RATKAISUJA
ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ PALVELEE
Kokonaisuuden ymmärtäminen
edellyttää kuuntelua
SITKEYTTÄ, YHTEISTYÖTÄ
JA ROHKEUTTA
Uusi asumispalvelu
yksikkö Vantaalle
AEDIFICA EUROOPASSA
Esimerkki
tulevaisuuden
hoivakodista Irlannissa
VUOKRAMALLI TOIMII Kustannustehokas ratkaisu hyvinvointialueiden tilatarpeisiin
”Aika nopeasti niitämme sitä satoa, mitä on kylvetty, eli jos rakentamisvaiheessa tingitään laadusta, niin se tulee ylläpidossa vastaan. Siinäkin mielessä Hoivatiloilla asiakaskeskeisyys toteutuu – kun teet ikään kuin itselle, niin tulee tehtyä hyvin”.
KIINTEISTÖJOHTAJA
JUHANA SAARNI
IHMISET
3 Pääkirjoitus
8 Vieraskynä
17 Nimitysuutinen
18 Hoivatilalainen esittäytyy: Joonas Illikainen
26 Nuoret työllistyivät Satamatien palvelukorttelissa Oulun Asuntomessuilla
HANKKEET
4 Asumispalveluyksikkö Vantaan Haravakujalla
9 Uudet hoivakodit
Joensuuhun ja Rovaniemelle
11 Pilke musiikkipäiväkoti
Hehku Klaukkalassa
23 Kehitysvammaisten asumisyksikkö Onnikoti Niitty
24 Aedifica Euroopassa: Esimerkki tulevaisuuden hoivakodista Irlannissa
30 Yhteenveto Satamatien palvelukorttelista
KESKIÖSSÄ
6 Pitkäaikainen omistajuus ja ammattimainen hankekehitys
14 Asiakkuuden hoito rakennuttamisen aikana
20 Hyvinvointialueiden tilahankinnat vuokramallillla
Hoivatilat Oyj on päiväkotien, koulujen, hoivan tilojen ja palvelukortteleiden rakennuttamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen erikoistunut yritys. Hoivatilat on osa Aedifica-konsernia. Ratkaisuja on Hoivatilat Oyj:n asiakaslehti, joka julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Lehti jaetaan Hoivatilojen asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille.
Julkaisija: Hoivatilat Oyj Toimituksen yhteystiedot: Kasarmintie 21, 90130 Oulu • p. 0207 349 100 • asiakaspalvelu@hoivatilat.fi
Päätoimittaja: Juho Malmi Kannessa: Joonas Illikainen Kannen kuva: Sakari Röyskö Tekstit: Samira Fahim, Hilkka Haaga, Emilia Käsmä, Marko Sirviö Kuvat: Tommi Levy, Sakari Röyskö, Hoivatilat Oyj Ulkoasu ja taitto: Luova Työmaa Paino: PunaMusta Painosmäärä: 1 250 kpl
• ISSN 2489-2785 Osoitteenmuutokset: asiakaspalvelu@hoivatilat.fi Osoiterekisterilähde: Hoivatilojen asiakas- ja yhteystietorekisteri
PÄÄKIRJOITUS
Uusi aikakausi on alkanut
Yhteiskunnallisessa ja maailmanlaajuisessa keskustelussa on viime aikoina esiintynyt ajatus uuden aikakauden alkamisesta. Tällä uudella aikakaudella on viitattu erityisesti maailmanpolitiikkaan, suurvaltoihin sekä valtioiden välisiin suhteisiin.
Onko uusi aikakausi alkanut myös toisenlaisessa merkityksessä, ja onko viime vuosien aikana sumuiseksi koettu tulevaisuus viimein avautumassa selkeämpänä eteemme? Miten tämä on nähtävissä esimerkiksi suomalaisessa työelämässä, yritysten liiketoiminnassa, julkisessa taloudessa tai vaikkapa kiinteistö ja rakennusalalla? Näkökulmia on useita, ja nostan esille niistä muutamia.
Väestön ikääntyminen ja palvelutarpeiden kasvu ovat rakenteellisia asioita, jotka näkyvät voimakkaina trendeinä niin Suomessa kuin Euroopassakin. Hoivakiinteistöinvestoinnit ovat tarpeellisia, koska uusia asukaspaikkoja tarvitaan lisää ja myös nykyisiä hoitolaitoksia täytyy korvata nykyaikaisilla hoivakodeilla. Olemme Aedificakonsernina Euroopan johtava hoivakiinteistöjen omistaja, ja strategianamme on johtaa kiinteistöportfoliotamme kestävällä tavalla ja vastata markkinoiden tarpeeseen. Kerromme tässä lehdessä useista uusista hoivakotihankkeistamme.
Ratkaistavaksi tulevat myös työvoimakysymykset. Esimerkiksi Suomessa lähihoitajista joka kolmas eläköityy vuoteen 2034 mennessä, sairaala ja laitosapulaisista jopa yli 40 % (Keva 2025). Kuinka saadaan riittävästi resursseja hoivakoteihin? Ikäihmisen inhimillistä kohtaamista arjessa tulee pitää arvossa jatkossakin. Koneet ja teknologia mahdollistavat ihmisten kohtaamiselle enemmän aikaa. Tämä on hyvä kehityssuunta. Hoivakoti ei ole laitos vaan ikäihmisen koti, kuten Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist kirjoittaa tämän lehden vieraskynäartikkelissa.
Samalla tavalla kuin ikäihmiset hoivakodissa myös työikäiset ihmiset tarvitsevat kohtaamisia työpaikoilla. Työnteon monipaikkaisuus ja toisista ihmisistä etäällä olo haastavat niin yksilöitä kuin yrityksiäkin. Me kehitämme systemaattisesti esihenkilöiden johtamisvalmiuksia muuttuneessa ajassa. Kun huomio on toisessa ihmisessä ja yhdessä tekemisessä, on parhaat edellytykset menestyä! Haluamme pitää kiinni erinomaisesta työpaikasta, josta olemme myös tulleet palkituksi useana vuonna: Hoivatilat ja Aedifica ovat Great Place To Work sertifioituja yrityksiä. Hyvinvointialueet pyrkivät saamaan menot ja tulot tasapainoon. Tehtävä ei ole helppo, ja organisoituminen vie aikaa. Kunnilta vuokratut sotekiinteistöt eivät kaikilta osin vastaa nykyisiä tarpeita, ja uusia tarkoituksenmukaisia tiloja täytyy hankkia oikeisiin sijainteihin. Hankinta on mahdollista toteuttaa investointivapaalla vuokramallin hankinnalla, mistä voit lukea lisää tämän lehden artikkelissa.
Vastaamme uuteen aikakauteen asiakaslähtöisellä liiketoimintamallilla, jonka keskiössä on kiinteistöportfolion johtaminen. Varmistamme asiakkaillemme jatkuvuuden nykyisissä kiinteistöissä ja kehitämme heille uusia hoivakiinteistöjä tarkoituksenmukaisiin sijainteihin. Pitkäjänteinen ja laajempi kumppanuus asiakkaidemme kanssa kantaa pitkälle uudella aikakaudella. •
JUSSI VIKMAN
Johtaja, hankekehitys ja asiakkuudet Hoivatilat Oyj
”Vastaamme uuteen aikakauteen asiakaslähtöisellä liiketoimintamallilla, jossa keskiössä on kiinteistöportfolion johtaminen.”
JUSSI VIKMAN
Sitkeyttä, yhteistyötä ja rohkeutta
Haravakujan hanke Vantaalla kiteyttää Hoivatilojen vahvuuksia: kyvyn nähdä mahdollisuuksia, yhteistyön kaupungin ja asiakkaan kanssa sekä rohkeuden ottaa hallittuja riskejä. Aktiivinen tonttikehitys mahdollistaa uusia palveluja sinne, missä valmiita ratkaisuja ei ole tarjolla.
Hankehityspäällikkö Antti Heiskanen vastaa Hoivatiloilla Mehiläinenasiakkuudesta.
Hänellä on syytä hymyyn: kolmen ja puolen vuoden kova työ alkaa olla maalissa, ja taas uusi kohde on valmis luovutettavaksi asiakkaalle lokakuun loppupuolella.
Kun Antti keskusteli tammikuussa 2022 Mehiläisen kanssa tulevista tarpeista ja yhteistyön sujumisesta, esiin nousi muun muassa Vantaalla sijaitseva mielenterveyskuntoutujien kiinteistö, joka ei enää vastannut nykypäivän vaatimuksia.
Tarvittiin siis korvaava rakennus mielenterveyskuntoutujien hoitoon, mutta haaste oli tuttu: pääkaupunkiseudun niukka tarjonta tonteista.
Pulaa hoivan hankkeisiin sopivista tonteista on koko pkseudulla, eikä uusittavan kiinteistön kotikaupunki Vantaakaan ollut järjestänyt tontinluovutuskilpailuja aivan äskettäin. – Lisäksi mielenterveyskuntoutujat saattaa käyttäjäryhmänä vähän jännittää ihmisiä, mikä voi entisestään vaikeuttaa tontin saamista. Esimerkiksi Espooseen valmistui vuonna 2022 kohde, josta valitettiin hallintooikeuden molemmat asteet läpi, ja aikaa näihin taisteluihin kului useampi vuosi, Antti sanoo.
Maanhankintaa aktiivisella otteella Maanhankinta on yksi Antin vastuualueista, ja niinpä hän asiakkaan tarpeiden selvittyä oli tuota pikaa jälleen karttojen äärellä. Jo muutaman päivän päästä hän
UUSI ASUMISPALVELUYKSIKKÖ VANTAAN HARAVAKUJALLA
• Noin 1 200 neliön yksikkö tarjoaa kodin 28 asukkaalle.
• Suunniteltu tukemaan itsenäistä elämää ja arjen kuntoutumista.
• Muuntojoustava eli käy muuhun käyttöön, jos nykyinen tarve vähenee.
• Julkisivu on Vihdintien suuntaan tiiltä, pihan suuntaan puuta.
• Pihapiiri suojataan tiemelua vastaan meluaidalla.
• Iso valmistuskeittiö, jossa voidaan tehdä ruokaa myös muille Mehiläisen yksiköille.
”Me olemme yksi harvoista toimijoista, joka tekee kaavamuutoksia hoivan tarpeeseen. Vastaavia prosesseja on toteutettu Vantaan lisäksi muun muassa Jyväskylässä, Oulussa ja Hyvinkäällä.”
löysi isohkon tontin Vantaan Haravakujalta, jolle voisi joko poikkeusluvalla tai kaavamuutoksella saada tehtyä Hoivatilojen asiakkaan mukaista toimintaa.
Neuvottelut maanomistajan kanssa johtivat yhteisymmärrykseen. Sen pohjalta Hoivatilat ja Mehiläinen saattoivat solmia esisopimuksen, jonka mukaan rakennuksen pitää olla valmis joulukuuhun 2025 mennessä.
– Tärkeää oli asiakkaan kyky katsoa riittävän kauas tulevaisuuteen. Tällaiselta sijainnilta sopivan tontin löytäminen ei ole helppoa.
Samalla tavalla sovittiin maanomistajien kanssa kaavamuutoksen hakemisesta. Hekin voittivat, koska voimassa olleen kaavan perusteella tontille sai tehdä vain yhteiskunnan tukitiloja. Maanomistajalla ei ollut tarvetta laajentaa olemassa olevaa toimintaa, joten rakennusoikeus makasi vain käyttämättömänä.
Syksyn 2022 keskustelut Vantaan kaavoituksen kanssa johtivat siihen, että kaupungin suunnasta saatiin puolto asian ottamiseksi kaavoitusohjelmaan. Hanke todettiin tärkeäksi ja kiireelliseksi, sillä tarve hoitoyksikön uusille tiloil
le oli todellinen. Tontin kaavamuutos julkaistiin tammikuussa 2023 sen vuoden kaavaohjelmissa.
Tonttinaapurit kutsuttiin keskusteluun Maaliskuussa 2023 naapurit kuulivat ensimmäisen kerran, että yksi rakennus tullaan purkamaan ja kaavamuutosta lähdetään tekemään palvelutalon rakentamiseksi. Ripeästi edennyt kaavamuutos sai päätöksen, kun marraskuussa 2023 Vantaan kaupunginhallitus nuiji kaavan voimaan.
– Tapasimme kaavoittajan kanssa naapurit tontilla, jonne he olivat tervetulleita keskustelemaan tulevasta. Pyrimme näin taklaamaan mahdollisia ongelmia etukäteen. Henkilökohtainen kontakti varmasti auttoikin, sillä naapurihuomautuksia ei juuri tullut.
Vuoden 2024 alussa hallintooikeudelta tuli kuittaus kaavan lainvoimaisuudesta. Näin varmistui lopullisesti, että Hoivatiloilla oli nyt tontti, johon saa rakentaa suunnitellun kiinteistön. – Meillä oli luottoa prosessin etenemiseen, joten otimme tonttikaupassa merkittävän mutta hallitun taloudellisen riskin. Oli tärkeää, että liikkeelle
lähdettiin yhdessä asiakkaan kanssa ja ymmärrettiin, että edessä on pitkä prosessi. Saimme myös kaupungin ja hyvinvointialueen hankkeen taakse.
Näkyvällä paikalla Vihdintien varrella Lopullisen muotonsa rakennus sai kaupungin, asiakkaan ja Hoivatilojen toiveiden ja vaatimusten summana. Esisopimuksella sovittuun tavoitehintaan korkojen nousu toi oman jännittävän lisänsä, kun sovitettiin yhteen kaavoituksen vaatimuksia ja asiakkaan alkuperäisiä tavoitteita. Viimeiset säädöt tehtiin keväällä 2024, jonka jälkeen haettiin rakennusluvat ja valittiin pääurakoitsija.
– Monenlaiset toiveet voi ymmärtää, sillä 1200neliöinen rakennus sijoittuu näkyvälle paikalle vilkkaan Vihdintien varteen. Rakennuksella on myös kaupunkikuvallista merkitystä.
Toteutuksessa kiinnitettiin huomiota esimerkiksi lääkkeenjakelun toimivuuteen ja turvallisuuteen. Asiakkaalle oli tärkeää, että yhdestä pisteestä on näkyvyys kaikille oville, mikä merkitsi huolellista toiminnallisuuteen liittyvää suunnittelua. •
Jos tontteja ei ole, niitä kehitetään
Hoivatilojen kehittämään toimintamalliin kuuluu, että jos asiakastarpeiden mukaisia tontteja ei ole saatavilla, niitä lähdetään kehittämään. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Hoivatilat ottaa aloitteen käsiinsä ja hakee kaavamuutoksia ja etsii uusia ratkaisuja asiakkaalle.
– Tämä onnistuu hyvinvointialueen ja kaupungin kanssa hyvässä yhteistyössä, jossa ymmärretään ja mahdollistetaan tarpeeseen perustuva kaavakehittäminen, sanoo hankekehityspäällikkö Antti Heiskanen. Tyypillisesti kehityssuunta on ollut toinen ja voimassaolevan asemakaavan mukaisia Y-tontteja on kaavoitettu aiemmin monesti asumiseen.
– Me olemme yksi harvoista toimijoista, joka tekee kaavamuutoksia hoivan tarpeeseen. Vastaavia prosesseja on toteutettu Vantaan lisäksi muun muassa Jyväskylässä, Oulussa ja Hyvinkäällä.
Tätä on pitkäjänteinen omistajuus ja ammattimainen hankekehitys
Hoivatilojen hankekehityksestä ja asiakkuuksista vastaava johtaja Jussi Vikman tiivistää ammattimaisen hankekehityksen kolmeen kulmakiveen: tarkoituksenmukaisuus, sijainti ja omistajuus. Kun ne yhdistyvät strategiseen portfolion hallintaan, syntyy ratkaisuja, joihin asiakkaiden on helppo tarttua.
Hoivatilat tunnetaan pitkäaikaisena kumppanina, joka kehittää, omistaa ja ylläpitää palvelukiinteistöjä eri puolilla Suomea etenkin suurimmissa kaupungeissa. Hoivatilojen emoyhtiö Aedifica päivitti strategiansa hiljattain, mikä toi tarkennuksia Hoivatilojen toimintaan ja tavoitteisiin. Portfolion johtaminen korostuu, sanoo Hoivatilojen asiakkuusjohtaja Jussi Vikman.
– Olemme kiinteistöjen omistaja, joka määrätietoisesti hoitaa ja kehittää kiinteistökantaansa, hän kiteyttää.
Portfoliota kehitetään liiketoiminnan kautta kahdella tavalla: jatkamalla asiakkaiden kanssa olemassa olevien kohteiden vuokrasopimuksia sekä kehittämällä heille uusia hankkeita. Sopimuksien jatkaminen on luontevinta tehdä samalla, kun asiakkaalle kehitetään uusia hankkeita. Kun nykyisiin kohteisiin sovitaan vuokrasopimuksien jatkamisesta, huomioidaan myös peruskorjauksien sekä energiaremonttien toteuttamisen tarpeet.
– Olemme strategiapäivityksen myötä vahvistaneet myös resurssejamme. Vuoden 2024 loppupuolella Hoivatilojen portfoliomanagerina aloitti Tuomas Hulkkonen. Tuomaksen mukaantulo täydentää meidän olemassa olevaa hankekehitys, rakennuttamis ja ylläpitotyötä, jota osaavat ammattilaisemme ovat vuosien ajan tehneet. Vastuullinen ja pitkäjänteinen kiinteistönomistajuus on aina ollut kilpailuetumme.
Ammattimaisen hankekehityksen kulmakivet Kun puhutaan ammattimaisuudesta hoivahankkeiden kehityksessä, Jussi nostaa esiin Hoivatilojen kriteereistä kolme kulmakiveä: tarkoituksenmukaisuus, sijainti ja omistajuus. Hanke etenee vain, jos tarve on todellinen, sijainti hyvä ja ratkaisu käyttökelpoinen myös vuosien päästä. – Tarkoituksenmukainen hanke kehitetään alueelle, jossa on palvelutarvetta eli suomeksi sanottuna asukkaita esimerkiksi valmistuviin hoivakoteihin. Tarvitaan myös palveluntuottaja
eli vuokralainen, jolle tilat toteutetaan. Tässä onnistumisessa meitä tukee asiakkaiden, markkinan ja palvelutarpeen kehittymisen syvällinen tuntemus, Jussi sanoo.
Joskus tarkoituksenmukaisuus tarkoittaa, että palveluntuottaja tarvitsee korvaavat tilat – vuokrasopimus on päättymässä tai tilat ovat epäkäytännölliset tai jopa terveyden kannalta epäterveelliset.
Kiinteistösijoittamisen investointipäätöksille sijainnin merkitys on hyvin keskeinen. Kehitettävälle kiinteistölle täytyy olla käyttöä nyt ja tulevaisuudessa.
– On myös vastuullisuusteko varmistaa, että ratkaisuilla on oikeasti tarvetta vielä ensimmäisen vuokrasopimuskauden jälkeen. Ammattimainen hankekehittäjä katsoo pitkän aikavälin perspektiivillä.
Kolmas Jussin korostama asia eli omistajuus tuo kehitystyöhön aivan omanlaisen näkökulman. Koska Hoivatilat toteuttaa kiinteistön omaan taseeseen ja jää kohteen pitkäaikaiseksi omistajaksi, kestävät ja vastuulliset ratkaisut suunnittelussa ja toteutuksessa tulevat esille kuin luonnostaan.
– Ajatusleikkinä voi miettiä omakotitalon rakentajaa. Kyllä palkattu ammattilainenkin tekee työt hyvin, mutta omistaja, joka rahoittaa rakentamisen ja tulee asumaan talossa, miettii asioita eri lähtökohdista. On sanomattakin selvää, että talon omistajaa kiinnostaa vaikkapa energiatehokkuus taikka materiaalien kestävyys pidemmällä aikavälillä, koska hän on vastuussa käyttö ja ylläpitokuluista. Tämä omistajuuden näkökulma on meillä mukana hankekehityksessä.
Markkinaymmärrystä ja asiakaslähtöisyyttä Asiakkaan liiketoiminnan ja tavoitteiden tunteminen sekä jatkuva yhteydenpito asiakkaan lisäksi muihin sidosryhmiin ovat paitsi keino erottua edukseen, myös Hoivatilojen fundamentaalinen tapa tehdä liiketoimintaa.
– Pidämme tärkeänä sitä, että vastuut niin asiakkuuksien hoitamiseen, rakennuttamiseen, kiinteistöjen ylläpitoon kuin kiinteistöhallintoon liittyen on selkeästi määritelty. Tällä tavalla meidän yrityksellämme on asiakkaan suuntaan aina henkilön nimi ja kasvot, riippumatta siitä, millaisen asian hoitamisesta on kyse.
Yhteydenpidon ja tuntemisen jatkona tulee asiakasymmärrys. Asiakkaat ja heidän tarpeensa eroavat toisistaan, joten tarjottavien ratkaisujen tulee kohdata asiakkaiden tarpeiden kanssa.
– Asiakkaamme voi kertoa, että he haluavat seuraavan yhteisen hankkeen tiettyyn kaupunkiin ja tiettyyn kaupunginosaan. Aikataulu, laajuus, konsepti taikka muut vaatimukset voivat olla melko selkeästikin esitettynä. Tarkka kuvaus tarpeesta sekä perustelut sille luovat hyvät lähtötiedot hankkeelle sekä valmiudet onnistua yhteistyössä.
Ihmisten väliset suhteet ja luottamus rakentuvat pikkuhiljaa. Yhteisten onnistumisten kautta muodostuu tiiviitä, pitkäaikaisia asiakas ja ihmissuhteita.
– Toisaalta liiketoiminta on myös ongelmien ratkaisua, ja kun yhdessä asiakkaan kanssa löydämme ratkaisun, luottamus lujittuu entisestään.
Tutkimusta ja analyysiä omana työnä Jussi sanoo, että Hoivatilojen strategisella valinnalla panostaa markkinatutkimukseen ja analysointiin on iso merkitys. On ehdottoman tärkeää, että se kuuluisa ajatus on mukana työn tekemisessä. Kun asiakasymmärryksen vahvistaminen sekä markkinatuntemuksen syventäminen ovat osa päivittäistä työtä, eli edellytys ja perusvaatimus jokaiselle, asiantuntemus lisääntyy ja luotettavuus paranee.
– Kun meidän hankekehitys tai asiakkuuspäällikkö tekee mielenkiintoisen havainnon, se tulee välittömästi noteerattua. Analysoimme asian vaikutuksen markkinaan ja omaan toimintaamme. Toimintaympäristön, kuten esimerkiksi muiden toimijoiden kehittämien hank
keiden tuntemus on myös tärkeää ja osa ammattimaista hankekehitystyötä.
Haastavassa toimintaympäristössä pärjätty hyvin Jussi toteaa, että toimintaympäristö on ollut rakentamisessa ja kiinteistöalalla erittäin haastava useamman vuoden ajan. Suhteessa markkinakehitykseen Hoivatilat on pärjännyt erittäin hyvin ja onnistunut viemään projekteja eteen päin.
jonneet tilaisuuden erottautua, mikä on näkynyt myös kyvykkyytenä toteuttaa investointeja.
haastavissa ajankohdissa perinteises ti erittäin tarkan suurennuslasin alla. Kykymme toteuttaa uusia investointeja vaativammassa markkinatilan teessa kertoo siitä, että toi mintaamme luottavat paitsi asiakkaat ja kumppanit, myös sijoittajat ja rahoittajat. Olem me siis suoriu tuneet hyvin, hankkeiden sijainnit ovat hyviä, samoin
vuokralaiset ja vuokra
onnistuminen han kekehityksessä merkit see myös sitä, että kaik kiin ideoihin ei lähdetä mukaan.
giamme mukaiseen toimintaan ja aika moneen hankkeeseen on pitänyt todeta, että meidän näkö kulmasta ei ole edellytyksiä ede tä. Mukaan on kuitenkin tarttunut myös hyviä yhteistyöhankkeita kumppaneiden sekä muiden kehit täjienkin kanssa, Jussi kertoo.
Attendolla hoivakiinteistö on ennen kaikkea koti
Tämähän ei ole enää mikään uutinen, mutta asia, joka tulee muuttamaan yhteiskuntaamme valtavasti: Suomessa yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nopeasti.
Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan vuonna 2040 ikäihmisiä on lähes 1,5 miljoonaa, kun nyt heitä on noin 900 000. Uutisena ei tule sekään, että ikääntyneiden suomalaisten määrän kasvaessa myös ikäihmisten hoivan tarve kasvaa. Yhä useampi suomalainen tulee tarvitsemaan palveluita ja tukea, puhuttiinpa sitten kevyemmistä kotiin tuotavista palveluista tai tukevammasta ympärivuorokautisesta hoivasta ja asumisesta.
Tänä kesänä on käyty paljon keskustelua siitä, millaista tulevaisuutta meillä on lupa hoivan osalta odottaa. Kenen pitäisi varmistaa arvokas ikääntyminen ja hoivan toteutuminen, läheisten vai yhteiskunnan? Pitäisikö omaisuutta käyttää hoivan maksamiseen? Ja niin edelleen.
Itseäni pohdituttaa peruskysymys: miten varmistamme, että jokaisella on oikeus omannäköiseen elämään myös silloin, kun arki ei enää onnistu omin voimin? Tarvitsemme hyvää yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Meidän on suhtauduttava avoimesti hoivan teknologiseen tulevaisuuteen, jossa ihmisten aikaa saadaan vapautettua kohtaamisiin. Emme myöskään saa unohtaa innovatiivisia ja uusia tapoja viedä palveluita kotiin. Teemme Attendolla hartiavoimin töitä ollaksemme vahvasti osa tulevaisuuden ratkaisua.
Omannäköinen elämä meillä ei synny vain hoivasta, vaan myös tiloista Me Attendolla ajattelemme, että olemme ennen kaikkea koti. Ikäihmisille olemme loppuelämän koti. Vastuu on siis painava!
Ei ole yhdentekevää, millaiselta ympäristö näyttää: tiloilla vaikutamme suoraan siihen, miten asukkaamme voivat elää oman rytminsä mukaisesti ja omia tapojaan ja identiteettiään toteuttaen. Huoneen pitää tuntua kodilta, omalta tilalta – ei laitokselta. Yhteisten tilojen tehtävä on kannustaa yhdessäoloon, mutta samalla tilaa on oltava myös rauhalle. Esteettömyys, luonnonvalo ja selkeät tilaratkaisut auttavat asukkaitamme liikkumaan omatoimisesti ja itsenäisesti.
Kun ympäristö on suunniteltu asukkaan näkökulmasta, se tukee toimintakykyä, luo turvallisuuden tunnetta ja tekee mahdolliseksi sen, että jokainen voi elää juuri omalla tavallaan. Siis kuin kotonaan.
Tiedämme kaikki, että arjessa pienillä asioilla on valtavasti merkitystä: yhdelle se on tuttu tuoli omassa huoneessa, toiselle puistoa kohti antava ikkuna. Tilojen suunnittelu ei siis ole missään tapauksessa pelkkää rakennustekniikkaa, vaan mitä suurimmassa määrin hoivaa ja elämänlaatua tukeva ratkaisu.
Kun katsomme tulevaisuuteen, meidän on uskallettava kaikista resurssihaasteista huolimatta kysyä, millaisen arjen me haluamme itsellemme silloin, kun emme enää pärjää yksin? Harva meistä haluaa vain ”hyvää hoivaa”, vaan mahdollisuuden elää itselle merkityksellistä elämää – turvallisessa, toimivassa ja kodikkaassa ympäristössä. •
VIRPI HOLMQVIST Toimitusjohtaja
Attendo Oy
Hoivatilat toteuttaa hoivakodit Attendolle
Joensuuhun ja Rovaniemelle
Pitkäaikainen yhteistyö Hoivatilojen ja Attendon välillä saa jatkoa kahtena uutena hoivakotina. Hankkeet pohjautuvat strategiseen kumppanuuteen ja toteutetaan hyvinvointialueiden keskuspaikkakunnille.
Hoivatilat toteuttaa Attendolle hoivakodit Joensuuhun ja Rovaniemelle. Uudet hoivakiinteistöt on kehitetty hyville sijainneille markkinoiden tarpeeseen ja suunnittelussa on huomioitu Attendon erityistarpeet. Rakentaminen on jo runkovaiheessa, ja valmista odotetaan kesäksi 2026. Sekä Joensuu että Rovaniemi ovat hyvinvointialueidensa keskuspaikkoja, joissa väestön ikärakenteen puolesta palvelutarvetta on myös pidemmällä aikavälillä.
– Investointipäätöksemme sekä asiakkaamme halu laajentaa omaa toimintaansa pohjautuvat palvelutarpeen kasvuun markkinoilla – siihen, että hyvillä sijainneilla asiakkaamme liiketoimintaedellytykset ovat otolliset, sanoo Hoivatilojen hankekehityksestä ja asiakkuuksista vastaava johtaja Jussi Vikman. Hoivatilat tuli mukaan neuvotteluihin, kun hankkeissa oli jo tehty kehitystoimia muiden toimesta. Tällaisetkin
etenemisratkaisut ovat toisinaan mahdollisia, kiitos laajan ja laadukkaan kumppaniverkostomme!
– Saimme kehitysvaiheen päätteeksi myös tekniset ratkaisut kiinteistönomistajan näkökulmasta kestäviksi ja toimiviksi. Kaikki omistamamme kiinteistöt ovat teknisten asioiden osalta etävalvonnan piirissä, ja jatkossa myös nämä kohteet. Sekin on portfolion johtamista.
Strategista kumppanuutta Rakentuvien hoivakotien operaattori Attendo on yli 400 yksiköllään markkinajohtaja sosiaalipalveluiden tuottamisessa Suomessa. Jussi kuvaa asiakassuhdetta strategiseksi kumppanuudeksi, jossa molemmat osapuolet ymmärtävät toistensa liiketoimintaa ja hyvällä yhteistyöllä pyritään saavuttamaan molempien kannalta tärkeitä tavoitteita. Laajaalaisessa yhteistyössä päähuomio ei ole yksittäisessä hankkeessa taikka sopimuksessa, vaan
strategisesti tärkeissä tavoitteissa, kokonaisuus ja portfolio huomioiden.
– Kun molemmat osapuolet ovat omassa liiketoiminnassaan edelläkävijöitä ja johtavia toimijoita, syntyy luontevasti mahdollisuuksia erityiselle yhteistyölle.
– Kuten ihmisten kesken, niin myös yritysten välillä paras yhteys rakentuu, kun puhutaan samalla tasolla ja samaa kieltä. Haasteita sen sijaan syntyy, jos kommunikaatio on epätasapainossa tai yhteistä kieltä ei löydetä.
Sopimusten jatkamista ja uusia kohteita Strateginen kumppanuus on rakentunut Hoivatilojen ja Attendon yhteisen historian myötä. Alusta alkaen yhteistyötä on leimannut sujuva toiminta ihmisten välillä – kohtaamiset, keskustelut ja onnistumiset. Siksi asioista on päästy helposti yhteisymmärrykseen.
– Kumppanuuden kehittyessä jatkumo on rakentunut luontevasti. Vuosien
Rakennuttajapäällikkö varmistaa laadun ja tarkistaa sisällöt
Rakennuttajapäällikkö Lauri Karhunen on Hoivatiloilla työskennellessään vienyt maaliin noin 50 hanketta. Lauri sanoo roolinsa vaihtelevan kohteittain sen mukaan, kuinka paljon vastuuta on kumppaneilla, kuten urakoitsijalla.
Rovaniemen ja Joensuun kohteita hankekehittäjät olivat vieneet jo pitkälle siinä vaiheessa, kun työt tulivat Laurin pöydälle. Jäljellä oli laadun tarkistamista sekä ratkaisujen toimivuuden ja edellytysten varmistamista niin asiakkaan kuin Hoivatilojen näkökulmasta.
– Yleisellä tasolla rakennuttajapäällikön vastuulla on juuri laadun varmistus ja sisällön tarkistus. Pidetään huoli, että hankkeessa toteutuvat asiat, joita me edellytämme kiinteistönomistajana ja vuokralainen edellyttää omissa spekseissään.
Lauri on ollut laatimassa urakkasopimusta molempiin kohteisiin. Joensuun hankkeen rakennuttajapäällikkönä hän käy vetämässä paikan päällä kaikki työmaapalaverit ja on vastuussa budjetin ja aikataulun pitämisestä.
Rakenteilla olevissa Joensuun ja Rovaniemen kohteissa toimii sama urakoitsija. Asiakaskin on sama, joten Laurin näkövinkkelistä kohteet ovat sisällöiltään lähellä toisiaan. Kun työt kohteissa etenevät ilman ihmeempiä ongelmia, tekeminen on tehokasta ja suoraviivaista.
– Arjen toimivuuden suunnittelussa kuuntelemme käyttäjää. He ovat alansa ammattilaisia, joita me tuemme teknisestä näkökulmasta. Jokaisella toimintaa pyörittävällä operaattorilla on omia toiveita ja omanlaisia juttuja, joista ne pienet erot tekemisessä syntyvät, esimerkiksi miten ruokailu kohteessa järjestetään ja millaisen keittiöratkaisun se vaatii.
Rovaniemen ja Joensuun kohteissa Lauria ilahduttaa se, että niihin toteutetaan maalämpö. Se merkitsee parannusta energiatehokkuuteen ja vastaa tarpeeseen toteuttaa rakentamisessa kestäviä ratkaisuja ja vihreitä arvoja.
– Maalämmössä valitaan suurempi kertainvestointi, joka palkitsee vuokralaisen pitkällä aikavälillä. Hyöty näkyy matalampina energialaskuina käyttäjille vuokrakauden aikana.
”Pitkäaikaisena kiinteistönomistajana meille on tärkeää, että tekniset ratkaisut ovat laadukkaita. Siten kiinteistö palvelee asiakasta ja meitä.”
LAURI KARHUNEN, RAKENNUTTAJAPÄÄLLIKKÖ
varrella molemmissa yhtiöissä on toimiva johtokin vaihtunut, mutta yhteistyö jatkuu, mikä on tietysti mahtavaa.
Kun ajatellaan esimerkiksi nykyisten vuokrasopimusten jatkamista taikka uusien hankkeiden toteuttamista, Jussin mukaan sekä Hoivatiloilla että Attendolla on ollut intressi tehdä molempia.
– Toimivien ja hyvin suoriutuvien yksiköiden toimintaa halutaan jatkaa – sekä asiakkaan että kiinteistönomistajan näkökulmasta. Ja kun palvelutarpeet kasvavat ja asiakas haluaa kasvattaa liiketoimintaa, tarvitaan uusiakin yksiköitä. •
”Meillä on myönteinen tahtotila edistää strategista kumppanuutta Attendon kanssa ja on hienoa, että voimme toteuttaa heille nämä Joenasuun ja Rovaniemen hoivakodit. Lisäksi olen myös iloinen hyvästä yhteistyöstä kumppaneidemme kanssa, sillä molemmat kohteet toteutetaan maalämpöratkaisulla, mikä puolestaan tukee meidän ESGtavoitteitamme.”
IKÄIHMISTEN HOIVAKODIT
JOENSUU JA ROVANIEMI
• Vuokralainen: Attendo
• Lämmitysmuoto: maalämpö
• Joensuu Suppakuja, 33 asukaspaikkaa
• Rovaniemi Koivuojankatu, 43 asukaspaikkaa
• Investointiarvo yhteensä noin 11,5 miljoonaa euroa
• Valmistuminen kesä 2026
• Hoivatilat toimii hankkeiden rakennuttajana sekä kiinteistöjen pitkäaikaisena ja vastuullisena omistajana
• Hankkeet on kehitetty yhteistyössä Huhti Palvelukiinteistöjen ja SSA Rakennuksen kanssa.
JUSSI VIKMAN, ASIAKKUUSJOHTAJA
Lisää Hehkua Klaukkalaan
Kun Nurmijärven kunta, Hoivatilat ja Pilke päiväkodit yhdistivät voimansa, Klaukkalaan rakentui kahden
hirsirakennuksen päiväkoti lähes 200 lapselle. Pilke päiväkoti Hehku osoittaa, kuinka ennakointi, yhteistyö ja oikea-aikaiset ratkaisut vastaavat vauhdilla kasvavan alueen ja perheiden tarpeisiin.
Nurmijärven Klaukkalassa VanhaKlaukan alueella seisoo nyt kaksi jykevää, kaunista hirsirakennusta. Ne muodostavat Pilke musiikkipäiväkoti Hehkun, josta rakentui nopeasti alueen merkittävin yksityinen varhaiskasvatusyksikkö.
Kun ensimmäinen rakennus avattiin vuonna 2022, täyttyivät seitsemän ryhmän paikat nopeasti ja etenkin alle kolmevuotiaista lapsista. Elokuussa 2025 samalle tontille valmistui toinen rakennus, ja Hehkussa toimii nyt 12 ryhmää, yhteensä lähes 200 lasta ja 40 varhaiskasvatuksen ammattilaista.
Hirsi ei valikoitunut Hehkun rakennusmateriaaliksi sattumalta. Materiaalina se on ekologinen ja terveellinen, mutta myös pedagogisesti sopiva: se tukee oppimisen ja leikin rauhallista ilmapiiriä. Vanhemmille tärkeää on ollut, että hirsirakennus tarjoaa lapsille puhtaan ja terveellisen ympäristön.
– Hirsitalossa ilma on raikasta hengittää, ja puu materi
aalina sekä kauniit värisävyt luovat rauhallisen tunnelman. Heti tutustumiskäynneillä perheet ihastuivat tilojen avaruuteen ja valoisuuteen. Myös akustiikka on miellyttävä ja lasten äänet kantautuvat pehmeästi, sanoo päiväkodin johtaja Andrea Vanhanen.
Hehku ei ole vain toimiva, turvallinen ja terveellinen päiväkoti, määrittelee Hoivatilojen asiakkuuspäällikkö Petri Kauppinen.
– Se on myös esimerkki siitä, miten ennakoiva hankekehitys, asiakasta ja käyttäjiä kuunteleva suunnittelu sekä tiivis kumppanuus luovat ratkaisuja, jotka palvelevat sekä kunnan että perheiden tarpeita ja toiveita.
Ennakointia ja yhteistyötä
Petri taustoittaa, että Nurmijärvi oli kaavoittanut Klaukkalaan merkittävän määrän uusia omakotitalotontteja, ja alueelle muuttaneiden perheiden myötä myös varhais
kasvatuksen tarve kasvoi nopeasti. Kunta päätti, että varhaiskasvatuksen palveluseteleillä voidaan tehdä Klaukkalan kasvua tyydyttävä ratkaisu.
– Alusta asti tiedossa oli, että kysyntää tulee olemaan mutta tarve jaksottuu. Kaksivaiheisen sopimuksen mukaisesti uusi rakennus toteutettiin erinomaisessa yhteistyössä Pilke päiväkotien ja kunnan kanssa, Petri sanoo.
Kolmikantaisen yhteistyön lisäksi toinen lähtökohta hankkeessa oli, että kunta tarvitsi kumppania palveluverkkoperusteiseen selkeään tarpeeseen. Jo tontin luovutusvaiheessa oli mallinnettu kahden rakennuksen kokonaisuus, ja vaiheittain edetessä tekemisen kontrolli säilyi, samoin rakentamisen oikeaaikaisuus.
– Yhteistyössä tapahtuvaa ennakointia ja riskien hallintaa puolin ja toisin mitä suurimmissa määrin, kiteyttää Petri.
Arjen ratkaisut tukevat hyvinvointia
Andrea Vanhasen mukaan uuden rakennuksen, Hehku B:n, käyttöönotto toi suurta helpotusta sekä henkilöstölle että perheille. Valmistumista edeltävä aika väistötiloissa oli hankalaa sairasteluineen, ja kontrasti uusiin tiloihin oli valtava.
– Moni vanhempi sanoi jo avajaispäivänä, että odotus todella kannatti. Nyt meillä on käytössä avarat ja valoisat tilat, jotka tukevat lasten hyvinvointia ja tekevät myös henkilökunnan työstä sujuvampaa, Vanhanen kertoo.
Molempien Hehkurakennusten suunnittelussa otettiin huomioon päiväkodin arjen tarpeita ja henkilökunnan toiveita värien, kalusteiden ja toiminnallisuuden suhteen. Vanhanen sanoo, että ratkaisut ovat parantaneet arkea monella tavalla.
– Esimerkiksi kaappisängyt ovat olleet erinomainen ja turvallinen ratkaisu päiväunia varten. Ne myös säästävät
”Kun vanhemmat pääsivät tutustumaan ensimmäistä kertaa uuteen päiväkotiin, ilon saattoi nähdä heidän silmistään. Kun he kokivat raikkaan ilman ja hyvin avarat ja valoisat tilat, moni huudahti että wau, kuinka ihanaa!”
ANDREA VANHANEN, PÄIVÄKODIN JOHTAJA
tilaa, jolloin ryhmissä on enemmän mahdollisuuksia toiminnalle. Lisäksi yksitasoinen rakennus tekee arjen siirtymistä, ruokailuista ja ulkoiluista huomattavasti helpompia. Meillä jokainen ryhmä toimii aika itsenäisesti, mutta yhteistyö ryhmien välillä luo turvallisuutta ja vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja, hän jatkaa.
Musiikkia ja lempeyden voimaa Aluksi Pilke Hehku suunniteltiin tiedepainotteiseksi päiväkodiksi, mutta vähitellen musiikki nousi isompaan rooliin. Nyt arkea rytmittää pedagoginen painotus musiikkiin, joka soi osana päivittäistä tekemistä ja luo omalta osaltaan turvallista ja ilontäyteistä ilmapiiriä.
– Lapset laulavat siirtymätilanteissa ja esiintyvät juhlissa. Perjantaisin meillä on liikuntamusiikkipäivä. Usealla kasvattajallamme on vahva suhde musiikkiin, ja itsekin laulan ja harrastan musiikkia, Vanhanen kertoo.
Samalla Hehkussa halutaan varmistaa, että isossa yksikössä jokainen lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi. Vaikka rakennukset ovat erilliset ja kummallakin on oma pihansa, etenkin isommat lapset haluavat ja myös pääsevät välillä leikkimään toisen talon pihalle.
Vanhanen luonnehtii Hehkun erityisiksi ominaisuuksiksi lempeyden voiman ja sen, että työtä tehdään täydellä sydämellä. Uusi rakennus merkitsee klaukkalalaisille perheille etenkin terveyttä ja puhdasta ilmaa.
– Vanhemmat kokevat meidän ihanan päiväkodin aidosti investoinniksi lastensa tulevaisuuteen ja terveyteen. •
”Päässä kunnanjohtajan hattu”
Hoivatilojen asiakkuuspäällikkö Petri Kauppinen on ennen Hoivatilojen palvelukseen siirtymistä työskennellyt virkamiehenä 13 vuotta, joista viimeisimmät seitsemän vuotta Sotkamon kunnanjohtajana. Se tuo keskusteluihin kuntien ja kaupunkien kanssa oman virityksensä, kun omakohtaisen kokemuksensa perusteella Petri tuntee julkisen puolen haasteita ja kuntaväen ajatuksia.
– Keskusteluista tunnistan kuntaihmisten odotukset Hoivatiloille ja pystyn miettimään yhteistyön toimivuutta ja mahdollisuuksia ikään kuin kunnanjohtajan hattu päässä, hän sanoo.
Kunnilla on rahankäyttötarpeita muun muassa infran kehityksessä, korjausvelassa ja erilaisissa palveluverkkoperusteisissa investointihankkeissa. Siksi niille on tärkeä löytää sellainen ulkopuolinen ammattimainen kehityskumppani, jonka kanssa voi tehdä hankkeita hyvistä ja kestävistä lähtökohdista ja helpottaa painetta vaikkapa velkaantumisen ja toteutusaikataulujen suhteen.
– Hoivatilat sanoo, että olemme kuntien kumppani ja toteutamme hankkeita yhteistyössä kuntien kanssa. Esimerkiksi tässä Pilke päiväkoti Hehkun hankkeessa tuo kaikki todentuu niin aikataulussa, rakennuksen ja rakennusten toteutettavuudessa kuin maankäytöllisessä ratkaisussa.
Kun toteutetaan ammattimaista hankekehitystä, paljon kulminoituu toimiviin ja luotettaviin kumppaneihin – niin suunnittelu- ja rakentajakumppaneihin kuin operaattori- tai intressiryhmäkumppaneihin. Kolmikantaisessa yhteistyössä Hoivatilat toimii yhdessä operaattoriasiakkaan ja kunnan kanssa. Luottamuksen tulee pelata joka suuntaan.
– Arvostamme korkealle Pilke päiväkodit, joka toteuttaa omaa operatiivista työtään niin ammattimaisesti, että mekin saamme uskottavuutta ja luottamusta koko hankkeelle.
”Hehku on esimerkki siitä, miten ennakoiva hankekehitys, asiakasta ja käyttäjiä kuunteleva suunnittelu sekä tiivis kumppanuus luovat ratkaisuja, jotka palvelevat sekä kunnan että perheiden tarpeita ja toiveita.”
PETRI KAUPPINEN, ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ
Asiakaslähtöisyys on huolten pois ottamista
Uusien tilojen rakennuttaminen on aikaa vievä ja vaativa prosessi, johon ei kannata lähteä ilman ammattiosaamista. Kun työmaavaihe käynnistyy, on ilmassa monta palloa ja kentällä monta osapuolta. Hoivatilojen rooli rakennuttajana edellyttää niin asiakkaan, loppukäyttäjien, urakoitsijan kuin viranomaisten välissä toimimista. Tärkein niistä on kuitenkin asiakas.
Asiakaskeskeisyys on meillä mindset. Ilman asiakasta ei ole meitä. Siitä se kaikki lähtee, toteaa Hoivatilojen kiinteistöjohtaja Juhana Saarni.
Hoivatilojen prosessissa asiakaskokemus lähtee tilojen suunnitteluvaiheesta ja jatkuu tilojen luovutuksen ja käyttöönoton jälkeen vielä ylläpitovaiheeseenkin, sillä Hoivatilat jää rakennuttamiensa kohteiden omistajaksi. Asiakaskokemus
onkin yksi yrityksen arvoista ja toimintaa ohjaava mittari, jonka toteutumista seurataan tiiviisti. Hoivatilat toteuttaa toimintansa ohjaamiseksi vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyn, jotta nähdään, miten asiakkaat toiminnan näkevät.
Rakennuttaja helpottaa projektin sujumista Rakennusvaiheen aikainen projektointi on vakauttamista ja huolten pois ottamista:
”Aika nopeasti niitämme sitä satoa, mitä on kylvetty, eli jos rakentamisvaiheessa tingitään laadusta, niin se tulee ylläpidossa vastaan. Siinäkin mielessä Hoivatiloilla asiakaskeskeisyys toteutuu –kun teet ikään kuin itselle, niin tulee tehtyä hyvin”.
KIINTEISTÖJOHTAJA JUHANA SAARNI
– Rakennuttajan tehtävä on toteuttaa se tuote, jonka asiakas haluaa, lakisääteisellä tavalla kaikkine prosesseineen ja tarkastuksineen sekä informoida asiakasta hankkeen etenemisestä.
Tämän lisäksi ajattelen, että meidän roolimme on poistaa asiakkaan huolia. Me teemme kaiken valmiiksi ja annamme avaimet, että tulkaa, nyt tilaa voi ruveta käyttämään, Saarni kiteyttää Hoivatilojen roolia.
Monelle asiakkaalle rakennuttamisvaiheen sopimukset, luvat, viranomaiskatselmukset, työmaakokoukset, urakoitsijan valinta, tämän kanssa viestiminen ja muut yksityiskohdat ovat iso kokonaisuus hallittavaksi.
Hoivatilojen prosessissa asiakkaat
voivat työmaavaiheen aikana tulla halutessaan kuukausittaisiin työmaakokouksiin seuraamaan hankkeen etenemistä. Työmaakokouksista tehdään joka tapauksessa tarkat pöytäkirjat, joiden avulla tieto kulkee rakennuttajalta tilaajalle. Usein tilaaja tai asiakas on kuitenkin kiinni omassa toiminnassaan niin tiiviisti, että vastuu ja luottamus tiedonkulun onnistumisesta on Hoivatiloilla.
– Jotkut meidän asiakkaat luottavat meidän rakennuttajaosaamiseen ja tekemiseen niin paljon, että antavat projektin mennä painollaan ja pyytävät vain kertomaan, milloin on luovutuspäivä, Saarni toteaa.
Hoivatilojen toimintamallin kovaa ydintä on tietysti se, että Hoivatilat ei
ole pelkkä rakennuttaja, vaan jää rakennuttamansa kiinteistön pitkäaikaiseksi omistajaksi ja asiakkaan vuokranantajaksi.
– Aika nopeasti niitämme sitä satoa, mitä on kylvetty, eli jos rakentamisvaiheessa tingitään laadusta, niin se tulee ylläpidossa vastaan. Siinäkin mielessä Hoivatiloilla asiakaskeskeisyys toteutuu – kun teet ikään kuin itselle, niin tulee tehtyä hyvin, Saarni kertoo.
Työpari jakaa vastuun asiakkuuden hoidosta
Hoivatiloilla kussakin hankkeessa toimii vastuullinen työpari. Hankekehittäjä on kiinteistökonseptin kaupallinen osaaja, joka vastaa ensisijaisesti asiak
kuuteen ja sopimuksiin liittyvästä yhteydenpidosta ja keskustelusta. Rakennuttajapäällikkö hoitaa puolestaan teknistä puolta eli rakennuttamista, siihen liittyviä lakisääteisiä velvollisuuksia sekä viranomaisyhteistyötä ja urakoitsijasuhteita. Näin varmistetaan, että asiakkuutta hoitamassa on aina kaksi ihmistä, joiden osaamisalueet tukevat toinen toisiaan.
– Työparimenetelmällä varmistetaan esimerkiksi, että jos asiakassuhdetta hankkeen alusta lähtien hoitanut hankekehittäjä ei tiedä jotakin rakennusteknistä nyanssia, tämä urakoitsijan kanssa läheisissä väleissä oleva rakennuttajapäällikkö pystyy auttamaan, Juhana Saarni kuvaa.
Rakennuttajapäällikkö Ari Hyvärinen kuvailee työparimenetelmän vastuunjakoa seuraavasti:
– Siinä vaiheessa, kun tontti on konkreettisesti olemassa, suunni
telmat tehty ja ollaan samalla aaltopituudella asiakkaan kanssa toteutuksesta, rakennuttajapäällikkö astuu peliin ja katsoo insinöörin näkökulmasta, että onhan tässä hankkeessa asiat huomioitu teknisessä mielessä. Hankkeen vastuu siirtyy siis rakennuttajapäällikölle, kun se menee enemmän konkretian tasolle eli rakennuttamisen maailmaan, lupiin ja tämän tyyppisiin asioihin.
– Rakennuttamisen aikainen yhteistyö on sitä, että pidetään asiakas eli tuleva vuokralainen hyvin tietoisena siitä, miten hanke edistyy. Erityisesti me haluamme pitää kokonaisuuden niin sanotusti omassa hanskassa. Esimerkiksi työmaakokouksissa rakennuttajapäällikkö toimii puheenjohtajana ja sihteerinä ja viestii asiakkaalle kaiken tarvittavan, Hyvärinen kertoo.
Arin työnkuvaan kuuluvat työmaapäivät, jolloin hän ratkoo
paikan päällä ilmenneitä asioita, sekä matkapäivät ja toimistopäivät, jolloin hän hoitaa muita selvitettäviä kysymyksiä ja viestintää asiakkaan suuntaan.
– Sanotaanko näin, että puhelin on aina päällä, jos jotain tulee, Hyvärinen lupaa.
– Rakennuttajapäällikkönä ajattelen rakennuttamisen kaaren jatkuvan vielä työmaavaihetta pidemmälle. Noin vuoden rakentamisajan lisäksi takuuaika kiinteistön luovutuksen jälkeen jatkuu meillä vielä kaksi vuotta, jona aikana olen tiiviisti asiakkaan saavutettavissa. Vuokraaikana Hoivatilojen ylläpidon vastuuhenkilöt jatkavat vielä siitäkin eteenpäin.
Pelisilmää prosessin päälle Rakennuttamisen luottamuksen pohjana on hyvin tehty suunnittelu ja dokumentointi siitä, mitä ollaan tekemässä, eli sopimus ja sen liit
“Rakennuttamiseen liittyy aina detaljien ratkaisu. 99 % eteen tulevista pienistä asioista ei varmastikaan edes näy sinne käyttäjän suuntaan. Se on sitä meidän asiakkuuden hoitoa.”
ARI HYVÄRINEN, RAKENNUTTAJAPÄÄLLIKKÖ
teet. Jotta asiakas saa sitä, mitä hän on lähtenyt hakemaan, on Hoivatilojen tehtävä kirjoittaa ylös, mitä lähdetään tekemään ja mitä tavoitellaan, ja käy dä dokumentit läpi asiakkaan kanssa.
– On äärimmäisen tärkeätä, että hankkeessa on prosessit ja sopimuk set, mutta rakentaessa tulee aina niitä tilanteita, ettei ole valmista vastausta. Jokaista yksittäistä asiaa kun ei voi kirjata. Siinä kohtaa on tärkeää, että on oikeat arvot, joiden kautta ratkaisu löytyy. Usein ristiriitatilanteet hoide taan kompromisseilla, mutta meillä kyllä nostetaan myös käsi pystyyn vir heen merkiksi, Juhana Saarni valottaa. – Meillä on tavoitteena pitkät, jopa kymmenien vuosien vuokra sopimukset asiakkaan kanssa, niin onhan se meidänkin kannaltamme tietysti ongelmallista, jos jokin ratkai su ei vastaa asiakkaan tarvetta. Kun mielessä on aina asiakaskeskeisyys, se yleensä auttaa ratkaisemaan epäselvätkin asiat. •
HOIVATILAT SAI UUDEN YLLÄPIDON TIIMIPÄÄLLIKÖN
Tervetuloa tiimiin, Nina!
Hoivatilat sai vahvistusta porukkaansa, kun Nina Kujala aloitti ylläpidon tiimipäällikkönä elokuussa. Ninalla on pitkä kokemus toimitilojen kehittämisestä eri rooleissa.
Hoivatilat on nimittänyt rakennustekniikan diplomiinsinööri
Nina Kujalan ylläpidon tiimipäälliköksi elokuusta 2025 alkaen. Hän vastaa Hoivatilojen olemassa olevan kiinteistösalkun teknisestä manageerauksesta. Ninan työnkuvaan kuuluu myös ylläpitotiimin johtaminen ja kehittäminen.
Nina siirtyy tehtävään Mehiläinen Oy:stä, jossa hän on toiminut toimitilapäällikkönä. Aiemmin hän on työskennellyt pitkään konsulttina muun muassa teknisenä asiantuntijana ja projektipäällikkönä. Ninalla onkin laaja ja monipuolinen kokemus toimitilojen kehittämisestä ja johtamisesta.
ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ JOONAS ILLIKAINEN
Kokonaisuuden ymmärtäminen edellyttää kuuntelua
Hoivatilalainen esittäytyy -sarjassa hoivatilalaiset kertovat itsestään ja työnkuvastaan.
Asiakkuuspäällikkö Joonas Illikainen vastaa uusien hankkeiden liikkeellepanosta.
Ennen Hoivatiloja olin yhdeksän vuotta Renoa
Groupissa erilaisissa myynnin tehtävissä ja mukana luomassa yhtiön menestystarinaa. Hoivatiloille hain ja päädyin puolivahingossa marraskuussa 2020. Koulutukseltani olen merkonomi. Asun Espoon Lintuvaarassa omakotitalossa, jonka juuri möin, ja nyt mielessä siintää jo seuraava rakennusprojekti.
Olen harrastanut kolme vuotta triathlonia, joten vapaaajalla viihdyn uimassa, pyöräilemässä, juoksulenkillä ja kuntosalilla. Teen myös vaellusretkiä Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapissa niin kesällä kuin talvella.
Mitä työhösi kuuluu ja millaisia taitoja tarvitset työssäsi?
Pääsääntöisesti työskentelen toimistolta käsin. Tyypillinen työpäiväni alkaa aina kahvipöydän ääressä kollegoideni kanssa tarinoiden. Työpäivät koostuvat keskusteluista asiakkaiden kanssa. Asiakkaitani ovat kunnat, hyvinvointialueet ja yksityisen sektorin toimijat, ja työnkuvani on kehittää uusia vuokramallihankkeita heidän tarpeisiinsa. Edistän myös maanhankintaa meille tärkeiden kasvukeskusten alueilta.
Kuuntelemisen taito on tässä tehtävässä tärkeintä. Asiakkaan toiveiden, tarpeiden ja tahtotilan ymmärtäminen lähtee siitä, että kuuntelee aidosti. Toinen seikka on kokonaisuuksien ja isojen kaarien ymmärtäminen. Tässä työnkuvassa on aika monta asiaa tonttihankinnasta arkkitehtisuunnitelmiin ja rakennustapaselosteiden tekemisestä sopimusasioihin. Keskeistä on ymmärtää myös kuntien ja hyvinvointialueiden palveluverkkotarpeet. Hyvä taito on osata poimia isosta tietovirrasta oikeat asiat ja yhdistää ne oikeisiin paikkoihin.
Millaista yhteistyötä teet muiden hoivatilalaisten kanssa?
Meillä on myyntitiimissä iso porukka, ja osan kanssa tehdäänkin samaa työtä eri asiakkaiden ja vastuiden kanssa. Työkavereiden kanssa käydään siis vuoropuhelua tonttivarannosta ja siitä, miten mitäkin hanketta edistetään ja kenen kanssa, eli mikä asiakkuus sopisi millekin sijainnille. Välillä kollegalla saattaa olla joku tontti, mihin minulla olisi sopiva asiakkuus ja välillä toisin päin – sitten sparraillaan.
Siinä vaiheessa, kun hanke lähtee hahmottumaan, tulevat mukaan myös rakennuttajapäälliköt. Heiltä saa paljon apua rakennusteknisiin asioihin, kun lähdetään edistämään tarkemmin rakennustapaselostetta, suunnitelmia ja rakennuslupaa.
Mikä työssäsi on palkitsevinta? Mikä Hoivatiloilla on parasta? Kyllä parasta työssä on se onnistumisen tunne. Tämä kun on tämmöistä pitkäjänteistä hommaa, että hankkeet voivat kestää useampia vuosia. Kun hanke nytkähtää pienellä liikkeellä eteenpäin kohti sitä, että se joskus lähtee rakentumaan ja valmistuu, niin kyllähän ne ovat niitä hetkiä, joista onnistuminen tunteita saa.
Hoivatiloilla parasta on se, että aidosti välitetään siitä, että työntekijä viihtyy täällä. On järjestetty hyvät tilat sille, että voi työskennellä, ja kulttuuri ja henki on avoimen eihierarkkista. Kaikki ollaan samalla viivalla työtehtävistä ja vastuista riippumatta. Kulttuuri tukee sitä, että ihmiset pystyvät olemaan omia itsejään. Sitä kautta tulee hyvä fiilis ja halutaan tulla toimistolle eikä jäädä kotia etäilemään. •
”Hyvä taito on osata poimia isosta tietovirrasta oikeat asiat ja yhdistää ne oikeisiin paikkoihin.”
JOONAS ILLIKAINEN, ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ
Hyvinvointialueiden tilahankinnat vuokramallillla
Asiakkuuspäällikkö Joonas Illikainen Hoivatiloilta kertoo, miten kiinteistöjen vuokramallilla rakennuttaminen voi auttaa hyvinvointialueita toimintaympäristön haasteissa.
“Hoivatilat pyrkii vastuullisena kiinteistön omistajana avoimeen vuoropuheluun ja samalle puolen pöytää hyvinvointialueiden kanssa. Molempien osapuolten intressi on tarkoituksenmukainen hanke halutulla sijainnilla.”
JOONAS ILLIKAINEN, ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ
Hyvinvointialueiden nykyiset tilatarpeet ovat syntyneet melko monimutkaisen historian kautta, useiden hyvinvointialueiden kanssa tilaaiheisia keskusteluja käynyt Joonas Illikainen avaa sotekiinteistöjen tilaa Suomessa.
Ennen soteuudistusta sotekiinteistöt olivat pääasiassa kuntien omistuksessa, ja kunnat rakensivat niitä aikanaan paljon itse omiin taseisiinsa. Soteuudistuksen valmisteluaikana useat kunnat eivät edistäneet omia kiinteistöinvestointejaan, koska odotettavissa oli palveluiden järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille.
Kun hyvinvointialueet päivittävät palveluverkkojaan, kaikki kiinteistöt eivät ole enää sellaisilla sijainneilla, missä toimipistettä tarvitaan. Kunnalta tai kiinteistösijoitusyhtiöltä vuokrattu kiinteistö ei ole välttämättä enää toimintaan soveltuvassa kunnossa, ja vuokrataso voi olla kiinteistön laatuun nähden korkea.
Väestön ikääntyessä ja palvelutarpeiden lisääntyessä hyvinvointialueet haluavat rakentaa toimivat palveluverkot sekä vahvistaa ostopalvelun lisäksi myös omaa palvelutuotantoaan. Julkisten varojen käyttämisen kannalta on tärkeää, että myös julkisen sektorin palvelutuotannossa on käytössä nykyaikaiset, turvalliset ja kustannustehokkaat tilat, mikä on perusvaatimuksena yksityisen sektorin palveluntuottajilla.
– Käytännön kokemus meillä Hoivatiloilla on se, että asumispalveluyksiköistä keskusteltaessa lähes kaikki ovat todenneet sen, että he haluavat tehdä kiinteistöt vuokrakohteena eikä omaan taseeseen, Illikainen toteaa.
KESKI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUEEN PERHETUKIKESKUS, JÄRVENPÄÄ
Lisäksi osasta toimipisteistä halutaan luopua osana toiminnan tehostamista, joka oli yksi keskeisistä soteuudistuksen tavoitteista. Tehostamisen lisäksi taustalla voi olla myös toimintamallien muutos ajassa: – Erityisryhmien asumispalveluyksikköjen halutaan olevan hyvien kulkuyhteyksien varrella, osana yhteiskuntaa ja lähellä palveluita, Illikainen huomauttaa.
Kaksi reittiä vuokramalliin
Hyvinvointialue voi kilpailuttaa uuden sotekiinteistön joko hallinnassaan olevalle valmiille tontille tai niin sanottuna aluekilpailutuksena. Siinä rajataan ehtoja sijainnille ja edellytetään kilpailuun osallistuvalta taholta esitystä sopivasta tontista.
Jos hyvinvointialueella on valmiiksi kunnan kanssa sovittu tontti, jolle tila voidaan toteuttaa, on kilpailutus melko yksinkertaista. Varsinkin kasvukeskuksissa tilanne on monesti toinen: maanomistus voi usein olla yksityisten hallussa ja tontit on kaavoitettu asumiseen tai liiketiloiksi. Silloin Hoivatilojen kaltainen toimija voi tuoda omalla hankekehityksellään ja maanhankinnallaan uusia kiinnostavia sijainteja hyvinvointialueiden yksiköitä varten.
Joonas Illikaisen rooli asiakkuuspäällikkönä liittyy vahvasti tonttien saattamiseen tarkoituksenmukaisiin tarpeisiin.
– Hoivatilojen tonttiportfoliota kehitetään määrätietoisesti erityisesti kasvukeskuksissa, mutta myös muualla Suomessa.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen perhetukikeskus toimi aiemmin Järvenpään kaupungin omistamassa kiinteistössä. Rakennus oli tullut elinkaarensa päähän muun muassa sisäilmaongelmien vuoksi, mutta toiminnan toivottiin jatkuvan samassa osoitteessa. Hyvinvointialue linjasi, ettei se hanki toimitiloja omistukseensa, jolloin Järvenpään kaupunki vuokrasi tontin Hoivatiloille. Hoivatilat käynnisti hankekehitys- ja suunnittelutyön ennen sote-uudistuksen voimaan astumista, ja tämän kehitystyön pohjalta Hoivatilat ja hyvinvointialue solmivat vuokrasopimuksen. Tontille rakentui toimiva ja turvallinen, käyttötarkoitukseensa suunniteltu uusi perhetukikeskus, joka aloitti toimintansa keväällä 2024.
Hyviä käytänteitä jaossa:
RT-ohjekortti ja mallisopimus
Hoivatiloille on kertynyt jo pitkältä ajalta asiantuntijuutta sotekiinteistöjen rakennuttamisesta. Historia alkaa jo vuodesta 2008, ja erilaisia yhteiskuntakiinteistöjä on toteutettu yli 300 kappaletta.
Tammikuussa 2024 julkaistiin
RTsopimusasiakirjakokonaisuus, joka selkeyttää ja helpottaa hankkeen kaikkien osapuolien työtä ja sopimusten laadintaa hankittaessa tiloja vuokramallilla. Hoivatilat oli tiiviisti mukana
RTtoimikunnan työssä kehittämässä alan yhteisiä pelisääntöjä kokemustietonsa myötä. Kiinteistöhankkeeseen ryhtyvän kannattaakin tukeutua kilpailutuksessa Rakennustiedon tietokannasta löytyviin asiakirjoihin, sekä ottaa käyttöön alalle laaditut valmiit sopimusasiakirjat. On tärkeää, että kaikki tilaajat pääsevät hyödyntämään toimialalla vakiintuneita ja hyväksi todettuja hankintatapoja sekä sopimuspohjia.
Vuoropuhelun avulla samalle puolen pöytää
Marraskuussa 2025 ratkeava kilpailutus PäijätHämeen hyvinvointialueen ikäihmisten ympärivuorokautisesta yksiköstä on ajankohtainen esimerkki muillekin kilpailutusta harkitseville hyvinvointialueille. Hyvinvointialue tulee palveluntuottajaksi tiloihin, joita varten Heinolan kaupunki on tehnyt tonttivarauksen. Kilpailun voittaja tekee maankäyttösopimuksen puolestaan kaupungin kanssa.
Hoivatilojen asiakkuuspäällikkö Joonas Illikainen tuntee hyvinvointialueiden kasvaneiden tilatarpeiden moninaiset syyt aktiivisten keskustelujen kautta.
– Tärkeää on aito ja varhainen vuoropuhelu rakennuttajien kanssa alan käytäntöjen selvittämiseksi. Hankkeen sisällön muotoilu saadun palautteen pohjalta usein kannattaa. Tilaajalle on eduksi, että tarjoaja pääsee kehittämään suunnitelmista mahdollisimman toimivat, kustannustehokkuus huomioiden. Esimerkiksi tilaohjelman sisältöä voi sparrata kokeneen hankekehittäjän silmin: saisiko siihen esimerkiksi lisää tehokkuutta viihtyisyyden kärsimättä, Illikainen avaa.
Illikainen kehottaakin hyvinvointialueita käymään aktiivista vuoropuhelua rakennuttajien kanssa jo hankinnan valmisteluvaiheessa, jotta markkinatoimijoiden kokemukset saadaan hyötykäyttöön, kun tilaaja tekee tarjouspyynnön.
– Markkinavuoropuhelussa on tärkeää kuunnella herkällä korvalla rakennuttajien kommentteja ja kokemuksia, jotta laadukkaita tarjouksia saadaan mahdollisimman paljon, syntyy aitoa kilpailua ja tilojen vuokra pysyy kohtuullisena. Keskusteluyhteys on myös tilaajan etu. •
RT-ohjekortit
• RT 103492 Vuokramalli hankkeen toteutusmuotona
• RT 103493 Vuokramallin liikehuoneiston vuokrasopimuksen laatiminen
• RT 103494 Vuokramallin hankesopimuksen laatiminen
RT-sopimuslomakkeet
• RT 80369 Vuokramallin liikehuoneiston vuokrasopimus
• RT 80370 Vuokramallin hankesopimus
ONNIKOTI NIITTY
Tilaa elää ja olla kotona: arki sujuu, kun ratkaisut mitoitetaan käyttötarkoitukseen
Jyväskylän Samulinniittyn alueelle rakentuu uusi kehitysvammaisten asumisyksikkö, jonka suunnittelussa yhdistyvät kodinomaisuus ja toimivuus. Hoivatilojen ja Mehiläisen yhteistyön tuloksena asumisyksikkö yltää korkeisiin laatuvaatimuksiin ja tarjoaa tilat asumisen lisäksi monenlaiseen yhteiseen toimintaan.
Kehitysvammaisten asumisyksikkö Onnikoti Niitty valmistuu Jyväskylään vuonna 2026. Hanke käynnistyi KeskiSuomen hyvinvointialueen tarpeesta ja tontinluovutuskilpailusta, johon saivat osallistua vuonna 2023 järjestetyn vammaisten henkilöiden asumistuen palvelukilpailutuksen läpäisseet toimijat. Hoivatilat osallistui kilpailuun yhdessä pitkäaikaisen kumppaninsa Mehiläisen kanssa.
Yksikkö jakautuu kahteen ryhmäkotiin. Isompi 10paikkainen on suunnattu itsenäisemmille asukkaille, toinen 7paikkainen toivottaa tervetulleeksi vaativampaa tukea ympärivuorokautisesti tarvitsevat. Isomman
ryhmäkodin asuinhuoneissa on myös minikeittiövaraus. Kummassakin ryhmäkodissa on oma oleskelutila ja kotikeittiö. Kohteessa on maalämpö. Kaksikerroksisessa rakennuksessa asukkaiden kodit ja yhteistilat sijoittuvat ensimmäiseen kerrokseen. Ylemmässä kerroksessa on esimerkiksi henkilökunnan tiloja.
– Tontinluovutuskisassa jaetulla kompaktilla tontilla tällainen kaksitasoinen ratkaisu toimii hyvin, kertoo Hoivatilojen hankepäällikkö Elina Suikki.
Toimivat tilat laadulla, joka kestää aikaa Hoivatilojen ratkaisu sai kisassa kiitosta erityisesti väljyydestä ja toiminnallisuuden huomioimisesta: esteettömissä
Uusi 17-paikkainen Onnikoti Niitty tarjoaa kehitysvammaisten ympärivuorokautista palvelua, ja sen operaattorina toimii Mehiläinen Hoivapalvelut Oy Onnikodit-konseptillaan. Kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arco Architecture Company ja urakoitsijana toimii P2V Rakennus.
25 neliön kokoisissa asuinhuoneissa on runsaasti säilytystilaa, ja väljät huoneet on helppo kalustaa. Yhteiset tilat ovat toimivia apuvälineitä käyttäville, mikä mahdollistaa ryhmäkotien monenlaisen yhteisen toiminnan.
Myös modernia puurakentamista edustavaa arkkitehtuuria on kiitelty. U:n mallinen rakennusmassoittelu tekee kohteen pihaalueesta turvallisen ja kodikkaan. Harjakattoisessa punaisessa rakennuksessa on rauhallinen aukotus. Uudelle asuinalueelle valmistuva kohde on suunniteltu ympäristöön sopivaksi, mikä onkin hankkeissa aina lähtökohtana, sanoo Suikki.
– Projektissa olemme yhdessä käyneet läpi yksityiskohtia todella tarkasti operaattorin kanssa ennen hankkeen luvitusta niin, että rakennus palvelee vuokralaisen varsinaista toimintaa kohteessa. Myös urakoitsijan asiantuntemus on tärkeää, jotta projektista saadaan toimiva.
Kohteessa toteutuu valvonnan mahdollisuus hyvin, ja koko asumisyksikössä on huomioitu kodinomaisuus. Suunnittelussa tasapainoillaan aina vaatimusten välillä, mikä kysyy hyvin toimivaa yhteistyötä. Suikki toteaa, että lopputuloksena kohteessa tulee näkymään laatu, mutta ratkaisujen on oltava järkeviä ja toteuttamiskelpoisia.
– Tässäkin on kyseessä pitkä vuokrasuhde, joten on tärkeää, että taloudellisesti kestävän hankkeen lisäksi kiinteistö kestää aikaa. Kompromisseja joudutaan joskus tekemään, mutta kun kumppanit ovat osaavia, löydämme ratkaisut, jotka palvelevat kaikkia osapuolia, Suikki päättää. •
Aedifica Euroopassa: Esimerkki tulevaisuuden hoivakodista Irlannissa
Kestävä rakentaminen, älykäs teknologia ja lämmin yhteisö tekevät
The Fern Dean Stepasidesta esimerkin tulevaisuuden hoivakodista.
Dublinin vuoriston juurella, aivan kaupungin ja luonnon rajalla, on alkanut uusi luku irlantilaisessa hoivarakentamisessa. Vuonna 2024 avattu ja Aedifican kehittämä The Fern Dean Stepaside nostaa ikääntyneiden asumisen uudelle tasolle: satsauksia ei ole tehty vain hyvinvointiin, vaan koko rakennuksen älykkääseen ja kestävään suunnitteluun.
Elämää ja maisemaa varten suunniteltu Rakennuksen suunnittelun lähtökohtana oli visio kodista, joka tukee ja ilahduttaa asukkaitaan ja sopii luontevasti ympäristöönsä. Pohjaratkaisussa on huomioitu kauniit maisemat kokonaisuudessaan: korkeista ikkunoista pääsee sisään runsaasti luonnonvaloa,
ja kolmella parvekkeella voi nauttia raikkaasta ulkoilmasta.
– The Fern Dean Stepasidessa viherkatto ja energiatehokkaat järjestelmät tukevat rakennuksen A2energialuokitusta. Se on osoitus Aedifican sitoutumisesta kestäviin ja tulevaisuuteen varautuviin hoivaympäristöihin, sanoo Raoul Thomassen, Aedifican Chief Operating Officer.
Viherkatto kattaa yli kolmanneksen rakennuksen pintaalasta. Se paitsi kaunistaa maisemaa myös tukee monimuotoisuutta, edistää paikallista eläinlajistoa ja toimii tärkeänä osana hulevesien hallintaa. Vedet kerätään talteen ja käytetään uudelleen, mikä vahvistaa alueen ympäristöystävällisyyttä. Rakennuksen energiatehokkuutta taas lisää hybridilämmitysjärjestelmä.
Rakennus saama A2energialuokitus onkin toiseksi korkein kaupallisille kiinteistöille myönnettävä saavutus Irlannissa.
Elävä yhteisö
The Fern Dean Stepaside on vilkas yhteisö, jossa asukkaat osallistuvat toiminnan kirjoon, kuten taiteisiin, musiikkiin, liikuntaan, puutarhanhoitoon, visailuihin ja viikoittaiseen messuun. Koko alueelle yltävää yhteisöllisyyttä rakentavat vierailut paikallisista kouluista, kuorojen esiintymiset ja avoin vierailukäytäntö. Näin myös läheiset pidetään tiiviisti mukana arjessa.
Rakennus on suunniteltu myös sosiaaliseksi kohtaamispaikaksi. Siellä on esimerkiksi kampaamo, vierailijoiden lounge ja kahvila, jotka palvelevat sekä
THE FERN DEAN STEPASIDE
asukkaita että paikallisia. Näin hoivakodista on tullut myös lähialueen yhteinen olohuone.
Turvallisuutta ja teknologiaa tulevaisuus mielessä
Rakennuksen kehitystyössä keskityttiin innovaatioihin. The Fern Dean Stepasidessa on käytössä verkkoon yhdistetty kaatumisentunnistusjärjestelmä, jonka kattoon asennetut sensorit huomaavat tapaturmat reaaliaikaisesti.
Hoivakodin henkilökunta kertoo, että järjestelmä tarjoaa arvokasta reaaliaikaista tietoa. Sen avulla tiedetään, milloin asukkaat ovat haavoittuvimmillaan.
– Innovaatiot ovat The Fern Dean Stepasiden ytimessä. Se on Irlannin ensimmäinen hoivakoti, johon on asennettu Vayyarin kaatumisentunnistusjärjestelmä. Se lisää turvallisuutta tinkimättä yksityisyydestä, kertoo Aedifican
Property Manager Henry Roe.
THE FERN DEAN STEPASIDE
• Sijainti: Stepaside, Dublin
• Investointi: noin 27,5 miljoonaa euroa
• Tulevaisuuskestävä: erittäin energiatehokas, A2-energialuokitus
Kumppanuudella rakennettu tarpeeseen
Aedifican toteuttaman rakennuksen hoivapalvelut tuottaa Virtue, joka on Irlannin neljänneksi suurin kokonaisvaltaisen hoivan tarjoaja. Virtuella on laaja verkosto hoivakoteja ja kotihoidon palveluja. Yrityksessä on syvää asiantuntemusta yksilökeskeisessä hoidossa, ja asukkaiden ihmisarvo, itsenäisyys ja hyvinvointi ovat arjen perusperiaatteita.
The Fern Dean Stepasidessa on 125 yksityishuonetta, joissa jokaisessa on oma kylpyhuone. Sisätilojen suunnitteluun on kiinnitetty erityistä huomiota: huoneet on sisustettu neutraalein sävyin ja varustettu mittatilauskalustein, jotta asukkaat voivat tehdä niistä aidosti omanlaisiaan. Yhdessäoloa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta tukevat valoisat ja kutsuvat yhteiset tilat – mukavat oleskeluhuoneet, avarat ruokasalit ja vehreät puutarhat.
Hoiva toteutuu yksilöllisten hoitosuunnitelmien kautta. Hoitohenkilökunta on osaavaa samoin kuin iso joukko paikan päällä toimivia muita terveydenhuollon ammattilaisia.
Ikääntyneiden hoiva nostetaan uudelle tasolle
The Fern Dean Stepaside on hieno esimerkki siitä, mitä saadaan aikaan, kun yhdistetään tarkka suunnittelu yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Rakennus ei vain tarjoa ympäristöä hoivalle vaan edistää sitä. Lopputuloksena on ympäristö, jossa asukkaat viihtyvät ja joka näyttää parhaat puolet sekä yhteisön arvoista että nykyaikaisesta arkkitehtuurista. Aedificalle hanke on osa isompaa tavoitetta investoida korkealaatuisiin ja kestäviin hoivakiinteistöihin. Stepasidessa tuo tavoite on saanut konkreettisen muodon. •
Nuoret työllistyivät palvelukorttelin esittelijöinä Oulun
Asuntomessuilla
Kesätöissä ahkeroineet kahdeksan esittelijää pääsivät kertomaan Satamatien palvelukorttelin tarinaa Oulun Asuntomessujen vieraille. Kävijöitä yllätti ja ihastutti kuinka kodikkuus, värikkyys ja monipuoliset palvelut yhdistyivät samaan kokonaisuuteen.
Vanhan myyntimiehen viisauden mukaan hyvää tavaraa on helppo myydä, ja hieman samassa hengessä kommentoivat kesätyöpestiään nuoret, jotka toimivat Oulun Asuntomessujen ajan esittelijöinä Satamatien palvelukorttelissa.
Heinä–elokuussa kohteessa vierailleet kävijät olivat lähes poikkeuksetta hyvällä messutuulella ja kommentoivat näkemäänsä positiivisesti, usein ääneen ihastellen.
– Oli todella antoisaa esitellä näitä hienoja tiloja ja kertoa koko hankkeen rakentu misesta. Sellaisiakin kommentteja tuli paljon, että tämä on ehdottomasti Asuntomessujen mahtavin kohde, joka nostaa koko alueen arvoa, sanovat messuesittelijänä toimineet Erika Lehto ja Ella Pyökkilehto.
Rakennuksen historia kiinnosti
Asuntomessut houkutteli kävijöitä ympäri
Suomen, mutta yksi rakennuksesta erityisen kiinnostunut ryhmä löytyi läheltä: oululaiset, jotka ovat asuneet kaupungissa pitkään ja tuntevat kiinteistön vuosien, jopa vuosikymmenien takaa. Heille tarjoutui mahdollisuus tutustua osin suojellun rakennuksen mielenkiintoiseen historiaan sekä poikkeukselliseen suunnittelu ja rakennusvaiheeseen.
Satamatien palvelukortteliin tammikuussa 2025 avautunut Hoivakoti Norlandia Toppilansalmi ja sen Yhdessäkonsepti tuo ikäihmiset, lapset ja koirat saman katon alle viettämään yhteistä arkea. Messukierros vei tutustumaan myöhemmin avattavan päiväkodin ja Norlandia Toppilansalmen hoivakodin tiloihin, kansipihalle ja aistimaan myös muiden tilojen ja palveluiden tunnelmaa.
– Vanhat oululaiset halusivat tulla katsomaan, että mitä tähän on saatu aikaiseksi. Moni heistä on asunutkin tässä lähellä Toppilassa, ja rakennuksen uusi elämä kiinnosti ja puhututti. Talon historiaa esitellyt galleriahuone oli kävijöiden suosiossa, ja siellä vieraat saattoivat vertailla uutta ja vanhaa. Kuvista näki, kuinka rakennuksen tyyliä ja muotoa on ulkoapäin säilytetty, ja se oli todella siisti asia monen mielestä, sanovat kesätöissä ahkeroineet Jussi Malmi ja Sofia Fyrstén.
– Minulta kysyttiin usein, että onko uusi rakennus saman korkuinen kuin vanha varastorakennus ja mistä tulee vanha nimi K21, täydentää niin ikään messuilla työskennellyt Olivia Hakasalo.
”Vanhat oululaiset halusivat tulla katsomaan, että mitä tähän on saatu aikaiseksi. Moni heistä on asunutkin tässä lähellä Toppilassa, ja rakennuksen uusi elämä kiinnosti ja puhututti.”
SOFIA FYRSTÉN, ESITTELIJÄ
Kiitosta monipuoliselle kokonaisuudelle Messukuukauden ajan esittelijöinä toimineiden nuorten kommenteissa toistuu sama havainto: Satamatien palvelukorttelissa kävijöitä vakuuttivat niin kokonaisuus kuin monet onnistuneet yksityiskohdat.
Vieraat kiinnittivät huomiota sisustukseen, värien käyttöön, kalusteisiin ja materiaaleihin, asumisen uusia ratkaisuja esittelevillä messuilla kun oltiin.
Ella Pyökkilehto ja Iisa Puolitaival kiinnittivät keskusteluissa huomiota siihen, miten messuvieraat kommentoivat korttelin sisätiloja. Tunnelmaa ja yleisilmettä kuvattiin kodikkaaksi ja lämpimäksi, ja monen vieraan vanhat ennakkoasenteet vaihtuivat kiitoksen sanoihin.
– Kävijät sanoivat, että täällä ei ole valkoista ja harmaata laitosmaisuutta, vaan avaraa ja värikästä tunnelmaa. Se sai ihmiset viihtymään ja juttelemaan näkemästään, kaksikko kertoo.
Jussin ja Erikan mukaan messuvieraat arvostivat myös korttelin monipuolisuutta, josta saikin puhua paljon. Palvelukorttelista tiedettiin ehkä yksi toiminto, mutta kokonaisuuden laajuudesta ei ollut tarkkaa käsitystä. Päiväkoti, koirien päiväkoti, kuntosali ja hoivaasuminen toivat esille ajatuksen arjen yhteisöllisyydestä, joka tekee Satamatiestä enemmän kuin vain hoivakodin.
– Moni kertoi, että tällainen ympäristö houkuttelee muuttamaan alueelle itsekin. He miettivät, kuinka aamulla voisi tuoda lapset päivähoitoon, käydä salilla ja tavata samalla Norlandiassa asuvia isovanhempia, Jussi ja Erika summaavat.
Iisa ja Sofia nostavat hauskana yksityiskohtana esiin suuren kiinnostuksen koirapäiväkotia kohtaan. Monen toiveissa oli päästä rapsuttelemaan koiria, mutta vielä se ei ollut mahdollista. Lasten päiväkodin puolella yleisin kysymys koski avaamisajankohtaa, ja palvelukorttelin päiväkoti olikin monen vanhemman toiveissa oman lapsen hoitopaikaksi.
Iisa Puolitaival
Ella Pyökkilehto
Jussi Malmi
Olivia Hakasalo
Erika Lehto
Ainutlaatuinen kesätyökokemus
Nuoret esittelijät sanovat oppineensa paljon asiakaspalvelusta ja siitä, kuinka kohdata erilaisia ihmisiä. Myös kohtaamiset talossa jo asuvien senioreiden kanssa jättivät mukavia muistoja, ja tekivät kesätyökokemuksesta ainutlaatuisen. Nuorten mukaan on ollut hieno huomata, kuinka asukkaat ovat löytäneet yhteistä tekemistä ja heidän välilleen on muodostunut ystävyyssuhteita.
Monet messuvieraat vertasivat näkemäänsä tiloihin, joissa he itse tai heidän läheisensä asuvat – poikkeuksetta Satamatien hyväksi.
– Myös eräs ahkerasti aamulenkillä käyvä asukas kertoili kokemuksistaan aiemmasta asuinpaikastaan, josta Norlandian hoivakoti vie selvän voiton, sanoo Ella.
Olivia kuvaa tunnelmiaan jopa hieman haikeaksi messujen päättyessä. Taakse jää mukava ja merkityksellinen kesätyö, samanhenkiset työkaverit ja monet kohtaamiset kaikenlaisten ihmisten kanssa. Mukaan tarttui myös tietoa ja uusia oppeja.
– Nyt jokainen meistä tietää tasan tarkkaan, mitä on yhteisöllinen asuminen ja mitä puolestaan on ympärivuorokautinen asuminen, kaikki kahdeksan sanovat. •
Norlandian asiantuntijat messuilla
Norlandia Hoivan hallinnon asiantuntija Niina Hammouti ja projektityöntekijä Sirpa Lukka keskittyivät messuilla kertomaan Norlandian tiloista ja palveluista. Kaksikon tunnelmat ovat messujen loppupuolella erittäin korkealla, sillä lähestulkoon kaikki saatu palaute on ollut positiivista.
– Sanoisin, että jokaista tuhatta kehua kohden on pari negatiivista kommenttia. Yhteisten tilojen ja asuntojen avaruus sekä laadukas suunnittelu ja toteutus kyllä huomattiin, Sirpa sanoo.
Palvelukorttelin konseptista janottiin lisätietoa, ja tarkat kysymykset asumaan pääsystä, hinnoista ja henkilöstön määrästä kertoivat, että liikkeellä oltiin tosimielellä. Talon johtajalle onkin sovittuna messujen jälkeen yksityisesittelyjä melkoinen liuta.
– Myös hoitoalan ammattilaisia vieraili paljon. He katsoivat asioita hoitajan ja työntekijän näkökulmasta, ja moni totesi, että täällä olisi varmasti kiva tehdä töitä, Niina kertoo.
Heinäkuun helle oli valtakunnallinen puheenaihe, mutta lämpö ei yltänyt sisälle palvelukortteliin. Vieraat ottivat ilolla vastaan miellyttävän viileät ja ilmastoidut tilat. Messujen jälkeen avataan neljännessä kerroksessa sijaitsevia ympärivuorokautisen hoivan tiloja, ja asukkaiden virta taloon jatkuu. Samalla kasvaa henkilöstön määrä.
Niina Hammouti
Sirpa Lukka
Rapistunut varasto sai uuden elämän
Satamatien palvelukorttelimme on Asuntomessujen historian suurin kohde – mutta se ei suinkaan ole ainoa asia, joka tekee Toppilansalmen historialliselle satama-alueelle valmistuneesta kokonaisuudesta erityisen. Poikkeuksellisen siitä tekee myös rakennuksen värikäs historia.
Vanha varastosiilo Oulun Toppilansalmessa nousi uuteen loistoonsa loppuvuodesta 2024, kun Hoivatilojen, PAVE Arkkitehtien ja Temotekin palvelukorttelihanke valmistui historialliseen satamamiljööseen sen vanhaa henkeä ja ilmiasua kunnioittaen.
Mistä rakennuksen tarina alkoi, ja millaisia käänteitä sen matkan varrelle on mahtunut?
Varasto K21 valmistui sataman naapuriin
Toppilan satamasta vietiin sotien jälkeen muun muassa lannoitteita kasvavan ja kehittyvän maatalouden tarpeisiin. Satamatien palvelukorttelin rakennus, joka tunnettiin aiemmin nimellä K21, valmistui Rikkihappo ja superfosfaattitehtaat Oy:n (sittemmin Kemira, nyk. Yara) rikkihappovarastohalliksi vuonna 1954. Sen suunnitteli arkkitehti TorEric Herler.
Rakennuksessa säilytettiin Suomen valtion omistamien kemikaalitehtaiden valmistamia, maa
talouteen tarkoitettuja lannoitteita – toisin sanoen ruokapöytään päätyvien syötävien tuotteiden valmistukseen tarvittavia kemikaaleja.
Rakennus siirtyi kaupungin omistukseen vuonna 1964. Oulun uusi syväsatama perustettiin Oritkariin vuonna 1970, jonka jälkeen satamatoiminnot Toppilansalmessa loppuivat vähitellen 1990luvulle tultaessa. K21:ssä säilytettiin muun muassa hiekoitushiekkaa, ja tiloja hyödynnettiin myös kalustovarastona. Aikansa rakennus seisoi myös kokonaan vailla käyttöä.
Kunnianhimoinen idea 2000luvun alussa Toppilansalmen alue osoitettiin asumiseen, ja vuoden 2005 Asuntomessut järjestettiin vastarannalla, Toppilansaaressa. 2010luvulla kaupunki suunnitteli pitkään käyttämättömänä olleen varaston purkamista. Tällöin oululainen arkkitehti Pave Mikkonen ryhtyi neuvottelemaan rakennuksen ostamisesta silloisen
K21, 1991 (Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat)
Satamatien palvelukortteli, 2025 (Kuva: Hoivatilat Oyj)
omistajan kanssa. Mikkonen oli jo aiemmin suunnitellut alueelle useita asumisen hankkeita, jotka kohtelivat vanhaa rakennusperimää kunnioittavalla otteella.
Mikkonen teki tontista maanvuokrasopimuksen vuonna 2012. Useat visiot tontin tulevaisuudesta jäivät toteutumatta, kunnes lokakuussa 2021 jo aiemmin yhteistyötä tehneet Mikkonen ja Hoivatilat kohtasivat ja ryhtyivät suunnittelemaan eri toimintoja yhdistävää palvelukorttelia. Nopeasti mukaan liittyi niin ikään molempien tuttu kumppani Temotek ja hyvin pian myös hoivan palveluita toteuttava Norlandia. Kaikki sitoutuivat yhteiseen tavoitteeseen, joka kunnioitti vahvasti alueen historiaa ja yhteisöllisyyden arvoja.
Vanhaa kunnioittaen kohti uutta Museovirasto määritteli K21:n kaupunkikuvan kannalta tärkeäksi rakennukseksi. Rakennuksen hahmo asetettiin suojeltavaksi kulttuurihistoriallisista ja kaupunkikuvallisista syistä.
Suojelupäätöksen mukaan rakennuksen omaleimaiset piirteet, kuten ulkomuodon hahmo ja pitkittäissuunnassa kulkevat betoniset arkadit, tuli säilyttää uudisrakentamisen yhteydessä. Rakenteista valtaosa oli päätynyt heikkoon kuntoon, ja siksi merkittävä osa niistä valettiin uudelleen –vanhoilla, perinteisillä menetelmillä. Kantavana ajatuksena oli, että kaikki se, mikä voidaan kunnon perusteella säilyttää, säilytetään.
Kerroksellisuus oli yksi suunnittelun tärkeimmistä lähtökohdista. Rakennuksen muokkaaminen modernilla twistillä oli luvallista, kunhan sen muoto säilyi.
Värimaailmassa haluttiin säilyttää kerrostuma, joka kertoo menneen satamaajan tarinaa. Värityksen inspiraationa
“Suomessa ei juuri ole aiempia esimerkkejä vastaavista uniikeista kohteista. Suunnittelun jatkoksi tarvittiin yhteisiin arvoihin sitoutuneet toteuttajat. Uskon, että tällaisella kansainvälisen luokan esimerkillä on laajemminkin positiivinen vaikutus rakentamisen kulttuuriin ja arvomaailmaan.”
– Pave Mikkonen, PAVE Arkkitehdit
Museovirasto määritteli rakennuksen pitkittäissuunnassa kulkevat betoniset arkadit suojeltaviksi. Niiden alla kulkivat aikoinaan rautatiekiskot.
toimivat alueella olleet nosturit ja muu teollinen historia, joista on poimittu rakennuksen ilmeeseen oranssin ja keltaisen sävyjä harmaan betonin rinnalle. Auringonvalolla, väreillä ja niiden heijastumilla luotiin kiinnostavia tiloja niin sisälle kuin ulos.
Iso urakka, ainutlaatuinen lopputulos
Vanhan, suojellun teollisuusvaraston muuntaminen asuin ja palvelukäyttöön ei ole ihan pikkujuttu. Tontin asemakaava hyväksyttiin lokakuussa 2022. Kaupungin ja museoviranomaisten kanssa hankkeen suunnittelu, kaavoitus ja luvitus sujuivat hyvässä yhteisymmärryksessä. Vanhan purkaminen ja uudelleenrakentaminen alkoi vuonna 2023.
Urakka oli suuri ja vaati valtavan määrän alojensa ammattilaisia. Parhaimmillaan rakennustyömaalla oli yhtenä päivänä 134 henkeä töissä, ja jokaisen panos oli merkittävä. Harjannostajaisia vietettiin kesäkuussa 2024.
Rakennushanke eteni aikataulussaan pitkään jatkuneesta epätavallisesta maailmantilanteesta huolimatta. Palvelukortteli valmistui toimintojensa osalta joulukuussa 2024 ja omistusasuntojen osalta keväällä 2025, 70 vuotta rakennuksen alkuperäisen valmistumisen jälkeen.
Entinen varasto on muuntautunut komeaksi, nykyaikaiseksi sekä yhteisölliseksi asumisen ja palveluiden kokonaisuudeksi, josta hyötyvät sen asukkaiden lisäksi myös muut alueella asuvat sekä vierailijat. Laadukas yhteistyö ja vahva keskinäinen luottamus olivat ratkaisevan tärkeitä yhteisen tavoitteen saavuttamisessa. Tämä merkittävä ja monin tavoin merkityksellinen kohde on koko Suomenkin mittakaavassa hyvin ainutlaatuinen. •
“Näin valtavan hankkeen onnistuminen vaatii paljon joka taholta. Olimme loppuun asti kaikki samassa veneessä, yhteistyö toimi ja se näkyy hienossa lopputuloksessa. Saimme ohjattua tämän laivan yhdessä Toppilansalmeen – ja varpaatkin pysyivät kuivina!”
– Kari Klemettilä, vastaava työnjohtaja, Temotek
Olisiko tässä vuokrattavaksi
sinulle sopivat tilat?
Asiakkaiden tilanteet voivat muuttua. Toimintaa laajennetaan, asiakastilanne elää tai liiketoiminta muuten ottaa ennalta-arvaamattoman askeleen. Me ymmärrämme tämän.
Hoivatilat on kehittänyt noin 300 hanketta eri puolille Suomea. Tavanomaisesti tilat vuokrataan uudelleen pitkäaikaisella sopimuksella jo hyvissä ajoin ennen voimassa olevan vuokrasopimuksen päättymistä. Portfoliomme
on kuitenkin niin laaja, että aina silloin tällöin kiinteistö vapautuu uudelleen vuokrattavaksi.
Nyt meillä on tiedossa kohteita, jotka vapautuvat vuokralle
• Kaskinen – hoivakoti osoitteessa Bladintie 35
• Uusikaupunki – päiväkoti osoitteessa Merimetsopolku 3
Nämä ovat harvinaisia mahdollisuuksia, ja nyt on oikea hetki neuvotella mahdollisesta yhteistyöstä.
PORTFOLIO MANAGER TUOMAS HULKKONEN vastaa Hoivatilojen kiinteistösalkun hallinnasta ja kehittämisestä. Keskiössä on asiakassuhteiden vaaliminen.
– Kun miettii uusien hankkeiden kehittämistä, olemassa olevien vuokrasuhteiden jatkamista sekä nykyisten kiinteistöjen edelleen kehittämistä, niin yhteinen nimittäjä niissä on asiakkaidemme tyytyväisyys.
Hoivatilat on lähtökohtaisesti pitkäaikainen kiinteistönomistaja ja kumppani, joka vaalii pitkiä asiakassuhteita. Se kehittää mielellään
uusia kohteita, jotka toteutetaan asiakastarpeen mukaisesti.
– Vapautuvan kiinteistön vuokraaminen on tilaisuus saada tilat käyttöön nopeasti ilman rakentamiseen käytettyä aikaa. Jo rakennettuun voi päästä muuttamaan heti.
Tuomas lisää, että nyt vapautuvat tilat ovat verrattain uusia ja ratkaisuiltaan moderneja.
– Jos Kaskisen tai Uudenkaupungin kohteet eivät osu tarpeeseen, niin yhteydenotto kannattaa silti. Käydään läpi toiveenne ja katsotaan teille sopivat tilat.
Kaskinen
Uusikaupunki