Osaavaa ja asiakaslähtöistä hankekehitystä
Turvaa ikäihmisille yhteisöllisestä asumisesta
Hintan päiväkodissa toteutuu toimiva arki
Kiinteistön
vaivaton ylläpito sujuu luottamuksella ja yhteistyöllä
TULEVAISUUDEN YHTEISKUNNAN RAKENTAMISEEN
Ihmiset
3 9 22
Pääkirjoitus
Anna Saarinen
Vieraskynä
Leila Rutanen
Kiinteistöistä ja ihmisistä välittäen
Kiinteistöjen ylläpito
Hoivatiloilla
26 30
Hankekehitys lähtee aina asiakkaan tarpeista ja tavoitteista
Hoivatilalainen esittäytyy Hallinnon asiantuntija
4 12 12 30 20 28 24
Marianne Nieminen
Hankkeet Ilmiöt
Hankekehityksen taidonnäyte Kuurinkallion palvelukortteli yhdistää ihmiset ja palvelut
Kodikasta yhteisöllistä asumista ikäihmisille Hyvinvointikeskus Finlandia
Yhteisöllisesti samassa korttelissa Satamatien palvelukortteli
Uudet tilat ihastuttavat Karhurinteen kotiyhteisö
10
Parempaa elämänlaatua perusparannuksilla ja tekniikalla
18 20 16
Yhteisöllistä asumista Oulun ytimessä Nonna Lumina
Turvaa ja toivoa tulevasta Turvakoti Hertta
Paras päiväkoti lasten mittakaavalla Hintan päiväkoti
Hoivatilat Oyj on päiväkotien, koulujen, hoivan tilojen ja palvelukortteleiden rakennuttamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen erikoistunut yritys. Hoivatilat on osa Aedifica-konsernia. Ratkaisuja on Hoivatilat Oyj:n asiakaslehti, joka julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Lehti jaetaan Hoivatilojen asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille.
Julkaisija: Hoivatilat Oyj Toimituksen yhteystiedot: Kasarmintie 21, 90130 Oulu • p. 0207 349 100 • asiakaspalvelu@hoivatilat.fi
Päätoimittaja: Juho Malmi Tekstit: Laura Heikkinen, Marko Sirviö
Kannessa: Marko Takkinen, Pentti Uutela, Mervi Niva
Kuvat: Sami Säily, Henri Luoma, Sami Tirkkonen, Melting Prod, Hoivatilat Oyj
Ulkoasu ja taitto: Mint Company Paino: Rebl Group Painosmäärä: 1 300 kpl • ISSN 2489-2785
Osoitteenmuutokset: asiakaspalvelu@hoivatilat.fi Osoiterekisterilähde: Hoivatilojen asiakas- ja yhteystietorekisteri
Vastuullinen HR, erinomainen työpaikka
Vastuullisuus on yksi keskeisistä teemoista suomalaisessa yritysmaailmassa, ja vastuullisuuskeskustelu liittyy vahvasti myös henkilöstöjohtamiseen.
Vastuullisuudesta puhuttaessa ei enää keskitytä vain taloudellisiin tai ympäristöllisiin päämääriin. Nyt katse kohdistuu myös sosiaaliseen vastuullisuuteen: työntekijöiden hyvinvointiin ja heidän kokemaansa avoimuuteen ja oikeudenmukaisuuteen omassa työyhteisössä.
Henkilöstöjohtamisessa vastuullisuus tehdään todeksi etenkin lakisääteisten toimien lisäksi tehdyissä, tai tekemättä jätetyissä, valinnoissa. Vastuullinen toimintatapa toteutuukin meillä monella tavalla. Hoivatiloilla henkilöstöjohtamisen “kovia asioita” ovat lainsäädännön noudattaminen sekä työnantaja- ja muista velvoitteista huolehtiminen. Näiden lisäksi luomme joka päivä omannäköistä kulttuuria, johon kuuluvat avoimuus ja vuorovaikutus, osaamisen kehittämisen tukeminen ja oikeudenmukainen työyhteisö.
Kun henkilöstömme käy kohteissa ja työmailla, työturvallisuus ja välineet ovat aina kunnossa – vastuullista johtamista sekin. Haluamme myös, että ammattilaistemme päivä jakautuu selvästi työ- ja vapaa-aikaan. Tässä olemme aidosti onnistuneet: työt tehdään tehokkaasti työajalla, minkä jälkeen levätään. Asiantuntijamme saavat vastuuta ja voivat itse vaikuttaa työnsä sisältöön ja ajankäyttöön.
Hoivatilojen tapaisen asiantuntijaorganisaation menestyksen luovat ihmiset. Vastuullisen henkilöstöjohtamisen lopputulos on puolestaan sitoutunut ja motivoitunut henkilöstö. Pystymme toteuttamaan liiketoimintaamme tehokkaasti, kun toimimme vastuullisesti ja työntekijämme voivat hyvin ja saavat tilaa kehittyä.
Vastuulliset henkilöstökäytännöt ovat myös kilpailutekijä, jolla on positiivista vaikutusta maineeseemme ja liiketoimintaamme. Vuosittaisessa Great Place to Work -kyselyssä saavutetut erinomaiset tulokset kertovat kulttuuristamme, ja Hoivatilat tunnistetaan erinomaiseksi työnantajabrändiksi niin talon sisällä kuin ulkopuolella.
Avoin vuorovaikutus on tapamme varmistaa johtamisen eettisyys. Olemme rakentaneet työyhteisöömme luottamuksen ja avoimuuden ilmapiirin, jossa kuka tahansa voi nostaa esiin havaitsemansa epäkohdan. Oikeudenmukaisuuden vaikutus näkyy poikkeuksellisen paljon siinä, että me teemme työtä yhdessä, onnistumme yhdessä ja meitä myös palkitaan yhdessä.
Strategiassamme määrittelemme, että tavoitteenamme on olla erinomainen työpaikka. Yksi menestyksemme pilareista on osaava henkilöstö, joka tutkitusti kokee tekevänsä yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. Paremman yhteiskunnan rakentaminen on merkityksellinen tehtävä, johon olemme sitoutuneet.
Anna Saarinen
Lakiasiain- ja henkilöstöjohtaja
Hankekehityksen taidonnäyte
Kuurinkallion palvelukortteli yhdistää ihmiset ja palvelut
Huolellisessa hankekehityksessä jokainen pala asettuu kohdalleen. Espoon Kuurinniittyyn valmistui kesällä 2024 Kuurinkallion palvelukortteli, jossa on aloittanut toimintansa Humanan vammaisten henkilöiden asumisyksikkö sekä Pilke luontopäiväkoti Pioni. Hoivatilat on toiminut laadukkaan kokonaisuuden mahdollistajana.
TEKSTI LAURA HEIKKINEN
Kuurinkallion palvelukortteli, Espoo
Tyyppi
Palvelukortteli
Asiakas
Humana Suomi, Pilke päiväkodit oy Kuurinkallion
vammaispalveluyksikkö
26 paikkaa
Päiväkoti Pioni
60 paikkaa
Valmistumisaika
Kesä 2024
Pilke Päiväkotien ja Humanan toiveena olivat heidän arkeensa sopivat, räätälöidyt tilat. Molemmilla on vahva brändi ja omat vakiintuneet toimintatavat. Palveluntarjoajien näkemykset yhteensovitettiin Hoivatilojen avustuksella onnistuneeksi kokonaisuudeksi.
– Tällaisessa hybridihankkeessa me katsomme, että paketti pysyy kasassa hankeaihiosta suunnitteluun ja toteutukseen, aina ylläpitoon asti, kertovat hankkeessa Hoivatiloilta hoivapuolen hankemanagerina toiminut Joonas Illikainen ja päiväkodin hankemanageri Petri Kauppinen
Kun kiinteistössä toimii useampi käyttäjä, poikkeaa se aina perushankkeesta. Useita näkökulmia otetaan huomioon ja suunnittelussa tehdään ratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman hyvin kaikkia osapuolia, palvelukortteliajatus huomioiden.
– Voisi sanoa, että me teemme työssämme synergisiä solmuja. On monta eri palveluntarjoajaa ja monta lankaa, jotka punotaan huolella yhteen.
Petri Kauppinen, palvelupäällikkö
Illikainen toteaa, että Kuurinkallion palvelukortteli on ollut erittäin mielenkiintoinen hanke. Hän pitää hienona asiana, että vammaispalvelut ja päiväkoti toimivat samassa kiinteistössä.
– Tämäntyyppisillä hankkeilla rikotaan jäätä tulevaisuuttakin ajatellen, vähennetään ennakkoluuloja ja näytetään, että erityisryhmät voivat asua siellä missä muutkin.
Näyttävä kohde
Kuurinkallion palvelukortteli sijaitsee keskeisellä paikalla Espoon Kuurinniityssä. Tontit ovat tällaisissa sijainneissa haastavia. Asiakkaiden näkökulmasta sijainti lisää palvelukorttelin houkuttelevuutta, kun paikan päälle on helppo saapua.
– Se on kiinnostava kokonaisuus niin asiakkaille kuin lähiympäristöllekin, Joonas Illikainen summaa.
Kuurinkallion palvelukortteli on alueen keskeinen rakennus, koska se erottuu hyvin myös kaukaa. Onkin tärkeää, että kohde on kaupunkikuvallisesti muuhun ympäristöön sopiva.
– Suunnittelussa on otettava huomioon, että kohde on paitsi toimiva, myös moneen suuntaan edustava. Kuurinkallion palvelukortteli on ulkomuodoltaan poikkeuksellisen näyttävä ja istuu hyvin alueen muuhun kokonaisuuteen, Petri Kauppinen sanoo.
Illikainen näkee, että hankkeessa on onnistuttu erittäin hyvin pääkaupunkiseudun rakentamisen vaatimukset huomioiden.
Luottamuksen arvoinen
Kuurinkallion palvelukorttelin valmistuminen ja käyttöönotto on pitkällisen prosessin onnistunut lopputulos. Ensiaskeleet hankkeelle otettiin vuonna 2018, minkä jälkeen yhteiskunnallisesti on tapahtunut paljon pandemiasta lähtien.
Poikkeuksellisina aikoina ja haastavassa toimintaympäristössä rakennushankkeessa korostuu luotettavan ja kokeneen kumppanin merkitys.
– Hoivatilojen rooli hoivan kiinteistöjen pitkäaikaisena ja vastuullisena omistajana näkyy siinä, miten tässä hankkeessa ollaan onnistuttu haasteista huolimatta. Olemme saaneet asiakkaiden kanssa aikaan hyvän kokonaisuuden, Kauppinen ja Illikainen toteavat.
Avainasemassa ovat onnistunut hankekehitys sekä pitkäjänteisyys ja ketteryys läpi projektin. Jos haasteita tulee, ratkaisut löydetään ja päästään eteenpäin. Kaikki tämä tehdään Hoivatiloilla aina asiakaslähtöisesti.
– Hankkeen saaminen maaliin vaatii, että asiakkaiden kanssa yhteistyö toimii ja taustalla on luottamusta. Se vaatii molemmilta sitoutumista. Asiakkailtamme saatu palaute on, että me saamme projektit onnistuneesti loppuun, vaikka myös haasteita tulisi välillä vastaan, Kauppinen ja Illikainen sanovat.
Hoivatilojen ketteryys näkyy myös siinä, että palvelukortteli muuttui pääomamallista loppumetreillä ylläpitomalliin. Ylläpidosta vastaa vuokranantaja Hoivatilat.
– Ylläpito on tyypillisesti julkisissa hankkeissa meidän vastuullamme, mutta niin voidaan tehdä myös tällaisessa isommassa, yksityisessä monikäyttäjäkohteessa. Omat resurssit eivät aina riitä, ja Hoivatilojen tapa pitää kiinteistöistä huolta on koettu hyväksi, Illikainen kertoo.
Tilavalla piha-alueella on mahdollisuus monenlaiseen tekemiseen ja yhdessäoloon. Päiväkodin piha-alue ilahduttaa myös vammaispalveluyksikön asukkaita.
Päivittäinen arki sujuu hyvin uusissa tiloissa. Päiväkodin suunnittelussa on huomiotu esimerkiksi helppo kulku paikasta toiseen. Käytävillä on paljon tilaa liikkua. Tilojen muunneltavuus on olennainen osa päiväkodin arkea.
Pehmeä värimaailma ja sisustuselementit luovat rauhallista tunnelmaa yhteisiin tiloihin.
Asumisyksikön avarissa ja valoisissa tiloissa ruokailu sujuu vaivatta. Yksikön akustiikassa ja äänieristyksissä on huomioitu mahdollinen aistiherkkyys.
Luonnonläheisyys on Kuurinkallion palvelukorttelissa tärkeässä osassa ja otettu myös suunnittelussa huomioon.
Hyvällä yhteispelillä
Rakennushankkeissa onnistuminen ei ole kiinni pelkästään hyvästä hankekehityksestä, vaan jokaisen osa-alueen on toimittava sujuvasti. Joonas Illikainen ja Petri Kauppinen nostavat esiin Hoivatilojen onnistuneet sisäiset toimintamallit.
– Yhteistyö sujuu meillä todella hyvin. Hanke ei ole pelkästään asiakasvastuullisten varassa, vaan eri osapuolet ovat mukana sujuvasti hallinnosta asti.
Rakentamisen osalta haastavassa hankkeessa Kauppinen ja Illikainen kiittelevät rakennuttajapäällikkö Pertti Nupposen työpanosta.
– Kun tätä kohdetta on ryhdytty luvittamaan, on Pertin työpanos ollut val-
tava. Rakennuttajapäällikkö vie työmaata eteenpäin yhdessä pääurakoitsijan kans sa, ja yhteispelillä varmistetaan, että kaikki sujuu kuten asiakkaan kanssa on sovittu. Nyt kun ylläpitovastuu siirtyi Hoivatiloille, ylläpidon ja hallinnon tiimit jatkavat tästä. Kuurinkallion palvelukorttelin päiväkoti ja vammaisten henkilöiden asumisyksikkö aloittivat toimintansa elokuussa.
Hoivatilojen Joonas Illikainen toimi Kuurinkallion projektissa hoivapuolen hankemanagerina.
Tulevaisuuden asumisratkaisuja rakennetaan nyt
Suomalaiset haluavat olla ikääntyessäänkin aktiivisesti mukana elämän eri osa-alueilla ja toteuttaa itseään, ei olla vain hoivan kohteena, selvisi Rinnekotien tekemässä kyselyssä. Aktiivinen ikääntyvä väestö ja myös erityisryhmien pidentyneet eliniät kannustavat pohtimaan, millaisia ovat tulevaisuuden asumis- ja hoivakiinteistöt.
Tarvitsemme entistä yksilöllisempiä ja joustavampia ratkaisuja, jotka toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Jo nyt hyvinvointialueiden palveluverkostot elävät mielenkiintoista vaihetta, sillä esimerkiksi osa kiinteistöistä on käymässä tarpeettomiksi joko huonon kuntonsa, sijainnin, työvoimapulan, väestömuutosten tai muuttuneiden palvelutarpeiden vuoksi. Hyvinvointialueiden huono talous on tulppana kehitykselle.
Kiinteistöjen kunnossapidon laiminlyöntien vuoksi maastamme löytyy vielä paljon asumisyksiköitä, jotka eivät täytä nykyvaatimuksia ja ovat kustannustehottomia. Valitettavan paljon on myös pitkäaikaisia laitospaikkoja, joita kunnat eivät ehtineet korvata asumispalveluilla ennen soteuudistusta. Mikäli palveluverkoston uudistusta ei vauhditeta, tingitään jatkossakin etenkin erityisryhmiin kuuluvien ihmisten elämänlaadusta ja turvallisuudesta.
Tarvitaan linjauksia, jotka rohkaisevat myös yksityisiä toimijoita käynnistämään uusia investointeja, joilla asumispalveluverkosto saadaan uudistettua nykyvaatimukset täyttäväksi ja kustannusvaikuttavaksi. Nyt olisi aika vauhdittaa rakennusalaa sekä julkisella että yksityisellä hoivarakentamisella, joka huomioisi varsinkin erityisryhmät.
Samaan aikaan on tärkeää, että myös tulevaisuuden tarpeita kartoitetaan realistisesti ja arvioidaan, minne mitäkin kannattaa
rakentaa. Vaikka ikääntyvät ihmiset tarvitsevat hoivaa, hoitajapulan vuoksi syrjäisimmille alueille ei aivan helposti saada henkilökuntaa, olivatpa rakennukset miten hienoja ja nykyaikaisia tahansa.
Tulevaisuuden tarpeet huomioiden olisi tärkeää myös yhteisesti linjata, mitä on tulevaisuuden kestävä asuminen, johon palvelujenjärjestäjätaho myös sitoutuisi jatkuvan kilpailuttamisen ja säästöjen hakemisen sijaan. Tilojen esteettömyys on ollut pitkään trendi. Nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan tilojen muunneltavuutta, joka on myös vastuullisuutta. Kiinteistöt tulee suunnitella siten, että tilat olisivat helposti muunneltavissa eri asiakasryhmälle tai ettei yksittäisenkään asukkaan tarvitsisi muuttaa pois kotoaan sen vuoksi, ettei hänen apuvälineensä mahdu asuntoon tuentarpeiden muututtua.
Henkilöstöhaasteisiin ratkaisuja voisi tuoda esimerkiksi anonymisoidun kameravalvonnan mahdollistaminen. Kiinteistöjen on tarjottava myös mahdollisuuksia erilaisten toimijoiden yhteistyölle ja osallisuuden kokemusten tarjoamiselle. Tulevaisuuden asumisratkaisujen on oltava entistä joustavampia ja yksilöllisiä tarpeita tukevia.
Leila Rutanen
Johtaja, Rinnekodit Oy
Parempaa elämänlaatua perusparannuksilla ja tekniikalla
Tulevaisuudenkestävä kokonaisuus, jossa yhteisöllisyys on helppoa: peruskorjauksen jälkeen tällainen muodostui Alankomaissa sijaitsevasta De Merenhoef -nimisestä hoivakodista. Aedifica-konserni, johon myös Hoivatilat kuuluu, osti De Merenhoefin muutama vuosi sitten.
Hankinnan jälkeen laadittiin suunnitelma rakennuksen kunnostamiseksi ja parantamiseksi niin, että sen asukkaiden ja henkilökunnan elämänlaatu kohentuisi merkittävästi. Hoivakodin johtaja Martin de Gier ja hoivakodin apteekkipäällikkö Saskia Gentenaar kertovat, että hankkeella on ollut paljon myönteisiä vaikutuksia asukkaiden ja henkilökunnan elämään.
– De Merenhoef remontoitiin perusteellisesti, ja tuloksena on huippuluokkai-
nen hoitolaitos. Rakennus mukautettiin vastaamaan kaikkia uusia lakisääteisiä velvoitteita. Nyt se on taas tulevaisuudenkestävä. Kiinnitimme myös huomiota siihen, miten hoivakodin asukkaat, hoitajat ja lähialueen asukkaat voivat kohdata toisiaan, Martin de Gier kertoo.
Hoivakodin huoneet ovat aiempaa tilavampia, ja myös kylpyhuoneet ovat suurempia ja niissä on korotetut WC-istuimet. Seiniin on lisätty kädensijoja, kynnykset on
poistettu ja ovia on levennetty. Rakennuksessa on myös aiempaa enemmän olohuoneita, joissa ihmiset voivat kokoontua kymmenen henkilön ryhmissä.
– Tällainen olohuone on kohtaamispaikka, mutta se on silti kodinomainen, sillä tilassa on myös keittiö, jota käytetään intiimimpiin illallishetkiin. Lounas tarjoil-
Aedifican asiantuntemuksen ansiosta De Merenhoef -hoivakodissa voidaan keskittyä sen päätehtävään eli laadukkaan hoidon antamiseen, iloitsevat hoivakodin apteekkipäällikkö Saskia Gentenaar ja johtaja Martin de Gier.
Kodinomaisissa olohuoneissa yhdessäolo ja kohtaamiset sujuvat vaivattomasti. Samassa tilassa on myös keittiö.
laan asukkaille suuressa ravintolassa, jonne lähialueen asukkaatkin ovat tervetulleita, de Gier kertoo.
– Käytävissä on nyt ilmastointi, ja meillä on oma fysioterapiahuone. Aiemmin asukkaiden oli mentävä kaupunkiin saadakseen fysioterapiaa. Meillä on myös oma apteekki, joka on varusteltu tarvittavilla ensiaputarvikkeilla.
Älykäs koti
Infrastruktuurin tärkein vaikutus hoivakodin asukkaiden hyvinvointiin on se, että sen ansiosta he voivat jatkaa omannäköistään elämää, Martin de Gier kokee.
– Rakennus on avoin, ja asukkaat voivat liikkua siellä vapaasti. Se on tärkeää, jotta ihminen tuntee itsensä hyvinvoivaksi ja vapaaksi.
De Merenhoefissa etsitään jatkuvasti keinoja, joiden turvin asukkaat pääsisivät nauttimaan mahdollisimman suuresta itsenäisyydestä ja vapaudesta. Se edellyttää aina räätälöintiä.
Tämän takia kaikille asukkaille annetaan ranneke, jossa on heidän hoitotarpeidensa mukaisesti ohjelmoitu henkilökohtainen siru, josta ilmenee, minne he voivat mennä.
Jos dementiaa sairastava henkilö yrittää poistua rakennuksesta, hoitajat voivat puuttua asiaan välittömästi. Huoneissa on myös älyantureita, jotka ilmoittavat, jos joku putoaa yöllä vuoteesta.
