollut olympialaisten historiassa menestyneimpien maiden joukossa.

Yhteensä suomalaiset ovat saavuttaneet 464 olympiamitalia, joista 143 on ollut kultaisia. Tokion kisoissa vuonna 2021 suomalaisista pronssisen mitalin saavuttivat nyrkkeilijä Mira Potkonen ja uimari Matti Matsson.

Menestynein suomalaisurheilija on Paavo Nurmi. Nurmi voitti 1920-luvulla yhdeksän kultamitalia kestävyysjuoksussa.

Viimeisin suomalainen olympiavoittaja on hiihtäjä Iivo Niskanen, jonka suorituksia voidaan jännittää perjantaina 4. helmikuuta alkavissa Pekingin talviolympialaisissa.

KOTKAVIESTI 1/2022 • 5

TIMO HARAKKA Timo Harakka, kolmen lapsen isä, kirjailija ja toimittaja, kansanedustaja.Toimin Marinin hallituksessa liikenne- ja viestintäministerinä. Asun Helsingin Koskelassa samanniminen paikka oli kotikaupungissani Äänekoskella.

6 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 2

Mitä kuuluu, Timo Harakka?

TEKSTI: LEEVI KARISALMI KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ

Mikä oli lempiaineesi koulussa?

Mikä on suosikkikulkuvälineesi?

Historia. Opettajani Mauno Karhunen osasi avata tapahtumien monet ja yllättävät yhteydet kiehtovasti. Hän sai myös ymmärtämään, että asiat voi tulkita hyvin perustein monella eri tavalla.

Raitiovaunu. Se on kiva suurkaupunkien vanha, mutta edelleen toimiva kulkupeli.

Se on myös ulkomailla hauskin tapa tutustua kaupunkiin, esimerkiksi Münchenissä ja Lissabonissa.

Mikä oli lapsuuden unelma-­ ammattisi? Tiesitkö aina haluavasi ministeriksi?

Mitä sosiaalisen median sovellusta käytät eniten?

Aika varhaisessa vaiheessa kirjailija, tai ainakin toimittaja. Arkkitehtuuri houkutteli myös, mutta en ollut tarpeeksi kiinnostunut matikasta. En todellakaan kuvitellut, että menisin politiikkaan, saatikka ministeriksi.

Ministerin työ vie varmasti paljon aikaa ja energiaa.

Onko sinulla harrastuksia?

Vapaa-aika on erityisesti arvossaan kiireisessä ja paineisessa työssä. Koetan lukea koko ajan kaunokirjallisuutta, käydä konserteissa ja teatterissa sekä löytää aikaa koripallon seuraamiseen niin Helsingin Seagullsin kuin Lauri Markkasen osalta.

11- ja 8-vuotiaat lapset vaativat onneksi myös aikaa ja huomiota.

Twitteriä. Mutta pitää myös osata pysyä pois somesta, sillä se kuluttaa helposti ihan liikaa aikaa.

Onko Nuorten Kotkien toiminta sinulle tuttua? Millaisia terveisiä haluaisit lähettää Kotkaviestin lukijoille?

Olen seurannut Kotkien toimintaa vuosien ajan, ja se on hienoa ja arvokasta. Tärkeintä on, että nuoret löytävät kavereita, paikkansa porukassa ja fiksua yhteistä tekemistä.

Minua surettaa suuresti, jos nuori jää yksin.

Olisi hienoa, jos jokainen etsisi vaikka koulusta jonkun, joka voisi tarvita kavereita ja haluaisi ehkä tulla mukaan Nuorten Kotkien toimintaan.

KOTKAVIESTI 1/2022 • 7

Harrastuksena riskienhallinta ja tulipalojen sammuttelu Suomen vapaaehtoisissa palokunnissa on ollut toimintaa varhaisnuorille parinkymmenen vuoden ajan. 2000-luvun alkupuolella herättiin siihen, että palokuntaharrastusta olisi hyvä tarjota jo siinä vaiheessa, kun aloitetaan koulu eli 7-vuotiaille. Nuoriso-osaston ikäraja on ollut 10 vuotta.

TEKSTI HETA WARTO-TILLANDER, HAASTATTELUJEN LISÄKSI LÄHTEENÄ SPEK.FI KUVAT: SISU WARTO

E

ija Holmberg-Lehto oli perustamassa varhaisnuorten toimintaa Tammisalon VPK:ssa vuonna 1999. ”Alkuvaiheessa mietittiin, millaista toiminta nuorempien kanssa voisi olla ja oivallettiin, että leikin varjolla pystytään tekemään samoja asioita kuin vanhempien nuorten tai aikuisten kanssa”, muistelee Holmberg-Lehto.

Tammisalossa varhaisnuorten ikähaitari on 7–10 vuotta, mutta jokunen 6-vuotiaskin on toiminnassa ollut mukana. Kun täytetään 11, siirrytään nuoriso-osaston toimintaan mukaan. ”Osaston ideaalikoko on 15 nuorta, joista keskimäärin on 10 yhtä aikaa paikalla harjoituksissa”, kertoo Holmberg-Lehto. ”Harjoituksissa käydään läpi palokunnan perusasioita leikin avulla, mm. harjoitellaan letkujen käsittelyä, hätäilmoituksen tekoa ja tutustutaan palokunnan kalustoon muistileikin avulla. Harjoittelemme myös ensiaputaitoja sekä kansalaistaitoja, kuten nuotiontekoa tai heijastimen oikeinsijoittelua”, kuvailee Holmberg-Lehto harjoitusten sisältöä.

8 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 2

”Ohjaajana harrastuksessa on parasta se, kun näet palokuntakipinän syttyvän ja varhaisnuorten jäävän harrastuksen pariin pidemmäksi aikaa. Tai jos nuori onkin mukana vain lyhyen ajan, on hän silti oppinut kuitenkin jotain turvallisuuteen liittyvää, vaikka soittamaan 112-numeroon. Se riittää”, kiteyttää Holmberg-Lehto harrastuksen parhaita puolia ohjaajan näkökulmasta.

Harrastusta hän suosittelee kaikille, joita kiinnosta palokunnan asiat ja toimiminen ryhmässä.

Sisu Warto aloitti palokuntaharrastuksen 7-vuotiaana Tammisalossa ja on ollut mukana palokunnan toiminnassa jo seitsemän vuoden ajan. ”Parasta harrastuksessa on monipuolisuus, asioiden tärkeys ja kaverit. Leireillä tapaa uusia kavereita ja etenkin Uudenmaan isot, yhteiset leirit ovat kesän kohokohtia. Leireillä on mukana myös vierailevia palokuntia ulkomailta. Olemme olleet VPK:n porukalla mukana myös erilaisissa kilpailuissa, ne ovat hauskoja. Hälytysharjoituksissa, jotka saattavat kestää 24 h tai 48 h, pääsee kokeilemaan monia erilaisia, yllättäviäkin tehtäviä.”

Mikä on VPK

Ku va: S

hut te

rst

ock

Vapaaehtoinen palokunta, yleensä tutummin vapaapalokunta tai VPK, on palokunta, jonka henkilöstö suorittaa palo- ja pelastustoimen tehtäviä vapaaehtoisesti ja osa sivutoimenaan. Sopimuspalokunnilla on tärkeä rooli pelastustoiminnassa. Ne osallistuvat alueen pelastustoimen kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti sammutus- ja pelastustoimintaan sekä onnettomuuksien ehkäisyn tehtäviin. Lisäksi sopimuspalokunnat muodostavat poikkeusoloissa ja väestönsuojelussa tarvittavan reservin.

Isoimmissa kaupungeissa sopimuspalokunnat toimivat ensisijaisesti ammattipalokuntien tukena ja reservinä laajojen tai päällekkäisten tilanteiden varalta. Sopimuspalokuntalaiset ovat mukana noin 60 %:ssa vuotuisista pelastustoimen hälytystehtävistä.

Sammutussopimuksen tehneitä vapaaehtoisia palokuntia oli Suomessa 709 vuonna 2019.

Faktaa tulipaloista Suomen pelastustoimen tilastojen mukaan Suomessa syttyi vuonna 2018 yhteensä 5 317 rakennuspaloa. Näistä vajaa 3 000 syttyi kotitalossa ja suurin osa tulipaloista saa alkunsa keittiöstä.

Kodeissa ruuanlaitto on yleisin tuli­ palon syttymissyy. Nämä palot olisivat useimmiten ehkäistävissä siten, että ruokaa ei jätetä hellalle tai uuniin ilman valvontaa. Ruuanlaittoon liittyviä tulipaloja sattuu noin kolme kertaa päivässä eli noin tuhat vuodessa. Toiseksi yleisin palon syttymissyy asunnoissa on kynttilöistä tai muusta avotulesta alkanut palo. Lisäksi saunapaloja syttyy Suomessa vuosittain noin 450–500.

Kaiken kaikkiaan Suomessa syttyy keskimäärin joka päivä kahdeksassa kodissa tulipalo. Kolme tehokkainta keinoa suojautua tulipalojen varalta ovat ennaltaehkäisy, toimiva palovaroitin ja päivitetyt alkusammutustaidot.

Lyhyt muistilista, miten ennaltaehkäistä tulipaloja  Älä kuivaa vaatteita saunassa äläkä käytä saunaa varastona  Polta kynttilää aina palamattomalla alustalla ja valvotusti  Poista laturit ja muut johdot sähkö­ töpseleistä, kun ne eivät ole käytössä.  Käy harjoittelemassa palokuntien avoimissa tapahtumissa alkusammutustaitoja, vaikkapa sammutuspeitteen ja palosammuttimen käyttöä  Tarkista palovaroittimien paristot säännöllisesti https://paloturvallisuusviikko.fi/ paloturvallisuusvinkit/alkusammutusvinkit/ KOTKAVIESTI 1/2022 • 9

TASAISESTI LÄHELLE JA KAUEMMAS TEKSTI: LEEVI KARISALMI KUVAT: VR, KIMMO BRANDT JA LEEVI KARISALMI

Tiesitkö, että junamatkailun suosio on viimeisen 30 vuoden aikana tuplaantunut?

1 0 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 2

Tiesitkö, että metrolla matkustetaan vuosittain yli 100 miljoonaa kertaa?

Tiesitkö, että Helsingissä ja Turussa aluksi raitiovaunut liikkuivat hevosten vetäminä?

J

una, metro ja raitiovaunu ovat monella tapaa samanlaisia kulkuneuvoja. Ne etenevät kiskoilla tai raiteilla määrättyä reitti eteenpäin. Keksitkö sinä millaisia eroja niillä on? Tämän jutun luettuasi tiedät hieman enemmän!

Juna kuljettaa kauas Suomen junarataverkon ensimmäinen osa otettiin käyttöön vuonna 1862. Silloin junalla pääsi Helsingistä Hämeenlinnaan. 1876 reitti piteni Tampereelle asti. Nykyisin tämä junarata, jota kutsutaan pääradaksi, kulkee Helsingistä Ouluun. Nimitys päärata kertoo siitä, että tätä rataa pitkin tapahtuu suurin osa Suomen junaliikenteestä.

Päärata ei kuitenkaan ole ainoa junarata Suomessa sillä junaverkko on melko laaja.

Junaraiteita pitkin on VR:n kyydissä mahdollista päästä pohjoisimmillaan Kolariin ja etelässä Hankoon asti. Läntisimpiä junamatkailukohteita ovat Pori ja Vaasa, idässä puolestaan Lieksa, Joensuu ja Parikkala.

Junalla voit päästää myös pois Suomesta, nimittäin Pietariin asti.

Junia on pääasiassa neljää erilaista tyyppiä. Nopein on nimeltään Pendolino.

Pendolino-junat ovat yksikerroksisia. InterCity-junat ovat yleisimpiä junia ja ne ovat kaksikerroksia. Näiden lisäksi on taajamajunia, jotka kulkevat lyhyempiä matkoja paikallisliikenteessä. Taajamajunia on kolmea erilaista mallia. Yöjunat ovat

irjaimesta.

Metroasemat tunnistat M-k

puolestaan sisältä hieman erilaisia, koska niissä on sänkypaikat nukkumista varten.

Metro matkaa maan alla Metro muistuttaa junaa ulkoisesti junaa.

Sisällä eroa on kuitenkin siinä, että metroissa voi istumisen lisäksi myös seistä. Metro kuitenkin kulkee suuren osan matkasta maan alla ja yleensä huomattavasti useammin kuin juna. Junavuorojen väli saattaa usein olla kymmeniä minuutteja tai tunteja.

Metroissa vuorojen välit ovat muutamia minuutteja. Suomessa ainoa metro toimii pääkaupunkiseudulla. Metroverkkoon kuuluu tällä hetkellä 25 asemaa, joista 19 sijaitsee Helsingissä ja kuusi Espoossa.

Metro kulkee itä-länsisuunnassa.

Ratikka rullaa rauhallisesti Raitiovaunu eli tuttavallisemmin ratikka on hieman kuin metron ja junan sekoitus. Ratikat kulkevat metrojen lailla nopealla vuorovälillä, mutta junan tavoin maan päällä. Helsinki oli pitkään ainoa ratikkakaupunki Suomessa. Nykyään ratikan kyytiin voi päästä myös Tampereella, jossa se otettiin käyttöön vuonna 2021. Helsingissä on käytössä 11 raitiovaunulinjaa ja Tampereella kaksi. Helsingin ratikat ovat perusväriltään vihreitä ja Tampereen punaisia. Ratikan kyydissä on mahdollista nähdä päivän uutisia tai mainoksia valotauluilta, kuten myös metrossa.

Aiemmin raitiovaunuja on ollut myös Turussa ja Viipurissa, joka oli osa Suomea 1920- ja 1930-luvuilla. Turussa ratikka­ liikenne lopetettiin 1970-luvulla.

Osassa Tampereen ratikoiss a on punaisen värin sijaan erilaisia mainok sia.

KOTKAVIESTI 1/2022 • 11

T A V TTI

U L U KO

A T N S I E S P UKS

LA K

E K I O

ansainvälisessä Kids Got Rights -projektissa mukana olevat lapset järjestivät työ­ pajat lapsen oikeuksista Turussa ja Helsingissä.

Lapset suunnittelivat työpajat lokakuussa Työväen Akatemialla järjestetyssä viikonlopputapaamisessa. Turun työpaja oli suunnattu aikuisille ja Helsingin työpaja lapsille. Projektissa mukana olevia lapsia kutsutaan lapsen oikeuksien supersankareiksi.

Lapsen oikeuksien päivää 20.11. vietettiin Turussa Kids Got Rights -projektiin liittyvän työpajan merkeissä. Supersankarit järjestivät

vesalan n työpaja ia tunnelm

1 2 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 2

TEKST

UVAT I JA K

A

NELL RI JA MAJU A D MAN

IS A HE

työpajan 15 aikuiselle. Työpajan pitäjät olivat Varsinais-Suomen ja Savon Nuorista Kotkista.

Työpajassa käsiteltiin lapsen oikeuksia ja niiden merkitystä. Tärkeitä asioita siis! Esille nousi upeita pointteja lapsen oikeuksien toteutumisesta ja heikkouksista, sekä parannusmahdollisuuksista niiden toteutumiseen niin järjestössämme, kuin myös jokapäiväisessä elämässämme.

Oli ilo nähdä kuinka mahtavia lapsia ja nuoria järjestössämme on! Tahdomme

KANE

N

ia

turun

nelm n u t n a työpaj

ehdottomasti järjestää lasten ohjaamia työpajoja myös muille aikuisille, sillä paja oli upea ja ajatuksia herättävä.

Vain muutamaa päivää myöhemmin myös lapset saivat oman lapsen oikeuksien työpajansa. Toinen ryhmä supersankareita Uudenmaan Nuorista Kotkista järjesti työpajan kerholaisille Vesalan kotkakerhossa Helsingissä 23.11. Työpajassa oli lämmin tunnelma talven ensimmäisistä pakkasista huolimatta, ja kerholaiset olivat reippaasti mukana supersankareiden järjestämässä

ohjelmassa. Kerholaiset pohtivat lapsen oikeuksia yhdessä supersankareiden kanssa ja pääsivät myös ohjaamaan itse valitsemiaan leikkejä toisilleen. Lapsen oikeudet ovat aika vaikea asia, totesi eräs osallistuja. Olipa hyvä, että supersankarit kävivät tekemässä niitä tutuiksi!

Kansainvälisen yhteistyöjärjestömme IFM-SEI:n koordinoimassa projektissa on mukana lapsia kuudesta Euroopan maasta.

Projektin rahoittaa Euroopan Komission Oikeudet, tasa-arvo ja kansalaisuus -ohjelma.

KOTKAVIESTI 1/2022 • 13

Puuha-aukeama KOMPAKYSYMKSIÄ JA ARVOITUKSIA Kompakysymyksiä ja arvoituksia pohjautuen Suomen kansan arvoituskirjaan, erikielisiin vanhoihin askarteluteoksiin ja koululaisten perimätiedon kätköihin.

1. Minkä suomalaisen sanan kirjoittaa itse suomen kielen professorikin väärin?

2. Missä eivät tulivuoret suitsuta tulta?

3. Rintamalla oli sotilas, jolla oli yksi tulitikku. Hänen piti sytyttää kamiina, mysrkylyhty ja tupakka. Minkä hän sytytti ensiksi?

4. Kuinka monta päätä on viidellä kepillä? Montako viidellä ja puolella kepillä?

5. Kaksi teurastajaa teurastaa yhdessä härän. Kumpikin saa härän pään. Miten se on mahdollista?

6. Kumpi taittaa ennemmin jalkansa, se, joka putoaa kaapin päältä, vai se, joka putoaa kirkontornista?

LEIKKEJÄ ORAVAN HÄNTÄ sali tai kenttä

yli 10

runsaasti narunpätkiä

Lataa Nuorten Kotkien maksuton 1. Jaetaan leikkijät ryhmiin. Ryhmät seisovat leikkialueen reunalla. Leikkialueelle leikkikirja osoittesta ripotellaan narunpätkiä. www.nuoretkotkat.fi 2. Kukin ryhmä valitsee keskuudestaan oravan, jonka vyötärölle kiinnitetään materiaalit ensimmäinen narunpätkä.

3. Kerrotaan tarina: Orava on hyppinyt puusta puuhun ja jäänyt onnettomuudeksi kiinni hännästään. Oravan päästyä irti on sillä enää pieni pala häntää jäljellä. Hännän palasia on pudonnut sinne tänne maahan.

4. Ryhmät kokoavat yksi pätkä kerrallaan omalle oravalleen niin paljon hännän palasia kuin ehtivät, sitoen ne solmulla hännän tyngän jatkoksi. Narunpätkät haetaan yksi kerrallaan.

5. Kun narunpätkät on loppu, tarkastetaan oravien hännät. Ryhmä, jonka oravalla on pisin häntä, voittaa.

TULITIKKUPELI Kolikkokarsinat  Opettaja asetti pöydälle 5 tulitikkua. Ne esittävät lampaita, sanoi hän.

Lampaat olivat laitumella. Metsässä oli 2 rosvoa. Opettaja otti yhden tulitikun kumpaiseenkin käteensä. Rosvot varastivat lampaita vuorotellen.  Opettaja otti no 1:n vasempaan käteen, 5:n oikeaan, 2:n vasempaan ja 3:n oikeaan käteen.  Silloin riensi paikalle paimen. Rosvojen täytyi luovuttaa takaisin saaliinsa.  Opettaja pani oikeasta kädestä pöydälle 1 tulitikun, vasemmasta 1:n, oikeasta 1:n, vasemmasta 1:n ja oikeasta 1:n.  Paimen lähti pois, ja rosvot ottivat taas vuorotellen lampaita.  Opettaja aloitti lampaiden ottamisen taas vasemmalla kädellä.  Silloin tuli laitumelle poliiseja. Rosvot lähtivät juoksemaan pakoon ja jättivät lampaat metsään.  Opettaja avasti kouransa. Ihme ja kumma! Hänellä oli toisessa kädessä 5 lammasta ja toisessa 2 rosvoa. Miten se oli mahdollista?

1

2

3

4

Arvoitusten vastaukset:

Tulitikkupelin vastaus:

1. Väärin-sanan, 2. Kartalla, 3. Tulitikun, 4. Yhtä monta kuin kuudella, 5. Toisen teurastajan nimi on Kumpikin, 6. Se, joka ensin putoaa maahan

Paimenen saavuttua tapahtuneen luovutuksen jälkeen jäi opettajan toiseen käteen 2 tulitikkua ja toinen käsi oli tyhjä

1 4 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 2

5

VÄRITYSTEHTÄVÄ

Väritä mielesi mukaan, tyyli on vapaa!

KOTKAVIESTI 1/2022 • 15

ILMOITTAUTUMIS- JA MATKUSTUSOHJESÄÄNTÖ Tämä ilmoittautumis- ja matkustusohjesääntö koskee kaikkia Nuorten Kotkien Keskusliiton järjestämiä tapahtumia, ellei tapahtumakutsussa toisin mainita.

Ilmoittautuminen tapahtumiin

Kansainvälisillä leireillä ja tapahtumissa sekä tapahtumissa, joissa keskusliitto käyttää Keskusliiton tapahtumiin ilostopalveluita, voidaan noudatmoittaudutaan piirijärjestön kautta tapahtumakutsussa mai- taa järjestelyiden edellyttämiä nittuun viimeiseen ilmoittautu- osanottomaksujen maksami­s­ aikatauluja sekä ilmoittautumismispäivään mennessä. Paikat ja peruutusehtoja. tapahtumiin täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Piirien ei ole mahdollista varata nimet- Osanottomaksut Tapahtumien osanottomaksut tömiä paikkoja. vahvistaa liittohallitus. Osan­ Ilmoittautumisajan päätyttyä tehdyistä ilmoittautumisis- ottomaksut laskutetaan piiri­ ta peritään 10 eurolla korotettu järjestöiltä. Mikäli osanottaja ei osallistu yhteismajoitukseen, osanottomaksu muilta paitsi järjestävän piirijärjestön alueel- vähennetään osanottomaksusta ta tulevilta osanottajilta. Ilmoit- todelliset majoituskulut. Yhteismajoituksesta poisjäämisestä on tautumisen yhteydessä on kerrottava mahdolliset ruokarajoi- kerrottava ilmoittautumisen yhteydessä. Alle 4-vuotiailta laptukset ja muut vastaavat asiat silta ei peritä osanottomaksua – matkustaminen, majoitus, liiton valtakunnallisissa lasten valokuvauksen kieltäminen – jotka vaativat erityisjärjestelyjä. tapahtumissa. Mikäli lapsi osallistuu vanhemman mukana Lapsia valokuvataan liiton tapahtumissa. Valokuvia käyte- aikuisten tapahtumiin, peritään tään liiton oman toiminnan do- lapsen osallistumisesta aiheutukumentoinnissa, julkaisuissa ja neet todelliset kustannukset. muussa tiedottamisessa.

Osallistumisen peruminen Mikäli ilmoittautuminen perutaan ennen ilmoittautumisajan päättymistä, ei peruutus­ maksua peritä.

Mikäli ilmoittautuminen perutaan ilmoittautumisajan päätyttyä mutta viimeistään vuorokautta ennen tapahtuman alkua, peritään peruutusmaksuna puolet (1/2) osallistumismaksusta. Vuorokautta ennen tapahtumaa tai mikäli peruutusta ei ilmoiteta ennen tapahtuman alkua, peritään poisjäämisestä täysi osanottomaksu.

Mikäli peruutus tehdään sairastumisen tai vastaavan onnettomuuden vuoksi, ei peruutusmaksua peritä sairauslomatodistuksen tai vastaavan dokumentin esittämistä vastaan.

1 6 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 2

Matkustusohjeet ja matkakulujen korvaus

Suurempiin tapahtumiin matkustaminen järjestetään tilausajobusseilla, jotka kiertävät suurempien osanottajapaikkakuntien kautta. Yhteiskuljetusten liitäntämatkat korvataan juna/ bussitaksojen mukaan. Liitäntämatkaksi katsotaan paikkakunnalta toiselle siirtyminen. Matkakustannukset korvataan halvimman matkustustavan mukaisesti, ellei yhteiskuljetusta ole järjestetty. Julkisten kulkuneuvojen ryhmä- sekä muut alennukset on huomioitava matkan järjestelyissä. Korvauksen oman auton käytöstä saa, mikäli se on taloudellisesti tai muista erityisistä syistä paras vaihtoehto. Oman auton käytöstä on aina sovittava ilmoittautumisen yhteydessä keskusliiton toimiston kanssa.

POIKKEUS: Koronaepidemiasta johtuen on toistaiseksi linjattu, että oman auton käytöstä ei tarvitse sopia erikseen.

Normaalikäytäntöön palataan tartuntatilanteen sen salliessa.

Matkakuluina korvataan • yleisten kulkuneuvojen mukaiset matkakulut kotitai asuinpaikkakunnalta tapahtumaan ja takaisin • oman auton kilometri­ korvauksena 35 senttiä/km ja jokaista muuta omassa autossa olevaa henkilöä kohtaan kasvatetaan korvausta 2 senttiä/km • kaikki muut matkakorvaukset maksetaan täysimääräisinä maksettuja kuitteja vastaan vain, jos niistä on sovittu ilmoittautumisen yhteydessä keskusliiton toimiston kanssa • matkalaskut on toimitettava keskusliittoon kahden kuukauden kuluessa tapahtuman päättymisestä Henkilö, joka osallistuu keskus­liiton edustajana ulkomailla pidettävään kokoukseen, on oikeutettu 25 euron päivärahaan jokaiselta ulkomaan matkan päivältä.

Ilmoittautumis- ja matkustusohjesäännöstä tiedottaminen Ilmoittautumis- ja matkustusohjesääntö on saatavissa keskusliiton toimistosta sekä kaikista piiritoimistoista.

Lisäksi se julkaistaan aina vuoden alussa Kotkaviestissä ja ohjesääntö on Intranetissa.

Ilmoittautumis- ja matkustusohjesäännöstä tiedotetaan myös tiivistetysti jokaisen tapahtuman osanottaja­ kirjeessä.

Piirien syystapahtumia

KAAKON KOTKAT REPOVEDELLÄ

K

aakkois-Suomen Nuoret Kotkat retkeilivät Repoveden kansallispuistossa syyslomalla.

Kiersimme Ketunlenkin 3,5 kilometrin mittaisen reitin, jossa oli luonto- ja ympäristöalan opiskelija Niko Mäkeläisen tekemiä rasteja ja samalla opimme uutta Repo­ vedestä. Repovesi oli tärkeä eränkäyntialue jo kivikaudella. Nykyisin Repovesi on Kaakkois-Suomen suurin metsäluonnon suojelualue.

Lapinsalmen taukopaikalla söimme makkaraa, leipää ja mehua. Meillä oli mukava päivä ihanassa syksyisessä säässä.

KOTKAVIESTI 1/2022 • 17

Joulutunnelmia puurojuhlassa TEKSTI JA KUVAT: TAPANI KYLMÄNEN

O

ulun Nuorten Kotkien toimistolla vierailijoita odotti joulukuun ensimmäisen päivän iltana hieman erilaisempi toimistotila kuin mihin on totuttu. Toimistotiloihin oli nimittäin taiottu jouluinen tonttumaa, jonka rasteja lapset perheineen saivat kiertää tonttupassiin leimoja keräten.

Tonttujen rasteilla tunnistettiin joululauluja, hyppyytettiin sammakoita, askarreltiin joulukoristeita, tehtiin jouluisia ristikoita sekä saatiin kuulla tonttuhoroskooppi.

Neljän rasteilta kerätyn leiman jälkeen ansaitulla joulupinssillä päästiin

1 8 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 2

alakertaan ruokailutilaan, jossa nautittiin mm. puuroa, glögiä ja pipareita.

Paikalla oli myös kunniavieras Korvatunturilta, sillä olipa eräs valkopartakin saapunut lasten toiveita ja kuulumisia kuulemaan.

Toimiston kotka oli myös mukana illan tohinoissa ja uskaltautuipas sekin lennähtää hetkeksi pukin syliin istuskelemaan.

Ennakkoilmoittautumisten kautta järjestetyssä tapahtumassa oli hillitysti väkeä mutta sitäkin enemmän jouluista tunnelmaa, iloisia ihmisiä ja täysiä puuro­vatsoja.

374 mörköä, haamua ja muuta olentoa myöhemmin TEKSTI JA KUVAT: TAPANI KYLMÄNEN

O

ulussa saatiin kummastella kaikenlaisia kummajaisia jo toista vuotta peräkkäin kun Oulun Nuorten Kotkien järjestämä Lasten Halloween hiippaili tuttuun sijaintiinsa Tuiranpuistoon.

30. marraskuuta klo 16–19 kierrettävissä ollut tapahtuma-alue ja rasti­ pisteet taiottiin juhlakuntoon työn­ tekijöiden (taika)voimain avulla, jonka jälkeen ehdittiin jopa pieni hetki vartoa ensimmäisiä rastiradan kulkijoita.

Hetkessä paikalle mönki, ryömi ja jopa käveli vajaa 400 olentoa, joiden rastittamiseen sekä kestittämiseen pitää Kotkien kummajaispoppoon pian harkita useamman käsiparin kasvattamista.

Erityisesti pienimpien vieraiden riemu oli silmin nähtävää, varsinkin jos omasi niitä useamman kuin ihmisten perinteisen parin verran. Sään haltiat

suosivat myös alamaisiaan, sillä koko illan ajan vallitsi oikein suopea sää eikä hämikset tai lepakot joutuneet viime vuoden malliin orsille kuivumaan.

Pääkallolyhtyjen valossa mehu maistui ja keksejä kului eikä arvonta­ örkin mahakaan tyhjäksi jäänyt. Seuraavalla viikolla örkki sylkäisikin yhden lappusen suustaan ulos, jolloin saatiin 50 euron lahjakortti onnelliselle voittajalle.

Tälle vuodelle oli hankittu lisää pöytiä ja olipa kurpitsamääräkin lisääntynyt siinä missä lepakotkin. Toimiston väki vapaaehtoisineen taitaa silti ensi vuotta ajatellen kasvatella näitä vielä useamman satsin lisääkin, joten ensi vuonna on puisto aiempaakin täydempi.

Kaiken huipuksi tapahtuma teki tänä vuonna jo toistamiseen kävijä­ ennätyksen, sillä paikalle saapui hieman vajaa 400 vierailijaa!

KOTKAVIESTI 1/2022 • 19

Tunnelmia Uudenmaan Kotkien syksyn tapahtumista Syysleiri Tuusulan Kesärinteellä

Telttaleiri sisätiloissa Jokelan a Työväentaloll

Leirimatka Muonioon syyslomalla

2 0 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 2

Aikainen kotka hauen nappaa TEKSTI: LEILA TANSKANEN KUVAT: ANTTI ROUSI

S

yyskuun puolenvälin aikoihin järjestettiin Nuorten Kotkien Bockholmenin saarikohteessa kalastusleiri. Ilma oli juuri niin vaihteleva kuin syksyllä voi olla – aurinkoa, tuulta ja täydellistä sumua.

Mukana kuudella nuorella oli neljä aikuista Hannu, Keijo, Juho sekä Antti, joka on ihka oikea kalastusopas.

Ei ole siis mikään ihme, että saaliit olivatkin todella suuria. Niistä riitti ihan itsetehtynä sunnuntain lähtö­lounas. ”Tällaisia viikonloppuja lisää”, oli kaikkien yhteinen toive.

Syysleiri meren äärellä TEKSTI: JULIA UZBJAKOV KUVAT: JULIA UZBJAKOV, AMANDA MAJURI

S

yyslomalla leireiltiin yli 30 leiriläisen kanssa Tippsundissa Taivassalossa. Syksyinen sää antoi parastaan ja leirillä keskityttiin ulkoiluun ja D-vitamiinin tankkaamiseen talvea varten. Uimamaisterit pulahtivat useampaan kertaan varsin kylmään veteen ja soutamaankin pääsi, kun tuulet olivat suotuisia. Ohjelmassa

oli myös kiipeilyn treenaamista slacklinella ja paljon yhteisiä leikkejä.

Talvileirillä Kannistossa 21.–24.2. nähdään taas!

KOTKAVIESTI 1/2022 • 21

Tulossa

Ritajärvi kutsuu TEKSTI RIINA SALONEN

P

irkanmaan Nuoret Kotkat piirijärjestö ry järjesti vuonna 2015 KKT:n Sastamalassa, Kiikan koululla ja Vammalan keskustassa.

Seikkailimme Herra Hakkaraisen talossa ja pääsimme uintireissulle sekä Kiikan uimahalliin että Kiimajärveen.

Keväällä 2022 KKT-luontoseikkailu järjestetään jälleen Sastamalan kaupungin alueella, tosin ihan eri puolella kaupunkia.

Nyt kutsumme Nuoret Kotkat ympäri

2 2 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 2

Suomea Ritajärven luonnonsuojelu­ alueelle. Ritajärven luonnonsuojelualue on yksi uusimmista reitistöistä Pirkanmaalla ja yksi alueen suositummista retkeilykohteista.

Luontoseikkailun suunnittelu on aloitettu. Pohdinnassa on mm. telttamajoitusmahdollisuus, soppatykkiruokailut, mutta myös sänkypaikat ja ruokalaruokailut.

Olette kaikki kovin tervetulleita.

21.-22.5.2022

KKT

 Ritajärven luonnonsuojelualue

Lapsille, nuorille ja aikuisille

HINTA: 90 €

tervetuloa!

KOTKAVIESTI 1/2022 • 23

Tulossa

Leirin nimi

Leiripaikka

Sisarhinta (€)

Päättyy

Hinta (€)

Alkaa

Leirin pituus (pv)

HELSINGIN NUORTEN KOTKIEN LEIRIKALENTERI 2022 Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus Herttoniemenrannan asukastalo Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus Herttoniemenrannan asukastalo Hanko, Bengtsårin leirikeskus Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus Herttoniemenrannan asukastalo Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus Hanko, Bengtsårin leirikeskus Herttoniemenrannan asukastalo Hanko, Bengtsårin leirikeskus Herttoniemenrannan asukastalo Sipoo, Kallioniemen kesäkoti Sipoo, Kallioniemen kesäkoti Sipoo, Kallioniemen kesäkoti Sipoo, Kallioniemen kesäkoti Sipoo, Kallioniemen kesäkoti Itävalta, Döbriachin leirikeskus Englanti, Northampton Sipoo, Kallioniemen kesäkoti Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus Urjala, Kankaan Torpan leirikeskus

7 3 4 3 7 5 7 5 6 5 4 7 7 5 7 5 5 3 5 3 5 15 10 3 3 7

185 70 125 70 165 100 165 100 165 125 80 165 165 100 165 100 165 70 165 70 165 790 600 70 70 185

148 56 100 56 132 80 132 80 132 100 64 132 132 80 132 80 132 56 132 56 132 632 480 56 56 148

LEIRIT, JOILLA YÖVYTÄÄN 19.2.2022 1.4.2022 14.4.2022 13.5.2022 6.6.2022 6.6.2022 13.6.2022 13.6.2022 18.6.2022 19.6.2022 20.6.2022 27.6.2022 27.6.2022 27.6.2022 4.7.2022 4.7.2022 11.7.2022 15.7.2022 18.7.2022 22.7.2022 25.7.2022 23.7.2022 29.7.2022 2.9.2022 16.9.2022 15.10.2022

25.2.2022 3.4.2022 17.4.2022 15.5.2022 12.6.2022 10.6.2022 19.6.2022 17.6.2022 23.6.2022 23.6.2022 23.6.2022 3.7.2022 3.7.2022 1.7.2022 10.7.2022 8.7.2022 15.7.2022 17.7.2022 22.7.2022 24.7.2022 29.7.2022 6.8.2022 8.8.2022 4.9.2022 18.9.2022 21.10.2022

Talvileiri V1,Viikonloppuretki Pääsiäisleiri V2,Viikonloppuretki U1, Seikkailu- ja luontoleiri HPL1, Päiväleiri U2, Seikkailu- ja luontoleiri HPL2, Päiväleiri BH, Seikkailu- ja luontoleiri Varttisleiri HPL3, Päiväleiri U3, Seikkailu- ja luontoleiri B1, Seikkailu- ja luontoleiri HPL4, Päiväleiri B2, Seikkailu- ja luontoleiri HPL5, Päiväleiri K1, Seikkailu- ja luontoleiri V3,Viikonloppuretki K2, Seikkailu- ja luontoleiri V4,Viikonloppuretki K3, Seikkailu- ja luontoleiri Leirimatka Itävaltaan Common Groud -suurleiri V5,Viikonloppuretki V6 Viikonloppuretki Syysleiri

2 4 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 2

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Helsingin Nuoret Kotkat Piirijärjestö ry PL 168, 00531 Helsinki puh. 09 730 991 tai 050 339 8230 nuoretkotkat@hnk.fi

Helsingin Nuoret kotkat järjestää:

AJOIT JA R ET KO

TI US

PAI K

LEIRIMATKA ITÄVALTAAN 23.7.-6.8.2022

Ilmoittautumiset 31.3.2022 mennessä

TO I

MI AJOISSA

!

Helsingin Nuorten Kotkien leirimatka Itä­­v­altaan tehdään heinä-elokuun vaihteessa.

Matkan kesto on 15 vrk. Matkan tarkempi kohde on veljes­järjestömme Rote Falkenien leirikeskus Döbriach (lähellä Klagenfurtia). Kohteeseen matkataan lennoilla Helsinki-München/Wien-Helsinki ja junalla München/Wien-Döbriach-München/ Wien (kilometrejä noin 300 km/suunta). Leirimatkan hinta on 790 €/hlö. Hintaan sisältyy lentomatkat, junakuljetukset, ruokailut leirillä, majoitus järjestäjän teltoissa, tapaturmavakuutus sekä monipuolinen leiriohjelma.

Hintaan sisältyy lentomatkat, junakuljetukset, ruokailut leirillä, majoituksen järjestäjän teltoissa, tapaturmavakuutuksen sekä monipuolisen leiriohjelman. Matka on suunnattu 12–16-vuotiaille.

Lisätiedot matkasta 050 339 8230/Siltaloppi.

VARTTISLEIRI URJALASSA 19.-23.6.2022 Juhannusviikolla 19.-23.6.2022 järjestämme varhaisnuorille (12–15-vuotiaille) leirin Kankaan Torpan leirikeskuksella Urjalassa.

Leirikeskus Kankaan Torppa sijaitsee Nuutajärven rannalla Urjalassa, noin 165 kilometrin päässä Helsingistä. Leirikeskus on rakennettu maalaismaisemaan aidolle torpparitilalle. Leirikeskuksen alueella (46 ha) on uimaranta, kaksi retkeilytarkoitukseen sopivaa laavua sekä kiipeilyyn sopivaa kalliota. Vehreä pihapiiri puineen ja polkuineen ympäröi leirikeskuksen aluetta. Kesäisin majoittautuminen tapahtuu teltoissa.

Leiriviikon aikana teemme leirikeskuksella erilaisia pieniä, leiritoimintaa edistäviä talkootöitä (maalaamme ja korjaamme leirirakennelmia jne.), osallistumme oman ruokamme valmistamiseen, kuulemme vierailevien asiantuntijoiden juttuja nuoria kiinnostavista ajankohtaisista aiheista ja vietämme aikaa mukavasti yhdessä tuttujen leirikavereiden kanssa. Lisäksi tietysti uimme, melomme, saunomme, laavuretkeilemme, grillaamme ja teemme kaikenlaista kivaa yhdessä. Pelkkään auringonottoon emme siis panosta!

Leirin hinta on 125 €, sisaralennus 20%. Hinta sisältää kuljetuksen HelsinkiUrjala-Helsinki, teltta­majoituksen, ruokailut (aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala), tapaturma­ vakuutuksen sekä tietysti täysin normaalista poikkeavan ja hauskan leiriviikon.

TERVETULOA MUKAAN! LEIREILLE!

KOTKAVIESTI 1/2022 • 25

Tulossa

Vuoden 2022 koulutukset vertsuille ja ohjaajille Keskusliitto järjestää vuonna 2022 kaksi viikonloppukoulutusta.

TEKSTI NELLA HEISKANEN

V

ertaisohjaajien oma koulutus järjestetään 18.–20.3. Kankaan torpan leiri­ keskuksessa Urjalassa. Koulutuksen teemat perustuvat nuorten omiin toiveisiin. Tällä kertaa opitaan vertaisohjaajan roolista toiminnassa ja lasten tukemisesta erilaisissa tilanteista, sekä tutustutaan leirin suunnittelun ja järjestämisen perusteisiin. Ilmoittaudu omaan piiriisi 25.2. mennessä!

Aikuisten ohjaajien ja vertaisohjaajien yhteinen koulutusviikonloppu järjestetään 30.9.–2.10. Nuorisokeskus Anjalassa

Kouvolassa. Anjalan luonto- ja seikkailu­ toiminnan ammattilaiset kouluttavat tekemisen kautta näiden menetelmien käyttämisestä ja kansainvälisyystyöryhmä kouluttaa kotikansainvälisyyden ja kansainvälisen kotkatoiminnan saloista. Ohjelmassa on myös yhdessäoloa ja virkistäytymistä. Syksyn koulutukseen voi ilmoittautua 7.9. saakka.

Nuorten Kotkien koulutukset ovat vapaan sivistystyön koulutusta. Vuodesta 2021 alkaen niistä on mahdollista saada suoritusmerkintä Oma Opintopolku-palveluun.

OHJAAJA- JA VERTSUKOULUTUS

VERTSUKOULUTUS

 Nuorisokeskus Anjala, Kouvola

 Kankaan Torppa, Urjala

30.9.-2.10.2022

Luonto- ja iminta seikkailuto HINTA: 100 €

2 6 • KOT K AV I E S T I 1 / 2 0 2 2

18.-20.3.2022

Kansainvälisyys

Lasten n ohjaamine HINTA: 90 €

Leirin en järjestämin

COMMON GROUND 29.7.-8.8.2022 Nuorten Kotkien leirimatka kansainväliselle IFM-SEI -leirille  Kelmarsh Hall and Gardens, Northampton, Iso-Britannia

Lastenkin palvelut siirtyvät pian alueille TEKSTI ANTTI HYTTI

T

ämän lehden ilmestyessä Suomessa on juuri pidetty ensimmäiset hyvinvointialueiden vaalit. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen vuoden 2023 alusta kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle on merkittävä muutos. Arjen kokemus on opettanut, että eri organisaatioiden välinen tiedonkulku ei aina ole aivan helppoa, ja kun nyt kuntatason ja aluetason välisen rajan eri puolille jäävät esimerkiksi koulut ja koulupsykologit, tai varhaiskasvatus ja lasten­ suojelu, on selvää että lapset ja nuoret ovat ensimmäisinä kärsimässä jos yhteistyö ja tiedonkulku eivät käytännössä toimi. * * * * * Sote-uudistuksen tuomat leveämmät hartiat palveluiden järjestämiseen ovat toisaalta suuri mahdollisuus. Esimerkiksi lasten ja nuorten kipeästi tarvitsemien kynnyksettömien mielenterveys­palveluiden luomisessa olisi nyt oikea paikka aidosti miettiä asioiden tekemistä uudella tavalla. * * * * * Nuoret Kotkat onkin painottanut, että uudistuksen toteutus on vietävä läpi viisaasti. Nyt vaaleissa valitut päättävät käytännössä palveluiden toteuttamisesta ja yhteistyön mahdollistavista rakenteista. On tärkeää, että sekä järjestöt että kansalaiset

Tällä palstalla kerrotaan järjestömme ajan­kohtaisista asioista.

seuraavat nyt päätöksenteon liikkeelle lähtöä ja tarvittaessa ottavat ripeästi kantaa mahdollisiin ongelmiin. * * * * * Nuorissa Kotkissa alkanut toimintavuosi on jälleen täynnä monipuolista ohjelmaa.

Tämän lehden sivuilta lukija löytää tietoa muun muassa Nuorten Kotkien Luontoseikkailusta Ritajärven kansallis­ puiston upeissa maisemissa ja kesän ainutlaatuisesta leirimatkasta Englantiin sisarjärjestömme Woodcraft Folkin vieraiksi. Tarkoituksena on jatkaa myös etäyhteyksin järjestettävää toimintaa. * * * * * Tämä kaikki on mahdollista Nuorten Kotkien vapaaehtoisten ansiosta. Jos tunnet jo Nuorten Kotkien toimintaa, nyt on hyvä hetki tulla mukaan myös järjestämään toimintaa – tai kysyä tuttavalta, sukulaiselta tai vaikkapa lapsen kaverin vanhemmalta, lähteäkö kaveriksi mukaan kotkatyöhön. Harrastuksen antaminen lapsille palkitsee ja myös opettaa paljon. Vapaaehtoisille on Nuorissa Kotkissa tarjolla myös laadukas koulutus.

KIRJOITTAJA ON NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA

KOTKAVIESTI 1/2022 • 27

Yhteystiedot NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO – UNGA ÖRNARS CENTRALFÖRBUND NKK RY Haapaniemenkatu 14, 2.krs., 00530 Helsinki etunimi.sukunimi@nuoretkotkat.fi

toiminnanjohtaja Antti Hytti järjestösuunnittelija Nella Heiskanen alue- ja viestintäkoordinaattori Leevi Karisalmi Toimistosihteeri Heidi Tuhkanen

040 154 7572 040 759 9599 045 895 5895 040 150 2600

PIIRI- JA ALUEJÄRJESTÖT Helsingin Nuoret Kotkat Piirijärjestö PL 168, 00531 Helsinki Käyntiosoite: Haapaniemenkatu 14, 2.krs 00530 Helsinki www.hnk.fi • toiminnanjohtaja Timo Katajamäki puh. 050 555 2964 timo.katajamaki@nuoretkotkat.fi • järjestökoordinaattori Sami Siltaloppi puh. 050 339 8230 sami.siltaloppi@nuoretkotkat.fi • järjestöohjaaja Ella Karakoski puh. 044 213 2372 • järjestöohjaaja Elisa Westerlund puh. 040 767 8182 • kotkakerhot@hnk.fi Hämeen Nuoret Kotkat Piirijärjestö www.hame.nuoretkotkat.fi • puheenjohtaja Suvi Järvinen puh. 040 509 4165 hame@nuoretkotkat.fi Kaakkois-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö Kalevankatu 13 B, 45100 Kouvola www.kaakkoissuomennuoretkotkat.fi • järjestösuunnittelija Jaana Saarinen puh. 044 359 8670 kaakkois-suomi@nuoretkotkat.fi Lappeenrannan Nuoret Kotkat käyntiosoite Suonionkatu 12, 53600 Lappeenranta • kotkatyöntekijä Satu Sairanen puh. 040 508 4474 lappeenranta@nuoretkotkat.fi Keski-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö Kauppakatu 30 A, 40100 Jyväskylä http://keski-suomi.nuoretkotkat.fi/ jty.kotkat@gmail.com JTY:n Nuoret Kotkat • järjestöohjaaja Mika Kelander puh. 050 554 5488 mika.kelander@jty.fi

Oulun Nuoret Kotkat Piirijärjestö Mäkelininkatu 31, 2. krs, 90100 Oulu www.oulu.nuoretkotkat.fi • toiminnanjohtaja Riikka Tirkkonen puh. 045 235 1491 riikka.tirkkonen@nuoretkotkat.fi • viestintäsihteeri Tapani Kylmänen puh. 040 591 3300 oulu.nuoretkotkat@gmail.com Pirkanmaan Nuoret Kotkat Piirijärjestö Hämeenpuisto 28 5. krs, 33200 Tampere www.pirkanmaa.nuoretkotkat.fi • alue- ja viestintäkoordinaattori Leevi Karisalmi puh. 045 895 5895 pirkanmaa@nuoretkotkat.fi Tampereen Nuoret Kotkat Hämeenpuisto 28 5. krs, 33200 Tampere puh. 050 587 0167 tampere@nuoretkotkat.fi Pohjanmaan Nuoret Kotkat Piirijärjestö • puheenjohtaja Pirjo Paavolainen puh. 050 352 2123 pirjo.paavolainen@ kokkola.fi Pohjois-Karjalan Nuoret Kotkat Piirijärjestö Kauppakatu 32 2. krs, 80100 Joensuu https://pknuoretkotkat.webnode.fi/ • toiminnanjohtaja Laura Pietarinen puh. 050 465 2625 pohjois-karjala@nuoretkotkat.fi Satakunnan Nuoret Kotkat Piirijärjestö Kuparitie 4 A 4, 28300 Pori • puheenjohtaja Jari Mielonen satakunta@nuoretkotkat.fi Porin Nuoret Kotkat • Sari Mielonen puh. 045 349 6186 sari.mielonen@nuoretkotkat.fi porinnkalue@gmail.com

Savon Nuoret Kotkat Piirijärjestö ja Kuopion Nuoret Kotkat Käsityökatu 24 B, 70100 Kuopio www.savo.nuoretkotkat.fi • toiminnanjohtaja Katja Pitkänen puh. 050 591 2749 savo@nuoretkotkat.fi, kuopio@nuoretkotkat.fi Svenska Örndistriktet ordförande Victor Suhonen Storrank svenskaorndistriktet@gmail.com tel. 0400 856 500 (Monica Storrank) Uudenmaan Nuoret Kotkat Piirijärjestö ja Espoon Nuoret Kotkat Lehdokkitie 2 b, 01300 Vantaa www.uusimaa.nuoretkotkat.fi • toiminnanjohtaja Pirjo Tirronen puh. 040 776 8815 uusimaa@nuoretkotkat.fi • nuorisokoordinaattori Natalia Kallio puh. 050 449 3333 kallio.natalia@gmail.com Vantaan Nuoret Kotkat Lehdokkitie 2 b, 01300 Vantaa www.vantaankotkat.yhdistysavain.fi • kotkatyöntekijä Anu Kähärä puh. 040 513 4996 vantaa@nuoretkotkat.fi Varsinais-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö Eerikinkatu 30, 20100 Turku www.vsnk.fi • toiminnanjohtaja Leila Tanskanen puh. 040 515 2309 • järjestösuunnittelija Julia Uzbjakov puh. 0400 627 420 • vs@nuoretkotkat.fi IFM-SEI Rue Joseph II 120 1000 Brussels, Belgium phone +32 22 15 79 27 fax +32 22 45 00 83 contact@ifm-sei.org, www.ifm-sei.org

Seuraa keskusliittoa ja piiriäsi somessa, niin pysyt ajantasalla tuoreimmista uutisista!