Ratkaisuja 2/2023

Yhteisöllisyys rikastuttaa

Malminkartanoa

Vuokramalli on helppo hankintatapa

Hoivaa, palveluita ja laadukasta

omistusasumista

palvelukorttelissa

3 12 25

Pääkirjoitus

Atte Niittylä

Luottamus tekee Hoivatiloista

Suomen parhaan työpaikan

Uusia hoivatilalaisia

Heli Anttila, Marko Takkinen, Ville Ylisiurua, Mikko Yrtti

Hoivatilalainen esittäytyy

Lakiasiain- ja henkilöstöjohtaja

4

14 19 16

Ikäihmisten tarpeet etusijalla Oulun Satamatien palvelukortteli

Valoisa Ritaharjun koulu tuo kaivattua lisätilaa

Rakenteilla laadukkaat ja muunneltavat opetustilat Hiukkavaaran koulu

Nonna Lumina luo monipuolisuutta keskustaasumiseen

21 4 10 26

Kodinomaisuus säilyy myös uudessa leikkikoulussa Oulun Englanninkielinen Leikkikoulu

9 10 17

Rakennusten ja alueiden uusi elämä

Korkean asiantuntemuksen ja tarkan datan yhteispeliä

Vuokramalli on helppo ja huoleton hankintatapa

Hoivatilat Oyj on päiväkotien, koulujen, hoivan tilojen ja palvelukortteleiden rakennuttamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen erikoistunut yritys. Hoivatilat on osa Aedifica-konsernia. Ratkaisuja on Hoivatilat Oyj:n asiakaslehti, joka julkaistaan kaksi kertaa vuodessa.

Lehti jaetaan Hoivatilojen asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille.

Julkaisija: Hoivatilat Oyj Toimituksen yhteystiedot: Kasarmintie 21, 90130 Oulu • p. 0207 349 100 • asiakaspalvelu@hoivatilat.fi

Päätoimittaja: Juho Malmi Tekstit: Petra Silvennoinen, Laura Heikkinen

Kuvat: Hoivatilat Oyj, PAVE Arkkitehdit, ARCO Oy, Tommi Levy, Sami Säily

Ulkoasu ja taitto: Mint Company Paino: PunaMusta Painosmäärä: 1 300 kpl • ISSN 2489-2785

Osoitteenmuutokset: asiakaspalvelu@hoivatilat.fi Osoiterekisterilähde: Hoivatilojen asiakas- ja yhteystietorekisteri

ClimateCalc CC-000025/FI PunaMusta Printing H I I LINEUTRAALI PAINOTUOT E

Vakaasti ja vastuullisesti myös vastatuulessa

Poikkeuksellisen rajut muutokset yhteiskunnassa ovat haastaneet myös kiinteistöalaa. Näinä aikoina vastuullisen pitkäaikaisen omistamisen ja hyvän taloudenpidon edut korostuvat. Väestön ikääntyminen vauhdittuu ja kaupungistuminen jatkuu, jolloin hoivakiinteistöille ja erilaisille palveluratkaisuille on kysyntää myös tulevaisuudessa. Vakaa toimija pystyy panostamaan myös vastuullisuuden eri osa-alueisiin, joita tyypillisesti hahmotetaan kansainvälisen ESG-viitekehyksen kautta. Siinä huomioidaan yrityksen ympäristöasiat, sosiaalinen vastuu sekä hyvä hallintotapa.

Tässä lehdessä esittelemme uusia rakenteilla olevia kohteitamme, joille yhteistä on suuri koko, sijainti kaupungin keskustassa ja tätä kautta syntyvä erityisen korkea vaatimustaso. Vastuullisuuden näkökulmasta hankkeita voi ominaisuuksien perusteella luonnehtia seuraavasti:

Tiivis kaupunkirakentaminen on ekologista (E eli environmental). Kaupunkikeskustoissa sijaitsevat kohteet ovat helposti saavutettavia niin asukkaille, heidän läheisilleen, työntekijöille kuin joukkoliikenteellä kulkeville. Kaupunkirakentamisessa korostuvat energiatehokkaat asumisen ja talotekniikan ratkaisut sekä palveluiden keskittämisen hyödyt.

Kaupungistumisen myötä keskustoissa kasvavat myös ikäihmisten palveluasumisen tarpeet (S eli social). Palvelukorttelit yhdistävät sivistyksen, hoivan, asumisen ja kaupalliset palvelut – toimimme myös kunnan, hyvinvointialueen ja palveluntuottajien välisenä koordinaattorina. Yhteisöllisen asumisen ratkaisut tehdään lakiuudistuksen mukaisesti niin, että asukkailla on mahdollisuus monipuoliseen kanssakäymiseen. Saman katon alle pääsevät monenlaiset toimijat ja ikäryhmät, mikä synnyttää ainutlaatuista yhteisöllisyyttä. Yhteishenki välittyykin vahvasti Malminkartanon palvelukorttelia käsittelevässä jutussa.

Vaativat hankkeet edellyttävät rakennuttajalta erityisosaamista ja vakaata taloudenpitoa (G eli governance). Oulun Satamatien palvelukortteli on erinomainen esimerkki siitä, kuinka hyvä suunnittelu, selkeät tavoitteet sekä osapuolten vahva yhteistyö ja keskinäinen luottamus vievät eteenpäin.

Vahvalle rakennuttamisosaamiselle on haastavina aikoina tarvetta. Hyviä esimerkkejä ovat Oulun kaksi uutta kohdetta. Nonna Luminan myötä saadaan palveluasumista otolliselle paikalle ydinkeskustaan. Myös Satamatien palvelukortteli rakentuu ikäihmisten tarpeiden ympärille. Kohteessa tuodaan hankkeen myötä alueelle palveluita, jotka hyödyttävät korttelissa asuvien lisäksi myös muuta rakennettua ympäristöä ja siellä asuvia ihmisiä. Kerromme molemmista kohteista tässä lehdessä.

Mukavia lukuhetkiä!

Atte Niittylä toimitusjohtaja, Hoivatilat Oyj

ELÄMÄNTÄYTEINEN PALVELUKORTTELI

Ikäihmisten tarpeet etusijalla

Satamatien palvelukorttelin suunnittelussa on haluttu säilyttää Toppilansalmen ympäristössä kerrostuma, joka kertoo myös satama-ajan historiasta. Värityksen inspiraationa toimivat alueella olevat nosturit ja muu teollinen historia, joista on poimittu oranssia ja keltaista.

Oulu, Satamatien palvelukortteli

Oulun Satamatien palvelukortteli rakentuu Toppilansalmen historialliseen satamamiljööseen. K21-nimelläkin tunnettu hanke muuntaa entisen varastorakennuksen nykyaikaiseksi asumisen ja palveluiden kokonaisuudeksi. Palvelukortteli vastaa ikäihmisten asumis- ja hoivapalveluiden voimakkaasti kasvavaan tarpeeseen. Myös alueen muut asukkaat hyötyvät korttelin palveluista, kuten päiväkodista ja kuntokeskuksesta.

Suomessa väestön ikääntyminen on voimakasta ja Oulu ikääntyy tällä hetkellä nopeimmin. Maanlaajuisesti ikäihmisten eli 75 vuotta täyttäneiden määrä tulee väestöennusteiden mukaan lisääntymään noin 300 000 ikäihmisellä nykyisestä tasosta tulevien vuosien aikana. Hoivatilojen hankekehityksestä ja myynnistä vastaava johtaja Jussi Vikman vastaa mittavan K21-hankkeen kehittämisestä:

– Ei tarvitse katsoa kuin 10–15 vuotta eteenpäin, niin meillä on noin 1,5-kertainen määrä ikäihmisiä. Se tarkoittaa, että iäkkäiden ihmisten asumisen ja hoivan palveluiden tarve tulee voimakkaasti kasvamaan.

Oulun Satamatien palvelukorttelin kokonaisinvestointi on noin 30 miljoonaa euroa, ja kerrosneliöitä (kem2) kohteeseen tulee 10 000. Vikman mainitsee, että korttelin kehitystyö on rakennettu ikäihmisten palvelutarpeen ympärille. Hoivakodin osuus korttelista on merkittävä, lähes 60 prosenttia koko pinta-alasta.

Palvelukorttelin hoivakoti tarjoaa ikäihmisille sekä ympärivuorokautista palveluasumista että yhteisöllistä asumista. Ympärivuorokautisesta toiminnasta, kotiin tilattavien palveluiden toteuttamisesta ja yhteisöllisestä toiminnasta vastaa Norlandia Care Oy. Hoivakotiin tulee 90 asukaspaikkaa ja yhteisölliseen asumiseen 34 asuntoa sekä yhteistiloja ikäihmisille. Satamatien palvelukortteli on Hoivatilojen ja Norlandian neljäs yhteinen korttelikohde.

Toppilan satama-alue on kulttuurihistoriallisesti tärkeä alue ja korttelihanke on paitsi täysin ainutlaatuinen, myös koko Toppilan alueen kehittämisen kruunu.

Vikmanin mukaan voidaan sanoa, että Satamatien hanke on yksi Oulun alueen kärkihankkeista. Palvelukortteli valmistuu vuoden 2024 loppuun mennessä. Palvelut käynnistyvät vuodenvaihteessa 2024–2025.

Palveluita koko alueelle

Toppilan alueen asuntorakentaminen on viime vuosien aikana ollut voimakasta. On merkittävää, että alueelle tuodaan korttelihankkeen myötä myös palveluita, Vikman sanoo ja lisää, että korttelissa asuvien ihmisten lisäksi palvelut hyödyttävät alueen muuta rakennettua ympäristöä ja siellä asuvia ihmisiä.

Satamatien palvelukortteliin tulee hoivakodin lisäksi nykyaikainen kuntokeskus, jonka toiminnasta vastaa Kuntokeskus Liikku Oy. Lisäksi palvelukorttelin länsipäätyyn valmistuu päiväkoti.

– Toteutettava päiväkoti on 4-ryhmäinen ja suunniteltu 75 lapselle. Päiväkodin piha-alue sijaitsee rakennuksen pohjoispuolella pihakannella. Neuvottelut päiväkotitoimijan kanssa ovat käynnissä ja tavoitteena on, että päiväkoti avaa ovensa tammikuussa 2025, Vikman selventää tulevaa.

Palvelukorttelin 1. kerrokseen valmistuu liiketilat myös päivittäistavarakaupalle sekä muille kaupallisille palveluille, kuten esimerkiksi kahvila- ja ravintolapalveluille. Vikman huomauttaa, että kortteliin toteutettavat ja aiemmin sen ympärille rakennetut asunnot näyttäytyvät uudella tavalla kiinnostavilta, kun alueen lähipalvelut lisääntyvät huomattavasti korttelihankkeen myötä.

Vahvaa yhteistyötä

Hoivatilat toimii hankkeessa rakennuttajana ja kehittäjänä sekä pitkäaikaisena, vastuullisena kiinteistön omistajana. Jussi Vikmanin lisäksi Hoivatilojen puolelta hankkeessa vastuullisina työskentelevät projektipäällikkö Panu Pigg ja rakennuttajapäällikkö Jari Lehto

Kohteen suunnittelusta vastaa PAVE Arkkitehdit Oy ja pääurakoitsijana toimii Temotek Oy. Molemmat ovat Hoivatilojen pitkäaikaisia kumppaneita. Temotek on toiminut kokonaisurakoitsijana muun muassa Hoivatilojen Helsingin Malminkartanon palvelukorttelihankkeessa. PAVE Arkkitehdit on puolestaan ollut suunnittelemassa useita Hoivatilojen kehittämiä päiväkoti- ja hoivakotihankkeita Oulun lisäksi esimerkiksi Vaasaan, Kuopioon ja Jyväskylään.

– On ilo olla osa huippuosaajien kokonaisuutta tässä ainutlaatuisessa hankkeessa. Kaikissa tilanteissa ratkaisut ovat löytyneet avoimesti keskustellen ja yhdessä kehittäen – keskinäinen luottamus on tärkeää päämäärän saavuttamisessa, Temotekin toimitusjohtaja Antti Kamutta sanoo ja kiittelee Hoivatiloja pitkäaikaisesta ja sujuvasta kumppanuudesta.

Temotek omistaa Satamatien kohteeseen tulevat 14 uniikkia asuntoa ja vastaa niiden myynnistä. Huoneistojen koot vaihtelevat 55 m2 kolmiosta ylimmän kerroksen 144 m2 neliöön.

– Kodit tarjoavat laadukasta asumista monipuolisten palveluiden yhteydessä. Asunnot sijoittuvat kerroksiin 3–7, ja niiden parvekkeilta avautuvat merelliset näkymät auringonlaskun suuntaan, Temotekin Kamutta kertoo.

Palvelukorttelihanke etenee aikataulussaan pitkään jatkuneesta epätavallisesta maailmantilanteesta huolimatta.

– Kehittäminen ja toteuttaminen ovat ajoittuneet hyvin poikkeukselliseen ajanjaksoon taloudessa ja rakentamisessa, Vikman Hoivatiloilta toteaa.

– Lisäksi hankkeen laajuus ja vaativuus huomioiden suunnittelu, kaavoitus ja luvitus toteutettiin erittäin sujuvasti ja hyvässä yhteistyössä osapuolien kanssa, mistä haluan erikseen kiittää myös Oulun kaupungin viranhaltijoita ja päättäjiä sekä museoviranomaisia.

Vikman kertoo, että rakennus- ja yleiskustannusten nousu sekä rahoituskustan-

nuksien nousu ovat monella tavalla haastaneet hankkeen kehittämistä, kuten koko rakentamisen toimialaa.

– Huolimatta haasteista Satamatien palvelukortteli -hankkeessa on kyetty etenemään suunnitelman mukaisesti ja työmaa käynnistyi toukokuussa 2023.

Aiempi

– Kaikilla osapuolilla on vahva yhteinen tahtotila sekä tarvittavat taloudelliset resurssit, toimitusjohtaja Pave Mikkonen PAVE Arkkitehdeiltä toteaa.

Mikkonen kiittelee, että Hoivatilat lähti rohkeasti mukaan PAVE Arkkitehtien alulle panemaan korkeatasoiseen ja kunnianhimoiseen projektiin. Hänen mukaansa Hoivatilat ymmärtää heidän arvojaan ja näkemyksiään, jotka liittyvät kaupunkikulttuuriin ja rakennustaiteeseen.

tekijöitä.

– Toimistomme lupauksen mukaisesti teemme maailmasta parempaa paikkaa talo ja projekti kerrallaan. Muutamme kaupunkikulttuuria ja rakennettua ympäristöä siten, että historiallista kerrostumaa ja muistumia menneistä ajoista säilyy ko-

laadukas yhteistyö ja keskinäinen luottamus ovat näin ainutlaatuisessa hankkeessa avain-

Palvelukorttelin sisäpihat ovat viihtyisiä tiloja, joissa on turvallista liikkua sekä viettää aikaa tutussa ja hallittavissa olevassa ympäristössä. Sisäpihat sijoittuvat korttelin 3. kerrokseen.

konaisuuden ollessa korkeatasoista arkkitehtuuria.

Arkkitehtuurin edelläkävijä

Kooltaan valtava varastorakennus ”K21” on ollut harjakattoinen alumiinipeltihalli, jonka seinien alaosan paikallavaletut betonirakenteet ovat yhä arkkitehtonisesti näyttävät. Niiden alla, Toppilansalmen puoleisella pitkällä sivulla, kulki aikoinaan rautatie. Kookkaat betonirakenteet tullaan

osittain säilyttämään osana uudisrakennushanketta.

Rationaalista ja arkista halliarkkitehtuuria edustavan varaston piirteet on alkujaan määrittänyt käytäntö. Arkkitehti Tor-Eric Herler suunnitteli ensimmäisen osan vuonna 1956 ja yli puolet suuremman laajennusosan 1960. Varasto on osa suomalaista teollisuushistoriaa, ja se kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennetun kulttuuriympäristön kohteisiin.

Koska kyseessä on kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus, purkaminen ja muuntorakentaminen on vaatinut pitkäjänteistä kaavoitus- ja luvitustyötä. Satamatien palvelukorttelin suunnittelussa on kiinnitetty huomiota kohteen sopeutumiseen osaksi miljöötä, ja uudisrakennus tulee ulkoiselta hahmoltaan ja ulkomitoiltaan vastaamaan entistä. Myös asemakaava turvaa rakennuksen hahmon säilymisen.

Pave Mikkonen, toimitusjohtaja, PAVE Arkkitehdit

Ydinajatuksena on säilyttää Toppilansalmen ympäristössä kerrostuma, joka kertoo menneestä satama-ajasta. Historia ja alueen aikaisempi luonne jäävät osaksi uutta rakennettua ympäristöä.

Suunnittelun ydinajatuksena on säilyttää Toppilansalmen ympäristössä kerrostuma, joka kertoo menneestä satama-ajasta. Historia ja alueen aikaisempi luonne jäävät osaksi uutta rakennettua ympäristöä, mikä kyseenalaistaa totutun ja tekee miljööstä mielenkiintoisemman.

– Kaikki toimijat ovat sitoutuneet säilyttämään Satamatien konversiohankkeen arvomaailmaa maaliin asti. Suomessa ei esimerkkejä vastaavista kohteista juuri ole, Pave Mikkonen kuvailee.

Satamatien palvelukortteli on hanke, jolla PAVE Arkkitehdit haluaa osaltaan olla kehittämässä Oulun kaupungin ja koko Pohjois-Suomen kilpailukykyä. Mikkonen kuvailee projektia suomalaisen rakennustaiteen ennakkotapaukseksi ja riemuvoitoksi:

– Rakennuskulttuurimme ei ole ollut valmis peruskorjaamaan tai jättämään tällaisia muistumia. Meille arkkitehtitoimistona on tärkeää, että saamme tästä esimerkin, sillä kulttuuri ei muutu kuin hyvillä esimerkeillä, Mikkonen mainitsee.

Palvelukorttelin suunnittelussa korostuu historian kerrostumien lisäksi valon ja tilan leikki. Auringonvalolla, väreillä ja niiden heijastumilla luodaan mielenkiintoisia palveluasumisen tiloja niin sisälle kuin ulos. Asukkaat pääsevät nauttimaan

3. kerroksen sisäpihojen vehreydestä sekä asunnoista käsin että ulkoillessaan turvallisesti tutussa ja hallittavissa olevassa ympäristössä. Olohuoneista aukeaa näkymät merelle. Mikkonen arvioi, että kortteli on valmistuttuaan ihmisläheinen ja elämäntäyteinen.

Tutkitulla maaperällä

Toppilan aluetta on 2000-luvulla kehitetty ja rakennettu intensiivisesti. Tämän vuoksi alueen maaperiä on tutkittu runsaasti. Rakentamista sekä siihen liittyvää turvallisuutta ja terveellisyyttä ohjataan lain nojalla, ja valvonnasta vastaa kaupungin rakennusvalvonta.

Myös Oulun Satamatien palvelukorttelin tontilla on tehty pohjatutkimukset ja selvitetty maaperän pilaantuneisuus.

Tontilla aiemmin sijainneessa K21-varastorakennuksessa on säilytetty Suomen valtion omistamien kemikaalitehtaiden valmistamia, maatalouteen tarkoitettuja lannoitteita – toisin sanoen ruokapöytään päätyvien syötävien tuotteiden valmistukseen tarvittavia kemikaaleja.

Viime kesän aikana tontilla suoritettiin tarvittavat purku- ja paalutustyöt. Perustustyöt käynnistyivät elokuussa. Syyskuun loppupuolella nousee rakennuksen 1. kerroksen runko ja runkovaihe etenee kerroksittain kolmen viikon sykleissä. Rakentaminen tehdään kahdessa lohkossa rinnakkain. Kohteen vesikatto on asennettu helmikuun 2024 loppuun mennessä.

Satamatien suunnittelussa valon ja tilan leikki on ollut keskeisessä roolissa. Asukkaat pääsevätkin nauttimaan sekä ulko- että sisätiloissa luonnonvalosta ja väreistä – vehreyttä ja merinäkymiä unohtamatta.

Rakennusten ja alueiden uusi elämä

Oulun Satamatien palvelukortteli on erittäin haastava konversiohanke, jossa vanha, suojeltu teollisuusvarasto muunnetaan asuinja palvelukäyttöön. Laajuudeltaan hanke on mittava: kaikkiaan 10 000 kerrosneliötä (kem2). Vaativuudesta huolimatta muuntorakentaminen eli kohteiden vanhasta uudeksi muuntaminen on mahdollista ja toisinaan välttämätöntä, kun Hoivatilat toteuttaa palvelukortteli-hankkeita isojen kaupunkien keskusta-alueille, tiiviiseen ja olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen.

Satamatien palvelukorttelin ja sen ympäristön rakentuessa Toppilansalmen alueen ilme kehittyy vanhasta satama-alueesta moderniksi ja viihtyisäksi asuinalueeksi. Myös ympärillä tapahtuu paljon: Hartaanselällä järjestetään asuntomessut 2025 ja Ranta-Toppilan alueelle on parhaillaan rakentumassa merellinen asuinalue pienvenesatamineen. Hietasaaren ja Nallikarin alueen kehittymistä ei sovi myöskään unohtaa. Tuiran ja Koskelan suuralueiden yhteenlaskettu väkiluku tuleekin kasvamaan väestöennusteen mukaan arviolta yli 30 000 asukkaaseen.

Äskettäin Hoivatilat toteutti Tampereella Sisunaukion palvelukorttelin Valmetin lentokonetehtaan rakennushistoriallisesti arvokkaaseen hallintorakennukseen, ja Härmälänranta koki merkittävän muodonmuutoksen teollisuusalueesta viihtyisäksi asuinalueeksi. Hoivatiloille on suuri kunnia saada säilyttää suomalaista rakennushistoriaa ja osallistua samalla alueiden viimeistelyyn sekä tuoda tiloja ja palveluita kaupunkilaisten käyttöön.

Helsinkiin Hoivatilat toteutti suuren, noin 7 000 kem2 laajuisen palvelukorttelin Malminkartanoon, jossa aiemmin toimistokäy-

tössä ollut rakennus oli tullut elinkaarensa päähän. Hoivatilat rakennutti puretun toimistokorttelin tilalle monipuolisen asumisen ja palveluiden korttelin, jossa nyt eletään yhteisöllistä arkea.

Rakennuttajapäällikkö Jari Lehto Hoivatiloilta kertoo, että Satamatien kaltaisessa monikäyttäjäkohteessa erilaisten käyttäjien tarpeiden, tilojen ja kulkuyhteyksien yhteensovittaminen on haastavaa huomioiden korttelin monikäyttöisyys. Satamatiellä varaston suojeltu hahmo ja säilytettävät rakenteet ovat luoneet raamit rakennukselle ja kulkureiteille, mikä on lisännyt haasteita suunnitteluun.

– Rakennuksessa ja sen eri kerroksissa on monenlaisia toimintoja. Erityistä huomiota on kiinnitetty esimerkiksi hissien kulkureitteihin, aulatiloihin ja kulunohjaukseen sekä poistumisturvallisuuteen. Myös talotekniikan ja palo-osastojen suunnittelu on ollut vaativaa tilojen eri käyttäjäryhmistä ja käyttötarkoituksista johtuen.

Lehto kertoo, että konversiokohteessa olemassa olevia rakenteita ei poisteta kevein perustein. Satamatielläkin on tehty mittavia kuntotutkimuksia. Tutkimusten tulosten perusteella on arvioitu säilytettävien rakenteiden laajuus ja korjauskelpoisuus vanhojen rakenteiden säilyttämiseksi. Keskeinen suunnittelutyöhön liittyvä asia on ollut selvittää, mitä vanhat rakenteet mahdollistavat ja millainen on niiden kestävyys ja käyttöikä.

– Rakennamme modernia toimitilaa ja luomme yhdessä uudenlaista arkkitehtuuria, samalla säilyttäen palan tärkeää historiaa. Se, mitä voidaan, säilytetään.

Satamatielle rakentuva palvelukortteli sijaitsee lähellä Oulun keskustaa helposti saavutettavalla ja voimakkaasti kehittyvällä alueella.

Palvelukortteli valmistuu entiseen 1950-luvulla suunniteltuun varastorakennukseen, josta on suojeltu sen hahmo ja tietyt tunnistettavat rakenteet.

KIINTEISTÖJEN YLLÄPITO HOIVATILOILLA

Korkean asiantuntemuksen ja tarkan datan yhteispeliä

Hoivatiloille on tärkeää, että sen omistamat kiinteistöt pysyvät hyvässä kunnossa koko sopimuskauden ja vielä sen jälkeenkin. Toiminnan ydin on, että tyytyväinen vuokralainen viihtyy käytettävyydeltään laadukkaissa tiloissa pitkään: huolella suunnitellussa ja rakennetussa kiinteistössä viihdytään, ja laadukas ylläpito palvelee sujuvaa arkea. Kohteiden kunnossapitoon kiinnitetään erityistä huomiota.

Niin pääomavuokrakohteissa kuin Tilat palveluna -ylläpitokohteissa seurataan ja noudatetaan kiinteistölle luotua omaa huolto-ohjelmaa sekä ennakoivaa toimintamallia. Ylläpitotoimintaa johdetaan tehokkailla ja nykyaikaisilla kiinteistöjohtamisen työkaluilla, ja on tärkeää, että jokainen ylläpitotoiminnassa mukana oleva käyttää yhteisiä järjestelmiä.

Hoivatilojen rakennuttajapäällikkö Juuso Pohjonen kertoo, että pitkän tähtäimen ylläpitokorjaustarpeen (PTS) suunnittelu on tärkeä osa kiinteistöjen vastuullista pitkäaikaista omistajuutta ja huoltoa. Hoivatiloilla on modernit työkalut sekä toimiva prosessi PTS-toiminnan ohjaamiseen, ja oma henkilöstö vastaa PTS-ohjelman toteutumisesta vuosittain.

– Käytämme PTS-suunnittelussa hyödyksi kohdeauditointien tuomaa dataa, laitteiden elinkaarikestävyyslaskentaa ja omaa karttunutta kokemusta kiinteistökantamme myötä, Pohjonen kertoo.

– Hoivatilat omistaa rakennuttamansa kiinteistöt. On selvä, että panostus ja kiinnostus hyvin suunniteltuun ja toteutettuun ylläpitoon on korkea. Kunnostuksiin pitää varautua ennalta. Täsmällinen ylläpitokorjaustarpeen määrittely luo kokonaiskuvan kiinteistön kunnosta, tulevista korjaustarpeista, niiden ajoituksesta ja kustannuksista. Se on perusta pitkäjänteiselle PTS-toiminnalle.

– Ajantasainen suunnitelma budjetteineen sekä PTS-töiden säntillinen suorittaminen ovat tärkeitä elementtejä, jotta kiinteistöt pysyvät kunnossa eikä synny korjausvelkaa. Tällä tavoin pitkäaikainen omistajuus mahdollistuu myös kiinteistön kunnon osalta.

Jos korjauksia laiminlyödään, muodostuu paitsi mittavia kuluja myös rutkasti turhaa vaivaa. Säännöllisellä rakennus- ja kunnostustöiden tekemisellä Hoivatilat pyrkiikin välttämään tilanteita, joissa kiinteistön käyttö ja toiminta rajoittuu.

Tarkastukset ja kommunikaatio avaintekijöitä

Hoivatilojen nykyinen kiinteistökanta on suhteellisen tuoretta, mikä näkyy Juuso Pohjosen mukaan siinä, että korjaukset ovat toistaiseksi maltillisia. Kiinteistöjen peruskorjauksista sekä PTS-budjetoinnista ja -töistä vastaavan Pohjosen pöydällä on

viime aikoina ollut pääasiassa pintamateriaalien, ovien ja kalusteiden uusimisia sekä julkisivumaalauksia – jossain määrin myös käyttäjistä lähtöisin olevia tilanjako- ja muutosremontteja.

Hoivatilojen kiinteistöissä suoritetaan auditointi kiinteistö- ja ylläpitopäälliköiden toimesta joka toinen vuosi. Turvallisuusasioiden näkökulmasta auditointi tehdään vuosittain. Havainnot viedään sähköiseen huoltokirjaan palvelupyynnöiksi tai PTS-toimenpiteiksi. Pohjonen huomauttaa, että käynnit kohteissa ovat ylläpidon kannalta oleellinen työkalu. Lisäksi Hoivatilat tarkistaa kaksi kertaa vuodessa kaikkien kohteiden talotekniset järjestelmät automaatioetäyhteyksiä hyödyntäen. Tarkastuksilla saadaan käsitys korjaustarpeista ja samalla PTS-suunnitelmaa saadaan tarvittaessa päivitettyä.

– Teemme hyvin tiivistä yhteistyötä koko ylläpidon tiimin kesken. Keskustelemme säännöllisesti kiinteistö- ja ylläpitopäälliköiden kanssa remontteihin ja budjetteihin liittyen, jotta tiedämme mitä on tulossa ja tarpeen.

Aiempi työkokemus rakennustyömailta ja rakentamisesta auttavat Pohjosta ymmärtämään eri tahojen tarpeita.

Keskeistä huollon ja korjaamisen kannalta on myös ketterä ja proaktiivinen kommunikointi kiinteistöjen vuokralaisten ja käyttäjien kanssa.