Parempaa hoivaa huolia hälventämällä Hoivakodissa päätehtävänä on pitää huolta asukkaista ja seurata heidän hyvinvointiaan. Saskia Gentenaar kiittelee, että Aedifican asiantuntemuksen ansiosta rakennuksen perusparannuksista ei tarvinnut kantaa huolta, vaan pystyttiin keskittymään siihen, mikä on tärkeää: laadukkaan hoivan tarjoamiseen.
– Myös se, että etävalvontajärjestelmän kautta havaittaviin lämmitys- tai valaistushäiriöihin pystytään reagoimaan nopeasti, keventää meidän työkuormaamme. Meidän ei tarvitse tehdä muuta kuin ruuvata paikoilleen uudet valot.
Kaikki tämä edesauttaa myös hoitohenkilökunnan hyvinvointia. Näin De Merenhoefissa voidaan keskittyä entistä paremmin hoivan tarjoamiseen ja asukkaiden elämänlaadun parantamiseen.
Vanhustenhoito uudistuu: lisää hyvinvointia pienen mittakaavan asumisratkaisuilla
Pienen mittakaavan asumisratkaisuihin perustuvat vanhustenhoitolaitokset näyttävät parantavan sekä vanhusten että dementiaa sairastavien elämänlaatua. Tämä tapahtuu tarjoamalla turvallinen ja sosiaalista elämää rikastuttava elinympäristö.
Aedifica-konserni on ottanut käyttöön pieniin hoivayhteisöihin perustuvan konseptin (englanniksi ”care hub”), jonka avulla edistetään yhteisöllisyyttä ja parannetaan asukkaiden hyvinvointia. Konsepti on menestyksekkäästi käytössä useissa Aedifican hoitolaitoksissa Saksassa ja Alankomaissa. Saksassa Weyhen kunnan Seniorenquartier-hoivakorttelissa hyödynnetään hoivayhteisömallia siten, että suuri hoitolaitos on jaettu pienempiin itsenäisiin yhteisöihin.
Jokaiseen yhteisöön kuuluu enintään 12 huoneistoa, jotka yhdistyvät yhteisiin tiloihin eli olohuoneeseen, ruokailutilaan ja puutarhaan terasseineen. Pienen mittakaavan asumisratkaisulla edistetään sosiaalista vuorovaikutusta, sillä asukkaat voivat tehdä arkiaskareita tuttujen ihmisten kanssa. Tämä lisää turvallisuuden tunnetta ja vähentää yksinäisyyttä.
Hoivayhteisömallissa kullakin yhteisöllä on myös oma henkilökuntansa, joka tarjoaa asukkaille ympärivuorokautista hoivaa. Näin synnytetään yksilöllinen ja pandemiaturvallinen asuinympäristö, joka sopii etenkin dementiaa sairastaville. Kuten Weyhen hoitolaitoksen toiminnanharjoittaja on todennut, tällainen asumisratkaisu edistää merkittävästi asukkaiden hyvinvointia lisäämällä tuttuuden ja läheisyyden tunteita, jotka ovat keskeisiä osatekijöitä parhaan mahdollisen hoivan tarjoamisessa.
Meander-konsepti
edesauttaa dementian hoitoa Myös Alankomaissa hoivayhteisökonseptia on kehitetty erityisesti dementian hoitoa varten. Tästä ovat esimerkkeinä
hoitolaitokset, jotka Aedifica on suunnitellut yhdessä hoivapalvelutoimintaa harjoittavan Martha Floran kanssa. Hoivayhteisökonseptia hyödyntävissä hoitolaitoksissa lähestymistapa on saanut innoituksensa niin sanotusta Meander-konseptista, joka perustuu ”hoivasolmuihin”. Hoivasolmuissa asukkaiden omia huoneistoja yhdistävät toisiinsa tilavat yhteiset oleskelutilat, jotka on suunniteltu dementian hoidon tarpeisiin. Jokaiseen hoivasolmuun kuuluu erilaisia tiloja, kuten keittiö, olohuone, kirjasto, työpaja ja puutarha. Näin asukkaita rohkaistaan osallistumaan yhteiseen toimintaan ja edistetään heidän sosiaalista vuorovaikutustaan. Hoitolaitoksissa on yleensä kaksi hoivasolmua, joissa on 12–14 huoneistoa.
Hoivasolmujen suunnittelussa hyödynnetään tieteellistä tutkimusta ja käytännön kokemuksia. Asukkaiden turvallisuuden tunteen parantamiseksi väreihin, valoon, materiaaleihin ja arkkitehtuuriin kiinnitetään erityistä huomiota. Hoivakodin tilat on myös suunniteltu siten, että ne sulautuvat orgaanisesti yhteen. Tilavat ja rauhalliset asuintilat ovat viihtyisiä ja rauhoittavia sekä asukkaiden että henkilökunnan näkökulmasta.
Martha Flora painottaa, että tällä tarkkaan harkitulla suunnittelulla ei vain paranneta merkittävästi asukkaiden elämänlaatua vaan lievitetään myös erityisesti dementiaa sairastavien kokemaa stressiä. Toiminnanharjoittajan mukaan hoivasolmukonsepti hyödyttää myös henkilökuntaa, sillä se motivoi heitä tarjoamaan entistäkin parempaa hoitoa ja olemaan ylpeitä työympäristöstään. Hoivayhteisö- ja hoivasolmukonseptit osoittavat, miten nykyaikaisella arkkitehtisuunnittelulla voidaan edesauttaa dementian hoitoa ja luoda ympäristöjä, jotka parantavat turvallisuutta, vähentävät stressiä ja tarjoavat virikkeitä sekä asukkaille että heidän hoitajilleen.
Kodikasta yhteisöllistä asumista ikäihmisille
Turvallisuus ja kodinomaisuus ovat olleet suunnittelussa etusijalla, kun Keravan Kivisillan asuinalueelle valmistui syyskuussa 2024 Ikifitin Hyvinvointikeskus Finlandia.
Puurakenteinen hyvinvointikeskus tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ikäihmisille sekä yhteisölliseen asumiseen soveltuvia asuntoja. Hyvinvointikeskus Finlandiasta asukkaat saavat itselleen esteettömän, turvallisen ja viihtyisän loppuelämän kodin. Hyvinvointikeskuksessa sijaitsee Hyvinvointikoti Kaino, johon valmistuu 30 ympärivuorokautisen hoivan paikkaa sekä kevyemmän yhteisöllisen asumisen Villa Kaisla, jossa on 29 asuntoa. Kummallakin on omat yhteisölliset tilat asukkaiden käyttöön. Hyvinvointikeskuksen pohjaratkaisu muodostaa suojatun sisäpihan, jonka vehreässä ympäristössä on mukava viettää aikaa. Pihapiiristä löytyvät myös kuntoilulaitteet.
– Yhteisöllistä tilaa on haluttu mahdollisimman paljon, ja muun muassa värivalinnoilla ja yksityiskohdilla tehdään miljööstä lämminhenkinen ja kodikas, kuvailee Ikifitin toimitusjohtaja Leena Laranne
Lähtökohtana turvallisuus
Ikifitin asumispalveluissa korostuu kuntouttavan toiminnan tärkeys, ja Hyvinvointikoti Kainossa asukkaiden tukena ovat omat fysioterapeutit. Mahdollisuus on sekä yksilö- että ryhmäfysioterapiaan. Asukkaiden omia vahvuuksia tuetaan niin, että toimintakyky säilyisi mahdollisimman hyvänä.
Yhteisöllisyys näkyy Hyvinvointikeskus Finlandiassa monenlaisena yhteisenä toimintana, johon myös omaisten ja läheisten on helppoa ottaa osaa.
– Lähtökohtana on aina, että kaikilla asukkailla on turvallinen ja hyvä olo. Ystävät, läheiset ja omaiset ovat meille myös aina tervetulleita. Odotamme innolla, että pääsemme aloittamaan toiminnan Keravalla, kertoo Ikifitin asumispalveluiden vastuualuejohtaja Virve Rantala
Toimintakyvyn tukeminen tärkeää
Ikifit on kotimainen ikäihmisten palveluasumisen ja hoivan ammattilainen sekä kuntoutuksen moniosaaja. Sen kattavaan pal-
Hyvinvointikeskus Finlandia, Kerava
Asiakas
Ikifit
Hyvinvointikoti Kaino
Ympärivuorokautisen hoivan palvelut, 30 paikkaa
Villa Kaisla
Kevyempi yhteisöllinen asuminen, 29 vuokrattavaa asuntoa
Urakoitsija
Welco
Valmistumisaika syyskuu 2024
TEKSTI LAURA HEIKKINEN
Hoivakoti Finlandian yksitasoisen kokonaisuuden tilat ovat avarat ja valoisat. Suojaisassa pihapiirissä on mukava viettää aikaa.
velutarjontaa kuuluvat niin yhteisöllisen asumisen kuin tehostetun ympärivuorokautisen asumisen palvelut ikäihmisille. Ikifitin päätehtävänä on tuottaa laadukasta, kokonaisvaltaista ja yksilöllistä palvelua asiakkailleen.
Ikifitissä työskennellään moniammatillisesti kuntouttavalla työotteella, asiakaslähtöisyyttä, turvallisuutta ja kiireettömyyttä korostaen. Asukkaiden mielenkiinnonkohteita halutaan tukea monipuolisesti, Laranne kertoo. – Hoidettava on meillä aina yksilö. Tuemme sellaisissa asioissa, joissa apua tarvitaan, ja pyrimme siihen, että toiminnallisuus säilyisi. Yhteisöllisyys voi näkyä esimerkiksi siinä, että on yhteistä ulkoilua ja muuta ohjelmaa, suunnitellaan yhdessä koko talon toimintaa, Virve Rantala lisää.
Yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista hoivaa yhdistävä hyvinvointikeskus mahdollistaa sen, että mahdollinen siirtymä yhteisöllisestä asumisesta jatkuvamman tuen piiriin onnistuu vaivattomasti. Tällöin sekä tilat että hoitajat ovat jo tulleet asukkaalle tutuiksi, Laranne sanoo.
– Silloin on syntynyt jo keskinäinen luottamus, mikä on äärimmäisen tärkeää.
Sujuvaa yhteistyötä
Toimivaksi havaittu yhteistyö Hoivatilojen kanssa jatkuu jälleen Hyvinvointikeskus Finlandian myötä. Kyseessä on Ikifitin yhdeksäs hyvinvointikeskus, jossa on niin yhteisöllistä asumista kuin ympärivuorokautista hoivaa.
Hyvinvointikeskus Finlandian hankekehityspäällikkönä Hoivatiloilla toimiva Kati Soini on tyytyväinen hankkeen sujumiseen. Hän on ollut mukana pitämässä huolen muun muassa siitä, että kokonaisuus vastaa Ikifitin toiveita.
– Ikifit on meille aiemmista projekteista mieluisa vuokralainen, jonka kanssa on ollut mukava tehdä töitä myös tässä hankkeessa. Yhteistyö on sujunut todella hienosti. He olivat heti alusta alkaen tyytyväisiä suunnitelmiin, eikä niihin tullut juurikaan muutoksia, Soini kertoo.
Hyvinvointikeskus Finlandian toteutus on sujunut Hoivatilojen kanssa suunnitellusti, Rantala ja Laranne kiittelevät. Yhteistyö on ollut Laranteen mukaan todella vaivatonta.
– Kaikki mitä Hoivatilojen kanssa on sovittu, on myös toteutunut. Uskon luottamuksen olevan molemminpuolista, ja heidän kanssaan on aina mukava toteuttaa hankkeita yhdessä.
Yhteisöllinen asuminen kiinnosti
Hyvinvointikeskus Finlandiaan oli ainutlaatuinen tilaisuus päästä tutustumaan kuluneena kesänä Keravan Uuden ajan rakentamisen festivaalilla eli URF:issa.
Hyvinvointikeskus Finlandiaa esittelivät Keravan Uuden ajan rakentamisen festivaalilla Hoivatiloilta esittelyneuvoja Sofia Fyrstén, hyvinvointikeskuksen tuleva johtaja Emma Heinä, Ikifitin vastuualuejohtaja Virve Rantala sekä Hoivatilojen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Juho Malmi. Malmi kiitteli heidän hyvää tiimiään ja totesi tapahtuman menneen oikein mukavasti.
Kohde herätti festivaalikävijöissä paljon kiinnostusta, kertovat uutta hyvinvointikeskusta festivaalilla esitelleet Hoivatilojen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Juho Malmi sekä messuesittelijänä toiminut Sofia Fyrstén. Moni tahtoi tietää etenkin yhteisöllisestä asumisesta, joka ei konseptina ole vielä kovin tuttu.
– Monelle kävijälle syntyi oivallus kohdetta kiertäessä: ikäihmisen ei tarvitse olla yksinäinen kodissaan tai hoivakodissa, vaan yhteisöllinen asuminen mahdollistaa kanssakäymisen ja rakennuksissa on tiloja, joissa tehdä toisten kanssa asioita, keskustella ja viettää yhdessä aikaa, Malmi ja Fyrstén kuvailevat.
Festivaalilla hyvinvointikeskuksesta esiteltiin ruokasalia, joka toimii myös yhteisöllisenä tilana, sekä mallikalustettua yksiötä ja kaksiota. Näin pystyi konkreet-
tisesti näkemään, millaisista elementeistä yhteisöllinen asuminen muodostuu.
– Sitten kun ihmisille kerrottiin, että sinne tulee myös esimerkiksi yhteisöllinen olohuone ja kuntosali, konsepti alkoi kunnolla aueta. Huoneen lisäksi asukas saa oman kodin jatkeena yhteisölliset tilat, Malmi tähdentää.
Kävijöitä oli kirjaimellisesti vauvasta vaariin, nuorista pariskunnista ja lapsiperheistä iäkkäämpiin festivaalikävijöihin, jotka pohtivat, voisiko Hyvinvointikeskus Finlandia olla heidän tai heidän omaistensa tulevaisuuden koti. Mahdollisuutta tutustua taloon kiiteltiin paljon, ja myös rakennus itsessään sai kehuja.
– Kokonaisuutta pidettiin kodikkaana, ja ruokasaliin sisälle astuessa monen ensimmäinen kommentti oli, että onpa avaraa ja valoisaa. Huoneissa käytetty
murrettu vihreä oli monesta mukavan rauhallinen ja lisäsi asuntojen ja muiden tilojen kodinomaisuutta.
Malmin ja Fyrsténin lisäksi kohdetta oli esittelemässä Ikifitiltä hyvinvointikeskuksen tuleva johtaja Emma Heinä ja Ikifitin asumispalveluiden vastuualuejohtaja Virve Rantala. Näin tutuksi tuli myös Keravalla uusi palveluntarjoaja Ikifit, joka vastaa Hyvinvointikeskus Finlandian toiminnasta. Malmi näkeekin URF-festivaalin kaltaisessa tapahtumassa monia hyviä puolia.
– Asunnoista tehtiin varauksia tapahtuman aikanakin. Tällainen tapahtuma mahdollistaa sen, kun ovet taloon ovat kaksi viikkoa auki ja voi tulla vapaasti katselemaan ja tutustumaan hyvällä fiiliksellä.
Yhteisöllistä asumista Oulun ytimessä
Nonna Luminassa voi nauttia vuokra-asumisesta kodissa, johon saa haluamaansa tukea ja palveluja sekä yhteisöllisyyttä saman katon alta. Nonna Luminassa viihdytään parhaalla paikalla keskustan palvelujen äärellä. ”Ihmisen onni syntyy muista ihmisistä”, sanoo talon johtaja Pauliina Pitkänen.
TEKSTI MARKO SIRVIÖ
Oulun Nonna Lumina on ikäihmisten yhteisöllinen palvelutalo keskellä kaupunkia, parhaalla paikalla keskustan palvelujen äärellä. Talossa asutaan vuokralla kodeissa, jotka on varusteltu esimerkiksi omalla keittiöllä, ja kylpyhuoneissa on huomioitu ikäystävällisyys. Henkilökunta on paikalla päivisin, ja öisin asukkaiden tukena on virtuaalivalvonta yleisissä tiloissa.
– Tämä on välimuotoista asumista, joka tukee ikäihmisten omatoimisuutta ja toimintakykyä, luonnehtii talon johtaja Pauliina Pitkänen
Pitkänen kertoo huomanneensa, että Nonna Luminan tarjoama uudenlainen yhteisöllinen asuminen saatetaan puheissa toisinaan sekoittaa laitoshoitoon: perinteiseen hoivakotiin, jossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden.
– Nonna Luminassa voi nauttia vuokraasumisesta ikiomassa kodissa, johon saa haluamaansa tukea ja palveluja sekä yhteisöllisyyttä saman katon alta. Meidän tiloihin tutustujat usein yllättyvät, kuinka hyvä varustelu täällä on. Asunnot todellakin näyttävät ja tuntuvat ihan oikeilta kodeilta, eivät laitoksen huoneilta.
Asukasdemokratiaa aidossa yhteisössä
Nonna Lumina ei ole perinteistä senioreiden vuokra-asumista tai vain asumisyksikkö vaan aito yhteisö, jonka asukkaat tuntevat toisensa ja viettävät aikaa yhdessä. Asukkaat päättävät asioistaan asukaskokouksissa, ja asukastoiminnasta vastaava yhteisötyöntekijä toimii tärkeässä roolissa yhteisöllisyyden luomisessa. Itsenäistä elämää viettävät voivat hyödyntää helposti ydinkeskustan palveluja, sillä lähellä ovat niin kaupat kuin kulttuuritarjonta. Enemmän tukea tarvitsevien asukkaiden omaiset ovat arvostaneet sitä, että he voivat käydä läheisiensä luona vierailulla keskustassa käydessään ja syödä yhdessä Nonna Luminan lounasravintolassa.
Toiminta tekee yhteisöllisyyden Upouuden rakennuksen puitteet ovat valoisat ja viihtyisät. Omien kotien lisäksi asukkaiden käytössä on yhteiskäyttötiloja ja yhteisöllisiä aktiviteetteja. Lisäksi Nonna Paljetti -lounasravintola palvelee aamupäivisin katutasossa tarjoten maukasta kotiruokaa niin asukkaille kuin
ulkopuolisillekin. Nonna Luminan kahdeksannen kerroksen terassilta avautuu näkymä yli keskustan kattojen.
Saunaa lämmitetään pari kertaa viikossa ja aina muulloinkin, kun joku saunaan haluaa. Talossa on täysin kalustettu ja varustettu vierashuone, jossa läheistään tapaamaan tuleva voi yöpyä edullisesti. Tarjolla on myös lyhytaikaista asumista senioreille, esimerkiksi putkiremontin alta pakenevalle tai vaikka leikkauksesta toipuvalle.
Tilat eivät kuitenkaan tee yhteisöä, Pauliina Pitkänen huomauttaa. Viihtyisät ja toimivat tilat mahdollistavat yhteisöllisyyden, jonka tekee todeksi monimuotoinen toiminta – ja iltapäiväkahvit tunnetusti yhdistävät ja lähentävät. Nonna Luminassa yhteinen tekeminen on asukaslähtöistä, ja Nonna-taloissa palvelulupaus on, että joka päivä tapahtuu.
– Eräs avoimissa ovissa vieraillut ikäihminen muutti lähikunnasta Oulun keskustaan kerrostaloon sillä ajatuksella, että siellä näkee ihmisiä ja pääsee heidän kanssaan tekemisiin. Mutta kahteen vuoteen hän ei tavannut edes seinänaapuriaan. Yhteisöllisyys ei tavallisessa senioritalossa toteutunut, ja siksi hän kiinnostui Nonna Luminan mahdollisuuksista, Pitkänen kertoo.
Yhteisö oman asumisen ja elämän tukena
Ihmisen onni syntyy muista ihmisistä – se on yksi Nonnan ajatusmaailman kiteytyksistä. Talon koteihin onkin muuttanut asukkaita, jotka haluavat yhteisön oman asumisen ja elämän tueksi. Nonna Luminassa viihtyvät hyvinkin itsenäisesti toimivat hyväkuntoiset asukkaat sekä esimerkiksi muistisairaat, jotka kuitenkin pärjäävät ilman ympärivuorokautista hoitoa.
Monelle Nonna Luminan asukkaalle on ollut tärkeää muuttaa vielä silloin, kun voi itse päättää omista asioistaan. He myös ennakoivat tulevan varalle, kun oma kunto joskus heikkenee.
– Tarpeen mukaan voidaan kasvattaa tukipalveluja asukkaan ympärillä sitä mukaa, kun hän tarvitsee niitä, Pauliina Pitkänen huomioi.
Palvelupakettien lisäksi talosta saa kotihoitoa ja kotisairaanhoitoa. Hyvinvointialue on mukana siinä vaiheessa, kun arvioidaan asukkaan palvelutarpeita tai niihin tulee toimintakyvyn muutoksia.
Nonna Luminaan ja sen tarjoamiin yhteisöllisen asumisen palveluihin on mahdollisuus tutustua jokaviikkoisissa avoimissa ovissa, joita pidetään keskiviikkoisin.
Turvakoti Hertta: Turvaa ja toivoa tulevasta
Turvakodit tarjoavat elintärkeää tukea ja suojaa lähisuhdeväkivaltaa kokeneille henkilöille. Merkittävä työ tarvitsee toimintaansa tarkoituksenmukaiset tilat. Pääkaupungin turvakoti ry:n Helsingissä sijaitseva turvakoti Hertta on ollut käytössä nyt puolitoista vuotta. Hoivatilat on turvakotitilojen omistaja ja yhdistyksen vuokranantaja.
TEKSTI LAURA HEIKKINEN
Yhteistyö Hoivatilojen kanssa on ollut erittäin toimivaa ja apua saa pyydettäessä, iloitsee Pääkaupungin turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Karola Grönlund. Hankkeessa on ollut Hoivatiloilta mukana hankekehitys- ja tiimipäällikkö Antti Heiskanen.
Vuonna 1978 perustetulla Pääkaupungin turvakoti ry:llä on turvakoteja Helsingissä ja Espoossa. Turvakodeissa tarjotaan apua akuutteihin lähisuhdeväkivallan tilanteisiin. Asiakkaina on sekä lapsia että aikuisia. Asiakkuus kestää usein päivästä kolmeen viikkoon, riippuen asiakkaan sitoutuneisuudesta ja avun tarpeesta. Kaiken lähtökohtana on, että asiakas tuntee olonsa turvalliseksi, Pääkaupungin turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Karola Grönlund kertoo.
– Meille tullessaan asiakas on kriisissä, joten on tärkeää, että hän saa meillä aivan ensimmäiseksi lepoa turvallisissa olosuhteissa. Kun hän on siihen valmis, hänellä on mahdollisuus puhua työntekijöidemme kanssa omista kokemuksistaan niin, että se hälventää koettua väkivaltaa ja luo toivoa tulevaisuuteen.
Tunnistetaan tosiasia ja tapahtunut, mutta todetaan, että tästä kyetään menemään eteenpäin ja mietitään yhdessä, miten se tapahtuu – tämä on yhdistyksen viesti.
Keskusteluapua ja kohtaamisia
Tärkeässä asemassa turvallisuudentunteen herättämisessä ovat turvakotien ammattitaitoiset työntekijät, joista huokuu, ettei hätää ole.
Turvakotityö on ympärivuorokautista: kaksivuorotyöläiset tekevät työtä, joka tapahtuu asiakkaiden hereillä ollessa. Yötyöntekijät turvaavat yön ja ovat saatavilla sisällä oleville asukkaille sekä ottavat vastaan yöaikaan tulevia uusia asiakkaita. – Turvakodin erilaisissa ryhmissä ohjaajat käyvät keskusteluja asiakkaiden kanssa heidän tilanteeseensa liittyen. On myös kodinhoidollisia tehtäviä. Vastaava sosiaalityöntekijä vastaa henkilöstön johtamisesta, asiakastyöstä ja turvakotityön kehittämisestä. Hän myös suunnittelee asiakkaan tulevaisuutta ja siinä tarvittavia apukeinoja tai mahdollisia aputoimia, Grönlund täsmentää.
Kiitellyt uudet tilat
Asiantuntevan, asiakkaat oikealla tavalla kohtaavan henkilöstön lisäksi turvaa luodaan tilallisilla ja teknisillä ratkaisuilla. Asiakkaat eivät avaa turvakodin ovea, eivätkä he voi päästää ketään sisälle. Turvakodin ovet ovat aina lukossa, ja lähettyvillä olevista kameroista työntekijät pystyvät seuraamaan, kuka oven takana on.
– Tarvittaessa saamme poliisin nopeasti paikalle, mutta onneksi tällaisia tilanteita tulee vain harvoin, Grönlund sanoo.
Hertan tilat sijaitsevat asuinkerrostalon toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Kerrosten asiakastilat ovat keskenään peilikuvat: seitsemän erikokoista huonetta omine saniteettitiloineen, yhteinen keittiö sekä oleskelu- ja leikkitiloja. Omaan huoneeseen voi halutessaan vetäytyä kaikessa rauhassa, mutta niin ikään tärkeää on mahdollisuus yhdessäoloon.
Grönlund kertoo saaneensa kiitosta sekä asiakkailta että henkilökunnalta, että uudet tilat ovat siistit, nykyaikaiset, vastaavat asiakkaiden tarpeisiin ja kunnioittavat heidän yksityisyyttään.
– Hertan tiloissa on erittäin kiitollista, että ne on suunniteltu nimenomaan turvakotitoimintaa varten.
Jalat tukevasti
Herttoniemen maassa
Hertta on yksi kolmesta Pääkaupungin turvakoti ry:n Helsingissä sijaitsevasta turvakodista.
Hertan kohdalla yhdessä Hoivatilojen kanssa toteutettiin pitkälle suunniteltu prosessi, jonka myötä turvakodissa on myös neuvottelu- ja varastotiloja, tilat yhdistyksen hallinnolle sekä henkilöstön taukotilat. Ne ovat olleet Grönlundin mukaan erittäin mieleiset.
– Vuokratilojen saaminen tällaiseen toimintaan, ei vain Helsingissä vaan myös muualla, on erittäin haastavaa. Se, että saimme Hertalle tilat Hoivatilojen kautta, on meille onnistuminen ja turvakotitoimintamme kriittinen menestystekijä. Tuo meille työrauhaa, että jalkamme ovat tukevasti Herttoniemen maassa, Grönlund sanoo.
Kaikki Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakodit ovat yhdistyksen vuokraamia. Hoivatilojen kanssa vuokrasopimukseen sisältyy myös ylläpitopalveluita, minkä Grönlund näkee helpottavan merkittävästi Hertan toimintaa.
– Arvostan sitä, miten hyvä yhteistyösuhde meillä on Hoivatilojen kanssa. Jos minulla on jokin Hertan tiloihin liittyvä pulma, ei tarvitse miettiä, voinko kysyä heitä olemaan avuksi. Hoivatilat on vastannut tarpeisiimme monella tavalla, ja voin luottaa siihen, että kiinteistö pysyy kunnossa.
Paras päiväkoti lasten mittakaavalla
Jokapäiväiset askareet, oppiminen ja leikki sujuvat, kun kokonaisuus on viimeisen päälle mietitty. Hintan uusi, Hoivatilojen vuokramallilla toteutettu päiväkoti on osoittanut huolellisen ja inspiroituneen suunnittelutyön veroiseksi. Päiväkodissa viihtyvät niin lapset kuin aikuiset.
TEKSTI LAURA HEIKKINEN
Oulussa sijaitsevan Hintan asuinalueen uuden päiväkodin toiminta käynnistyi vuoden 2022 alussa. Työntekijät ja lapset ovat saaneet käyttöönsä laadukkaan kokonaisuuden, jossa arki on muodostunut erittäin toimivaksi, hymyilee päiväkodin johtaja Eeva-Liisa Vilmi – Avoin vuorovaikutus toteutuu päiväkodissa hienosti, koska toisten kohtaaminen on helppoa. Päiväkotirakennus ja sen piha-alueet ovat meille iso mahdollistaja päivittäisessä arjessa.
Osallisuus oli päiväkodin suunnitteluvaiheessa vahvassa roolissa, kun Vilmi ja Hintan päiväkodin silloinen varajohtaja Annakaisa Luoma välittivät henkilökunnan ja asiakasperheiden toiveita eteenpäin. Esimerkiksi kovasti toivotut jakotilat ovat päässeet jokapäiväiseen käyttöön ja ne ovat osoittautuneet halutunlaisiksi, Vilmi ja Luoma kertovat. – Meillä on nyt käytössä runsaasti pienryhmätiloja, joiden avulla työn kuormittavuus laskee ja melutaso vähenee. Aiemmin olimme tottuneet isoihin hallimaisiin päiväkotitiloihin, joten ero on suuri.
Hintan päiväkodissa henkilökunta ja lapset on huomioitu jokaista yksityiskohtaa myöten. Tilat on tehty Vilmin mukaan lasten mittakaavalla niin, ettei mikään ole liian isoa. Päivittäistä tekemistä helpottavat monet käytännön ratkaisut, kuten se, että helposti saavutettavia wc-tiloja on tarpeeksi ja aikuisetkin voivat säilyttää vaatteitaan kuraeteisessä. Myös taloteknilliset asiat edesauttavat hyvää arkea. Siitä Vilmi ja Luoma antavat esimerkkinä rakennuksen onnistuneen äänimaailman, joka vaikuttaa myönteisesti erityisesti aistiyliherkkien lasten arkeen. – Uudessa päiväkodissa meillä on hyvä sisäilma, mitä osaamme todellakin arvostaa entisen päiväkodin jälkeen. Ylipäätään kaikki on siistiä ja valoisaa, Vilmi kiittelee kokonaisuutta, jossa Hoivatilat vastaa ylläpidosta.
– Meillä on puhtauspalveluiden ja kiinteistönhuollon osalta Hoivatilojen ylläpitopäällikön kanssa säännölliset palaverit. On hienoa, että tieto kulkee hyvin molemmin puolin.
Monipuolinen piha-alue nousee Hintan päiväkodin henkilökunnan ja lasten puheissa ehdottomaksi suosikiksi. Se onkin tärkeä osa päiväkodin toimintaa.
Hintan uuden päiväkodin hienoa ja tarkoituksenmukaista kokonaisuutta osataan todellakin arvostaa, kertovat Hintan päiväkodin käyttöönottovaiheessa varajohtajana toiminut Annakaisa Luoma ja päiväkodin johtaja Eeva-Liisa Vilmi.
Pienryhmätiloissa työn kuormittavuutta saadaan laskettua ja myös melutaso vähenee. Tämä helpottaa erityisesti aistiherkkien lasten arkea.
Muunneltavuus tärkeää
Hintan päiväkodin rakennusta ympäröi monipuolinen piha-alue leikkipihoineen ja seikkailumetsineen. Eeva-Liisa Vilmi toteaa metsäpihan olevan korvaamattoman hieno ja samalla tärkeä osa päiväkodin toimintaa.
– Lapset ovat rakentaneet sinne kesän jäljiltä oman hienon museon. Pihalla on nyt mukava touhuta kaikenlaista, meillä on kasvamassa siellä herneitä ja porkkanaa.
Juuri piha-alue nouseekin päiväkodin varsinaisten asiantuntijoiden eli lasten suosikiksi, mutta niin myös esimerkiksi jumppasali ja yläkerta. Ne eivät ole monessakaan päiväkodissa yleisiä, Vilmi huomioi. Jo pelkästään portaiden nouseminen yläkertaan voi olla lapsesta hauskan jännittävä kokemus.
– Lapsilla ja henkilökunnalla nousi esiin paljon samoja asioita. Henkilökunta kiittelee lisäksi sitä, että sosiaalitiloja on riittävästi. Päiväkodin ruokasali on heistä erityisen toimiva: siellä aikuinen on oman pienryhmänsä kanssa, jolloin on aidosti ruokailuun keskittymisen rauha.
Hienoon ja toimivaan uuteen päiväkotiin on paljon hakijoita. Tilojen muunneltavuus oli suunnitteluvaiheessa tärkeä osa-alue, mikä on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi.
– Kahdessa vuodessa lasten ikäjakauma on muuttunut ihan toiseen laitaan, joten on tärkeää, että muunneltavuutta on, Annakaisa Luoma sanoo.
Kun Hintan päiväkodin lapsilta kysytään, mikä tekee siitä niin onnistuneen, kertoo vastaus siitä, että kaikki toimii juuri kuten kuuluukin:
– Täällä lapset leikkivät ja saavat kavereita.
Ylläpito:
Vaivatonta ylläpitoa
asiakkaista ja kiinteistöistä välittäen
Hoivatilat vastaa tarvittaessa myös kohteidensa päivittäisestä ylläpidosta. Oulussa vuonna 2020 valmistuneessa Ruiskukan päiväkodissa ylläpito sujuu hyvässä yhteistyössä, toiset huomioiden ja lasten turvallisuus etusijalla.
TEKSTI LAURA HEIKKINEN
Ruiskukan päiväkodin pihalla riittää arkiaamuna vilskettä, kun lapset kirmailevat ulkona omissa touhuissaan. Minitraktorin kuljettama hiekka pöllyää, ilmassa raikaa nauru ja pihan leikkivälineet ovat ahkerassa käytössä.
Päiväkodin johtaja Mervi Niva ja Hoivatilojen ylläpitopäällikkö Marko Takkinen keskustelevat seuraavalle vuodelle budjetoitavista ylläpitoasioista piha-alueeseen liittyen. Tarkastuskäynnille saapunut ISS-palveluiden kiinteistönhoitaja Pentti Uutela on lapsille tuttu. Hän käy Ruiskukan päiväkodissa kiinteistönhuollon osalta noin kaksi kertaa viikossa sekä muulloin aina tarpeen tullen varmistamassa, että kaikki sujuu kuten kuuluu.
Päiväkodissa ylläpidon tehtävät voivat vaihdella palvelupyyntöjen hoitamisesta hiekkalaatikon hiekan vaihtamiseen tai portin korjaamiseen: tilat ja elementit ovat ahkerassa käytössä. Onkin tärkeää, että päiväkotirakennuksen ylläpito tapahtuu ennakoiden ja suunnitellusti pienet asiakkaat huomioiden. Se on yksi Hoivatilojen lähtökohdista kiinteistön ylläpidosta vastaavana tahona.
Kiinteistönhuollon lisäksi Hoivatilojen vastuulle kuuluvat Ruiskukan päiväkodissa muut päivittäiset ylläpitotehtävät, kuten muun muassa palo- ja turvalaitehuollot, ulkoaluehoito sekä siivous. Nämäkin palvelut tuotetaan yhdessä hyvien kumppaneiden kanssa.
– Seuraamme tiiminä myös kiinteistön energiankulutusta ja teemme tarvit-
taessa toimenpiteitä sen parantamiseksi, vaikkemme aina suora energianmaksaja olekaan, Takkinen kertoo ylläpidon työnkuvasta.
Tarkkaa seurantaa ja suunnittelua
Päiväkodin ylläpitoa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä niin pidemmällä tähtäimellä kuin päivittäisessä tekemisessä aina sitä mukaa, kun läpikäytävää ilmenee. Keskusteluyhteydet pidetään hyvänä ja viestien kulku eteenpäin varmistetaan säännöllisillä kiinteistöpalavereilla ja sähköisen huoltokirjan avulla.
– Kiinteistöpalavereissa paikalla ovat kaikki asianomaiset palveluntuottajien edustajista päiväkodin henkilöstöön sekä
Oulun kaupungin tilapalvelujen edustajaan. Siinä katsotaan läpi laatuasioita muun muassa siivouksen- ja kiinteistönhuollon osalta ja vaihdetaan ajankohtaista tietoa puolin ja toisin, Takkinen kertoo käytännöistä.
Kerran vuodessa Hoivatilat suorittaa myös kiinteistön auditoinnin, jossa laadunkartoituksen lisäksi käydään läpi turvallisuuskohtia sekä päivitetään muita tarpeita, mitä tulee kiinteistön elinkaareen ja mahdollisiin remontteihin. Huolellisella suunnittelulla ja budjetoinnilla kokonaisuus pidetään hyvin hallinnassa.
– Marko huomioi täällä käydessään myös todella hyvin, jos jotakin puuttuu tai on korjattavaa. Hiekkalaatikon hiekan vaihtamisen yhteydessä hän esimerkiksi
Sujuva yhteistyö syntyy luottamuksesta ja tekemällä asiat yhdessä, toteavat ISS-palveluiden kiinteistönhoitaja Pentti Uutela, Oulun Ruiskukan päiväkodin johtaja Mervi Niva ja Hoivatilojen ylläpitopäällikkö Marko Takkinen.
totesi, että ulkoleikkivälineiden pintojen maalit alkavat olla jo kuluneet, otetaanpa siis korjauslistalle, päiväkodin johtaja Niva sanoo.
Hyvällä pelisilmällä Kommunikointi Hoivatilojen ja palveluntarjoajan suuntaan on välitöntä ja toimivaa, Mervi Niva kiittää. Ylläpitoon liittyvät ilmoitukset hoituvat Granlund Manager -ohjelmiston kautta, ja Uutela ottaa kiinteistönhoitajana huoltopyynnöt rivakasti hoitaakseen.
– Pentti nappaa huomioitavista asioista todella hyvin kiinni. Se sujuvoittaa myös minun työtäni, sillä joutuisin muutoin käsittelemään paljon työntekijöiltä ja huolta-
jilta tulevia huoltopyyntöjä samasta asiasta, Niva sanoo.
Turvallisuus on lasten kanssa toimiessa erityisen tärkeää, Takkinen ja Uutela toteavat. Olennaista on hoitaa akuutit asiat ripeästi. Esimerkiksi ulkoaluehoitoa tehdään tarpeen mukaan aukioloajan ulkopuolella, ja aina varmistetaan, milloin on sopiva hetki saapua paikalle.
Niva antaa esimerkin Hoivatilojen ylläpidon hyvästä pelisilmästä: palohälytystestaus ja lasten poistumisharjoitukset on sovittu tehtäväksi yhtä aikaa, joten lapset saavat konkreettisesti kuulla hälytyksen.
– Se on onnistunut hyvin ja ollut lapsille kiva kokemus. Samalla me huomaamme paikkoja, joihin hälytys ei niin hyvin kuulu,
ja pystymme tekemään toimenpiteitä. Sekin tuo turvallisuutta.
Sujuva yhteistyö on luottamusta ja yhdessä tekemistä, Takkinen, Uutela ja Niva näkevät. Mahdollisista remonteista sovitaan lasten arki huomioiden, laatua seurataan päivittäin ja yhdessä on sovittu, miten esimerkiksi huoltopyynnöistä ilmoitetaan, jotta kaikki menee mahdollisimman vaivattomasti.
– Kyllä Hoivatilojen ja palveluntarjoajan toiminnasta paistaa halu tehdä asiat hyvin. Asiakkaista ja kiinteistöstä välitetään. Ennakoiden pidetään kiinteistö hyvässä kunnossa, Niva tiivistää.
Satamatien palvelukortteli:
Ikäihmiset, lapset ja koirat yhteisöllisesti samassa korttelissa
Elämäntäyteinen yhdessäolo on tärkeässä asemassa Oulun Toppilansalmeen rakentuvassa Satamatien palvelukorttelissa. Kortteliin tuleva Norlandia Toppilansalmi tarjoaa ikäihmisille sekä ympärivuorokautista palveluasumista että yhteisöllistä asumista. Yhteisöllisyys mahdollistuu monin eri tavoin, huolellisen suunnittelutyön lopputuloksena.
TEKSTI LAURA HEIKKINEN
Palvelukorttelissa asiakkaat kohtaavat keskenään jokapäiväisessä arjessa: niin ikäihmiset, lapset kuin koiratkin. Hoivakodin lisäksi Oulun Toppilansalmessa aloittaa Norlandian koirapäiväkoti sekä lasten päiväkoti, jonka palveluntarjoaja varmistuu myöhemmin.
Yhteisöllisyyteen on kiinnitetty korttelin toimintoja suunnitellessa erityistä huomiota, kertoo Norlandia Caren hoiva-asumisen liiketoimintajohtaja Mira Ruusunen Norlandian muista palvelukortteleista on kerätty henkilökunnalta, asiakkailta ja
omaisilta palautetta siitä, millaiset ratkaisut tukevat eri toimijoiden yhteiseloa. – Olemme selvittäneet, millaiset tilat palvelevat parhaiten ikäihmisten keskinäistä yhteisöllisyyttä mutta myös korttelin kaikkien asiakkaiden eli koirien ja lasten kanssa tehtävää yhteistyötä. Se näkyy meillä tilaratkaisuissa monella tapaa.
Pihat houkuttelevat ulkoilemaan Norlandia Toppilansalmen hoivakotiin tulee 90 paikkaa ympärivuorokautiseen yhteisölliseen palveluasumiseen ja 34 asun-
toa yhteisölliseen asumiseen. Toimintaa on kuudessa kerroksessa niin, että ensimmäisessä kerroksessa ja kuudennessa kerroksessa sijaitsevat yhteistilat, muut kerrokset ovat asuintiloja.
– Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa toiminta on jaettuna kolmeen kerrokseen erillisiin pienempiin soluihin, eli tilat ovat myös siellä hyvin kodinomaiset, Ruusunen sanoo.
Sekä yhteisöllisen että ympärivuorokautisen asumisen kerroksissa on omat turvalliset, aidatut ulkoilupihat. Ruusunen
Satamatien palvelukorttelin sisäpihoilla ulkoilu on helppoa ja turvallista. Viihtyisät keinut ja istutukset kannustavat ulkoiluun.
kuvaa, että sisäpihat on rakennettu kerroksiin niin, että ulkoilu on todella helppoa.
– Ryhmäkodin yhteisestä tilasta pääsee suoraan ulos. Siellä on myös isot ikkunat, joista näkee helposti pihalle, mikä houkuttelee ikääntyneitä lähtemään liikkumaan.
Molemmilla yhteisillä pihoilla on keinuja ja istutuksia, jotka kannustavat mukavaan ajanviettoon ulkona. Yhteisöllisen asumisen sisäpiha on suoraan yhteydessä lasten päiväkodin pihaan. Siitä on helppo kulkea joko suoraan päiväkodin pihan puolelle tai seurata lasten touhuja.
Myös koirapäiväkodin koirat pääsevät ulkoilemaan korttelissa yhteisillä sisäpihoilla, joten koirista pitävät asiakkaat voivat ulkoilla yhdessä niiden kanssa.
– Koirapäiväkodin tilat ovat kuitenkin ykköskerroksessa, millä turvataan, ettei koirien kanssa tarvitse olla tekemisissä, ellei halua, Ruusunen korostaa.
Tutustuminen alkaa päiväkahveista
Yhteisöllinen asuminen on ikäihmiselle varteenotettava vaihtoehto silloin, kun kotona alkaa tuntea olonsa turvattomaksi tai yksinäiseksi, eikä hereillä ollessa pärjää enää täysin ilman henkilökunnan läsnäoloa.
– Niin varmistetaan, että arki on varmasti turvallista. Yhdessäololla on myös iso aktivoiva merkitys, Mira Ruusunen sanoo.
Palvelukorttelin
toimijoiden yhteisestä tekemisestä on tehty jo alustavia suunnitelmia.
Kokemus on opettanut, että yhdessäolo lähtee mukavasti liikkeelle esimerkiksi siten, että ikäihmiset käyvät alkuun päiväkahveilla päiväkodin puolella.
– Se on helppo keino tutustua puolin ja toisin. Lapset taas voivat tulla leikkimään hoivakotiin, jolloin tilat tulevat molemmille asiakasryhmille tutuksi, Ruusunen toteaa.
Toiminta muotoutuu paljon asukkaiden omien toiveiden mukaan. Norlandian Tuusulan palvelukorttelissa, jossa yhteis-
tä arkea on vietetty jo pitkään, lapsilla ja ikäihmisillä on yhteisiä askartelukerhoja ja lukupiirejä. Yhteisillä retkipäivillä käydään makkaranpaistossa tai ihmettelemässä, mitä metsässä tapahtuu. Toisinaan mukaan lähtevät koiratkin, Ruusunen hymyilee.
– Odotamme innolla, mitä kaikkea Oulun palvelukorttelissa tullaan keksimään.
Elämää kuhiseva kortteli
Norlandian toiveet tilojen toteutuksesta ovat sujuneet Hoivatilojen kanssa erittäin hyvin. Keskusteluja on käyty paljon siitä, millaisia yhteisöllisen asumisen tarpeet ovat ja miten toiminnan halutaan arjessa näkyvän.
– Olemme löytäneet yhdessä hyvät ratkaisut. Yhteistyö on ollut hedelmällistä kaikkien osapuolten kesken, Ruusunen sanoo.
Satamatien palvelukorttelista on muotoutumassa aktiivinen kokonaisuus, sillä kortteliin tulee myös muita toimijoita. Ruusunen näkee ikäihmisten kannalta tärkeänä ja mielekkäänä, että alueella on hoivakodin lisäksi muutakin elämää.
– Alakerrassa voi käydä kampaajalla tai jalkahoitajalla tai ravintolassa syömässä. On myös muistisairaalle hyväksi, että on asioita mitä seurata ja mihin osallistua. Menemme näin enemmän sitä kohti, että ikäihmiset ovat osa yhteiskuntaa myös tässä elämänvaiheessaan.
– Olemme kartoittaneet nykyisten palvelukortteliemme hyviä käytänteitä ja hyödyntäneet sitä Norlandia Toppilansalmen suunnittelussa, Norlandia Caren hoiva-asumisen liiketoimintajohtaja Mira Ruusunen kertoo.
Hankekehitys lähtee aina asiakkaan
tarpeista ja tavoitteista
Hankekehityksen ammattilainen tarvitsee työssään verkostoja, alan perusteellista tuntemusta ja kykyä hallita monien ammattilaisten yhteenliittymiä. Hoivatilat erottuu osaamisellaan ja kyvykkyydellään tehdä palvelukortteleita ja muita isoja kokonaisuuksia. Niihin myös hankekehityksessä tähdätään tavoitteellisesti.
TEKSTI MARKO SIRVIÖ
Hoivatilojen hankekehitysosaamisen ytimessä on asiakkaiden ja heidän tarpeidensa syvällinen ymmärtäminen, kiteyttävät hankekehityspäälliköt Antti Heiskanen ja Mikko Yrtti. Jokainen projekti alkaa asiakkaasta: mitä he tarvitsevat, missä he haluavat toimia ja mikä on asiakkaalle mahdollinen kustannustaso.
Ammattitaitoinen hankekehittäjä Hoivatiloilla ymmärtää paitsi yrityksen oman liiketoiminnan myös sen, mitä pitäisi kehittää ja mille on kysyntää.
– Jos Helsingissä päästään kehittämään hanketta, niin aika varmasti on myös asiakkaita. Pienemmillä paikkakunnilla lähtökohtana korostuu se, että kehitetään vain asioita, joille on kysyntää, Heiskanen sanoo.
– Se, että ymmärtää, mitä on kehittämässä, on sinänsä itsestäänselvyys, mutta välillä perusasiat saattavat vauhdissa unohtua. Markkinoilla tapahtuu sitäkin,
Satamatien palvelukortteli Oulun Toppilansalmessa on yksi esimerkki laadukkaasta hanketyöstä, jossa kohde on iso ja haastavakin.
että kehitetään hankkeita kehittämisen vuoksi, mutta asiakastarvetta ei ole, jolloin kehittäminen on turhaa, Yrtti täydentää.
Esimerkkinä Hoivatilojen hankekehittäjien tiimin onnistumisesta Heiskanen mainitsee Vantaalla äskettäin toteutetun kaavamuutosprojektin. Hoivatilat hankki riskillä tontin, jolle ei aluksi ollut selkeää käyttötarkoitusta, mutta siinä nähtiin potentiaalia.
Kaavamuutoksen kautta tontille kehitettiin hoivakiinteistö, joka vastaa asiakkaan tarpeisiin. Projekti ei ollut suoraviivainen, vaan vaati sitkeyttä ja riskinkantokykyä – ominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä maaliin asti etenevässä hankekehitysprosessissa.
Kaavamuutokset ja pitkäaikaiset hankkeet vaativat kärsivällisyyttä ja kykyä hallita riskejä. Tarvitaan hyvää vatsaa ja kahvinkestoa, Heiskanen ja Yrtti naurahtavat.
– Välillä tulee takapakkiakin, mutta sitten vain etsitään uutta reittiä määränpäähän. Usein nämä projektit kestävät vuosia, mutta lopputuloksena on asiakkaan tarpeisiin täydellisesti räätälöity ratkaisu, he jatkavat.
Verkostoja, kumppaneita ja yhteistyötä
Hankekehittäjän työn kuvailu ei ole aivan yksinkertaista, sanovat Antti Heiskanen ja Mikko Yrtti. Hankekehitystä kun voi tehdä monilla eri tavoilla, ja jokainen tekee sitä omista lähtökohdistaan.
Alan johtavana toimijana Hoivatilat erottuu kyvykkyydellään hallita ja tehdä palvelukortteleita ja muita isoja kokonaisuuksia – ja niihin myös tavoitteellisesti tähdätään.
– Pystymme siihen, mihin monet eivät. Meillä on osaamista suunnitella suuria kokonaisuuksia, Heiskanen sanoo.
Kun rakennetaan vaatimuksiltaan ja tavoitteiltaan vaihtelevia projekteja, Hoivatilojen tapaan tehty onnistunut hankekehitys edellyttää tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja oikeiden ihmisten tuntemista.
Hoivatilojen ammattilaiset tuntevat monivaiheisten hankkeiden vaatimat kumppaniverkostot, jotka ulottuvat maanomistajista urakoitsijoihin ja kaavoittajiin sekä arkkitehtitoimistoista kuntien virkamiehiin.
– Omakehitteistä hankekehitystä tehtäessä pitää tietää, kehen olla yhteydessä ja kenellä on tarvittavaa tietoa. Jos vaikka vanhaan ostoskeskukseen halutaan ke-
hittää hoivaa, täytyy hallita monien ammattilaisten yhteenliittymä ja saada heidät puhaltamaan yhteen hiileen, sanoo Yrtti.
Alan monipuolisia ammattilaisia
Antti Heiskanen on toiminut Hoivatiloilla hankekehityspäällikkönä nelisen vuotta. Ennen liittymistään Hoivatilojen tiimiin hän työskenteli 11 vuotta Skanskalla muun muassa tukitoiminnoissa, yksikönvetäjänä ja asuntorakentamisen projektipäällikkönä.
Mikko Yrtti on Hoivatilojen hankekehityspäällikkönä tuoreempi kiinnitys noin vuoden kokemuksellaan. Ennen Hoivatiloja Yrtti teki hankekehitystä sekä rakennusliikkeen että kiinteistösijoitusyhtiön leivissä.
– Sitä ennen vierähti vuosikymmen rakennustyömailla monissa eri tuotannon tehtävissä, Yrtti taustoittaa.
Antti Heiskasen toimiessa takavuosina asuntorakentamisen parissa hankekehittäminen oli hänen mukaansa selkeää: hankit tontin ja mietit siihen talon. Hoivatiloilla kaiken keskiössä on asiakas ja hänelle sopivan hankkeen luominen.
Hankekehitystyötä voi tehdä systemaattisesti, ja sopivia tontteja voi löytää yksinkertaisimmillaan karttoihin ja kaavoihin huolellisesti perehtymällä. Toisaalta hankekehittäjä tarvitsee myös hyvää vainua mahdollisuuksille.
– Onnistumiset perustuvat paljolti ymmärrykseen siitä, missä ovat paikat, joihin asiakas haluaa tulla kiinteistöineen. Pitää olla hereillä, sillä mahdollisuuksia voi ilmetä sieltä täältä ihmisten puheista, myös alan ulkopuolelta.
Antti Heiskanen (vas.) toteaa, että tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa on hankekehitystyössä äärimmäisen tärkeää. Hankkeita ei myöskään tule kehittää vain kehittämisen vuoksi, vaan aina tulee huomioida asiakastarve, Mikko Yrtti (oik.) muistuttaa.
Karhurinteen kotiyhteisö
Uudet tilat ihastuttavat
Hoivatilojen uusi rakennus valmistui luonnonkauniille omakotialueelle Sipoonkorven rajalla. Kotiyhteisö tarjoaa kodin kehitysvammaisille ja muuta laaja-alaista tukea tarvitseville nuorille aikuisille. Karhurinteen palvelutuotannosta vastaa Kehitysvammatuki 57 ry.
TEKSTI MARKO SIRVIÖ
Kehitysvammatuki 57 ry:n palvelujohtaja Elina Raike-Ojanen, toiminnanjohtaja Nina Korventaival ja Karhurinteen kotiyhteisön palveluyksikön johtaja Tiina Toivonen kertovat, että yhdistyksessä oli jo jonkin aikaa etsitty keinoja rakentaa uusi asumisyksikkö pääkaupunkiseudulle helpottamaan asuntojonossa olevien nuorten kehitysvammaisten tilannetta. Nykyisissä yksiköissä asutaan pitkään, ja harvoin vapautuviin paikkoihin olisi paljon tulijoita.
Kumppaniksi haluttiin asiantuntijaorganisaatio tuottamaan rakentaminen niin, ettei yhdistyksen itse tarvitsisi ottaa työlästä vetovastuuta projektista.
Tarpeiden mukainen ratkaisu Karhurinteen kotiyhteisössä on 18 ympärivuorokautisen palveluasumisen asuntoa kolmessa ryhmässä sekä 6 erillisasuntoa itsenäisempää asumista varten. Asukkaat ohjautuvat kotiyhteisöön kaupungin vammaispalveluiden kautta.
Kotiyhteisö toteutettiin Hoivatilojen vuokramallilla, joka vapauttaa tilojen käyttäjien ja asiakkaiden voimavarat omaan työhön, asumiseen, elämään ja harrastuksiin. Hoivatilat hoitaa sopimuksen mukaan kaiken muun aina rakennusluvista kiinteistön ylläpitoon saakka.
– Prosessi on ollut sujuva Hoivatilojen yhteistyökumppanina. Olemme saaneet itse keskittyä omaan substanssiosaamiseemme, kehitysvammapalveluiden toteuttamiseen, Korventaival iloitsee.
Yhdistys arvostaa yhteistyötä Hoivatilojen kanssa:
– Olemme todella tyytyväisiä, kuinka Hoivatilat sai rakennettua kauniit kodit pihapiireineen tälle upealle kallioiselle tontille. Rakennushanke pysyi aikataulussa, eikä meillä ollut epävarmuutta siitä, etteivätkö kodit valmistuisi sovitusti maaliskuussa 2024.
Toiveita on kuunneltu hyvin Yhteistyö oli avainasemassa heti suunnitteluvaiheesta lähtien. Työmaakokoukset koettiin hyväksi tavaksi vaikuttaa onnistuneeseen lopputulokseen. Rakennus-
työmaalla käytiin yhdessä tarkistamassa, onko kaikki kuten pitääkin ja onko tilaajan ja tulevien asukkaiden erityistarpeet osattu huomioida oikein suunnittelussa sekä toteutusvaiheessa.
Raike-Ojanen kertoo, että hankkeen aikana opittiin paljon ja yhdistys sai olla tiiviisti mukana toteutuksessa. Työmaalla tehtyihin huomioihin tartuttiin heti ja yksityiskohtia muutettiin matkan varrella tarpeiden mukaan. Esimerkiksi joitakin käytännön seikkoja, kuten lukituksia, muokattiin ja kehitettiin asukkaille sopiviksi.
– Yksilölliset asukaskuntaan sopivat ratkaisut ovat meidän vahvuutemme ja ammattitaitoamme.
Hyvää ja omannäköistä elämää
Kotiyhteisöstä löytyvät kaikki arjen ja asumisen toiminnot, jotta asukkaiden on helppo olla ja elää kotonaan. Lisäksi he saavat sisustaa ja somistaa valoisat, tilavat ja viihtyisät kotinsa itse.
Yhteisiä tiloja sisustetaan vähitellen yhdessä asukkaiden toiveiden ja mieltymysten pohjalta. Toivosen mukaan esimerkiksi säkkituolit ovat osoittautuneet suosituiksi. Luonnonvalossa kylpevissä tiloissa vietetään vapaa-aikaa, seurustellaan, osallistutaan päivällisen valmistamiseen ja ruokaillaan yhdessä. Hieno sauna lämpiää aina kun asukkaat haluavat saunoa.
Yhdessä hyvä tulee
Toivonen kertoo, että henkilökunnan lisäksi uudet tilat ovat ihastuttaneet tuoreita asukkaita, ja oma asunto onkin otettu välillä vastaan “riemusta kiljuen”. Ystävyyksiäkin on jo ehditty solmia.
Asumisyksiköiden viikoittaisissa asukaspalavereissa asukkaat voivat vaikuttaa yksikön asioihin. Siellä suunnitellaan esimerkiksi tulevan viikon ruokalistaa ja retkiä.
Karhurinteen kotiyhteisö valmistui näyttävälle kallioiselle tontille.
Yhteiset tilat ovat avarat ja valoisat. Säkkituolit ovat osoittautuneet suosituiksi elementeiksi.
Myös ulkona on helppo viihtyä. Patiolle hankittiin kesäksi kalusteet ja grilli, takapihalla on kallioinen luontopolku, vieressä pallokenttä sekä puisto kuntoiluvälineineen, ja läheltä lähtee helppokulkuisia maastopolkuja.
Asukkaat saivat myös keksiä nimet upouusille kotiyhteisöille, joiden väliaikaisina tunnisteina olivat kirjaimet A, B ja C. Lintuaihe sopi kaikkien mielestä hienosti Karhurinnettä ympäröivään luontoon ja maisemiin, jotka ihastuttavat suurien ikkunoiden ansiosta myös sisätiloissa. Yläkerran A-tupa nimettiin Tiitiäisiksi, B-tupa Kuukkeleiksi ja alakerran C-tupa Hippiäisiksi. Asukaskokouksessa päätettiin, että myös erillisasunnot tarvitsevat luontoaiheisen nimen. Ehdotus Ketunpesät hyväksyttiin yksimielisesti.
Asiantuntemusta ja asiantuntijuutta jatkuvasti kehittäen
Hoivatilalainen esittäytyy -sarjassa hoivatilalaiset kertovat itsestään ja työnkuvastaan.
Hallinnon asiantuntija Marianne Nieminen kuvailee monipuolista työtään, jossa tärkeää on kattava yhteistyö asiakkaiden suuntaan sekä vankka asiantuntemus.
TEKSTI LAURA HEIKKINEN
Perheeseeni kuuluu puoliso, kolme teini-ikäistä lasta sekä venäjänspanielin pentu. Vapaa-ajalla vietän aikaa perheeni kanssa ja harrastan myös aktiivisesti urheilua: kuntosalia, polkujuoksua ja talvisin hiihtoa. Erityisesti polkujuoksu on mieluisa laji, jonka olen löytänyt aikuisiällä. Vuosien varrella olen osallistunut useisiin polkujuoksukisoihin ympäri Suomea. Lajissa viehättää omien rajojen testaaminen, kannustava yhteishenki ja luonnonläheisyys.
Koulutukseltani olen liiketalouden tradenomi Oulun seudun ammattikorkeakoulusta. Koulutusvalinta oli selvä jo nuoresta lähtien, ja yläasteella minulla oli omia yrityshaaveitakin tulevaisuudelle. Ne ovat toistaiseksi jääneet vielä haaveeksi, mutta kaupan ala on tuntunut minulle aina omalta. Suuntauduin erityisesti taloushallintoon, koska olen kokenut sen kiinnostavaksi ja itselleni sopivaksi tehtäväksi, jossa vaaditaan tarkkuutta ja täsmällisyyttä.
Olen ollut Hoivatiloilla noin neljä vuotta. Valmistumisen jälkeen työskentelin vuosia oululaisessa perheyrityksessä Antellilla. Tehtäviini kuului monipuoliset taloushallinnon tehtävät ostoja myyntireskontrassa. Kiinteistöala on aina kiinnostanut minua, ja Hoivatiloilla oli sopiva työtehtävä avoinna juuri silloin, kun olin valmis uusiin haasteisiin. Päätökseeni hakea työpaikkaa vaikutti myös, että kyseessä on kasvava, yhteiskunnallisesti merkittävä yritys.
Mitä kaikkea työpäivääsi kuuluu?
Päävastuualueeni on vuokrasopimushallinto ja myyntilaskutus sekä muut vuokrasopimuksiin liittyvät hallinnolliset tehtävät. Käytännössä työpäivät sisältävät monipuolista tekemistä kuten kuukausittainen vuokralaskutus, kiinteistöjen kulujen läpilaskutukset, vuokrasopimusten hallinnointi sekä luotonhallinta. Pidän myös huolta asiakasyhteyksistä laskutuksen ja vuokrasopimushallinnon näkökulmasta. Yhdessä emoyhtiön kollegoiden kanssa kehitämme vuokrasopimushallintoa ja myyntilaskutusprosessia toiminnanohjausjärjestelmässä. Lisäksi työhöni kuuluu liikevaihdon seurannan raportointia emoyhtiölle.
Millaisia erityispiirteitä Hoivatilojen kaltainen palveluyritys asettaa myyntilaskutukselle ja vuokrasopimusten hallinnalle?
Hoivatilojen vuokrakanta on jatkuvasti kasvava, kehittyvä ja monimuotoinen. Se edellyttää sopimusten erityispiirteiden ja -vastuiden hyvää tuntemista, jotta myyntilaskuprosessi voidaan pitää ajantasaisena ja oikeellisena. Lisäksi tärkeää on kehittävä
työskentelyote ja laaja järjestelmäosaaminen, jotta laskutusprosessi palvelee hyvin asiakkaita, muuta taloushallintoa sekä emoyhtiötä. Pidän tärkeänä myös jatkuvaa yhteistyötä asiakkaiden sekä muiden Hoivatilan sisäisten tiimien kanssa. Asiantuntemusta ja asiantuntijuutta vaaditaan.
Millaista yhteistyötä teet?
Myyntilaskutus linkittyy Hoivatiloilla useampaan tiimiin, ja teenkin yhteistyötä monipuolisesti eri tiimien kanssa. Hanketiimin kanssa teen yhteistyötä kohteen luovutushetkellä sekä vuokrakauden aikana, jotta vuokrakausi saadaan laskutuksen näkökulmasta onnistuneesti käyntiin ja jos tulee esimerkiksi sopimusmuutoksia. Vuokralaisille kuuluvien vastuiden osalta olen yhteydessä vuokrasuhteen aikana kiinteistön ylläpitotiimiin ja taloustiimiin. Business Controllerin ja emoyhtiön kanssa teemme liikevaihdon seurantaa ja raportointia.
Miten otat asiakaskokemuksen huomioon työssäsi?
Hoivatiloilla pyritään ylivertaiseen asiakaskokemukseen, mikä vuokrasopimushallinnon näkökulmasta tarkoittaa tietenkin oikeellista ja ajantasaista laskuttamista sekä aktiivista yhteydenpitoa asiakkaisiin ja asiakasystävällistä asennetta. Asiakaslähtöisyys on toiminnan perusta, joten asiakkaiden toiveita kuunnellaan ja mahdolliset ongelmakohdat pyritään ratkaisemaan asiakasta tyydyttävällä tavalla.
Mikä Hoivatiloilla on parasta?
Hyvä yhteishenki ja toimiva tiimityö. Jokaisella on oma vastuualue, mutta ymmärretään, että työtehtävät linkittyvät toisiinsa ja oma tekeminen vaikuttaa myös muiden tekemiseen. Jokainen tekee parhaansa omalla vastuualueellaan ja apua saa aina tarvittaessa muilta. Hoivatiloilla työntekijöihin luotetaan, ja vastuuta saa sen verran kuin sitä on valmis ottamaan.
Mikä sinulle on arvokasta?
Palvelukortteli synnyttää elinvoimaa ja lisää yhteisöllisyyttä.
Hoivatilojen palvelukortteli tuo alueelle esimerkiksi päiväkodin, hoivakodin, kodin, työpaikan tai lähikaupan. Suunnittelemme, toteutamme ja ylläpidämme kohteitamme niin, että kiinteistöissä viihdytään vuosikymmeniä.
Tutustu arvoalueajatteluumme tarkemmin:
