01
20 K E VÄT
HOIVATILAT OYJ
Tulevaisuuden yhteiskunnan rakentamiseen
Vastuullinen kiinteistö ottaa ympäristövaikutukset huomioon
Pata Degerman:
Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii yhteistyötä
Turvakoti Vantaalle
TILAT PALVELUNA -MALLIA HYÖDYNTÄEN
Tässä numerossa
3
Pääkirjoitus Jussi Karjula
4
Hoivatilat Oyj on päiväkotien, koulujen, hoivan tilojen ja palvelukortteleiden rakennuttamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen erikoistunut yritys.
4
Kiinteistön ympäristö vaikutusten huomiointi Hoivatiloilla
8
Maailmalta: Hoivatilat Aedifica-konserniin Ruotsin kuulumiset
14
Ratkaisuja on Hoivatilat Oyj:n asiakaslehti, joka julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Lehti jaetaan Hoivatilojen asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille.
10 13
Asuntomessupääkaupunki satsaa yhteisöllisyyteen
Luontevasti saman katon alla Palveluntarjoajana Norlandia
tuntematonta 14 Kohti Haastattelussa seikkailija
17
Vuokramallilla säästöjä ja sitoutumista
19
Tulevaisuuden koulu Oulun Salonpäähän
20
Ensimmäinen laatuaan Vantaan Koivukylän turvakoti
Pata Degerman
20
Paino: PunaMusta Painosmäärä: 2 000 kpl ISSN 2489-2785 Osoitteenmuutokset: Viivi Tuukkanen, viivi.tuukkanen@hoivatilat.fi
24
Jaettu arki on kaksinkertainen ilo Paltan palvelukorttelissa Turussa
26
Hoivatilalainen esittäytyy: Rakennuttajapäällikkö Ari Hyvärinen
27
Uusia hoivatilalaisia
Ratkaisuja
Kuvatoimittaja: Viivi Tuukkanen Kuvat: Hoivatilat Oyj, Sami Säily, Henri Luoma, Henri Juvonen, UKI Arkkitehdit, Kari Kohvakka, Patrick Degerman, Chazz Marriot, Juuso Haarala, Sami Tirkkonen
32
erinomaiset tulokset
24
2
Päätoimittaja: Riikka Säkkinen Tekstit: Riikka Säkkinen, Jussi Karjula, Viivi Tuukkanen, Juho Malmi, Katri Dahlström
Ulkoasu ja taitto: Mint Company
Asiakaskyselyn ja 23 Kuulumisia: Great Place to Work -kyselyn
Julkaisija: Hoivatilat Oyj Toimituksen yhteystiedot: Lentokatu 2, 90460 Oulunsalo p. 0207 349 100 asiakaspalvelu@hoivatilat.fi
Osoiterekisterilähde: Hoivatilojen asiakas- ja yhteystietorekisteri
VASTUULLISUUTTA vai vastuuttomuutta? Vastuullisuus on nyt vahvasti pinnalla oleva teema. Koen, että suomalaiset yritykset ja yhteisöt haluavat toimia sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti vastuullisesti. Haluamme olla hyviä yrityskansalaisia – se on dna:ssamme. Kun aihepiiri on kuuma, on ilmassa merkkejä, että keskustelu lähtee laukalle ja irtoaa arjen todellisuudesta. Miten sitten olisi hyvä toimia?
Arvot luovat vastuullisuustyön kivijalan yritysten ja yhteisöjen arjessa. Hoivatilojen osalta päivitimme ja kiteytimme viime vuoden aikana arvomme kolmeen avainsanaan: vastuuntunto, aktiivisuus ja rohkeus. Yhteiskuntavastuu toteutuu, kun yritykset toteuttavat investointeja, työllistävät sekä maksavat verot, palkat ja muut sille kuuluvat maksut. Mutta on se paljon muutakin! Vastuullisuutta on huolehtia työntekijöistä. Tavoitteena tulisi olla mielekäs ja kannustava työskentely-ympäristö, jossa ihminen voi kehittyä ja olla hyödyksi. Vaikkapa Great Place to Work -sertifioinnin tavoittelu toimii tässä hyvänä työkaluna. Tästä meillä hoivatilalaisilla on hyviä kokemuksia. Samaan kokonaisuuteen kuuluu asiakkaiden, omistajien ja muiden sidosryhmien huomioiminen arjen tekemisessä. Elintärkeää on myönteinen palveluasenne. Hoivatilojen toiminnassa olemme määritelleet asian niin, että ”palvelemme ilolla ja olemme luottamuksen arvoisia”. Olemme työstäneet myös viime vuoden aikana sisäiset eettiset ”Code of Conduct” -ohjeet. Kun pelisäännöt ovat selvät, on helppo toimia linjakkaasti ja läpinäkyvästi yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. Ympäristövastuu on myös arjen valintoja ja tekoja. Yrityksessämme olemme sopineet periaatteista, kuinka vastuullisuus näkyy rakennuttamisessa ja kiinteistöliiketoiminnassa. Lähtökohtanamme on pitkäaikainen kiinteistöjen omistaminen ja rakennuksen elinkaarivastuu. Käytännössä satsaamme vähähiiliseen rakentamiseen, suosimme uusiutuvia materiaali- ja energiaratkaisuja sekä älykästä kiinteistöjen ohjausta ja valaistusratkaisuja. Vastuullisuustyö on myös kestävän kilpailuedun rakentamista. Vastuullinen yritys toimii kannattavasti ja pitää huolen kilpailukyvystään, jotta se on elinvoimainen myös pitkällä aikavälillä. Kysymys ei ole rakettitieteestä eikä unelmahötöstä. Hyvää mahdollisuuksien vuosikymmentä sinulle! Jussi Karjula @KarjulaJussi
Ratkaisuja
3
YRITYSVASTUU
Ekologinen rakentaminen HUOMIOI KIINTEISTÖN KOKO ELINKAAREN Materiaalit, kuljetus, rakentaminen, käyttö, ylläpito ja purkaminen – kiinteistön ympäristövaikutukset muodostuvat koko rakennuksen elinkaaren ajalta. Vastuullisena kiinteistönomistajana Hoivatilat hyödyntää aktiivisesti tietoa ympäristöön ja ilmastoon vaikuttavista tekijöistä liiketoiminnan ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Käynnissä ja käytössä onkin useita toimia ja työkaluja. TEKSTI Riikka Säkkinen, Juho Malmi // KUVAT Sami Säily
Vähähiilinen rakentaminen ja energiatehokkuus Ekologinen tai vähähiilinen rakentaminen lähtee aina suunnittelusta. Hankkeiden suunnitteluvaiheessa Hoivatilat kartoittaa yhdessä asiakkaan kanssa ne ratkaisut, jotka hyödyttävät parhaalla mahdollisella tavalla kiinteistöjen asukkaita, käyttäjiä – ja ympäristöä. Ennen rakentamista materiaalivalinnoilla ja niiden kuljetuksilla voidaan vaikuttaa kiinteistön hiilijalanjäljen suuruuteen. Hoivatilojen suosima uusiutuva, läheltä saatava ja moneen käyttöön sopiva materiaali, kotimainen puu, on myös hiilivarasto. – Suunnittelussa huomioidaan muun muassa laadukkaat ja toimintaan sopivat päästöttömät materiaalit sekä oikein mitoitetut talotekniikan laitevalinnat, kertoo työmaakierrokselta tavoitettu Hoivatilojen kiinteistöpäällikkö Mika Ruonakangas. Suurin käytönaikainen päästölähde on usein kiinteistön lämmitys. Energialähteen lisäksi energiatehokkuutta nykyaikaisessa rakentamisessa huomioidaan muun muassa rakennuksen tiiviydellä: eristeillä ja ikkunoiden teknisillä ratkaisuilla sekä sijoitteluilla. Valvonta pienentää ympäristövaikutuksia Hoivatilojen toimintamalliin kuuluu, että kiinteistöjen rakentamisen valvoo alusta loppuun oma valvojaorganisaatio. Tällä varmistetaan työn korkea laatu ja toivottu lopputulos; pitkäikäinen kiinteistö. Kun rakennus kestää aikaa, sen suhteellinen vaikutus ympäristöön pienenee. Pitkä käyttöikä ja sitä kautta tuotto-odote myös mahdollistaa investoida kiinteistöön muita ympäristölle ystävällisiä ratkaisuja, kuten energialähteen aurinkopaneeleilla tai maalämmöllä. Käytönaikaiset ympäristövaikutukset pysyvät
4
Ratkaisuja
Kiinteistöjen ympäristövaikutuksiin kiinnitetään Hoivatiloilla huomiota rakennuksen koko elinkaaren ajan. Muihin vastuullisuuden osa-alueisiin voi tutustua yhtiön vuosikertomuksen osana julkaistavassa vastuullisuusraportissa. Työmaalla rakennuttajapäälliköt Ari Hyvärinen (vas.) ja Tuomas Alanko.
Ratkaisuja
5
Etävalvonnan kautta kiinteistöistä saadaan reaaliaikaista tietoa, jonka avulla voidaan säätää kulutusta ja havainnoida mahdollisia poikkeamia. Talotekniikkaa monitoroimassa kiinteistöpäällikkö Mika Ruonakangas ja kiinteistöjohtaja Juhana Saarni.
kontrollissa säännöllisillä tarkastuksilla ja valvonnalla. – Vuosittaiset kiinteistöauditoinnit ovat Hoivatilojen kiinteistöjen valvonnassa isossa roolissa, kertoo kiinteistöpäällikkö Mika Ruonakangas. Auditointikäynnit tehdään suunnitellusti etukäteen sovittuna ajankohtana. Prosessiin kuuluu, että mukana on aina vastuuhenkilö kiinteistön käyttäjän puolelta, esimerkiksi hoivakodin johtaja tai koulun rehtori. Käyttäjälle toimitetaan etukäteen kysely, johon hän vastaa. Auditoinnin aikana käydään läpi kiinteistön dokumentit sekä tehdään viranomais- ja palotarkastus. Auditoinnissa tarkastetaan myös fyysisesti kaikki kiinteistön tilat, talotekniset laitteet, viemäröinnit ja piha-alueet. Käynnin aikana luodaan auditointiraportti, jossa havaitut asiat käydään läpi ja sovitaan huollot ja korjaukset käyttäjäasiakkaan kanssa. Jokaisen auditoinnin huomiot ja korjaukset kerätään talteen kiinteistöjen huoltokirjoihin, ja näin varmistetaan kattava dokumentaatio jokaisesta kiinteistöstä vuosien varrelta. Käy-
6
Ratkaisuja
täntö tukee Hoivatilojen strategiaa tilojen pitkäaikaisena omistajana ja parantaa asiakastyytyväisyyttä. – Tarkempia kiinteistöjen huolto- ja korjaussuunnitelmia on helppo luoda tehokkaasti ja hyvissä ajoin pitkän tähtäimen suunnitelma PTS:stä, Mika Ruonakangas kehuu auditoinnin etuja. Digitaalisuus apuna Vuositarkastusten lisäksi kaikissa Hoivatilojen kiinteistöissä on käytössä etävalvonta. Etävalvonnassa seurataan ympäri vuorokauden muun muassa kiinteistöjen energiankulutusta, tilakohtaista lämpötilaa ja hiilidioksiditasoja. Kaikki kulutustiedot kirjataan huoltokirjaan, mikä mahdollistaa energiasuunnitelmien tekemisen. Myös mahdollisten poikkeamien huomaaminen on helpompaa seurantaohjelman kautta ja ohjelmasta saadaan tietoa kiinteistön lämpötilan säätämiseen esimerkiksi vuodenaikojen mukaan. Talotekniikan aikasäädöt ja kulutuksen kohdentaminen auttavat hukkaenergian taklaamisessa. Esimerkiksi päiväkotien ja koulujen ilmastointijärjestelmät
on ajastettu. Yöllä, kun talo on tyhjä, järjestelmä toimii 30 prosentin teholla ja aamulla 50 prosentin teholla. Päiväsaikaan etävalvonta mittaa hiilidioksidiarvoja, ja niiden perusteella ilmastoinnin tehoa nostetaan ja lasketaan automaattisesti. Valaistuksessa käytetään liiketunnistimia ja päivällä valaisimien tehoa mukautetaan ulkoa tulevan valon mukaan. Kaikissa kohteissa on käytössä energiapihit led-valaisimet.
Hoivatilat selvitti viime vuonna kiinteistöhankkeiden sertifiointia. Sopivimmaksi vaihtoehdoksi valikoitui RTS-ympäristöluokitus. Sen käyttöönottoa kiinteistöhankkeessa pilotoidaan vuosien 2020 ja 2021 aikana.
Hiilijalanjälki, hiilikädenjälki? Useimmat ovat jo törmänneet uutisissa ja arkikielessäkin yleistyneeseen termiin, hiilijalanjälkeen. Sanalla tarkoitetaan jonkin asian tai toiminnon tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka aiheuttavat ilmaston lämpenemistä. Rakentamisessa hiilijalanjäljen laskennan tarkoitus on selvittää, miten paljon päästöjä rakennus tuottaa koko elinkaarensa aikana, alkaen rakentamisesta ja päättyen purkamiseen. Hiilijalanjälkeä mitataan mittayksiköllä nimeltä hiilidioksidiekvivalentti (kg CO2e). Yksikössä on eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus muunnettu hiilidioksidin vastaavaksi vaikutukseksi: vaikutus, jonka 1 kg ilmakehään päässyttä hiilidioksidia aiheuttaisi 100 vuodessa. Hiilijalanjälkilaskentaa varten lasketaan myös päästöjä pienentävä hiilikädenjälki, joka esitetään samassa mittayksikössä.
Hiilikädenjäljellä mitataan rakennusten myönteisiä ilmastovaikutuksia, esimerkiksi hiiltä, joka on sitoutuneena rakenteisiin, onko rakennustuotteita kierrätetty, onko pihalle istutettu uutta kasvustoa, tuottaako rakennus uusiutuvaa energiaa valtakunnan verkkoon ja niin edelleen – siis ilmaston lämpenemiseen nähden positiivisia vaikutuksia, joita ilman rakennuksen rakentamista ei syntyisi. Ympäristöministeriö on kehittänyt laskentamenetelmän, ja laskenta raja-arvoineen on tulossa osaksi rakentamismääräyksiä. Syksyllä 2019 Hoivatiloilla tehtiin päätös, että jokaisesta käynnistyvästä kiinteistöhankkeesta teetetään sekä hiilijalanjälki- että hiilikädenjälkilaskelmat. Tämän päätöksen myötä on tullut ajankohtaiseksi miettiä kiinteistöjen hiilijalanjäljelle sopiva mittari, jonka pohjalta voidaan asettaa hiilijalanjäljen pienentämiselle mitattava tavoite.
Rakenteisiin sitoutunut hiili
Kierrätetyt rakennustuotteet
HIILIJÄLKI
Istutetut kasvit & puut
HIILI-
Elinkaaren loppu
KÄDENUusiutuva energiatuotanto
Tuotteiden valmistus
JALANKuljetus
Työmaa
JÄLKI
Korjaukset
Käyttö
YMPÄRISTÖVASTUU HANKKEESSAMME
Oulunsalon Pelkka Yksi hiljattain käynnistyneistä Hoivatilojen hankkeista on vuokramallilla toteutettava koulu Oulun Salonpäähän. Koulu valmistuu loppuvuodesta 2021, ja siihen tulee sijoittumaan alakoulun lisäksi päiväkotiryhmiä.
Lämmitys- ja sähköenergiantarvetta on vähennetty energiatehokkailla ratkaisuilla. Kesäajan lämpöolosuhteiden hallitsemiseksi aurinkokuormille alttiille julkisivuille valitaan matalan g-arvon ikkunat sekä sälekaihtimet. Lisäksi eteläjulkisivun puusäleiköt ja katokset toimivat ikkunoita varjostavina elementteinä, estäen tilojen ylilämpenemistä. Tutustu hankkeeseen tarkemmin sivulla 19.
Kiinteistön lämpöenergiavaihtoehtoja selvitettäessä totesimme, että kaukolämmön puuttuessa koulun tontille asennettava pellettilämpövoimala on paras vaihtoehto koulun lämmitysenergian tuottamiseksi. Kiinteistön energiahuolto olisi ollut mahdollista toteuttaa myös maalämmöllä, mutta selvitystyön perusteella se osoittautui riskialttiiksi paikallisten maaperäolosuhteiden vuoksi. Maalämpö tavanomaisesti mitoitettuna olisi kattanut vain noin 50 % uuden koulun lämmitysenergiastatarpeesta ja loput lämmitysenergiasta olisi tuotettu sähköllä. Pelletti on sataprosenttisesti uusiutuvaa kotimaista polttoainetta, jonka hiukkaspäästöt ovat hyvin alhaiset. Pelletti tuotetaan energiatehokkaasti paikallisesta raaka-aineesta, joten sen valmistuksesta aiheutuva ympäristökuormitus on hyvin pieni. Lämmitystehokapasiteettia on pellettilämpövoimalasta varattu Oulun kaupungin tarjouspyyntöaineiston mukaisesti myös vanhan puukoulun tarpeet huomioiden. Alan toimijoiden mukaan koulun siirtyminen öljylämmityksestä pellettilämmitykseen pienentää hiilijalanjälkeä yli 100 tonnia vuodessa.
Ratkaisuja
7
KUULUMISIA
Hoivatilojen hallituksen puheenjohtaja Pertti Huuskonen (vas.), Aedifican toimitusjohtaja Stefaan Gielens ja Hoivatilojen toimitusjohtaja Jussi Karjula.
Hoivatilat Aedifica-konserniin Belgialainen pörssiyhtiö Aedifica SA/NV ja Hoivatilat Oyj allekirjoittivat 4.11.2019 yhdistymissopimuksen. Sopimuksella Aedifican kokonaan omistama suomalainen osakeyhtiö Aureit Holding Oy teki vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen Hoivatilojen liikkeeseen lasketuista ja ulkona olevista osakkeista. Hoivatilojen hallitus päätti yksimielisesti suositella Hoivatilojen osakkeenomistajille ostotarjouksen hyväksymistä. TEKSTI Juho Malmi // KUVA Sami Säily
8
Ratkaisuja
Aedifican tekemä ostotarjous Hoivatilojen osakkeista hyväksyttiin 9.1.2020. Tammikuun 30. päivän tiedon mukaan Aedifica omistaa 98,2 % Hoivatilojen ulkona olevista osakkeista ja äänistä. – Olemme erittäin tyytyväisiä ostotarjouksen lopulliseen tulokseen ja toivotamme Hoivatilat tervetulleeksi Aedifica-konserniin, iloitsee Aedifican toimitusjohtaja Stefaan Gielens. Gielens lisää, että Hoivatilat ja sen henkilöstö ovat loistavasti onnistuneet luomaan arvoa Pohjoismaissa, ja Aedificalla uskotaan Hoivatilojen ”rakenna ja pidä” -mallin tuovan uuden ulottuvuuden konsernin kasvutarinalle.
Mikä on Aedifica? Aedifica on belgialainen kiinteistöalan konserni, joka on pörssilistattu Euronext Brysselissä ja Amsterdamissa. Aedifica omistaa pääasiassa terveyden- ja vanhustenhoitoalan kiinteistö-
MAAILMALTA jä useissa Euroopan maissa: Belgiassa, Saksassa, Alankomaissa, Isossa-Britanniassa ja tammikuusta 2020 alkaen myös Suomessa ja Ruotsissa. Viime vuosina Aedifica on vakiinnuttanut johtavan aseman Euroopassa terveydenhuollon kiinteistöalalla ja pyrkii jatkossa laajentamaan asemaansa. Yhtiön markkina-arvo on noin 3 miljardia euroa.
Miksi Hoivatilat? Aedificalla uskotaan, että kahden yhtiön jakamat yhteiset arvot luoda parempaa yhteiskuntaa ja uusia palvelumalleja ikääntyvään ja kaupungistuvaan Eurooppaan luovat vahvan perustan tulevaisuudelle. –Hoivatilat on meille ihanteellinen kumppani pohjoismaisille hoivakiinteistömarkkinoille. Hoivatiloilla on korkealaatuinen, tarkoitukseen rakennettu kiinteistösalkku, suuri määrä tasokkaasti toteutettuja hankkeita sekä erittäin kokenut johtoryhmä, jonka osaamisesta on vahvat näytöt, Stefaan Gielens avaa yhteistyön lähtökohtia. Hoivatiloille Aedifica tuo uusia taloudellisia resursseja ja laajan kokemuksen hoivakodeista muualta Euroopasta. Aedifican kansainvälinen kasvutulos ja Hoivatilojen strategia huomioiden yhdistyminen tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden uudelle yrityskokonaisuudelle. Se myös vahvistaa yrityksen asemaa Euroopan pörssilistattujen terveydenhuoltokiinteistöyritysten markkinoilla.
Katse tulevaisuuteen Gielens kertoo, että nyt keskitytään Hoivatilojen integrointiin Aedifica-konserniin. Tavoitteena on säilyttää Hoivatilojen identiteetti suomalaisena yrityksenä, niinpä esimerkiksi yrityksen nimeä ei tulla muuttamaan. Samalla tuetaan Hoivatilojen kasvutavoitteita Suomessa ja Ruotsissa. – Näemme Hoivatilat konsernimme keihäänkärkenä pohjoismaisilla hoivan kiinteistömarkkinoilla, jonne haluamme viedä pitkän aikavälin sijoitusstrategiamme: pitkäaikaisina omistajina olemme tietoisia rakennuttamiemme ja omistamiemme kiinteistöjen sosiaalisesta merkityksestä ja haluamme, että meidät koetaan luotettavaksi, pitkäaikaiseksi kiinteistökumppaniksi asiakkaillemme ja sidosryhmillemme. Hoivatilojen toimitusjohtaja Jussi Karjula on tyytyväinen toteutuneeseen järjestelyyn. – Yhteistyö on tuntunut alusta saakka hyvin luontevalta. Koen, että tämä on luonnollinen jatkumo Hoivatilojen kehityksessä. Kumppanuus Aedifican kanssa avaa uusia mahdollisuuksia asiakkaillemme ja Hoivatiloille. Meillä on nyt käytössä laajemmat resurssit sekä taloudellisesti että osaamismielessä. Asiakkaiden ja henkilöstön näkökulmasta olennaiset asiat säilyvät ennallaan: jatkamme tutulla tiimillä ja yritysnimellä suomalaisena yhtiönä osana laajempaa yritysryhmää, Karjula kertoo.
Jaamme Aedifican kanssa näkemyksen vastuullisesta ja pitkäaikaisesta omistajuudesta sekä missiosta luoda parempaa yhteiskuntaa.
Vauhti päällä ja tiimi kasvussa TEKSTI Maria Frid // KUVA Hoivatilat
Hoivatilojen ensimmäinen vuosi Ruotsissa on ollut todella intensiivinen, positiivisella tavalla. Työskentelemme parhaillaan neljässä, kohta viidessä hankkeessa, ja kevään 2020 aikana luovutamme kahdet ensimmäiset tilat asiakkaille. Vauhti on siis päällä Ruotsissakin. Odotamme innolla uusien projektien aloittamista ja laadukkaiden kiinteistöjen toteuttamista asiakkaillemme. Hyvä tiimi on se, mikä saa asiat etenemään. Niinpä olemme rekrytoineet kaksi uutta työntekijää: Business Controller Caroline on aloittanut hiljattain ja hankepäällikkö Tobias tarttuu toimeen kohtapuoliin. Henkilöstö tulee kasvamaan edelleen – parhaillaan etsimme liiketoiminnan kehittäjää. Hoivatilat ei ole uusi yritys, mutta Ruotsin markkinoilla se on vasta-alkaja. Siksi olemme aloittamassa viestintäprosessia kokeneiden asiantuntijoiden kanssa. Olemme ylpeitä Hoivatiloista ja työstämme, joten on aika saattaa kapasiteettimme laajempaan tietoisuuteen.
Jussi Karjula, Hoivatilojen toimitusjohtaja
Ratkaisuja
9
Asuntomessupääkaupunki satsaa yhteisöllisyyteen
Suomen Asuntomessujen tarina sai alkunsa Tuusulan Lahelanrinteestä vuonna 1970. Kaikkien aikojen suosituimpia Asuntomessuja Tuusula isännöi vuonna 2000, ja 50-vuotisjuhlamessuja vietetään Tuusulan Rykmentinpuistossa heinä-elokuussa 2020. Ei siis ihme, että Tuusulaa tituleerataan Suomen asuntomessupääkaupungiksi. TEKSTI Katri Dahlström // KUVAT Hoivatilat, Tuusulan kaupunki
10
Ratkaisuja
Tuusulan pormestari Arto Lindberg kertoo Asuntomessujen roolin olleen kunnan kehityksessä merkittävä. Maankäytön näkökulmasta varuskunta-alue Hyrylän ja Keravan välissä on sijoittanut aiemmat messut alueen länsipuolelle, jossa on nyt upeat omakotitaloalueet. Tulevia messuja Lindberg odottaa hyvissä tunnelmissa.
– Rakentamisvaiheessa asiat ovat edenneet kuten pitääkin, messualueella ja sen ympäristössä on parhaillaan kova tohina. Odotukset ovat korkealla. Odotamme korkealuokkaiselle alueelle paljon kävijöitä, tavoitteena on päästä 150 000 messuvieraan paremmalle puolelle.
Messualue sijaitsee Tuusulan keskustan ja palveluiden läheisyydessä. Aluetta kutsutaan raikkaaksi kyläkaupungiksi, jossa elävä kaupunkikeskus ja sen ympärille rakentuvat vehmaat puistokylät yhdistyvät. Aiempiin, pientalovaltaisiin messualueisiin verrattuna Rymentinpuiston alue on monipuolisempi, sillä sinne rakennetaan myöskerrostaloja. Yhteensä alueelle rakentuu 27 pientaloa, kaksi kerrostaloa ja kaksi townhouse-kaupunkipientaloa. Mukaan mahtuu niin puurunkoisia taloja, hirsitaloja kuin kivitalojakin.
Valmistuttuaan Rykmentinpuistosta muodostuu noin 15 000 asukkaan naapurusto, jossa on mahdollista asua viihtyisästi eri elämänvaiheissa. Rykmentinpuisto esittelee kaupunkiasumisen parhaat puolet kylämäiseen yhteisöön yhdistettynä. Yhteisöllisyys onkin merkittävässä roolissa Tuusulan kunnassa, ja sitä edistetään monin tavoin. Asukkaita otetaan mukaan vaikuttamaan esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin kautta. Kuntalaiset pääsevät ensin itse esittämään parannus- ja kehittämisehdotuksia ja myöhemmin äänestämään suosikkejaan. Eniten ääniä saaneet toteutetaan. Vuonna 2019 päätettiin satsata mm. lasten kerhotoimintaan, kortteliolohuoneisiin, ikäihmisten liikuntapiiriin, uimapaikan kunnostamiseen ja Pidä Tuusula siistinä -talkoisiin. Vuositasolla osallistuvaan budjetointiin käytetään noin 100 000 euroa. Yhteisöllisyyttä asuntomessualueelle tulee luomaan muun muassa palvelukortteli, joka toteutetaan Hoivatilojen Toiveiden kortteli -konseptin mukaisesti. Lindberg arvostaa korkealle palvelutoiminnan, varttuneen väen asumisen ja päiväkodin yhdistämisen.
Ratkaisuja
11
Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen on meillä strateginen, keskeinen tavoite. Pyrimme kunnan toimenpitein mahdollistamaan ja monipuolistamaan kuntalaistoimintaa ja esimerkiksi tapahtumien järjestämistä. Arto Lindberg, Tuusulan pormestari
– Olen todella tyytyväinen, että Tuusulaan syntyy uudenlainen palvelukortteli. Se tuo alueelle monipuolisuutta, vilskettä ja elämää. Tällaisiin toimintatapoihin tulee kannustaa, se tuo paljon uutta ja hyviä innovaatioita. Se sopii ja kuuluu tähän aikaan. Sukupolvet yhdistävä arki Asuntomessujen Toiveiden kortteliin rakennetaan kaksikerroksinen ikäihmisille suunnattu tuetun asumisen palvelutalo sekä palvelurakennus, joka yhdistää ympärivuorokautista tukea tarvitsevien hoivakodin ja päiväkodin monisukupolviseksi kokonaisuudeksi, tilallisia ja toiminnallisia synergiaetuja hyödyntäen. Tuleepa kortteliin oma päiväkoti myös koirille sekä deli-kahvila. UKI Arkkitehtien suunnittelema palvelukortteli valmistuu luonnonläheiseen Puustellinmetsän kaupunkikylään toukokuussa 2020. Korttelin palveluntarjoajat ovat olleet mukana vaikuttamassa suunnitelmiin ja päässeet tutustumaan samankaltaisiin kohteisiin. Näin suunnittelijat ja Hoivatilat omistajana ovat saaneet tärkeitä ja hyviä näkemyksiä siitä, mitkä ratkaisut toimivat, mitkä eivät. Rakennukset rajaavat kortteliin selkeän, yhtenäisen piha-alueen, joka tulee olemaan tietyin rajoittein kaikkien kort-
12
Ratkaisuja
telin käyttäjien ilona. Yhteiset toiminnot ja kohtaamiset mahdollistava virikkeellinen piha on suunniteltu niin, että myös ikääntyvien ja esimerkiksi muistisairaiden on helppo liikkua esteettömillä kulkureiteillä. Koirapäiväkoti sijoittuu pihan keskelle, ja sen tilat toimivat myös väestönsuojana kaikille. Palvelutalon puolelle rakennus avautuu kesäkeittiönä, josta on suora näköyhteys myös lasten leikkialueelle. Päiväkodin puolella rakennus on hyödynnettävissä katsomona sekä välinevarastona. Rakennuksen monet yhteistilat mahdollistavat päiväkodin ja asukkaiden vuorovaikutuksen ja kanssakäymisen, mutta ne ovat myös täysin jaettavissa ja valvottavissa tarjoten turvallisen ja rauhallisen ympäristön elämiseen ja varhaiskasvatukseen. Sisätiloissa päiväkodin ja hoivakodin alueet jaotellaan värialueilla helposti tunnistettaviksi, ja värimaailma on yhteneväinen ulkopuolen murrettujen värisävyjen kanssa. Päiväkodin ja hoivakodin arjet kohtaavat valoisassa ruokalassa. Toiminnallinen yhteispiha sekä monipuoliset yhteistilat kokoavat korttelin eri-ikäiset asukkaat, vierailijat, henkilökunnan ja päiväkotilapset kohtaamisiin ja aktiiviseen arkeen yhdessä.
Puu luo lämpöä Asuntomessujen hallitseva rakentamistyyli Tuusulassa on puurakentaminen, ja se näkyy myös Toiveiden korttelissa, niin ulkona kuin sisätiloissa. Julkisivumateriaalina käytetään kuultokäsiteltyä puupaneelia ja -rimoitusta. Monimuotoinen katto tuo särmää ulkonäköön ja antaa mahdollisuuden korkeuseroihin rakennuksen sisällä. Sisätiloissa puuta tuodaan mahdollisimman paljon näkyville, se luo lämpöä ja kodinomaisuutta. Sisäarkkitehtuurissa panostetaan ekologisiin, hengittäviin ja kotimaisiin materiaalivalintoihin. Kuten yleensä Asuntomessuilla, tuodaan tässäkin kohteessa sisätilojen rakenteisiin tavallisuudesta poikkeavia ja mielenkiintoisia elementtejä. – Tilojen suunnittelussa olemme panostaneet viihtyisyyteen ja kodinomaisuuteen. Erityistä huomiota on kiinnitetty näkymien suunnitteluun, jotta ne olisivat mahdollisimman elämänmakuiset sisältä pihalle päin. Yhdessäolon mahdollistaminen vähintäänkin visuaalisesti näkymien avulla tuo virikkeellisyyttä ja ulottuvuuksia arjen ympäristöön, kertoo arkkitehti SAFA Sasu Alasentie UKI Arkkitehdeiltä.
Luontevasti
saman katon alla Palveluntarjoajana Rykmentinpuiston Toiveiden korttelissa toimii Norlandia Health and Care Group, joka tuo kortteliin päiväkodin, hoivakodin, tuetun asumisen palvelutalon, deli-kahvilan ja koirapäiväkodin.
Kyseessä on yritykselle monella tapaa merkittävä hanke: ensimmäinen vanhushoivakohde Suomessa, ensimmäinen monisukupolvinen palvelukortteli samalta palveluntarjoajalta sekä Norlandian ensimmäinen asuntomessukohde. – Laajuudessaan tämä on todella ainutlaatuinen kohde: koko perheen palvelut saa saman katon alta, vauvasta vaariin ja koiraan asti. Nyt pääsemme myös viemään Suomen hoivakenttää uuteen suuntaan ja positiivisten uutisten pariin sillä saralla, kertoo Norlandia Päiväkotien maajohtaja Miia Kollin. Toiminnan suunnittelun ytimessä on yhteisöllisyys, ja sen toteuttamiseen erinomaiset mahdollisuudet. Arkinen yhteistyö on tavanomaista luontevampaa, kun ollaan valmiiksi samoissa tiloissa. Ei tarvitse lähteä erikseen vierailulle. – Ohjelma pyritään rakentamaan niin, että on luontaista yhteistä tekemistä, josta kaikki löytävät ilon. Haluamme samalla vaalia suomalaisia perinteitä. Olipa kyse sitten perinneruoan tai -leivonnaisten valmistamisesta tai perinteisten puhdetöiden kuten saunavihtojen tekemisestä, ei lapsille voisi olla parempaa opettajaa kuin ikäihmiset, suunnittelee Kollin.
Palvelukorttelin oma kokki valmistaa ruoat päiväkotiin ja hoivakotiin, ja Norlandeli-kahvila kutsuu vierailijat ja alueen asukkaat kahville tai lounaalle. Delistä voi myös ostaa mukaan vaikkapa perheen iltaruoat omaa arkea helpottamaan. Uutena juttuna palvelukorttelin keskiöön tulee päiväkoti koirille. Kollinin mukaan esimerkiksi Ruotsissa toimintamalli on jo aika yleinen, ja Suomessakin kiinnitetään entistä valveutuneemmin huomiota siihen, ettei perheen lemmikki ole liian pitkiä aikoja itsekseen. Palveluasumisen piiriin tuleva ikäihminen voi saada rakkaan lemmikin lähietäisyydelle, toisaalta lapset pääsevät moikkaamaan oman perheen koiraa päivän aikana. Yhteisiä aktiviteetteja, kuten koiralenkkejä, voidaan toteuttaa, mutta koirille on myös oma rauhaisa ulkoilupiha. Asiakaspaikkoja koirapäiväkotiin tulee kymmenkunta. Hoivatilojen kanssa Norlandia on tehnyt pitkään yhteistyötä kiinteistöhankkeissa varhaiskasvatuksen saralla. Toteutuneita kohteita on reilusti toistakymmentä, muun muassa Siilinjärvellä, Kuopiossa, Sastamalassa, Sipoossa ja Espoossa. – Kumppanuus on ollut sujuvaa, alkusysäyksestä siihen, että meillä on tilojen avaimet kädessä sovittuna päivänä. Hoivatilojen palvelulupaus on toteutunut jokaisessa kohteessa erittäin hyvin, ja myös tätä laajempaa kokonaisuutta on ollut hyvä toteuttaa heidän kanssaan. Palvelukortteli, joka vieläpä tulee yhdeltä palveluntarjoajalta, on kunnille erinomainen vastaus lapsimäärien pienenemisen ja ikäihmisten määrän kasvun tuomiin haasteisiin. Kiinteistöjen muuntokelpoisuutta voidaan ennakoida jo rakennusvaiheessa, toteaa Kollin.
Ratkaisuja
13
Kohti tuntematonta Retkikuntia tutkimattomille alueille, yli 200 valloitettua vuorta, seikkailuja maailman kaikilla mantereilla – napa-alueilta aavikoille ja viidakoista merten syvyyksiin. Patrick ”Pata” Degerman on Suomen ainoa ammattimainen löytöretkeilijä. TEKSTI Katri Dahlström // KUVAT Pata Degerman, Chazz Marriot
14
Ratkaisuja
HENKILÖKUVA
1
Miten sinusta tuli löytöretkeilijä?
Vaivihkaa. Vaihto-opiskeluaikoina Jenkeissä oli kaveriperheessä vuorioppaita, ja valokuvat heidän kotinsa seinillä tekivät vaikutuksen ja herättivät kiinnostuksen. Sinnikkään jankutuksen jälkeen onnistuin pääsemään retkille mukaan avustajaksi. Ensimmäistä kertaa kiipesin vuorelle vuonna -86. Oli hirveän kylmä ja pelotti aivan saakelisti. Silloin tajusin, että tämähän on todella mageeta – mutta hyvin vaativaa. Suomeen palattuani tutustuin jo jonkin verran vuorikiipeilyä tehneeseen Veikka Gustafssoniin. Kiipeilyn aloittamisen jälkeen huomasin eteneväni nopeasti vaativammille reiteille, ja päädyimme Veikan kanssa suunnittelemaan yhteistä isompaa reissua. Tavoitteena oli ensinousu, koskemattoman vuoren huipulle kiipeäminen. Suunnittelussa ja varainkeruussa vierähti useampi vuosi, mutta lopulta kaksi keltanokkaa suuntasi Etelämantereelle vuonna -97, teki ensinousun noin 4 300 metrin korkeuteen ja nimesi valloittamansa vuoren Mount Sisuksi. Opiskelin teollista muotoilua Taideteollisessa korkekoulussa, väänsin olutpulloa ja paperianalysaattoria, mutta silmissä siinsivät vuoret. Yhtenä päivänä vaimo kysyi, että olenko onnellinen elämääni. Totesin että ei, en ole tyytyväinen. Eikä ollut vaimokaan, vaan hän haaveili psykologin urasta. Päätimme tehdä muutoksen, ja molemmat ottivat loparit. Rahathan siinä loppui saman tien, ja muutaman vuoden söimme enimmäkseen hernaria, mutta sitten homma rupesi toimimaan. Ensimmäisen ison retkikunnan jälkeen olen tehnyt kaksi isompaa ja useita pienempiä reissuja vuodessa. Teollisena muotoilijana en ole duunia juurikaan tehnyt, mutta toki osaamisesta on ollut hyötyä varusteita omille reissuille valmistaessa.
2
Oletko aina ollut kiinnostunut ympäristöasioista ja ilmastonmuutoksesta?
En. 12-vuotiaana liityin partioon, ja silloin huomasin viihtyväni metsässä. Kyse ei niinkään ollut luonnosta tai ympäristöstä, vaan kavereista ja seikkailusta. Oli jännää, mutta ei kuitenkaan liian rankkaa. Välillä pistimme itsemme vähän hankalampiin paikkoihin, joista selviytyä; piti nukkua ilman telttaa tai makuupussia. Se oli hauskaa, ja huomasin pärjääväni aika hyvin. Tiedän tasan tarkkaan, milloin luonto tempaisi mukaansa: vuonna 2001 Grönlannissa. Olin kansainvälisellä retkikunnalla alueella, jossa kukaan ei ollut ikinä ollut. Kiipesimme ensinousua, ja lähdin yksin hiihtämään. Pian huomasin, että nyt tulee myrsky. Musta seinä vyöryi vauhdilla jäätikön yli kohti, ja ensimmäinen ajatus oli lähteä takaisin leiriin ja teltan suojaan. Sitten tuli ihmeellinen fiilis: tämähän on tuttua. Olen istunut monessa myrskyssä, kaikki kamat on kunnossa, tiedän missä olen ja kuinka pääsen takaisin. Jäin odottamaan. Seisoin myrskyssä, tuuli oli mieletön, mutta mitään hätää ei ollut ja nautin tilanteesta. Sitten hiihdin takaisin leiriin.
Huomasin, että luonto on aika hillitön peli, jossa me olemme pienen pieniä nappuloita. Aloin katsoa luontoa eri silmin ja huomasin, että se muuttuu hyvin rajusti, koska me teemme paljon vääriä päätöksiä. Näin sen niin konkreettisesti, niin läheltä ja jatkuvasti, että heräsi tarve nostaa asiaa esille laajemmaltikin.
3
Minkälaisia konkreettisia esimerkkejä ilmastonmuutoksesta olet kohdannut retkilläsi?
Karuja. Ensimmäiseksi se näkyy napa-alueilla. Mökilläni Grönlannin itärannikolla olen nähnyt vaikutuksen inuiittien elämään. Vuonoihin ei tule enää jäitä talvisinkaan, mikä vaikeuttaa hylkeenmetsästystä, kun koiravaljakoilla tai moottorikelkoilla ei pääse liikkumaan. Paikallisten elämä menettää merkitystään, koirat kuolevat, kelkat ruostuvat. Jäätiköt sulavat silmissä. Kymmenen päivän reissulla on ensimmäisen päivän kuvauskohdasta lähtenyt paluupäivänä 30 metriä pois. Kun Stockmannin kokoinen jääpala halkeaa, kuuluu melkoinen pamahdus. Muutama vuosi sitten pamahti parikolme kertaa päivässä, nyt satoja kertoja. Siellä tulee pieniä tsunameja rantaan koko ajan. Pari vuotta sitten olin kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa Etelämantereella. Tutkijat olivat käyneet samassa paikassa seitsemän vuotta aiemmin, ja ei-tutkijana tehtäväni oli kertoa ryhmän havainnoista ja tutkimustuloksista maailmalle. Edellisellä reissulla merijään paksuus oli ollut seitsemän metriä, eikä pohjassa ollut mitään mutaa kummempaa. Nyt jään paksuus oli puolittunut 3,5 metriin, ja se päästi enemmän valoa lävitseen. Lisääntynyt valo oli kasvattanut planktonin määrää, eli ravintoa. Ensimmäisen sukelluksen jälkeen tutkijat totesivat näyn olleen uskomaton: tyhjyyden sijaan pohja oli täynnä elämää. Kymmeniä tuhansia eläimiä, joista osa näytti pupujusseilta, osa
Ratkaisuja
15
Lukuisilla tutkimusmatkoillaan ja löytöretkillään Patrick Degerman on kohdannut ilmastonmuutoksen jäljet poikkeuksellisen konkreettisesti. Ensimmäisenä vaikutukset näkyvät napa-alueilla.
tennispalloilta. Oli merihämähäkkejä ja puolitoistametrisiä valkoisia matoja. Tämä muutti tutkijoiden käsityksen muutoksen nopeudesta. Aiemmin ajateltiin, että muutokset Etelämantereella tapahtuvat sadan vuoden sykleissä. Tämä oli kuitenkin tapahtunut seitsemässä vuodessa. Kuvasin eläimiä ja lähetin otoksia medialle teltasta satelliittiyhteydellä. Kuukaudessa saimme kuviin 47 miljoonaa reaktiota.
4
Mitkä asiat ilmastonmuutoksessa huolestuttavat sinua eniten?
Meret. Viimeiset kymmenen vuotta olen toiminut hyvin tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Tunnen tutkijat ja proffat, ja olen keskustellut reissuilla paljon heidän kanssaan. On tullut selväksi, että seuraavaksi tullaan keskittymään meriin, sillä niistä ei tiedetä tarpeeksi. Joka toinen hengenveto, joka me vedetään, tulee merestä. Meri sitoo hiiltä, tuottaa happea ja on ollut kuin puskuri ilmaston lämpenemisessä: maailman meret sitovat lämmön.
16
Ratkaisuja
Seuraan erilaisia tilastoja ja käyriä koko ajan. Hiilidioksidin taso porskuttaa ylöspäin kuin juna, ilman pienintäkään vihjettä pysähdyksestä. Toisaalta se on kuin iso laiva: vaikka nyt vedettäisiin kaikki hanat kiinni, niin silti se jatkaa voimalla eteenpäin – ja kuinka pitkään? Tutkijatkaan eivät tiedä, mitä tulee tapahtumaan, kun meret jatkavat lämpenemistään, ja kuinka vauhdikkaasti tietyt asiat eskaloituvat. Se voi tapahtua hyvin nopeasti ja rajusti.
5
Mitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pitäisi tehdä?
Yhteistyötä. Yksin ei voi tehdä ihan hirveästi, mutta yhdessä voidaan. Sadan vuoden kuluttua veden pinta on noussut lähes metrin. Suomessa se ei aiheuta kovin pahaa tilannetta, mutta esimerkiksi Malediivit ja muut atollisaaret katoavat pinnan alle. Mihin ihmiset näiltä alueilta muuttavat, tulevatko he esimerkiksi Ahvenanmaalle tai muualle Suomeen? Saavatko he säilyttää oman kulttuurinsa, kielensä, valuuttansa? Nimittäin YK:n skenaarion
mukaan Suomi voisi asuttaa 46,7 miljoonaa ihmistä, eli me nykyiset kuusi miljoonaa jäisimme vähemmistöksi. Tilanteen päihittäminen ja siihen eri osa-alueilla adaptoituminen vaatii nimenomaan yhteistyötä. Toinen merkittävä seikka on tutkijoiden kuunteleminen. On sanottu, että koska poliittiset päätökset tapahtuvat julmetun hitaasti, niin perinteisen päättäjien ja poliitikkojen informoimisen lisäksi tutkijoiden pitäisi kouluttaa kansantajuisesti ihan kaikkia ihmisiä. Missä maa makaa, ja mitä voimme sen hyväksi tehdä? Siitä meidän tulee ottaa vastuu yksilöinä – myös yrityksissä. Viestin perille saaminen vaatii monipuolisia konsteja. Tiedetoimittajan mahdollisesti vaikeaselkoisen tekstin sijaan nuorten huomio kiinnitetään kuvilla ja videoilla. Ja kun aikaa reaktion ja kiinnostuksen herättämiseen on noin 0,8 sekuntia, on sisältö mietittävä tarkkaan. Myös tiedonvälityksen tulee adaptoitua aikaan ja ilmiöihin. @pataexplorer
Vuokramallilla
säästöjä ja sitoutumista Oulun kaupunki kilpailutti viime vuonna useita kiinteistöhankkeita vuokramallilla. Pateniemen suuralueen päiväkodin ja Oulunsalon Salonpään koulun toteuttajaksi valittiin Hoivatilat. TEKSTI Katri Dahlström // KUVAT Hoivatilat, Juuso Haarala
Ratkaisuja
17
– Merkittävin syy kiinteistöjen hankkimiseen vuokramallilla on luonnollisesti taloudellinen säästö. Samalla saadaan laskettua Oulun korkeaa investointitasoa – se pyörii vuositasolla noin 150 miljoonassa eurossa, avaa taustoja Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki. Matinheikin mukaan rakentamisen ajatusmaailma on vuokramallikohteissa perinteisestä hankintatavasta poikkeava: lähtökohdat ovat hyvin erilaiset, jos rakennuttaja vastaa kiinteistöstä vähintään 15 vuotta käyttöönoton jälkeen.
Minulle on ollut positiivinen yllätys, että vuokramallien kehittäjät ja toteuttajat miettivät aidosti sitä, kuinka palvella käyttäjiä parhaalla mahdollisella tavalla. Matti Matinheikki, yhdyskuntajohtaja
– Se on hedelmällinen lähtökohta mallin kehittämiselle. Uskon, että käyttäjät tulevat olemaan tyytyväisiä, sillä heidät on otettu alusta asti huomioon kohteen kehittämisessä. Vuokramallilla hankitaan kunnissa enenevissä määrin niin varhaiskasvatus-, koulu- kuin hoivakiinteistöjäkin. Oulussa erityisesti koulujen osalta palveluverkon kehittämisestä käydään kovaa poliittista vääntöä. Matinheikin mukaan koulujen palveluverkkopäätökset tuntuvat ikuisuusasialta, hän muistelee selvityksen teon kestäneen kaupungilla ainakin oman työrupeamansa ajan – lähes 20 vuotta. – Palveluverkon osalta kunnissa on valmistauduttu parhaiten nuorten ikäluokkien pienenemiseen, mikä tulee näkymään koko Suomessa. Isompi yllätys tuleekin olemaan seniorikansalaisten määrän kasvu, pohtii Matinheikki. Yli 75-vuotiaiden määrän nopea kasvu tulee Matinheikin mukaan olemaan haaste niin hyvinvointi- ja terveyspalveluiden kuin kaupunkisuunnittelun saralla. Seniorikansalaisten määrä on 2,5-kertais-
18
Ratkaisuja
tumassa nopeasti: tällä hetkellä Oulussa yli 75-vuotiaita asukkaita on 13 000, vuonna 2040 jo yli 30 000. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta muutokseen varaudutaan rakentamalla esteettömiä, turvallisia tiloja ja ympäristöjä. Paineita kaupunkisuunnitteluun tuo myös se, että viime aikoina niin lapsiperheiden kuin seniorikansalaisten kiinnostus keskusta-asumiseen on kasvanut. – Kaupungistumisen vauhti on Suomessa suuri, joten kohteet pitää rakentaa ihmisiä varten. Koska ihmiset haluavat asua keskustassa tai sen liepeillä, tulevat myös kiinteistöjen vuokramallikohteet ennen pitkää siirtymään reuna-alueilta keskustaan tai sen tuntumaan. Asuntomessuilta löylyihin Viime aikoina Matti Matinheikki on toiminut mm. Oulun Asuntomessujen 2025 arkkitehtikilpailun raadin puheenjohtajana. Yksi asia, mikä nousee esille niin Asuntomessujen yhteydessä kuin kaupunkisuunnittelussa laajemminkin, on yhteisöllinen asuminen.
– Asuntomessualueemme sijaitsee todella hyvällä paikalla Oulujoen suistossa, keskustan läheisyydessä. Se luo erinomaiset mahdollisuudet monisukupolviseen asumiseen, hoivakodista opiskelija-asuntoihin. Muita erityisen merkittäviä asioita yhdyskuntajohtajan työpöydällä ovat viime aikoina olleet Raksilan markettialueen kaavan eteneminen ja torialueen kehittäminen. Kauppatori ympäristöineen on muuttumassa niin Kauppahallin remontin, Torihotellin rakentamisen kuin Kiikelin löylymaailman myötä. – Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta Oulussa on käynnissä useita todella tärkeitä hankkeita. Esimerkiksi löylymaailma tulee monipuolistamaan torielämää huomattavasti, ja Asuntomessuilla voimme näyttää suuntaa yhteisöllisen asumisen kehittämisessä.
ESITTELYSSÄ
Tulevaisuuden koulu Oulun Salonpäähän vuokramallilla
Hoivatilat toteuttaa koulun vuokramallilla Oulun Salonpäähän. Vuokrasopimus on kestoltaan 25 vuotta. Rakennuksen kerrosala on noin 2 800 kem² ja siihen sijoittuu 150 oppilaan alakoulun lisäksi kolme päiväkotiryhmää. Koulu valmistuu loppuvuodesta 2021. TEKSTI Riikka Säkkinen
Projektinimellä Pelkka kulkeva rakennus on koulu ja päiväkoti, joka muuttuu iltaisin kylätaloksi. Toisesta näkökulmasta se on kylän kulttuuri- ja harrastuskeskus, jonka tiloissa toimii päivisin koulu ja päiväkoti. Tämänkaltainen muuntojoustavuus ja erilaiset toiminnalliset tarpeet olivat Oulun kaupungin hankkeelle asettamia tärkeimpiä tavoitteita. Salonpään uusi koulu sijoittuu kutakuinkin samalta paikalta purettavan vanhan koulurakennuksen kohdalle, vanhan hirsikoulun naapuriksi. Uudisrakennuksen yleisilmeestä tulee levollinen ja helposti lähestyttävä, mutta kuitenkin selkeästi julkinen rakennus. Arkkitehtuuria on innoittanut alueen sahateollisuus sekä julkisivumateriaalin että pohjan sommittelun osalta – tilaryhmät asettuvat pohjassa toistensa lomaan kuin laudan päät lautapinossa, tai niin kuin tukin sahauskuviossa.
Koulu palveluna -mallin ydin on helppous Salonpään koulun vuokrasopimukseen kuuluu palveluelementti, jossa Hoivatilat ottaa vastuun kohteen ylläpitopalveluista sovitun laajuuden mukaisesti. Ylläpitopalveluihin kuuluu koulurakennuk-
sen siivous, kiinteistönhuolto, energiakustannukset sekä PTS ja vuosihuollot. Oulun kaupunki saa siis hankkeen tilaajana yhdellä kilpailutuksella laajan valikoiman myös koulun käyttövaiheen palveluja. – Olen todella iloinen, että pääsemme toteuttamaan sekä kunnille että kolmannelle sektorille päiväkoti- ja kouluhankkeita vuokramallilla. Meillä on parhaillaan rakenteilla kunta-asiakkaille useita kiinteistöhankkeita. Tunnistamme, että nyt on käynnissä julkisen sektorin hankintatapojen murros. Kunnat ovat valmiita ja halukkaita toimimaan vuokratiloissa, kaikkea ei tarvitse omistaa itse. Tämä edellyttää meiltä kumppanina asiakaslähtöisyyttä, vastuullisuutta ja monipuolista osaamista. Näihin tarpeisiin vastaamme palvelumallillamme, sanoo Hoivatilojen toimitusjohtaja Jussi Karjula.
Myös Espooseen koulu vuokramallilla Hoivatilat on valittu toteuttamaan myös Espoon kristillisen koulun ja päiväkodin uudisrakennushanke Espoon Matinkylään. Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys teki hankintapäätöksen marraskuussa. Hoivatilat toimii hankkeessa rakennuttajana ja rahoittajana sekä jää kiinteistön vastuulliseksi omistajaksi. Valmis koulu luovutetaan käyttäjille elokuussa 2021. Koulussa on tilaa noin 500 oppilaalle ja rakennuksen pinta-ala on yli 6 000 m². Vuokrasopimuksen kesto on 25 vuotta. – Pitkäaikainen vuokrasopimus luotettavan kumppanin kanssa mahdollistaa, että voimme keskittyä ja investoida ydintoimintaamme, eli opetuksen laatuun sekä jokaisen lapsen kasvuun kohti yksilöllistä potentiaaliansa. Uusi koulurakennuskampus erikoisluokkineen ja liikuntatiloineen tarjoaa ajanmukaisen, turvallisen ja ekologisen ympäristön toiminnallemme. Koulutoiminnan ulkopuolella rakennus palvelee monipuolisesti espoolaisten perheiden ja yhteisöjen harrastus- ja kokoontumistarpeita, kertoo Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Lea Kiiski.
Ratkaisuja
19
Turvalliset, viihtyisät ja tarkoituksenmukaiset tilat
Vantaan Turvakoti ry avasi Vantaan Koivukylään uuden turvakodin syyskuussa 2019. Projekti oli monella tapaa uraauurtava: se on ensimmäisiä nimenomaan turvakotikäyttöön rakennettuja kiinteistöjä Suomessa ja niinpä myös ensimmäinen turvakotiprojekti Hoivatiloille. TEKSTI Katri Dahlström // KUVAT Henri Luoma
20
Ratkaisuja
ESITTELYSSÄ
TURVAKOTI
Koivukylä Vantaa Perhehuoneita
14
Kerrosala
850 m²
Valmistunut
9/2019
Vantaan Turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Väänänen on tyytyväinen lopputulokseen ensimmäisten toimintakuukausien jälkeen: – Tilat ovat osoittautuneet toimiviksi, niiden toteutus hyväksi ja valitut ratkaisut oikeiksi. Pientä asiaankuuluvaa säätöä on toki nyt sisäänajovaiheessa ollut, mutta olemme olleet oikein tyytyväisiä, kertoo Väänänen. Turvakodissa on noin 850 neliötä, jotka jakaantuvat kahteen identtiseen osastoon. Molemmissa on seitsemän asiakasperhehuonetta saniteettitiloineen sekä keittiö ja olohuone yhteiskäyttöön ja kaksi toimistohuonetta työntekijöille. Osastojen välissä on sauna, hallinnon tilat, laitoskeittiö sekä henkilökunnan tilat. Viihtyisällä takapihalla on lasten leikkialue keinuineen sekä kaksi isoa terassia. Suunnittelussa keskeisin asia oli turvallisuus. Rakennuksen ulkovaipassa on turvakamerat ja kiinteistössä ja henkilökunnan käytössä useita erilaisia turvajärjestelmiä. Asiakaslähtöisyydellä kumppaniksi Hoivatilat valikoitui kumppaniksi Vantaan kaupungin tontinluovutuskilpailun kautta. Turvakotiyhdistys oli vuokralaisen roolissa mukana neuvottelumenettelyllä tehdyn kilpailutuksen kaikissa vaiheissa. Väänäsen mukaan Hoivatilat valikoitui rakennuttajaksi monipuolisuuden ja aidon asiakaslähtöisyyden ansiosta.
Ratkaisuja
21
– Suunnitelma oli paitsi toteuttamiskelpoinen, myös muokattavissa. Meidät vakuutti se, että kaikki oli neuvoteltavissa ja räätälöitävissä yhdistyksen näkökulmasta tarkoituksenmukaiseksi. Hinta toki vaikutti myös, mutta se ei ollut ensisijainen kriteeri, sanoo Väänänen. Suunnitelmaa muokattiinkin projektin edetessä. Väänänen kertoo, että projektin aikana Hoivatilat huomioi heidän ehdotuksensa ja reagoi niihin nopeasti. Kun haluttiin muutoksia tai viilattiin esimerkiksi sisustukseen liittyviä ratkaisuja, toteutti Hoivatilat ne hyvin.
Yhteistyö oli tiivistä ja sujuvaa. Meille rakentamisen saralla maallikoille selvennettiin aina hyvin, mitä vaihtoehtoja meillä on, mitä voidaan toteuttaa ja mikä ei ole mahdollista.
Väänänen kertoo uuden turvakodin herättäneen paljon mielenkiintoa ammattipiireissä, ja kiinteistöön on käyty tutustumassa myös ulkomailta. Pienelle organisaatiolle, joka toimii julkisin ja avustusvaroin, oli kiinteistöprojekti massiivinen ponnistus. – Näin isoon hankkeeseen lähteminen oli rohkea veto yhdistyksemme hallitukselta. Nyt voi todeta, että onneksi se tehtiin. Kolmen kombo – rakennuttaja, urakoitsija ja käyttäjä – toimi erinomaisesti, ja olemme saaneet modernit, viihtyisät ja kodinomaiset tilat, iloitsee Väänänen.
Vantaan Turvakoti ry Vuonna 1978 perustetun yhdistyksen toiminta-ajatuksena on perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen ja sitä kohdanneiden auttaminen sekä lähisuhdeväkivallan vastainen vaikuttamistyö. Yhdistys ylläpitää turvakotia ja tarjoaa väkivaltatyön avopalveluita. Kasvavalla järjestöllä on tällä hetkellä 25 työntekijää ja sen toimintaan osallistuu runsaasti vapaaehtoisia.
Kristiina Väänänen, toiminnanjohtaja
Koivukylään valmistui Suomen ensimmäinen nimenomaan turvakodiksi rakennettu kiinteistö. Hoivatiloilla kohteen suunnittelussa keskeisin asia oli turvallisuus. Rakennuksen ulkovaipassa on turvakamerat ja kiinteistössä ja henkilökunnan käytössä useita erilaisia turvajärjestelmiä. Hoivatilat vastaa myös tilojen teknisestä huollosta ja ulkoalueiden huollosta Tilat palveluna -malliin perustuen.
22
Ratkaisuja
KUULUMISIA
Asiakkaamme suosittelevat yhteistyötä kanssamme Toteutimme vuosittaisen asiakaskyselymme jälleen marraskuussa. Saimme hyvät arvioinnit muun muassa siitä, että Hoivatilojen rakennushankkeet pysyvät hyvin aikataulussa ja että ymmärrämme hyvin toimialan rakentamiseen liittyvät erityismääräykset. Erityisen tyytyväisiä olemme siihen, että asiakkaamme ovat valmiita suosittelemaan korkein pistein Hoivatiloja yhteistyökumppanina (4,5/5). Tämän suhteen olemme onnistuneet parantamaan vuosi vuodelta. Saimme myös arvokasta tietoa siitä, mitkä palvelumme osa-alueet kaipaavat kehittämistä. Tulevan vuoden aikana keskitymme erityisesti rakentamisen aikaiseen tiedottamiseen ja asiakkailta tulevien tarpeiden ja kehitysideoiden parempaan huomioimiseen hankkeen valmisteluvaiheessa. Haluamme kiittää kaikkia asiakkaitamme hyvästä yhteistyöstä ja arvokkaasta palautteesta.
Hoivatiloille erinomaiset tulokset Great Place to Work -kyselyssä Great Place to Work® -instituutti on myöntänyt Hoivatiloille jälleen vuodeksi eteenpäin hyvän työpaikan sertifikaatin. Great Place to Work® myöntää sertifikaatin organisaatioille, joiden Trust Index® -luku on yli 70. Trust Index -luku kertoo, kuinka suuri osuus vastaajista pitää työpaikkaansa hyvänä tai erittäin hyvänä. Suomalaisen työelämän keskimääräinen Trust Index -luku on 56 Hoivatilojen Trust Indexin ollessa 96. Kyselyn väittämä ”tämä on kokonaisuudessaan hyvä työpaikka” sai Hoivatiloilla korkeimman indeksiluvun 100. – Toteutimme Great Place to Work -tutkimuksen ensimmäistä kertaa vuonna 2018. Jo ensimmäisellä tutkimuskierroksella saavutimme huikean 91 % Trust
Indexin. Olen erittäin iloinen siitä, että tänä vuonna paransimme tulosta merkittävästi, kertoo henkilöstö- ja viestintäjohtaja Riikka Säkkinen. Tämän vuoden kyselytuloksissa erityisiksi vahvuuksiksi nousivat loistava yhteishenki ja välittämisen kulttuuri. Henkilöstö antoi kiitosta myös siitä, että työssä saa tehdä itsenäisiä päätöksiä, ottaa vastuuta ja että työ koetaan merkityksellisenä. – Tunnistamme, että hyvä henkilöstökokemus johtaa hyvään asiakaskokemukseen. Olemme satsanneet henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvointiin sekä rakentaneet kannustavaa työyhteisöä. Meillä on käytössä esimerkiksi koko henkilöstöä koskeva pitkän aikavälin tulospalkkio-ohjelma sekä säännölliset
liikuntahaasteet, joiden saavuttamisesta palkitaan rahallisesti, kertoo Hoivatilojen toimitusjohtaja Jussi Karjula.
TRUST INDEX
96 Ratkaisuja
23
ESITTELYSSÄ
Jaettu arki on kaksinkertainen ilo Yleistyvä asumisen ja palvelut yhdistävä palvelukortteli on tulevaisuuden kaupunkisuunnittelua, jossa arjen toimintoja yhteen tuomalla syntyy sosiaalisia hyötyjä ja yllättäviäkin synergiaetuja. TEKSTI Viivi Tuukkanen // KUVAT Sami Tirkkonen
Hoivatilat on toteuttanut Suomessa useita palvelukorttelikokonaisuuksia, joissa tilaja asumisratkaisuissa yhdistetään palveluita kaikkien hyödyksi. Turun Kärsämäkeen valmistui päiväkodin ja vanhusten hoivapalvelut yhdistävä Paltan palvelukortteli loppukesästä 2019. Korttelissa päiväkoti ja hoivakoti jakavat piha-alueen, mikä mahdollistaa yhteiset, mieleenpainuvat ulkoilu- ja juhlahetket. Rauhalliselle pientaloalueelle valmistuneessa Paltan palvelukorttelissa toimivat kolmiryhmäinen Nappula-ahon päiväkoti sekä tehostettua palveluasumista ikääntyneille tarjoava hoivakoti Huhtihovi.
24
Ratkaisuja
– Päiväkodin arki on lähtenyt sujuvasti käyntiin muunneltavissa ja käytännönläheisissä tiloissa, jotka soveltuvat hyvin pienryhmätoiminnalle. Yhteiskäytössä oleva piha-alue kannustaa mukavasti vuorovaikutukseen naapureiden kanssa, kertoo Nappula-ahon päiväkodin varajohtaja Nina Heinola. Päiväkodilta on vierailtu lasten kanssa viikoittain hoivakodissa viettämässä aikaa vanhusten kanssa esimerkiksi askarrellen ja lukien. Kevätkelien saapuessa suunnitelmissa on lisätä yhteisiä ulkoiluhetkiä. Heinolan mukaan tärkeintä on juurikin arkinen puuhastelu ja yhdessä
tekeminen, mutta myös iloisia juhlahetkiä jaetaan. – Monella lapsella ei ole esimerkiksi isovanhempia lähellä, joten palvelukortteli rikastuttaa heidän elämäänsä. Tulevaisuudessa toteutamme vierailuja enemmän myös toisinpäin, kutsumme ikäihmisiä päiväkodin tiloihin, Heinola suunnittelee. Myös hoivakoti Huhtihovin johtaja Anne Arppe on tyytyväinen mahdollisuuksiin, joita palvelukorttelissa toimiminen tuo mukanaan. Esimerkiksi suuri terassitila mahdollistaa lasten touhujen seuraamisen pihalla, mikä lisää tärkeän ulkoilun mielekkyyttä.
PALVELUKORTTELI
Palta Turku
Päiväkoti Nappula-aho Lasten määrä
60
Ryhmiä
3
Kerrosala
556 m²
Valmistunut
7/2019
Hoivakoti Huhtihovi tehostettu palveluasuminen Asiakaspaikat
24
Kerrosala
955 m²
Valmistunut
9/2019
Kohtaamiset lasten kanssa ovat vanhusten arjessa viikon kohokohtia. Moni asukkaistamme ikävöi omaisiaan, joten päiväkotilaisten vierailut tuovat heille erityistä iloa ja lohtuakin. Lisäksi lapset saavat kokemuksia elämän eri asioista meillä vieraillessaan. Anne Arppe, hoivakoti Huhtihovin johtaja
Niin hoivakodissa kuin päiväkodissa yhteistyö koetaan siis todella toimivaksi ja mielekkääksi. Uusia toimintamuotoja ideoidaan jatkuvasti, suunnitelmissa on muun muassa kädentaitojen siirtäminen sukupolvelta toiselle esimerkiksi yhteisissä leivontatuokioissa. Ratkaisuja
25
Hoivatilalainen esittäytyy
RAKENNUTTAJAPÄÄLLIKKÖ ARI HYVÄRINEN TEKSTI Viivi Tuukkanen // KUVA Sami Säily
Oulu on ollut kotikaupunkini rakentamistekniikan opinnoistani lähtien, mutta alun perin olen kotoisin Piippolasta. Harrastuksiini kuuluvat ympärivuotinen pyöräily ja avantouinti, jota olen harrastanut jo parikymmentä vuotta. Kesäisin vietän paljon aikaa mökillä, jossa marjastamalla ja metsää hoitamalla voi nauttia luonnosta ja oman tekemisen konkreettisesta jäljestä. Rakennuttamisen tehtävissä olen toiminut myös ennen Hoivatiloilla työskentelyä. Millainen on työnkuvasi Hoivatiloilla ja mikä siinä on parasta? Hoivatiloille tulin keväällä 2013, yrityksen kolmanneksi työntekijäksi. Vastuullani on huolehtia ja valvoa rakennuttamisen tehtävien toteutumisesta hankkeissa. Työnkuvaani kuuluu neuvotteluja, sopimuksien laadintaa, työmaakokouksia järjestelyineen sekä työmaakäyntejä niin rakentamisen aikana kuin sen jälkeenkin. Vastuullani on tyypillisesti useita hankkeita yhteistyökumppaneineen, joten kokonaisuuden hallinta vaatii erittäin hyvää dokumentaatiota ja yhteistyötaitoja. On aina ilahduttavaa ja palkitsevaa, kun hanke saadaan valmiiksi ja luovutetaan käyttäjälle. Työtehtäväni ovat kehittyneet Hoivatilojen mukana. Nykyään teemme paljon laajempaa valvontaa ja käytämme apuna kumppaneita ja konsultteja. Kumppanit tietävät meidän vaatimuksemme, mutta päätökset tehdään viime kädessä meillä.
26
Ratkaisuja
Verkoston luominen luotettavista yhteistyökumppaneista on ensiarvoisen tärkeää, mikä on korostunut vuosien saatossa. Pidän vaihtelevasta työstä – rakennuttajapäällikön tehtävä sisältääkin sopivassa suhteessa reissaamista ja toimistopäiviä. Viime aikoina olen työskennellyt paljon projekteissa Savossa ja Keski-Suomessa. Lisääntynyt rakennuttaminen julkiselle sektorille on ollut hienoa ja opettavaista, ja olemme olleet ensimmäisenä kehittämässä vuokramallia julkisen tahon toimijoiden kanssa. Vuosien varrella kohokohtia ovat olleet uusien kiinteistökonseptien, kuten kouluhankkeiden ensimmäiset toteutukset ja pian valmistuva osakokonaisuus 16-kerroksisesta Kuopion Portti -hankkeesta, jota teemme pitkäaikaisimman yhteistyökumppanimme Laptin kanssa. Mielenkiintoista on ollut seurata yritykseen kolmantena tulleen työntekijän silmin Hoivatilojen kehityskaarta ja kasvuyhtiön kansainvälistymistä. Parasta Hoivatiloilla on työkaverit, tunnelma toimistolla ja se, että saa työllään aikaan konkreettisia asioita, joilla on merkitystä asiakkaalle.
Mitä vastuullisuus tarkoittaa sinulle yrityksemme toiminnassa? Ensimmäisenä mieleeni nousee yhteiskunnallinen vastuu: tulee
pyrkiä valitsemaan yhteistyökumppanit, jotka hoitavat sen tontin hyvin. Valitsemme oikean tekijän oikeaan paikkaan.
Uusia hoivatilalaisia
Vastuullisuutta on myös se, että vastataan asiakaslupauksiin. Pidetään kiinni siitä, mitä asiakkaallemme on luvattu. On tärkeää varmistaa kiinteistön käytettävyys, kestävyys, terveellisyys ja turvallisuus – rakennusten tulee olla asianmukaisesti tehtyjä ja toimia tarkoituksessaan parhaalla mahdollisella tavalla. Osana kehitystyötä keräämme valmiista kohteista käyttäjäpalautetta ja teemme jatkuvaa arviointia. Asiakkaiden kiinnostus vastuullisiin valintoihin on kasvanut. Myös vaatimukset ovat lisääntyneet, ja niihin on vastattu esimerkiksi kosteudenhallinnan toimintamalleilla, kuten Kuivaketju10. Meidän vastuullamme on olla perillä ajantasaisista määräyksistä ja käytännöistä ja tuoda ne myös asiakkaidemme tietoon. Panostamme alusta alkaen kohteeseen sopiviin ja tarkoituksenmukaisiin energiaratkaisuihin. Käytämme tyypillisesti puuta tarkoituksenmukaisissa rakennuksissa ja paikoissa, ja huomioimme ilmastonmuutoksen suunnitteluratkaisuissa ja materiaalivalinnoissa. Rakennuttajan tehtävänä on valvoa myös työturvallisuutta, työturvallisuusvastuun ollessa kuitenkin urakoitsijalla. Tehtäviini valvojana lukeutuu varmistaa, että käytetään hyväksyttyjä toimintatapoja. Mitä näet tapahtuvan rakennuttamisessa tulevaisuudessa? Rakentamisala on menossa ajattelumalliltaan selvästi ekologisempaan suuntaan. Toivon, että sitä toteutetaan aidosti eikä vain mielikuvallisesti. Ekologisuus on lähellä omaa sydäntäni ja haluan viedä sitä eteenpäin myös Hoivatiloilla. Mielestäni ekologisuus tarkoittaa energiatehokkuuden lisäksi esimerkiksi sitä, että rakennukset toimivat älykkäästi, jopa ilman paikoin turhankin monimutkaista teknologiaa. Kiinnostukseni kohdistuu muun muassa hengittäviin ratkaisuihin. Tavoitteena on saada sopivien ja terveellisten valintojen kautta hyvinvoiva ja kestävä rakennus. Hirsirakentaminen on nyt kovassa huudossa ja pysyy varmasti pitkään. Aurinkoenergia on nouseva trendi, ja haluan itsekin löytää hyviä mahdollisuuksia sen hyödyntämiseksi. Onnistuisikohan palvelutaloihin sijoittaa aurinkopaneeleilla toimivat latauspisteet sähköisiä apuvälineitä varten?
Heli Simula
Heli Simula on nimitetty Business Controlleriksi marraskuussa 2019. Helin vastuulla on rakennushankkeiden kustannusseuranta ja kiinteistöyhtiöiden rahoitus. Helillä on pitkä kokemus sisäisestä- ja ulkoisesta laskennasta sekä raportoinnin kehittämisestä. Hoivatiloille hän siirtyi Stora Enson tytäryhtiöstä Herman Anderssonista, jossa hän toimi talouspäällikkönä.
Caroline Köhler
Caroline Köhler on nimitetty Hoivatilat AB:n Business Controlleriksi marraskuussa 2019. Hänellä on kokemusta projektijohdosta, liiketoiminnan kehittämisestä, koulutuskeskusten johtamisesta ja jälleenrakennuksesta. Hän on toiminut BIM-konsulttina Ramboll Sweden AB:lla ja suorittanut markkinoinnin ja projektijohtamisen tutkinnon Australiassa Bond-yliopistossa ja BIM-rakennusprojektien johtamisen tutkinnon Tukholman Nackademin:ssa.
Ratkaisuja
27
H KO
TOIVEIDEN KORTTELI
35, 36 & 37
TUUSULAN ASUNTOMESSUILLA Kohteemme messualueen sydämessä on yhteisöllinen palvelukortteli, josta löytyy päiväkoti niin lapsille kuin koirillekin, palveluasuntoja ja hoivakoti sekä deli-kahvila. Tutustu kohteeseemme myös tämän lehden sivuilla 11-13.
Ota yhteyttä! asiakaspalvelu@hoivatilat.fi // 020 734 9100 // Hoivatilat.fi
A
T E EMM
E
LL
TOMESS UN UI AS