– Minusta yksi tärkeimmistä asioista on, että tiedottaminen hoidetaan kunnolla remonttien ja korjausten osalta. Ainahan remonteissa tulee yllätyksiä ja aikatauluissa jonkinlaisia muutoksia alkuperäiseen. Vuokralaisella on oikeus tietää, mitä ja milloin tapahtuu.

Kiitosta tiimille onkin tullut niin remonteista tiedottamisesta kuin remonttien loppuunsaattamisesta. Pohjonen itse haluaa kiittää Hoivatilojen laajaa kumppaniverkostoa, joka on merkittävä osa kiinteistöjen pätevää ylläpitoa.

Juuso Pohjosen aiempi työkokemus rakennustyömailta ja rakentamisesta auttaa häntä ymmärtämään eri tahojen tarpeita. Hän pitää erittäin tärkeänä aktiivista ja ennakoivaa viestintää kiinteistöjen vuokralaisten ja käyttäjien kanssa.

Luottamus tekee Hoivatiloista

Suomen parhaan työpaikan

Hoivatilat on useana vuonna sijoittunut kärkipäähän Suomen

parhaita työpaikkoja mittaavassa Great Place To Work -kilpailussa.

Tänä vuonna pitkäjänteinen työ tyytyväisen henkilöstön ja toimivan yrityskulttuurin luomiseksi kruunattiin, kun Hoivatilat valittiin

Suomen parhaaksi työpaikaksi pienten organisaatioiden sarjassa.

Hoivatilojen voitto pohjaa vuosien aikana hyvin tehdylle perustyölle yrityksen arjessa ja liiketoiminnassa. Loppuvuodesta 2022 järjestetty GPTW-kysely osoitti, että edes korona ei pystynyt haastamaan vahvalle perustalle rakennettua Hoivatilojen yrityskulttuuria. Suomen Parhaat Työpaikat™ 2023 -tapahtumassa Hoivatilat palkittiin maan parhaana työpaikkana pienten yritysten kategoriassa (10–49 henkilöä).

Arvot, joihin henkilöstö sitoutuu, kestävät heilahtelut markkinassa ja jopa terveysympäristössä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että korona-ajasta päästiin yli onnistuneesti. Tekemisen oikea suunta ja liiketoiminnan vakaa perusta mahdollistavat työssä viihtymisen, tehdäänpä töitä toimistolla, kotona, asiakkaiden luona, etäpalavereissa tai rakennustyömailla.

– Luotamme työkavereihin ja vastuuta annetaan ujostelematta. Onnistumisista kehutaan, mutta epäonnistumistakaan ei tarvitse pelätä. Niistä otetaan opiksi, kertoo rakennuttajapäällikkö Ari Hyvärinen joka tuli Hoivatiloille kolmantena työntekijänä kymmenisen vuotta sitten.

Huippuasiantuntijoihin luotetaan Vahvimman arvosanan hoivatilalaiset antoivat kyselyssä tasa-arvoa mittaavalla osa-alueella. Luottamus on yksi Hoivatilojen yrityskulttuurin ja johtamisen avainsanoja. Yrityksen huippuosaajiin uskotaan ja työnteko on vapaata ja joustavaa.

Aito luottamus

tehostaa toimintaa, kun kohteet valmistuvat sovitussa aikataulussa ja budjetissa

nä onnistuneet, Hoivatilojen henkilöstöasioista vastaava johtaja Anna Saarinen toteaa.

– Yrityksen yhteinen toimintakulttuuri on meillä ainutlaatuinen ja selkeästi pitkän kehittämisen tulos.

Hoivatilojen hieman yli 30 ammattilaisen asiantuntijaorganisaatiota johdetaan ilman turhia rakenteita ja pönöttämistä. Johto työskentelee yhdessä henkilöstön kanssa. Eri tiimien huippuammattilaisia kuunnellaan päätöksenteossa ja yrityksen kehittämisessä.

– Lyhyesti sanottuna johtaminen on reilua ja kaikkien mielipiteet otetaan huomioon, hankepäällikkö Elina Suikki kiittää.

varmisteluja.

– Hoivatiloilla on keskitytty nimenomaan turvallisen sekä avoimen ja luottamusta ruokkivan ilmapiirin rakentamiseen, joten on todella hienoa nähdä, että olemme sii-

Hoivatilojen markkina on muuttunut siten, että eniten hankkeita on käynnissä pääkaupunkiseudulla ja muualla EteläSuomen suurissa kaupungeissa. Se on merkinnyt Hoivatilojen Espoon-toimiston tietoista kasvattamista tasavahvaksi Oulun toimipisteen kanssa.

Nyt molemmilta toimistoilta löytyy kaikkien tiimien jäseniä, ja toimistot tekevät yhteistyötä paitsi keskenään, myös

ilman ylimääräistä kontrollia, kyselyjä ja

omistajan suuntaan Belgiaan. Tasavertaisuuden parantuminen näkyy positiivisena kehityksenä GPTW-kyselynkin tuloksissa.

Selkeät roolit ja tavoitteet lisäävät työhyvinvointia

Hoivatilojen omanlainen, johdonmukainen yrityskulttuuri ja koko johtamisjärjestelmä rakentuu selkeiden roolien ja tavoitteiden varaan. Strategia ja tavoitteet eivät tipahda annettuina, vaan koko henkilöstö osallistetaan niiden luomiseen jokaisen ideoita ja ehdotuksia arvostaen. Roolien, tavoitteiden ja toimintatapojen selkeys korostuu työhyvinvoinnissa ja työssä jaksamisessa.

– Kaikkia oikeasti kuunnellaan ja toteutuskelpoinen idea voi tulla keneltä vain, asiakkaita ylläpitotiimissä palveleva Niko Mynttinen sanoo.

– Onpa kyseessä sitten johtoryhmäläinen tai muu työkaveri, niin kaikkien kanssa uskaltaa keskustella ja tuoda omat mielipiteet ja ajatukset esille, Financial Controller Aleksi Haapakoski jatkaa.

Yhdessä tekemisen ja keskustelemisen ansiosta yhdessä päätetyt tavoitteet ovat kirkkaana mielessä henkilökohtaisesti, tiimille sekä koko yritykselle. Systemaattisesti johdettuna kaikki pelaavat joukkueena samaan maaliin.

– Meidän työllä on yhteiskunnallistakin merkitystä. Uudistamme Suomen kiinteistökantaa kiinteistö kerrallaan. Tuomme esimerkiksi pikkulapsille vähän uudempia ja turvallisempia tiloja, joissa on hyvä kasvaa. Merkityksellisyys työssä on tärkeää, Elina Suikki sanoo.

Halu parantaa yhteiskuntaa, kehittää kaupunkikuvaa, toimia luotettavasti ja mahdollistaa asiakkaille turvallinen toiminta Hoivatilojen kiinteistöissä ovat arvoja, jotka jokainen hoivatilalainen voi allekirjoittaa.

Uskoa omaan tekemiseen Hoivatilojen henkilöstö arvostaa työnantajansa vastuullista toimintaa. Vastuullisuudesta puhuttaessa Hoivatilojen tapa on ollut laittaa ensin kuntoon talous-, hal-

linto- ja johtamisjärjestelmät pitkällä aikavälillä systemaattisesti. Sen päälle voidaan kehittää toimintaa, ja jakovaraa jää niin henkilöstölle kuin yhteiskunnalle.

Myös vaikeita aikoja mahtuu yrityksen matkan varrelle, mutta niistä on päästy eteenpäin omaan tekemiseen uskomalla – taidolla, sinnikkyydellä, luottamuksella ja joskus tuurillakin.

Mahdollisuus rakentaa itselle sopiva työnkuva on Hoivatilojen vahvuus työnantajana. Tarjolla on sopiva rooli, ja kasvuyrityksessä avautuu uusia mahdollisuuksia esimerkiksi esihenkilönä tai erityisen syvää osaamista omistavana asiantuntijana, haastatellut hoivatilalaiset kertovat.

Hoivatilojen työntekijöille tarjotaan laaja työterveyshuolto hammashoitoineen, mahdollisuus työsuhdepyörään, ePassi lounas- ja kulttuurietuineen, mahdollisuus käyttää viikossa tunti työaikaa liikuntaan, firman sisäinen sporttihaaste rahapalkintoineen ja laajat mahdollisuudet kouluttaa itseään.

Hoivatiloilla kaikkien työntekijöiden mielipiteitä kunnioitetaan ja yhteiset tavoitteet ovat selvät. Viihtyisä ja turvallinen toimintaympäristö on pitkäjänteisen työn tulos, jonka onnistumisesta myös Great Place to Work -tunnustus kertoo.

Valoisa Pohjois-Ritaharjun koulu tuo kaivattua lisätilaa

Lukukausi on ollut mukava aloittaa upouusissa ja viihtyisissä puitteissa. Oulun Ritaharjuun avautui elokuussa 2023 Hoivatilojen toteuttama koulurakennus, jossa toimivat luokka-asteet 1–6 noin 340 koululaiselle. Uuden koulukiinteistön myötä lapsiperheiden suosimalle alueelle saatiin opetukselle kaivattua lisätilaa.

Yllä:

Pohjois-Ritaharjun koulun uudet opetustilat rakennettiin alakoulun tontin viereen. Uusi koulurakennus muodostaakin piha-alueineen yhtenäisen kokonaisuuden alakoulun kanssa. Koulu sijoitettiin tontille niin, että uuden ja olemassa olevan rakennuksen väliin jää hyvän kokoinen ja turvallinen leikkipiha. Oppilaille riittää siellä monenlaista toiminnallista tekemistä.

> Koulu tarjoaa viihtyisän oppimisympäristön erilaisille oppijoille. Opetustilojen eli oppimissolujen seiniä on mahdollista liikuttaa niin, että huoneet muuntuvat haluttuun käyttöön. Tiloja voidaan sen avulla esimerkiksi yhdistellä tai jakaa isommiksi ja pienemmiksi kokonaisuuksiksi.

> Koulun sisätilat ovat kauttaaltaan valoisat ja sisustuksessa käytetyt värit rauhallisia, mikä näkyy myös koulun ruokalassa. Luonnonmukaiset puun vaaleat sävyt nousevat selkeästi esiin. Suunnittelutyössä on huomioitu avaruus ja se, että tiloja on mahdollisuus hyödyntää monella tavalla.

Pohjois-Ritaharjun koulu on toteutettu Oulun kaupungille vuokramallilla. Vuokramalli onkin kiinteistöhankkeiden toteuttamisen tapana moderni ja tehokas. Hoivatilat vuokraa koulua Oulun kaupungille 25 vuodeksi, ja siihen sisältyvät laajat lisäpalvelut.

Yllä:

Laadukkaissa ja moderneissa tiloissa on huomioitu erityisesti lasten turvallisuus sekä se, että kokonaisuus olisi mahdollisimman toiminnallinen. Esimerkiksi esteettömyyteen on panostettu. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Kanttia 2.

< Siirtymät koulurakennuksen sisällä on haluttu pitää lyhyinä. Sen ja tilojen järkevän sijoittelun avulla liikkuminen rakennuksessa on loogista ja helppoa, turvallisuutta unohtamatta.

Rakenteilla laadukkaat ja muunneltavat opetustilat

Oulun Hiukkavaaran suosio lapsiperheiden asuinalueena jatkuu, mikä näkyy oppilasmäärän kasvuna. Monitoimitalolla sijaitsevan peruskoulun naapuriin rakentuu nyt vuokramallilla 4 400 m2 lisäkoulu, joka otetaan käyttöön tammikuussa 2025.

Vuonna 2017 toimintansa aloittaneessa Hiukkavaaran koulussa on vuosiluokkiin sitomaton opetus. Jokaisella lapsella on oma opetussuunnitelma, ja oppilaita ryhmitellään joustavasti. Opetus tapahtuu oppimispesissä, joissa opiskelee useita ryhmiä ja eri-ikäisiä oppilaita yhtä aikaa. Ryhmissä on niin yleisen, tehostetun kuin erityisen tuen oppilaita, ja pesissä toimii moniammatillinen tiimi. Yhdessä oppiminen on kantava ajatus myös lisäkoulun puolella, jossa koulua tulevat käymään 1.–6. luokkalaiset, yhteensä 350 oppilasta. Hoivatilojen hankepäällikkö Elina Suikki kertoo, että pedagogiikka on huomioitu lisäkoulun tilasuunnittelussa: kehitysvaiheessa pesäalueita järjesteltiin niin, että jokaisessa pesässä opetustilojen keskellä on selkeä yhteinen keskus, oppimistilana hyödynnettävä aula. Lisäksi tilojen läpinäkyvyyttä ja muunneltavuutta kehitettiin toiveiden mukaan.

– Yhdisteltävät opetustilat palvelevat yhteisopettajuutta ja antavat mahdollisuuksia erilaisiin opetustilanteisiin, Suikki mainitsee.

Myös pihaa viilattiin tilankäytöltä tehokkaammaksi ja taide- ja taitoaineiden tiloja muokattiin asiantuntijoiden kanssa tarpeiden mukaisiksi. Kouluarjen asiantuntijoiden avulla myös ruoanjakelua sujuvoitettiin pienillä muutoksilla. Suikin mukaan jatkokehitys eteni jouhevasti, avointa vuoropuhelua käyden.

Hiukkavaaran koulun arvot – luovuus, sitoutuminen, yhteisöllisyys ja joustavuus – näkyvät myös tilasuunnittelussa ja laadukkaassa toteutuksessa. Osapuolien sitoutuneisuudesta kertoo pitkäaikainen vuokrasopimus ylläpito- ja puhtauspalveluineen. Oulun Tilapalvelut -liikelaitoksen rakennuttajainsinööri Elias Rautio kertoo, että hanke on edennyt sujuvasti ja aikataulu on pitänyt. Raution mielestä Hoivatilat on tilaajan ja vuokralaisen näkökulmasta helppo ja mukava kumppani.

– Yhteistyö Hoivatilojen kanssa toimii hyvin ja kitkattomasti. He tuntevat meidän toimintatapamme ja vaatimukset. Se on mahdollistanut sen, että tehokkaasti on pystytty porukalla tekemään töitä.

Myös Hoivatiloilla on huomattu, että Oulun kaupungilla on yhdessä toteutettujen hankkeiden myötä hyvä luotto heihin kumppanina. Hiukkavaaran lisäkoulu on viides hanke, jonka Hoivatilat toteuttaa Oulun kaupungille vuokramallilla.

– Tiedämme, miten he haluavat asioiden menevän. Kuulemme heidän asiantuntijoitaan ja ymmärrämme laatuvaatimukset sekä sen, että budjetin ja aikataulun täytyy pitää. Meidän kanssa toimiessaan tilaaja voi luottaa, että hanke toteutetaan asianmukaisesti ja laadukkaasti, Suikki sanoo.

Kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastaa ARCO Oy, pääurakoitsijana toimii Temotek Oy. Molemmat yritykset ovat Hoivatilojen pitkäaikaisia kumppaneita.

Tarpeidenmukaiset opetustilat

Oulun kaupunki on toteuttanut vuokramallin hankkeita jo useamman vuoden ajan hyvin kokemuksin. Hiukkavaaran lisäkoulun tapauksessa 25 vuoden mittainen vuokrasopimus sisältää kaiken: Hoivatilat vastaa suunnittelusta, rahoituksesta sekä rakennuttamisesta avaimet käteen -periaatteella. Sopimus kattaa myös ylläpidon ja puhtauspalvelut.

Kilpailutukseen osallistuneista seitsemästä toimijasta viisi jätti lopullisen tarjouksen. Hoivatilat voitti kilpailun kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tarjouksella marraskuussa 2022.

– Arviointiraadin lopputulema oli se, että Hoivatilojen ehdotus ’Kimppa’ oli pienimmin muutoksin vietävissä sellaiseen lopputulokseen, mitä haettiin, Oulun Tilapalveluiden Rautio toteaa.

Elina Suikki kertoo, että kilpailutuksen voiton jälkeen suunnitelma hiotui tarpeiden mukaiseksi tiiviillä yhteistyöllä.

– Rakennuslupavaihe sujui joutuisasti, vaikka tontille piti hakea poikkeamislupaa ja Hiukkavaaran laatutyöryhmällä on myös omat vaatimuksensa alueen rakentamiselle. Vaikka hankeaikataulu oli kohtalaisen tiukka, olemme tällä hetkellä tavoiteaikataulussa, Suikki kertoo.

Tilaajan edustajana Elias Rautio on tyytyväinen siihen, että vaikka Hoivatilat rakentaa tilat itselleen, huomioon otetaan aina yksilölliset tarpeet:

– Tässähän ei ole valmista rakennusta, joka vuokrattaisiin, vaan vuokranantaja suunnittelee ja rakennuttaa vuokrattavat tilat meidän toiveidemme mukaisesti.

Vuokramalli on helppo ja huoleton hankintatapa

Kuntien kouluverkko on tullut elinkaarensa päähän – rakennukset vaativat peruskorjausta tai korvaamista uusilla tiloilla. Isoissa kaupungeissa on tarvetta rakentaa myös lisää opetustiloja uusille, kehittyville asuinalueille. Vuokramalli tarjoaa nykyaikaisen ja turvallisen vaihtoehdon korvata ja lisätä kuntien opetustiloja.

Perinteisesti kunnat ovat itse omistaneet kunnan palvelutuotannon käytössä olevat kiinteistöt. Noin kymmenisen vuotta sitten tilanne alkoi kuitenkin muuttumaan, kun 1960–1970-luvuilla rakennetut koulut olivat tulossa tiensä päähän.

– Kunnissa ryhdyttiin aidosti pohtimaan, onko järkevää, että kunta investoi mittaviin määriin uusia koulu- ja päiväkotikiinteistöjä samaan aikaan kun väestönkehitys ja väestöennusteet ovat edenneet niin, että väestöpyramidi on aika eri näköinen kuin silloin 1960–1970-luvuilla, asiakkuusjohtaja Jussi Vikman Hoivatiloilta kertoo.

– 2010-luvun puolivälissä kunnat ryhtyivät toteuttamaan strategiaa, jossa kuntien tavoitteena tai itsetarkoituksena ei ole omistaa seiniä vaan keskittyä kunnan perustehtävään eli palveluiden järjestämiseen. Tämä on synnyttänyt jatkuvasti kasvavaa kysyntää vuokramallilla toteutetuille julkisen sektorin kouluhankkeille.

Ratkaisu pysyviin, pitkäaikaisiin tarpeisiin

Vuokramallilla hankittu koulu on tilaajalta harkittu päätös, ja se vastaa tarpeisiin pitkällä tähtäimellä – kyse ei ole väliaikaisesta ja poisvietävästä parakkirakennelmasta.

Tilat palveluna -mallin koulu on kestävä ratkaisu niin yhteiskunnan kuin ympäristön kannalta. Vikman ei usko, että kunnissa ollaan ilman hyvin painavaa syytä halukkaita tekemään lyhytnäköisiä päätöksiä, jotka väistämättä kuluttavat ympäristöresursseja. Julkisen sektorin hankinnoissa

Hoivatilat solmii yleensä 20 tai 25 vuoden vuokrasopimuksen.

– Sopimus on käytännössä sen mittainen, että rakennuksen ensimmäinen peruskorjaustarve pitkäntähtäimen suunnitelman mukaan tulee eteen, ja siinä kohdin punnitaan käyttötarvetta tilaajan kanssa uudestaan.

Hoivatilat suunnittelee rakennukset yli 50 vuoden elinkaarella. Jos tulevaisuudessa ei ole tarvetta koulurakennukselle, tilat muuntautuvat muuhun tarkoitukseen. Hoivatiloilla on omistajana vahvat hartiat ja kestävät periaatteet huolehtia kiinteistöistään.

Vikmanin mielestä on syytä pohtia sitä, minkälaiset tavat toteuttaa investointeja ovat toiminnallisesti ja taloudellisesti järkeviä. Markkinoiden kehittyminen mahdollistaa vastuullisen yhteiskunnan varojen käytön ja hankintapolitiikan, hän toteaa.

Vuokramallin tunnettuus on kasvanut ja hankemäärät lisääntyneet viime vuosina. Kunnissa on huomattu, kuinka malli auttaa ja helpottaa tilojen hankkimista verrattuna rakennuttamiseen ja ylläpitoon itse. Kehityssuunta on Vikmanista ilahduttava:

– Kuntien tilapalvelut ovat oivaltaneet suurimmassa osassa isoja kaupunkeja ja kuntia, kuinka hyvä työkalu vuokramallin hankintatapa on. Kunnilla on intressi toteuttaa hankkeita tällä mallilla, koska sillä voidaan saavuttaa taloudellisesti tehokkaita hankintoja.

Viime aikoina vuokramallin kehittäminen on edennyt myös toimialalla. Hoivatilat on mukana toimikuntatyössä edistämässä RT-ohjekortin ja sopimusmallien valmistelua. Tavoitteena on helpottaa kuntia ja kaupunkeja toteuttamaan onnistuneesti vuokramallin hankintoja.

Vuokramallin monet edut

Vuokramallilla hankitut tilat eivät vaadi kunnan puolelta investoinnin rahoittamista, vaan hankkeen toteuttaja vastaa rahoituskustannuksista. Vuokrasopimuksessa sovittava pääomavuokra on niin ikään etukäteen tiedossa, mikä auttaa tulevien vuosien taloussuunnittelussa.

Toinen merkittävä etu koskee resursseja. Jussi Vikman kuvailee esimerkin avulla tilannetta:

– Tilat palveluna -malli mahdollistaa, että hankkeissa voidaan hyödyntää mallia, jossa alan asiantuntija rakennuttaa kunnalle tarvittavat rakennukset. Tämä säästää resursseja ja kunnat voivat keskittää omia voimavarojaan tehokkaammin.

Kolmas tärkeä etu on riskienhallinta. Vikman mainitsee, että isoin riski on kiinteistöriski:

– Kun kunta itse rakennuttaa, rahoittaa ja omistaa kiinteistön, riski siitä, että koululle ei ole 20 vuoden jälkeen tarvetta, jää kunnalle. Vuokramallissa kunta siirtää riskin kiinteistöstä palveluntuottajalle eli kiinteistönomistajalle.

Muut keskeiset riskit liittyvät budjettiin ja aikatauluun sekä käyttöriskeihin eli kiinteistöön mahdollisesti ajan myötä tuleviin ongelmiin. Vuokramallissa nämäkin riskit kunta siirtää vuokrasopimuksen mukaisesti kiinteistön omistajalle.

Sopii monenlaiseen tarpeeseen

Uudisrakennushanke eli uudisinvestointi

Vuokramalli on erittäin ketterä tapa hankkia uusi yhteiskuntakiinteistö. Toimintaympäristön muutokset vaativat kunnilta ja kaupungeilta jatkuvaa palveluverkon tarkastelua. Kaupungistuminen vaikuttaa monin tavoin, samoin ikäjakauman kehitys sekä sote-palveluiden muutokset.

Kiinteistön myynti ja takaisinvuokraus

Vuokramallia voidaan hyödyntää myös tilanteessa, jossa kunta pohtii luopuvansa omistamastaan kiinteistöstä. Usein tällaisessa tilanteessa rakennukselle on tarpeen tehdä myös peruskorjausta tai laajentaa tiloja. Kunta voi esimerkiksi myydä olemassa olevan koulun, kehittää sitä ostajan kanssa, laajentaa nykytilannetta vastaavaksi ja vuokrata takaisin itselleen.

Osaksi olemassa olevaa korttelikokonaisuutta

Tiiviissä kaupunkirakenteessa sopivan tontin tai tilojen löytäminen voi olla haastavaa. Hoivatilojen palvelukorttelit tarjoavat tiloja monenlaisille toimijoille. Kaupunki voi vuokrata korttelista käyttöönsä suunnitellut tilat esimerkiksi varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Palvelukortteli synnyttää nimensä mukaisesti elinvoimaa tuomalla alueelle tilaa erilaisille palveluille ja on usein hiipuvan lähiön piristysruiske.

Yhteisöllinen palvelutalo Nonna Lumina luo monipuolisuutta

keskusta-asumiseen

Aktiivisena kaupunkikehittäjänä Hoivatilat tuo monipuolisia asumisja palveluratkaisuja myös keskustoihin. Oulun ydinkeskustaan avautuu loppuvuodesta 2023 yhteisöllinen palvelutalo Nonna Lumina, jossa ikäihmiset pääsevät asumaan mitä parhaimmalle sijainnille.

Oulu, Nonna Lumina

Kerrosala

4 000 kem2

Palveluntarjoaja

Nonna Group Oy

Asiakaspaikat

85 esteetöntä ja yhteisöllistä

palveluasuntoa

Valmistuminen

2023

Nonna Lumina monipuolistaa Oulun keskustan asumisratkaisuja ja tuo ikäihmiset elämään aktiivista arkea keskustan palveluiden äärelle. Hankkeen sijainti on ollut suunnittelussa keskeinen asia.

Viime vuonna aloitetut rakennustyöt ovat sujuneet aikataulun mukaisesti, ja asukkaat pääsevät muuttamaan Nonna Luminaan joulukuun alussa. Kohde tuo yhteisöllisen palveluasumisen otolliselle paikalle Ouluun Vaaranpihan kortteliin, jossa kävelyetäisyydellä ovat esimerkiksi kauppakeskus Valkea ja alueen puistot.

Yhteisöllisen asumisen hyötyjen lisäksi asukkaille onkin tarjolla kätevästi keskustan palvelut sekä viihtyisä ympäristö. Myös omaiset ja talon työntekijät hyötyvät siitä, että Nonna Lumina sijaitsee helposti saavutettavassa ydinkeskustassa hyvien kulkuyhteyksien äärellä.

Nonna Groupin toimitusjohtaja Nora Stenvall toteaa, että Oulu on yhtiölle tärkeä paikka, jossa ikäihmisten yhteisölliselle asumiselle ja palveluille on tarvetta.

Nonna Lumina on hänen mukaansa huippukohde, joka on ollut otollista toteuttaa hyvien yhteistyökumppaneiden kanssa.

– Sijainti on Nonna Luminan kohdalla aivan keskeinen asia. Meille on tärkeää, että ikäihmiset voivat elää palvelujen lähellä, mutta myös puistomaisessa ympäristössä. Nonna Luminan vieressä on Plaanaoja, joka tuo puistomaisuutta keskustaympäristöön.

Joka päivä mielekästä tekemistä

Nonna Luminaan rakentuu 85 asuntoa, joista 25 on suunniteltu pariskunnille.

Luvassa on myös monipuolisesti erilaisia yhteistiloja asukkaiden käyttöön, kuten monitoimitila ja yhteisöolohuone.

Talon toiminnassa korostuu vahvasti yhdessä oleminen ja sitä kautta uudenlainen ikäihmisten asumisratkaisu, Nora Stenvall kertoo. Kaikki on suunniteltu

Nonna Luminassa niin, että ikäihmiset voivat viettää vaivattomasti aikaa sekä yhdessä että omaistensa kanssa.

– Asukkaiden omien asuntojen lisäksi Nonna Luminassa on paljon muita tiloja, joita asukkaat pääsevät helposti hyödyntämään. Yhteisötiloissa voi pitää esimerkiksi erilaisia kahvi- ja pelihetkiä tai järjestää muuta toimintaa, ja näiden tilojen materiaalit ovat aina vapaasti asukkaiden käytettävissä, Stenvall sanoo.

Nonna Groupin palvelulupaus on, että joka päivä tapahtuu mielekästä ja asukaslähtöistä toimintaa. Nonnan taloissa toimiikin aina yhteisötyöntekijä, joka vastaa

asukkaiden aktivoinnista mukavan tekemisen merkeissä.

– Panostamme asukkaiden toimintakyvyn ylläpitämiseen, ja tällaisessa yhteisöllisessä paikassa elämä voi muutenkin olla aktiivisempaa. Olemme muissa kohteissamme huomanneet, että monen asukkaan kunto on jopa parantunut siellä asuessa.

Yhteisöllisessä asumisessa laitoshoidon tarve voikin poistua tai siirtyä. Tämä on yksi Nonna Groupin keskeisistä tavoitteista yhteiskuntaamme ajatellen, Stenvall mainitsee.

Palvelutalo, josta kannattaa olla ylpeä

Nonna Luminan kaltainen palvelutalo monipuolistaa Oulun keskustan asumisratkaisuja ja tuo ikäihmiset elämään aktiivista arkea paikallisten palveluiden äärelle. Lyhytaikaisiin asuntoihin on myös mahdollista sijoittaa esimerkiksi leikkauksista toipuvia hyvinvointialueen potilaita.

– Oulu saa ydinkeskustaansa hienon, upean ja modernin ikäihmisten toiminnallisen talon. Siitä kannattaa olla ylpeä, Nora Stenvall toteaa.

Nonna Luminan palvelukiinteistö toteutuu Hoivatilojen Tilat palveluna -mallin mukaisesti: investointivapaa vuokramalli tarjoaa palveluoperaattorille vaihtoehdon oman investoinnin sijaan, ja Hoivatilat jää kiinteistön pitkäaikaiseksi omistajaksi.

Muun muassa sijaintinsa vuoksi Nonna Luminan kokonaisuus on vaatinut huolellisen hankekehityksen, jonka lopputuloksena rakentaminen ja toteutus ovat sujuneet suunnitellulla tavalla. Yhteistyö Hoivatilojen kanssa on ollut erittäin onnistunutta, Stenvall sanoo.

– Olemme olleet erittäin iloisia siitä, miten hyvä kumppani Hoivatilat on meille ollut. Nonnan taloissa on paljon iloa, energiaa ja naurua. Odotan sitä kaikkea innolla myös Nonna Luminaan.

Nonna Luminan asumisratkaisuista vastaa palvelukehitysyhtiö Nonna Group Oy. Toimitusjohtaja Nora Stenvall toteaa, että Oulu saa ydinkeskustaansa hienon ja modernin ikähimisten toiminnallisen talon, josta kannattaa olla ylpeä.

Kodinomaisuus säilyy myös uudessa leikkikoulussa

Modernisti vanhassa miljöössä, lähellä tuttua paikkaa. Suosittu Oulun Englanninkielinen Leikkikoulu kaipasi isompia tiloja, ja Hoivatilat valikoitui hankkeen toteuttajaksi. Elokuussa 2023 lapset ja työntekijät pääsivät aloittamaan syksyn uudessa hienossa rakennuksessa, jossa kokonaisuus on suunniteltu käyttäjiään varten.

Oulun Englanninkielinen Leikkikoulu on toiminut lähes 30 vuotta Oulun historiallisella puukasarmialueella. Uusi tontti löytyi vain muutaman korttelin päästä aiemmista tiloista, toivotusti Oulun kansainvälisen koulun tuntumasta. Moderni lopputulos istuu kauniisti vanhaan ja arvokkaaseen miljööseen.

> Sisällä on avaraa ja valoisaa. Suunnittelun inspiraationa toimivat vanhat tilat, joiden parhaat osat monistettiin pohjaratkaisuun. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastasi UKI Arkkitehdit.

Alla:

Uusien tilojen myötä hoitopaikkoja saatiin 40 lisää, eli leikkikoulu on nyt 115-paikkainen. Päivät kuluvat pienissä ryhmissä touhuten ja samalla kieltä sekä uusia taitoja oppien. Leikkikoulussa on lapsia noin 18 maasta, ja heidän kodeissaan puhutaan lähes 40:ä eri kieltä.

Uusien tilojen erikoisuutena on käytävättömyys – tilaa jokapäiväisille arjen puuhille riittää hyvin. Kokonaisuudessa huomioitiin monipuoliset käyttömahdollisuudet sekä kodinomainen ympäristö. Kiinteistö on toteutettu vuokramallilla: kulut ovat tiedossa ennakkoon eikä kiinteistön kunnossapidon suhteen pääse tulemaan yllätyksiä.

Yhteisöllisyys on Malminkartanon rikkaus

Kun tilaratkaisut ja muu kokonaisuus suunnitellaan käyttäjälähtöisesti ja huolella, lähtee arki rullaamaan helposti. Näin on todettu Malminkartanon palvelukorttelissa, jonka avajaisia vietettiin joulukuussa 2022. Tavoite yhteisöllisyydestä on muuttunut toimijoiden kesken konkretiaksi, joka ilahduttaa asukkaita, heidän omaisiaan sekä työntekijöitä.

Yhteisöllisyys on huomioitu Malminkartanon palvelukorttelissa monin eri tavoin. Toimijoiden omien pihojen lisäksi käytössä on yhteinen viihtyisä piha-alue, jossa aikaa voi viettää isommallakin porukalla. Toukokuussa korttelin väki kokoontui asukkaiden ja omaisten yhteisiin pihajuhliin. Aika sujui mukavasti grillailun merkeissä.

Malminkartanon palvelukortteli tarjoaa koteja ja palveluja ikääntyneille, lapsille, kehitysvammaisille tai muun syyn vuoksi apua ja tukea tarvitseville ihmisille. Kuuluupa monipuolisiin palveluihin myös koirien päiväkoti ja Deli-keittiö.

Hoivatilojen rakennuttamassa ja omistamassa korttelissa pisimpään ovat ehtineet asua Kehitysvammaisten Palvelusäätiön omistaman Tukena Tähtiomenan sekä

Norlandia Isopakarin asukkaat. Lapsille ja koirille suunnatut Norlandian päiväkodit avaavat ovensa syksyllä 2023.

”Täällä kelpaa olla”

Tukena Tähtiomenan kehitysvammaisten palveluyksikön johtaja Mari Fihlman kertoo, että arki Malminkartanossa on lähtenyt sujumaan mukavasti. Taloksi asettumista on edesauttanut palvelukorttelin toimiva kokonaisuus.

– Tilat ovat aivan äärettömän hyvät. Selkeästi näkee, että jo suunnitteluvaiheessa on otettu huomioon meidän asukkaiden erityistarpeet sekä myös työntekijöiden työergonomia ja viihtyvyys. Kyllä meidän kelpaa täällä olla, Fihlman hymyilee.

Tukena Tähtiomenan esteettömät kodit ja yhteiset tilat ovat keränneet paljon kehuja asukkailta, heidän omaisiltaan sekä työntekijöiltä ja yhteistyötahoilta – Fihlmanin sanoin jopa ”maasta taivaisiin” saakka. Hän kiittelee kokonaisuuden olevan viihtyisä ja moderni: avaruutta löytyy paljon, ja mukana on kauniita materiaaleja ja yksityiskohtia. Asukkaat ovatkin hänen mukaansa tykästyneet kovasti omiin koteihinsa.

– Hyvät saunatilat saavat heiltä erityismaininnan. Työntekijämme ovat olleet iloisia myös henkilökunnan hyvin toteutetusta taukohuoneesta. Se ei ole itsestäänselvyys joka paikassa. Hoivatilat on kuunnellut hienosti meidän toiveitamme ja näkemyksiämme ennen kiinteistön luovuttamista ja myös sen jälkeen.

Toimivaa ja nykyaikaista

Hienot ja avarat tilat on otettu ilolla vastaan myös Norlandia Isopakarin ikäihmisten palvelukodissa. Päivärutiinit ovat löytäneet uomansa ja sekä asukkaat että henkilökunta viihtyvät, kuvailee Norlandia Isopakarin vastaava sairaanhoitaja Iida Hedman

– Täällä on meidän arjen kannalta todella toimivaa ja nykyaikaista. Huoneratkaisut on mietitty asukaslähtöisiksi ja juuri ikäihmisille sopiviksi. Henkilökunnalta ja omaisilta on tullut paljon hyvää palautetta.

Ilahduttavana yksityiskohtana suunnittelusta Hedman nimeää Isopakarin korkeat ikkunat, jotka tuovat ihanasti luonnonvaloa huoneisiin ja joista asukkaat voivat katsella ulos, vaikka he olisivat pyörätuolissa tai vuoteessa.

Onnistuneen suunnittelun lisäksi toimivaa Malminkartanon palvelukorttelissa on myös sen sijainti ja hyvät joukkoliikenneyhteydet, jotka sujuvoittavat sekä vierailuja että töihin kulkemista. Hedman ja Fihlman iloitsevat, että uusia työntekijöitä on saatu yksiköihin hyvin.

– Työhaastatteluun tulevat ihastelevat kovasti sitä, miten hienoa täällä on työnteonkin kannalta, Fihlman sanoo.

Bingoa, tanssia ja laulua

Yhteisöllisyys on keskeinen osa Malminkartanon palvelukorttelin toimintaa. Se ei ole jäänyt pelkäksi juhlapuheeksi, vaan yhteiselo Norlandia Isopakarin ja Tukena Tähtiomenan palveluyksiköiden kesken lähti alusta lähtien mukavasti liikkeelle, Mari Fihlman ja Iida Hedman kertovat.

Yhteistyö toimijoiden välillä on ollut esimerkiksi erilaisen yhteisen tekemisen järjestämistä sekä kyläilyä puolin ja toisin. Puuhasteluun on kuulunut tanssihetkiä, musiikin kuuntelua ja bingon pelaamista – mitä kaikkea onkaan porukalla keksitty.

– Yksi asukkaistamme on taiteilija, ja hän on käynyt pitämässä Isopakarin asukkaille kuvataidekerhoa, Fihlman sanoo.

Hedman toteaa olevan ihana nähdä, miten mukavaa Isopakarin asukkaista mahdollisuus yhdessäoloon on.

Toimivaa synergiaa

Yhteisöllisyyden merkitys on korostunut palvelukorttelin suunnittelussa eri tavoin. Toimijoiden omien viihtyisien pihojen lisäksi käytössä on yhteinen piha-alue, jossa pääsee viettämään helposti aikaa isommalla porukalla. Toukokuussa koko Malminkartanon korttelin väki kokoontui asukkaiden ja omaisten yhteisiin pihajuhliin rennon grillailun merkeissä.

– On hienoa, että kaupunkimiljööseen on saatu näinkin iso piha, joka mahdollistaa ulkoilun meidän asukkaillemme. Siellä on mukava touhuta ja helppo liikkua, olipa apuvälineitä tai ei. Turvallisuusasiat ovat myös hyvin kunnossa, Iida Hedman toteaa.

Yhteispiha soveltuu Mari Fihlmanin mukaan palvelukorttelin kaikille kohderyhmille, ja yli 200 hengen pihajuhla sujui siellä mainiosti. Hän odottaa innolla, mitä kaikkea toimintaa korttelissa päästään jatkossa suunnittelemaan.

– On paljon mahdollisuuksia, kun samassa pihapiirissä ovat vanhukset, kehitysvammaiset, lapset ja vielä koiratkin. Esimerkiksi lapsille tulee erilaisuus mukavalla tavalla tutuksi.

Myös Hedmanin mielestä yhteisöllisyys on Malminkartanon palvelukorttelin rikkaus.

– Minusta on erityisen onnistunutta, miten tässä saadaan saman katon alle monia eri ikäryhmiä ja toimijoita. Siinä on toimivaa synergiaa. Hyvillä mielin voi lähteä miettimään yhdessä jatkoa.

Yhdessä tekeminen

näkyy Norlandia Pikkupakarin arjessa

Elokuun alusta lähtien Malminkartanon palvelukorttelissa on raikunut myös lasten leikki ja nauru, kun päiväkoti Norlandia Pikkupakari aloitti toimintansa. Alkutaival hienoissa ja monipuolisissa tiloissa on sujunut erinomaisesti, Pikkupakarin johtaja Kaisu Ojalehto kertoo.

– ”Yhdessä”-teema tulee Pikkupakarissa esiin heti, kun astuu sisälle. On avaraa ja valoisaa, ja erikokoisia tiloja on mahdollista hyödyntää monella tavalla. Kokonaisuutenahan Malminkartanon palvelukortteli on aivan ainutlaatuinen.

Yhteisöllisyys näkyy vahvasti kodinomaisen Pikkupakarin arjessa. Pienemmillä ja isommilla lapsilla on yhteistä toimintaa, ja yhteistyötä tehdään palvelukorttelin muiden toimijoiden kanssa esimerkiksi jumppa- ja laulutuokioiden merkeissä.

– Olemme saaneet täällä ihanan vastaanoton. Yhdessä tekemisen mahdollistaa hyvin myös se, että sisätilojen kautta pystyy liikkumaan helposti joka paikkaan, Ojalehto sanoo.

Ojalehdon mukaan Malminkartanon palvelukortteli ja uudet toimivat tilat kiinnostavat selvästi myös työnhaussa.

– Pikkupakariin on haettu töihin juuri palvelukortteli-konseptin vuoksi. Se tuo ihan uuden näkökulman päiväkodin tekemiseen, kun mukana on vanhuksia ja muita toimijoita.

Palvelukorttelissa saman katon alle saadaan monia eri ikäryhmiä ja toimijoita. Yhteistyö lähti alusta lähtien hyvin käyntiin, ja tulevia yhteisiä puuhasteluja suunnitellaan jo innolla.

Uusia hoivatilalaisia

Heli Anttila

Oulu

Heli Anttila on nimitetty taloushallinon assistentiksi. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. operatiivisen toiminnan ostolaskujen hallinnointi. Helillä on kattava työkokemus asiakaspalvelusta ja monipuolisista taloushallinnon tehtävistä. Hoivatiloille hän siirtyi Kastelli-taloilta.

Marko Takkinen

Oulu

Insinööri AMK Marko Takkinen on nimitetty ylläpitopäälliköksi. Marko vastaa nimettyjen kiinteistöjen ylläpitotoiminnan johtamisesta. Aiemmin hän on työskennellyt kiinteistöalalla mm. teknisenä managerina. Hoivatiloille hän siirtyi Siemens Osakeyhtiöstä, jossa työskenteli yhteensä 15 vuotta.

Ville Ylisiurua

Oulu

KTM Ville Ylisiurua on nimitetty analyytikoksi. Ville työskentelee hankekehitys- ja myyntitiimissä. Hänen vastuullaan on sote- ja sivistystoimialojen analysointi sekä tiedon tuottaminen Hoivatilojen kiinteistökehityshankkeisiin. Ville valmistui kauppatieteiden maisteriksi keväällä 2022. Hoivatiloille hän siirtyi Finnair Oyj:stä, jossa hän toimi viimeiset 7 vuotta liikennelentäjänä.

Mikko Yrtti

Espoo

Ins. (YAMK) Mikko Yrtti on nimitetty hankekehityspäälliköksi. Mikon vastuulla on uusien asiakaslähtöisten hankkeiden kehittäminen. Mikolla on monipuolista kokemusta rakennusalalta hankekehittämisestä sekä tuotannon parista. Hoivatiloille hän siirtyi NREP Oy:stä.

Lakiasiain- ja henkilöstöjohtaja

Anna Saarinen

Aloitin työskentelyn Hoivatiloilla keväällä 2022. Asun perheeni eli puolisoni ja kahden lapseni kanssa Helsingissä, aika lähellä meidän Espoon toimistoa. Hyvällä säällä kuljen työmatkat yleensä pyörällä, mikä on ihanaa. Harrastukseni liittyvät paljon liikuntaan, ennen kaikkea hyötyliikuntaan mutta muuhunkin. Uutena harrastuksena olen alkanut harrastaa jalkapalloa. Se on hauska ja itselleni ihan uusi laji, nuorempana taas pelasin pitkään salibandya. Tärkeintä liikunnassa on mielestäni, että siitä saa iloa ja siitä tulee hyvä olo.

Opiskelin Helsingin yliopistossa oikeustiedettä ja valmistuin sieltä oikeustieteen maisteriksi. Oikeustieteen opiskelujen jälkeen auskultoin eli suoritin tuomioistuinharjoittelun, olen siis myös varatuomari. Lisäksi olen opiskellut Hankenilla.

Minulle oli opintoja miettiessä melko selvää, että tahdon juuri juristiksi. Opiskelujen kuluessa vahvistui, mikä voisi olla erityisen innostava oikeudenala ja mihin olisi mielenkiintoista suuntautua opiskelujen jälkeen. Työelämään päästyäni kiinteistösektori vei mukanaan, ja oikeastaan olen työskennellyt lähes koko työurani kiinteistöjen ja asumisen parissa sekä yksityisellä että julkisella puolella. Olen työskennellyt esimerkiksi lainvalmistelijana sekä juristina toisessa kiinteistöalan yrityksessä. Olenkin tehnyt erilaisia töitä tällä samalla sektorilla, mutta vähän eri näkökulmasta.

Kun näin Hoivatilojen työpaikkailmoituksen, siinä oli monia asioita ja tehtäviä, jotka olivat todella mielenkiintoisia. Tuntui, että tehtävänkuva vastasi harvinaisen hyvin

sitä, mistä minulla oli kokemusta ja mistä olen kiinnostunut. Tärkeää minulle oli esimerkiksi, että työnkuva oli monipuolinen ja siinä saa olla monessa mukana.

Yhtiönähän Hoivatilat on myös poikkeuksellisen mielenkiintoinen: kasvuyhtiö, joka on eurooppalaisen konsernin osa.

Juristin työn kannalta kansainvälinen näkökulma antaa uusia mahdollisuuksia kehittää omaa osaamista ja eteen tuleekin paljon kiinnostavia tehtäviä. Pidän tärkeänä osana työnkuvaani, että teemme yhteistyötä meidän emoyhtiömme Aedifican kanssa.

Millainen on työnkuvasi Hoivatiloilla?

Tulin Hoivatiloille lakiasiainjohtajaksi, ja nykyisin vastuullani ovat myös HR ja hallinto. Minulla on monipuolinen työnkuva aivan kuten tavoittelinkin, ja olen päässyt tekemään juuri niitä asioita, joista työpaikkailmoituksessa aikoinaan innostuin ja enemmänkin. On ollut palkitsevaa tehdä sitä, mikä herättää ammatillisen innostuksen.

Lakiasiainjohtajana vastaan lakiasioista, eli olen mukana hankkeissa esimerkiksi laatimalla sopimuksia, auttamalla sopimusneuvotteluissa ja sopimusmuutoksissa. Annan muutenkin liiketoiminnallemme kaikenlaista esimerkiksi hankekehitykseen, kiinteistönhallintaan sekä rakennuttamiseen liittyvää juridista konsultaatiota. Lisäksi vastaan compliance-asioista ja esimerkiksi koulutan henkilöstöämme aina tarvittaessa. Myös hallintoon liittyvät tehtävät liittyvät paljolti samoihin teemoihin kuin juristin työssä.

Lakiasioiden lisäksi minulla on vastuu henkilöstöhallinnosta, esimerkiksi työntekijöiden hyvinvoinnista, osaamisen kehittämisestä ja rekrytoinneista.

Se kaikki on jotakin, mitä täällä on rakennettu yhdessä jo vuosikaudet. Olemme menestyneet todella hyvin Great Place To Work -kyselyissä, ja tänä vuonna myös voitimme sen pienten yritysten sarjassa. Tahdomme pitää kiinni siitä, että meillä on osaavia ja ammattitaitoisia, motivoituneita ihmisiä töissä. HR:n puolella pyrimmekin vahvistamaan ja kehittämään toimintakulttuuriamme erilaisilla hyvillä toimilla.

Meillä oli viime vuoden puolella joitain henkilövaihdoksia, minkä johdosta minulle tuli mahdollisuus laajentaa omaa työnkuvaa henkilöstöasioihin ja hallintoon. Se oli ihan äärimmäisen kiva juttu. Olen aina ollut kiinnostunut henkilöstöhallinnon tehtävistä, ja työni osa-alueet ovat nyt sellaisia, että ne täydentävät toisiaan. Tämä on hyvä kokonaispaketti.

Meillä työntekijöiden hyvinvointi on aivan ykkösasia, ja tavoitteena on ylläpitää hyvää toimintakulttuuria, avoimuutta ja luottamusta.

Hoivatilalainen esittäytyy

Mikä Hoivatiloilla on parasta?

Ehdottomasti meidän ammattitaitoinen henkilöstömme, ihmiset. Yrityksen yhteinen toimintakulttuuri on meillä ainutlaatuinen. Avoin ja luottamusta korostava ilmapiiri on ainutlaatuinen ja selkeästi pitkän kehittämisen tulos. Ihmisten välinen vuorovaikutus toimii, mikä mahdollistaa myös, että työnteko toimii tehokkaasti. Sillä tavoin saamme toteutettua onnistuneesti ja tuloksellisesti yhteisiä tavoitteitamme.

– On palkitsevaa tehdä sitä, mikä herättää ammatillisen innostuksen, Hoivatilojen lakiasiain- ja henkilöstöjohtaja Anna Saarinen kertoo monipuolisesta työnkuvastaan.

Mikä sinulle on arvokasta?

Me Hoivatiloilla rakennamme arvokasta arkea kaikkia osapuolia kuunnellen ja tarpeet yhteen sovittaen. Näin löydämme kullekin alueelle juuri oikeat palvelut. Palvelukorttelimme tuo alueelle esimerkiksi päiväkodin, hoivakodin, kodin, työpaikan, lähikaupan – hyvän arjen elementtejä, jotka luovat kauaskantoisempaa arvoa.

Tutustu arvoalueajatteluumme tarkemmin: