Tarkka kaavakehitys ratkoo tilatarpeita
Vastuullisia valintoja tiedolla johtaen
Helsinkiin uudet hienot päiväkodit
Yhteisöllistä asumista Nonna Luminassa
Ihmiset
Pääkirjoitus
Juhana Saarni
Hoivatilalainen esittäytyy
Portfolio Manager
Tuomas Hulkkonen
”Tämä on minulle käypä juttu”
Hankkeet
Historiallinen varastorakennus muuttui palvelukortteliksi Satamatien palvelukortteli
Vetovoimaiset päiväkotitilat vuokramallilla Käräjätuvantien ja Kutomokujan päiväkodit
Maailmalta
The Mount-hoivakodin uudistus Wargravessa
Tiedolla johtamalla kestäviä valintoja
22 16 3 18 20
Sofia Yli-Huttula viihtyy Nonna Luminassa
14 12 4 26 4 18 12 27 24
Vieraskynä Aleksi Muukkonen 31
Yhteistyöllä juuri oikeanlainen hoivakoti Mainiokoti Lahjaharju
Kuin monta päiväkotia yhdessä Päiväkoti Norlandia Valo
28 30
Kiinteistönhallinta: Laadukasta palvelua varmistamassa
Kaavakehitys vastaa tulevaisuuden tilatarpeisiin
Digitalisaatio ja tekoäly energiajohtamisen työkaluna
Hiilineutraaliustavoitteet näkyvät käytännön tekemisessä
Hoivatilat Oyj on päiväkotien, koulujen, hoivan tilojen ja palvelukortteleiden rakennuttamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen erikoistunut yritys. Hoivatilat on osa Aedifica-konsernia. Ratkaisuja on Hoivatilat Oyj:n asiakaslehti, joka julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Lehti jaetaan Hoivatilojen asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille.
Julkaisija: Hoivatilat Oyj Toimituksen yhteystiedot: Kasarmintie 21, 90130 Oulu • p. 0207 349 100 • asiakaspalvelu@hoivatilat.fi
Päätoimittaja: Juho Malmi Tekstit: Laura Heikkinen, Marko Sirviö
Kannessa: Jari Lehto, Antti Kamutta, Jussi Vikman, Pirita Alarvo, Kari Klemettilä, Pave Mikkola ja Panu Pigg Kuvat: Sami Säily, Henri Luoma, Sami Tirkkonen, Mika Huisman, Temotek Oy, Hoivatilat Oyj Ulkoasu ja taitto: Mint Company Paino: PunaMusta Painosmäärä: 1 300 kpl • ISSN 2489-2785
Osoitteenmuutokset: asiakaspalvelu@hoivatilat.fi Osoiterekisterilähde: Hoivatilojen asiakas- ja yhteystietorekisteri
Vakautta ja vastuunkantoa!
Viimeiset pari vuotta olemme eläneet monien maailmanlaajuisten kriisien sävyttämää aikaa. Suurien muutosten ja epävarmuuden keskellä meillä ihmisillä on varmasti aika universaali taipumus etsiä turvaa ja vakautta.
Tämä perustarve ei ole vieras myöskään yrityksille ja yhteisöille. Terveellä tavalla ajateltu riskienhallinta on elämisen perusehto ja elintärkeä osa yksilöiden ja yritysten pitkäjänteistä tekemistä. Ammattimaisesti toimiva yritys osaa hallita sopivasti riskejä, mutta katsoa myös rohkeasti eteenpäin ja luottaa tulevaan.
Hoivatilat perustettiin 15 vuotta sitten ratkaisemaan vuokramallilla kuntien, kaupunkien ja yksityisten palveluntuottajien tilahaasteita sivistys- ja sote-segmentissä. Hoivatilojen perustehtävä rakennuttaa, rahoittaa, vuokrata ja jäädä pitkäaikaiseksi omistajaksi toteuttamiinsa kiinteistöihin oli silloin ja on edelleen sama.
Keskeisin vuosien tuoma muutos on, että uuden luomisen lisäksi olemme nykyisin yksi suurimpia palvelukiinteistöjen omistajia Suomessa. Hallinnoimme ja ylläpidämme merkittävää määrää suomalaisia päiväkoteja, kouluja sekä hoivarakennuksia ja vastaamme, että niissä toimivilla ihmisillä on käytössään terveelliset ja turvalliset tilat. Pitkäjänteisenä toimijana rakennuttamisesta omistamiseen saakka keräämme aina sitä satoa, jota aiempina vuosina kylvämme. Hoivatilojen tavassa toimia toteutuu hyvin ideologia, että kun tekee itselle, tulee tehtyä hyvin.
Roolimme tuo mukanaan myös vastuun hyvinä ja huonoina aikoina. Luotettavuuden lisäksi vakaalla yrityksellä on perustehtävän ohella kykyä ja mahdollisuus kantaa yhteiskuntavastuuta. Kiinteistötoimialaan kohdistuu kansainvälisesti merkittäviä odotuksia ympäristöasioissa. Olen ylpeä, että olemme luotettava kumppani asiakkaillemme sekä kumppaneillemme uuden luomisessa ja edistämme kansainvälisiä vastuullisuustavoitteita.
Yksi vakaan ja pitkäjänteisen tekemisen tärkeimpiä kulmakiviä on ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Ammattimaisuus ja terve yrityskulttuuri näkyvät luotettavana ja ennustettavana tapana toimia sekä onnistuneena yhteistyönä. Hyvää yrityskulttuuria ei voi kopioida, sillä se syntyy ihmisten asenteista ja näkyy arjen teoissa, myös muutoksissa ja haasteissa. Terveessä yrityskulttuurissa yritys ja työntekijä ymmärtävät molemmat oikealla tavalla oman vastuunsa.
Yrityksen luotettavuutta ja hyvää yrityskulttuuria yhdistää sama asia – kumpaakaan ei ole mahdollista rakentaa hetkessä ja molemmat tarvitsevat toisia. Molemmat syntyvät johdonmukaisesta, arvolähtöisestä tekemisestä, jota tulee rakentaa systemaattisesti ja vaalia viisaasti.
Hyvää alkanutta vuotta 2025!
Juhana Saarni kiinteistöjohtaja
Historiallinen varastorakennus muuntui palvelukortteliksi
Ainutlaatuisessa K21-hankkeessa historiallinen varastorakennus on muuntunut Oulussa monipuoliseksi ja korkeatasoiseksi Satamatien palvelukortteliksi, joka tarjoaa hoivaa, palveluja, työpaikkoja ja omistusasumista. Ensimmäiset toimijat aloittivat uusissa laadukkaissa tiloissa tammikuussa 2025.
Satamatien palvelukortteli lisää Oulun Toppilansalmen elinvoimaa tuomalla alueelle ikäihmisten hoivakodin, lasten ja koirien päiväkodit, kuntosalin, asuntoja sekä kolme liiketilaa. Kaikki löytyy saman katon alta, mikä edesauttaa korttelin asukkaiden ja siellä vierailevien sujuvaa ja toimivaa arkea.
Palvelukortteli sijaitsee Oulun keskustan lähellä helposti saavutettavalla alueella, jota kehitetään kaiken aikaa voimakkaasti. 110 metriä pitkän rakennuksen kokonaislaajuus on 10 600 kerrosneliötä. Tiloja ja toimintoja jaottelemalla mittakaavasta on saatu käyttäjille ihanteellinen.
Vuonna 2023 alkanutta suurprojektia on ajanut tekijöittensä tarkka visio, jolla halutaan vastata erityisesti ikäihmisten asumis- ja hoivapalveluiden voimakkaasti kasvavaan tarpeeseen. Samalla hankkeessa on kunnioitettu suojellun varastorakennuksen historiaa.
Hoivatilat on toiminut palvelukorttelin rakennuttajana ja kehittäjänä ja jää pitkäaikaiseksi kiinteistön omistajaksi. Hoivatilojen lisäksi hankkeen toteutuksessa ovat olleet mukana pääurakoitsija Temotek ja kohteen suunnittelusta vastannut PAVE Arkkitehdit. Laadukas yhteistyö ja vahva keskinäinen luottamus ovat olleet ratkaisevan tärkeitä onnistuneen lopputuloksen saavuttamisessa.
Hoivatilojen hankepäällikkö Panu Pigg toteaa, että Satamatien palvelukorttelin kohdalla on voinut selvästi havaita, miten suurella innolla kaikki yhteistyötahot ovat olleet mukana sen toteutuksessa. Kyseessä on niin Oulun kaupungille kuin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle merkittävä kokonaisuus.
Toppilansalmen alueella, tarkemmin sanoen Hietasaaren, Toppilansaaren ja Toppilan alueilla asuntotuotanto on kehittynyt voimakkaasti kuluneen 20 vuoden aikana ja tulee kehittymään jatkossakin. Palveluita alueella on kuitenkin ollut toistaiseksi niukasti.
– Satamatien palvelukorttelilla on Toppilansalmeen paljon positiivisia vaikutuksia niin kaupunkikuvallisesti, kulttuurihistoriallisesti kuin palveluverkonkin kannalta, Pigg sanoo.
Norlandia Toppilansalmen toiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin uusissa hienoissa tiloissa, toteavat Norlandia Hoivan hoivaasumisen liiketoimintajajohtaja Mira Ruusunen ja hoivakodin johtaja Pirita Alarvo.
Arki alkoi upeissa tiloissa Norlandia Toppilansalmessa ikäihmiset asuvat laadukkaassa, turvallisessa ja viihtyisässä uudessa hoivakodissa, jossa pääsee osaksi korttelin elämää. Norlandia Hoiva tuottaa hoivakodissa sekä ympärivuorokautista palveluasumista että yhteisöllistä asumista.
Ensimmäiset asukkaat muuttivat hoivakotiin vuoden 2025 tammikuun loppupuolella. Hoivakodin johtaja Pirita Alarvon hymy on herkässä hänen kertoessaan, miten mukavasti toiminta on lähtenyt käyntiin.
– Mikä tässä on ollut asettuessa, kun meillä on niin upeat uudet tilat ja mahtava henkilökunta. Töihin on ollut todella paljon halukkaita, ja olemme saaneet valita heti alkuun parhaan mahdollisen tiimin pitämään asukkaistamme huolta.
Norlandian Toppilansalmi-korttelissa ympärivuorokautiseen palveluasumiseen on käytössä 90 paikkaa, ja yhteisölliseen asumiseen on 34 asuntoa. Toimintaa
on kuudessa kerroksessa: yhteistilat sijaitsevat ensimmäisessä ja kuudennessa kerroksessa, minkä lisäksi kuudennessa kerroksessa on yhteisöllisen asumisen asuntoja. Myös muut kerrokset ovat asuintiloja. Toteutuksessa on kuunneltu Norlandia Caren henkilökunnan ja asiakkaiden kokemuksia ja toiveita.
– Näkee, että tämä paikka on suunniteltu nimenomaan meidän toimintaamme varten. On hienoa, että esimerkiksi ympärivuorokautisen asumisen paikat on jaettu pienempiin 15 hengen soluihin niin, että mukana on aina yhteinen keittiö ja olohuone. Se tuo mukaan hyvää kodikkuutta, Alarvo sanoo.
Hoivakodin onnistuneen toteutuksen allekirjoittaa myös Norlandia Hoivan hoiva-asumisen liiketoimintajohtaja Mira Ruusunen. Norlandialla ollaan hänen mukaansa tyytyväisiä, että lopputuloksena on saatu näin hieno uusi hoivakoti.
– Erityisesti asuinkerroksissa ollaan onnistuttu siinä, että lähestulkoon jokaiseen
toiveeseen tai tarpeeseen on päästy vaikuttamaan ja löydetty yhdessä hyviä ratkaisuja, Ruusunen sanoo.
Ruusunen kiittelee avaria ja isoja asukkaiden yhteistiloja sekä sitä, että samassa yhteydessä on henkilöstön taukotila. Myös kokonaisuuden värimaailma on onnistunut, mikä tukee muistisairaiden arkea. Henkilökunta on kiitellyt tilojen selkeyttä.
– Uusissa tiloissa on paljon sekä isomman mittakaavan valintoja että pienempiä yksityiskohtia, jotka muodostavat toimivan kokonaisuuden. Hanke on ollut valtavan iso, ja olemme iloisia Hoivatilojen kanssa tehdystä yhteistyöstä. Keskustelemalla löytyivät hyvät ratkaisut.
Norlandia Hoiva ja Hoivatilat ovat tehneet yhteistyötä jo useiden yhteisten hankkeiden verran. Satamatien palvelukorttelissa Hoivatilat vastaa Norlandialle ensimmäistä kertaa myös hoivakodin kiinteistönhuollosta ja ylläpidosta.
– Siinäkin heidän kanssaan tehty yhteistyö on ollut sujuvaa, Ruusunen sanoo.
Kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä
Elämäntäyteinen yhdessäolo on Norlandia Toppilansalmessa olennaisessa asemassa. Yhteisöllisyys näkyy hoivakodin jokapäiväisessä toiminnassa sekä siinä, että korttelissa myöhemmin aloittavan lasten päiväkodin ja Norlandia Caren ylläpitämän koirapäiväkodin kanssa tullaan tekemään tiivistä yhteistyötä. Se tuo ikäihmisten arkeen merkityksellisyyttä ja mukavia kohtaamisia.
– Erityisesti lasten päiväkodin kanssa tehtävä yhteistyö tulee olemaan meillä suuressa roolissa, kunhan päiväkodin toiminta käynnistyy. Monelle ikäihmiselle pelkkä lapsen näkeminen koskettaa. Odotan yhteistä tekemistä innolla ja toivon, että se tulee olemaan viikoittaista, Alarvo sanoo.
Mira Ruusunen painottaa, että hoivakodissa asuminen on aivan erilaista silloin, kun arkeen kuuluu lapsia ja koiria sekä yhteisen korttelin tarjoamia palveluita. Ikääntyville on merkityksellistä saada kokemus, että he ovat edelleen osa yhteiskuntaa ja ympäristöä. Norlandia Toppilansalmessa ei tarvitse eristäytyä muusta maailmasta. – Haluamme, että hoivakodin asukkailla on omassa kodissaan ja lähiympäristössä mielekästä tekemistä. Koirat ja lapset ovat mikä parhain motivaatio vaikkapa ulkoiluun. Tällaiset asiat lisäävät asukkaiden aktiivisuutta, kun on yhteistä puuhattavaa ja seurattavaa.
Yhteisöllisen asumisen sisäpiha on suoraan yhteydessä lasten päiväkodin pihaan. Siitä tulee olemaan helppo kulkea joko suoraan päiväkodin pihan puolelle tai seurata lasten touhuja. Myös koirapäiväkodin asukit pääsevät ulkoilemaan korttelissa yhteisillä sisäpihoilla, joten koirista pitävät asiakkaat voivat ulkoilla yhdessä niiden kanssa. Koirien päiväkoti aloittaa toimintansa 2025 huhtikuussa.
Ruususen mukaan Norlandia Toppilansalmen yhteisöllisyys on herättänyt Oulussa paljon kiinnostusta ja positiivista ihmetystä. Alarvo sanoo, että on ollut hänen monen vuoden haaveensa päästä käynnistämään Norlandia Toppilansalmen kaltaisen hienon uuden hoivakodin toimintaa. – Ensimmäiset asukkaat ovat pitäneet uudesta kodistaan, ja minulla on ollut omaisten kanssa tosi ihania kohtaamisia. Jos hoivakotiin tulee palvelusetelipäätöksellä, niin se on erityisesti monelle odotettu asia ja helpotus, kun löytyy juuri so-
piva hoivakoti, jonne ikäihmisen on hyvä muuttaa asumaan. Minuun voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä, jos herää kysymyksiä.
Päiväkoti elävöittää korttelia
Lasten päiväkodin on määrä aloittaa toimintansa Toppilansalmen palvelukorttelin länsipäädyssä vuoden 2025 elokuussa. Se on 4-ryhmäinen ja suunniteltu 75 lapselle niin, että yksi ryhmistä on pienempi 3-vuotiaiden ryhmä ja kolme isompien lasten ryhmää. Päiväkodin palveluntarjoaja tarkentuu myöhemmin. – Kyseessä on mielenkiintoinen, tällaiseen korttelihankkeeseen hyvin sopiva kaksitasoratkaisu, jossa alakerrassa on monitoimi- ja huoltotilaa sekä hissi esteettömään käyntiin. Päiväkodin pääsisäänkäynti sijaitsee toisessa kerroksessa, jonne kulku tapahtuu rakennuksen päädyssä olevien ulkoportaiden kautta, Panu Pigg kertoo.
Toisen kerroksen viihtyisä leikkipiha sijaitsee parkkipaikan päällä olevalla pihakannella, josta avautuu hieno näkymä puistoalueelle. Lasten turvallisuus ja käytännön ratkaisut on otettu suunnittelussa tarkkaan huomioon.
– Olosuhteet on katsottu kuntoon niin lapsille, heidän vanhemmilleen kuin henkilökunnallekin. Päiväkodin omat saattoparkit rakennuksen päässä mahdollistavat vanhempien ja lasten sujuvan ja turvallisen saapumisen päiväkotiin, Pigg huomioi.
Ruususen ja Alarvon tavoin Pigg näkee päiväkodin palvelukorttelille erittäin mer-
kittävänä. Se elävöittää kokonaisuutta, ja päiväkodilla on hoivakodin lisäksi merkitystä myös potentiaalisille asunnonostajille.
– Tällä tavoin Satamatien palvelukortteli kokoaa hyvin yhteen eri ikäryhmiä. Se on ollut alun alkaenkin hankkeen suunnittelussa yksi lähtökohta.
Asuntoja upealla näkymällä
Palvelukorttelista löytyy Temotekin 14 uniikkia omistusasuntoa, joissa pääsee asumaan korkealaatuisesti pienessä taloyhtiössä. Asunnot sijaitsevat rakennuksen luoteispäädyssä 3.–7. kerroksessa, ja niistä avautuu ilta-auringon valaisema näkymä kauniille ulapalle.
– Asuntojen näköala on vakuuttanut kaikki kävijät. Sen voi ehdottomasti nostaa yhdeksi erityispiirteeksi, mainitsee Temotekin toimitusjohtaja Antti Kamutta Osassa huoneistoissa on kahden kerroksen ratkaisu, joka mahdollistaa korkeat oleskelutilat. Huoneistojen koot vaihtelevat 57,5 neliömetrin kolmen huoneen asunnosta aina 145,5 neliömetrin viiden huoneen ja keittiön asuntoon.
Yksi palvelukorttelissa asumisen eduista on, että kaikki tarvittava on lähellä samassa korttelissa.
Satamatien palvelukortteli on toteutettu vankalla asiantuntemuksella. Kuvassa hankkeessa tiiviisti mukana olleet Hoivatilojen hankekehityksestä ja asiakkuuksista vastaava johtaja Jussi Vikman, PAVE Arkkitehtien toimitusjohtaja, luova johtaja Pave Mikkonen ja Temotekin toimitusjohtaja Antti Kamutta.
14 kodin taloyhtiöstä on mahdollisuus muodostua pieni ja turvallinen yhteisö.
–Asukkaiden on helppo tutustua toisiinsa, mikä edistää yhteisöllisempää ja samalla turvallisempaa asumista. Asioista voidaan päättää aidosti porukalla.
Suojaisa kolmannen kerroksen sisäpiha on kaikkien asukkaiden käytössä, ja siellä voi järjestää erilaisia tapahtumia. Kamutta kokeekin, että yhteisöllisyyden ajatus kulkee läpi koko Satamatien palvelukiinteistön.
– Kyseessä on ollut todella mielenkiintoinen hanke. Se on ollut vaativa ja aikataulu oli tiukka, mutta on ollut hieno kokemus olla mukana luomassa näin ainutlaatuista kokonaisuutta Ouluun. Tällaisen mittaluokan projektissa on ollut erityisen tärkeää, että yhteistyö kaikkien osapuolten välillä on sujunut koko ajan saumattomasti, Kamutta toteaa.
Satamatien palvelukorttelin asunnot valmistuvat vuoden 2025 toukokuun alkuun mennessä.
Palvelukorttelin ensimmäiseen kerrokseen tulee kolme liikehuoneistoa, jotka tuovat korttelin asukkaille palveluja ja liikkeisiin asiakasvirtaa.
Houkuttelevia liiketiloja
Satamatien palvelukorttelin ensimmäiseen kerrokseen tulee kolme liikehuoneistoa, joista yksi on kaavoitettu päivittäistavarakaupan tilaksi. Kaksi pienempää liiketilaa sopivat esimerkiksi kahvila- tai kampaamotoiminnan pyörittämiseen.
– Kaikkiin kolmeen liiketilaan on kävelyreitin varrelta helppo pääsy. Siitä muodostuu kokonaisuus, joka varmasti kokoaa ihmisiä paikalle palvelukorttelin asukkaista ohikulkijoihin. Sitä kautta ympäristö on hyvin houkutteleva liiketiloja ajatellen, Pigg toteaa.
Liiketilat tulevat elävöittämään entisestään palvelukorttelin
monipuolista kokonaisuutta.
Toimijat taas saavat Norlandia Toppilansalmen hoivakodin ja asuntojen myötä jo valmiiksi vankan asiakaspohjan.
– Myös yläkerran kuntosali tuo jatkuvaa asiakasvirtaa. Hoivakodissa vierailevat omaiset taas haluavat varmasti nauttia palveluista, jos kortteliin tulisi vaikkapa kahvila.
Kun tilat täyttävät kaikki toiveet Kuntokeskus Liikun avajaisia vietettiin Satamatien palvelukorttelissa loppiaisena 2025. Liikuntatilojen korkeaa tasoa ja kohtuullista hintaa arvostaville aktiivisille ihmisille tarkoitettu Liikku tarjoaa eri puolilla Suomea monipuoliset puitteet kuntosaliharjoittelulle.
Liikun perustaja, omistaja ja toimitusjohtaja Johanna Riihijärvi on hyvin tyytyväinen uutuuttaan hohteleviin tiloihin Toppilansalmessa.
– Nämä uudet tilammehan ovat aivan ihanat. Täällä tuoksuu uudelta, ja kaikki on rakennettu juuri meidän toimintaamme ja
asiakkaitamme varten. Pystyimme toteuttamaan Liikun konseptin näissä tiloissa oikein hyvin, Riihijärvi iloitsee.
Usein uusi kuntokeskus rakennetaan olemassa oleviin tiloihin, ja vaikka ne ovat kaikki erilaisia, kokonaisuus suunnitellaan konseptin mukaisesti mahdollisimman samanlaiseksi kaikkialla. Satamatien Liikku päästiin poikkeuksellisesti suunnittelemaan ja toteuttamaan alusta alkaen uusiin tiloihin, mistä oli paljon hyötyä.
Kuntokeskuksen tilat ovat väljät ja hyvin toimivat. Erityisen onnistuneena Riihijärvi pitää vapaapainoaluetta. Hän uskoo, että omassa rauhallisessa nurkassaan sijaitseva vapaan liikkeen ja venyttelyn alue ilahduttaa varmasti monia kuntoilijoita.
– On tärkeää, että kuntosalitila on kokonaisuudessaan hyvin haltuun otettavissa. Avarissa tiloissa näkee helposti, ketä siellä on ja mitä salissa tapahtuu. Pukuhuoneille ja kaikille eri toiminnoille on selkeät omat alueet. Niiden kaikkien pitää löytyä, ja täältä ne löytyvät.
Kuntokeskus on avoinna päivittäin aamuvarhaisesta iltamyöhään. Riihijärvi uskoo, että Liikun alapuolelle suunnitteilla oleva päivittäistavarakauppa on iso plussa asiakkaille.
– Ihmiset kokevat kauhean kätevänä sen, että voivat tulla ensin meillä kuntoilemaan, käydä sitten näppärästi kaupassa ja jatkaa siitä suoraan kotiin.
Kuntokeskus Liikku on lähtöisin Oulusta. Ensimmäinen Liikku perustettiin Limingantullin Alasintielle vuonna 2010, ja sen jälkeen kaupunkiin on avattu kolme lisää. Riihijärvi toteaa, että kun eteen tuli mahdollisuus avata uusi kuntokeskus Toppilansalmeen, oli selvää, että sijainti kiehtoi.
– Alue on kasvanut viime vuosina paljon ja kasvaa koko ajan lisää. Uskomme, että täällä on meidän näköistämme asiakaskuntaa ja täydennämme hyvin palvelutarjontaa sopivassa sijainnissa. Todennäköisesti suurin osa kävijöistämme tulee ihan kävelymatkan päästä.
Toppilansalmessa kiehtoi erityisesti sen sijainti, kertoo Liikun perustaja, omistaja ja toimitusjohtaja Johanna Riihijärvi.
Satamatie Liikun avarissa tiloissa näkee helposti, mitä salissa tapahtuu..
The Mount -hoivakodin uudistus Wargravessa
Uudistuksilla täyteen potentiaaliin
Tällä hetkellä The Mount on vilkas rakennustyömaa. Aedifica on työskennellyt kolmen kumppanin kanssa yli kaksi vuotta tavoitteenaan uudistaa vanhentunut rakennus nykyaikaiseksi hoivakodiksi. Nyt rakennustyöt ovat vihdoin alkaneet. Vuoden 2026 puolivälissä uusi hoivakoti avaa ovensa ja toivottaa tervetulleeksi 65 asukasta.
Hoivakodin suunnittelussa on panostettu siihen, että rakennus edistää asukkaiden hyvinvointia ja integroituu paikallisyhteisöön. William Selby, Aedifican Iso-Britannian omaisuus- ja sijoitusjohtaja, esittelee projektia ja antaa ennakkokatsauksen.
– Vanha rakennus ei ollut täyttänyt nykyaikaisia standardeja pitkään aikaan ennen sen purkamista. Kun aloimme miettiä, mitä kiinteistölle pitäisi tehdä, kävi nopeasti selväksi, että se ansaitsi enemmän kuin pelkän kunnostuksen, kertoo Selby, joka on johtanut projektia Aedificassa vuodesta 2022.
Hoivakoti sijaitsee Wargravessa, varakkaassa kylässä lähellä Henly on Thamesia vain 20 kilometrin päässä Lontoosta, ja siellä on kasvavaa kysyntää ikäihmisille suunnatuille hoivakiinteistöille. Kiinteistön täyden arvopotentiaalin hyödyntämiseksi päätettiin tehdä yhteistyötä kokeneen huippuoperaattorin Hamberley Care Homesin kanssa ja kaksinkertaistaa hoivakodin kapasiteetti 65 asukkaaseen.
– Tavoitteenamme oli uudistaa The Mount yhdeksi nykyaikaisimmista rakennuksistamme. Siksi valitsimme tilavamman ja kestävämmän uuden rakennuksen, Selby sanoo.
Valinnan jälkeen alkoivat työt: liiketoimintasuunnitelman laatiminen, viranomaisten kanssa asioiminen, lupien hakeminen, paikallisten asukkaiden tiedottaminen ja tietenkin oikeiden kumppaneiden huolellinen valinta, jotta projekti voitaisiin toteuttaa Aedifican vision mukaisesti heidän erityisosaamisensa mukaan.
Hoiva-operaattori Hamberley Care Homesin lisäksi projektiin osallistuvat FED 3 Project Managers, Pozzoni-arkkitehdit – hoivakotien suunnittelun asiantuntijat – ja Lawrence Baker Construction, urakoitsija, joka on jo toteuttanut useita Aedifican hoivakoteja.
Tulevaisuudenkestävä ja energiatehokas
Projekti on Aedifican kolmas yhteistyö Hamberleyn kanssa. Hoivaoperaattorilla on hallinnassaan 22 hoivakotia, ja se tuo mukanaan laajan tietämyksen ja kokemuksen asukkaiden tarpeista ja toiveista. Hamberleylla on luotu yksityiskohtainen toimintakäsikirja, joka keskittyy ikäihmisten hyvinvointiin huoneiden koosta ja toimintatiloista helppokäyttöiseen teknologiaan, valokatkaisijoiden korkeuteen ja jopa nojatuolien väriin. Mikään ei ole sattumanvaraista, jotta voidaan varmistaa paras mahdollinen hoito ja maksimaalinen yksilön vapaus.
Mukavuuksiin kuuluu avoin kahvila ja vastaanotto, elokuvateatteri, kampaamo, yksityinen ruokasali, baari ja toimintatila. Ulkotiloissa on tilaa kaikenlaisille aktiviteeteille: asukkaat voivat kävellä puutarhassa, kuntoilla tai vain istua alas juttelemaan tai piknikille. – Kuuntelimme ja tarkastelimme suunnitelmaa yhdessä Hamberleyn kanssa. Kiinteistökehityksen kokemuksemme avulla, erityisesti energiatehokkaiden projektien osalta, työskentelimme yhteistyössä huomioiden rakennusvaiheen aikana hoivakodin mukavuudet ja samalla myös taloudellisuuden, Selby toteaa.
Hoivakoti muuttuu tulevaisuudenkestäväksi kaikilta osin. Se täyttää korkeimmat standardit paitsi hoidon ja mukavuuden, myös vastuullisuuden osalta. Rakennus varustetaan energiatehokkailla järjestelmillä: ilmalämpöpumput tarjoavat vastuullista, täysin sähköistä lämmitystä, kun taas laajat katolla olevat aurinkopaneelit tuottavat rakennukselle uusiutuvaa energiaa.
Yhteisöä osallistaen
Tarkkaan tehtyjä suunnitelmia noudatetaan nyt viimeistä yksityiskohtaa myöten innokkaan rakennustyömaan johtajan Matthew Tuckerin toimesta.
– Hoivakodissa on tilavat käytävät, runsaasti säilytystilaa, esteettömät tilat, erilaisia sosiaalisia alueita ja jopa Covid-turvallinen huone, Tucker mainitsee.
Tucker itse asuu Wargravessa ja viettää paljon aikaa työmaalla alueen yhteisön sitouttamisen vuoksi. – Minulla on erityinen kiintymys tähän rakennustyömaahan. Olen tehnyt aloitteen viedä paikallisia kouluja säännöllisesti vierailuille työmaalle. Ehkä voin tehdä omista lapsistani tai heidän ystävistään tulevia rakentajia, Tucker nauraa.
Tucker keskittyy myös paikallisyhteisöön palkkaamalla paikallisia työntekijöitä ja kiinnittämällä erityistä huomiota katukuvaan, jottei rauhallinen ympäristö häiriinny. Tämä oli paikallisviranomaisten vaatimus: ei häiriöitä tai haittoja. Kaikki on käyty yhdessä läpi Aedifican kanssa.
– Tämä on se, mitä voimme saavuttaa, kun työskentelemme yhdessä tehokkaasti. Asetimme kaikissa vaiheissa avoimen viestinnän, läpinäkyvyyden ja asiakastyytyväisyyden etusijalle rakentaaksemme tarvitsemamme luottamuksen, William Selby sanoo.
– Yhteistyön avulla voimme rakentaa ensiluokkaisen rakennuksen. Odotamme pääsevämme tekemään lisää vastaavia arvoa luovia projekteja lähitulevaisuudessa.
Uudistamme The Mount -hoivakodin yhdeksi nykyaikaisimmaksi omistamaksemme rakennukseksi.
William Selby Asset & Investment Manager
The Mount, Wargrave
Investointi
noin 14 miljoonaa puntaa
Valmistuminen
2026 toisella neljänneksellä
Kapasiteetin lisäys
35:sta 65:een asukkaaseen
Tulevaisuudenkestävä
Erittäin energiatehokas rakennus, jolla EPC-luokitus "A".
Ensimmäinen Aedifican UKtiimin itse kehittämä projekti.
Luo lisäarvoa vahvojen kumppanuuksien, kestävyyden ja yhteisön osallistamisen kautta.
Tiedolla johtamalla kestäviä valintoja
Tiedolla johtaminen on keskeinen osa Hoivatilojen toimintaa – se, että tehdyt päätökset pohjautuvat kattavaan asiakasja markkinaymmärrykseen. Tarpeellisen tiedon etsimisessä ja käyttämisessä auttaa vahva tiedolla johtamisen kulttuuri ja strategia.
Kun kaupungissa kaavoitetaan kokonainen uusi asuinalue, täytyy sinne perustaa perusinfrastruktuuri ja peruspalvelut, kuten koulut ja päiväkodit. Tarkoituksenmukaisten kiinteistöhankkeiden tekeminen alueelle vaatii kokonaistavaltaista palveluverkon tuntemista ja ymmärtämistä. Näin tuotetaan kaikkien kannalta parempia ja tarkoituksenmukaisia palveluympäristöjä.
Arvioita kiinteistöhankkeiden toteuttamiskelpoisuudesta sekä kannattavuudesta tehdään suurella määrällä tietoa, jota on Hoivatiloilla keräämässä, jalostamassa ja kokoamassa analyytikko Ville Ylisiurua. Työssään Ylisiurua käsittelee monipuolisesti tietoa esimerkiksi Hoivatilojen hankekehitystä ja myyntiä tekevien tiimien työn ja päätöksenteon tueksi. Tämä on kuitenkin vain yksi osa-alue, jossa tiedon tarve näyttäytyy.
– Ydinjuttuja työssäni ovat esimerkiksi sote- ja sivistyspalveluiden valtakunnallinen sekä alueellinen palvelutarveanalyysi, palvelutuotannon kysynnän ja tarjonnan tarkastelu, demografiset eli väestöön liittyvät tiedot ja alueiden saavutettavuus sekä työvoiman saatavuus ja sijoittuminen. Seuraan myös muun muassa eri asiakassegmenttien kehittymistä ja julkisia hankintakilpailutuksia markkinoilla, Ylisiurua avaa monipuolista toimenkuvaansa.
Monisyisen verkon punontaa
Ylisiuruan laatimien analyysien avulla Hoivatilat saa kattavaa kuvaa kiinteistöalan nykytilasta mutta etenkin tulevaisuudesta. Vastuullisena kiinteistönomistajana Hoivatilat katsoo aina nykyhetkeä pidemmälle, jotta osataan tehdä myös tulevaisuuden kannalta kestäviä ja oikeita valintoja, korostaa Hoivatilojen hankekehityksestä ja asiakkuuksista vastaava johtaja Jussi Vikman – Keräämämme tieto voi konkretisoitua esimerkiksi niin, että huomaamme alueella tietynlaisen palvelutarpeen kehityksen. Pystymme tekemään päätöksiä sen suhteen, kannattaako tietynlaista hanketta ryhtyä kehittämään juuri siihen sijaintiin. Asia nousee esiin jo hankekehityksen alkujuurilla, kun lähdetään hankkimaan tonttia jotakin hanketta varten.
Tiedonhankinta on äärimmäisen laaja kokonaisuus – Vikman vertaa sitä verkon punomiseen. On osattava kerätä ja jalostaa tie-
toa, mutta ennen kaikkea tunnistaa tärkeä tieto vähemmän tärkeästä. Laajan kokonaisuuden takia tietomäärä voi paisua todella suureksi. Tehokkaaseen tiedolla johtamiseen kuuluvatkin oikeiden johtopäätösten tekemisen ja kiteyttämisen taito sekä oleellisen tiedon löytäminen nykypäivän valtavasta tietomassasta. Ylisiurua toteaa, että Hoivatiloilla tätä tietotyötä helpottaa selkeästi määritelty strategia sekä konkreettiset tavoitteet.
– Pystymme keskittymään demograafisesti oikeanlaisiin alueisiin ja asiakassegmentteihin ja keskitymme ydintekemiseen. Se tuo asiakkaalle huiman lisäarvon, kun osaamme tiedolla johtamisen kautta tehdä työmme hyvin ja pystymme auttamaan heitä.
Tämä kaikki palautuu Hoivatilojen olemassaolon syyhyn, Vikman sanoo: tahtoon luoda parempia palveluympäristöjä ja sitä kautta parempaa yhteiskuntaa yhdessä kumppaneiden kanssa.
Tiedon jakaminen lisää sen arvoa
Kun oikein kerätyllä tiedolla on arvoa, sen jakaminen muille tuottaa lisäarvoa. Vikman pohtii, että ennen vallan ajateltiin olevan sillä, joka piti tiedon itsellään. Nyt asetelma on kääntynyt tietyssä mielessä päälaelleen.
– Kun kerätty ja jalostettu tieto on yrityksessä lähtökohtaisesti kaikkien käytettävissä, palvelee tieto sekä liiketoimintaa että asiakkaita. Asiantuntijuutemme tulee myös siitä, että meillä on tietoa, jota voimme jakaa henkilöstölle ja ennen kaikkea asiakkaille. Hoivatiloilla määränpäänä on avoin ja läpinäkyvä yrityskulttuuri, jossa jokaisella työntekijällä olisi mahdollisimman hyvä näkymä omaan työhönsä, mutta toisaalta näkökulmaa kokonaiskuvaan myös laajemmin. Arjessa päätösesityksiä sekä päätöksiä tehdään tietoon pohjautuen, mikä ohjaa jokaista työntekijää
Liikennelentäjästä analyytikoksi
Hoivatilojen analyytikon työ on ollut Ville Ylisiurualle mielenkiintoinen hyppy täysin uudelle alalle, sillä aikaisemmin hän toimi liikennelentäjänä. Taskusta löytyy myös kauppatieteiden maisterin tutkinto. Hoivatiloille hän päätti hakea vuonna 2023 avoimella hakemuksella, koska oli kuullut yhtiöstä työpaikkana paljon hyvää.
– Näin tämän toimialan ja erityisesti yhteiskuntakiinteistöjen kehityksen mielenkiintoisena pitkäjänteisenä työnä, joka on myös merkityksellistä. Hoivatiloilla tehdään kiinteistöjä tarpeeseen yhteiskunnan hyväksi, Ylisiurua taustoittaa.
Analyytikon työ on tuonut Ylisiurualle sopivasti hänen toivomiaan haasteita. Työssään hän tutkii muun muassa erilaisia avoimia lähteitä ja raportteja, minkä lisäksi tietoa kerätään asiakas- ja sidosryhmätapaamisista.
– Tiedonhakua tapahtuu myös päivittäin uutisia ja markkinan liikehdintää seuraamalla, Ylisiurua kertoo.
Ylisiurua toteaa olevansa ihminen, joka nauttii tiedon etsimisestä sekä asioiden ymmärtämisestä. Olennainen osa analyytikon työtä onkin kyky muovata tiedot helposti ymmärrettävään muotoon. On myös tärkeää tunnistaa, mikä tieto on hyödyllistä ja mikä ei.
– Tässä työssä huomaa kehittyvänsä koko ajan. On mielekästä huomata, miten tiedonhankinta, sen käsittely ja jakaminen hyödyttää muita. Samalla oma ymmärrykseni markkinasta sekä siitä, mikä kaikki tieto on tarpeellista, kasvaa.
Myös huhut Hoivatiloista hyvänä työpaikkana ovat ehtineet osoittautua täysin oikeiksi, Ylisiurua toteaa hymyillen.
–Uudelle alalle siirtymisessä on aina omat haasteensa, mutta koen sen sujuneen erittäin helposti. Siinä Hoivatilojen aidolla, välittömällä sekä kannustavalla työyhteisöllä on ollut valtavan suuri merkitys.
omassa työssään keräämään tietoa, analysoimaan sekä hyödyntämään sitä.
Aina varmistetaan liiketoimintakriittisen ja luottamuksellisen tiedon oikeanlainen käsittely. Tietoa ei myöskään jaeta vain jakamisen ilosta, Ylisiurua tähdentää.
– Tietoa ei tarvitse pihistellä, mutta jakamisen päämääränä tulee olla nimenomaan ymmärryksen lisääminen eli konkreettisen hyödyn ja lisäarvon tuottaminen tiedon vastaanottajalle.
Kiinteistönhallinta:
Laadukasta palvelua varmistamassa
Kiinteistönhallinta ja olemassa olevasta kannasta huolehtiminen on noussut Hoivatilojen toiminnassa entistä merkittävämpään roolin. Hoivatilojen Portfolio Manager Tuomas Hulkkonen määrittää työnsä ydinasiaksi kiinteistösalkun kehittämisen asiakaslähtöisyyden näkökulmasta.
Hoivatilat on kasvanut yhdeksi Suomen suurimmaksi varhaiskasvatuksen, koulujen, hoivan tilojen ja palvelukortteleiden rakennuttajaksi, omistajaksi ja vuokraajaksi. Tänä päivänä yhtiö panostaakin entistä enemmän olemassa olevaan kiinteistökantaansa ja sen ylläpitoon.
– Hoivatiloilla erityistä ovat niin sanotut toiminnalliset kiinteistöt: asiakkaiden liiketoiminnan keskipisteessä on siis suoraan niissä tehtävä työ, Hoivatilojen Portfolio Manager Tuomas Hulkkonen kertoo.
Kiinteistösijoittamiseen vaikuttavat sekä globaalit että paikallisen tason kehityskulut, mutta alana se on suhteellisen hidasliikkeinen: isoja tempoiluja harvemmin on. Hoivatiloilla alassa yhdistyvät Hulkkosen mielestä mielenkiintoisesti sekä abstraktit talouden ilmiöt että konkreettinen rakentaminen ja kiinteistöjen tarjoamat palvelut.
Hoivatilojen pyrkimyksenä on pitää yllä pitkiä asiakassuhteita yksittäisten vuokrasopimuskausien sijaan eli vahvistaa pitkäjänteistä toimintaa, ei lyhytaikaisia sijoituksia.
Sijoitushorisontti onkin Hoivatiloilla keskimääräisesti pidempi kuin yksittäinen vuokrasopimuskausi. – Tämä näkyy aktiivisena vuoropuheluna asiakkaidemme suuntaan sekä kiinteistöjen huolellisena ylläpitona. Hoivatilojen tekeminen on perinteisesti painottunut kiinteistökehitykseen, mutta nyt olemassa olevaa kantaa alkaa olla merkittävä määrä ja nykyisten asiakkuuksien tarpeisiin vastaaminen on koko ajan suuremmassa roolissa, Hulkkonen sanoo.
Kestäviä ratkaisuja
Vastuullisuus nivoutuu tiiviisti asiakaslähtöisen kiinteistösalkun kehittämiseen. Olemassa olevaa kantaa hyödynnetään Hoivatiloilla järkevästi ja tehokkaasti, ja uuden rakentamista harkitaan tarkkaan.
– Kun mietimme miten vastata asiakkaan toiveisiin, arvioimme olemassa olevaa tarjontaa ja tulevaa kysyntätilannetta ennen uusien kohteiden rakentamista. Pitkäjänteisenä omistajana haluamme varmistaa, että teemme aikaa kestäviä ratkaisuja, mutta kun sopivaa tilakantaa on olemassa, ei ole järkevää eikä vastuullista rakentaa uutta ja jättää vanhaa tyhjäksi, Hulkkonen sanoo.
Hoivatiloilla kiinteistönhallinnassa olennaista on pystyä tekemään sekä ympäristön että yhteiskunnan kannalta kestäviä ratkaisuja. Energiankulutukseen kiinnitetään aktiivisesti huomiota ja ylläpitoon panostetaan jatkuvasti.
Hoivan palvelut kuuluu hoitaa hyvin
Yhteiskunnallinen vastuu liittyy ensisijaisesti Hoivatilojen kiinteistöissä tuotettaviin, entistä tärkeämmiksi muodostuviin hoivan palveluihin, Hulkkonen tähdentää. Hoivatilojen kiinteistöissä toimii laajasti monia eri hoivan sektoreja, kuten erityylistä ikähoivaa, kehitysvammayksiköitä, lastensuojeluyksiköitä, kouluja ja päiväkoteja.
– Meille on tärkeää, että olemme rakentaneet kiinteistöjä asiakkaille, jotka tarjoavat heidän loppuasiakkaalleen esimerkiksi hoivakodissa laadukasta palvelua. Kyllähän hoivan palvelut ovat aivan ihmiselämän ytimessä. Ne kuuluu hoitaa hyvin, ja me olemme osaltamme sitä mahdollistamassa.
Hulkkosen apuna Hoivatilojen kiinteistönhallinnassa on tiimi täynnä monipuolista osaamista, ja yhteistyötä tehdään yhtiön sisällä laajasti.
– Pystymme hyödyntämään toinen toistemme osaamisalueita ja hyödyntämään erilaisia vahvuuksia matkan varrella. Se ruokkii hyvää lopputulosta ja onnistunutta asiakaskokemusta.
Hulkkonen toteaa, että etenkin ikähoivan laadukas järjestyminen on yhteiskunnallisesti tällä hetkellä iso huolenaihe, joka puhuttaa paljon kansallisella tasolla. Näissä talkoissa Hoivatilat tahtoo olla myös kiinteistönhallinnan osalta mukana.
– Uskomme, että tämä toteutuu tekemällä oma työmme laadukkaasti ja rakentamalla hyviä, asiakkaitamme pitkään palvelevia tiloja. Myös vuokranmaksu on kestävällä pohjalla, kun tuotettavat palvelut on kestävästi mietitty. Kaltaisellemme pitkäaikaiselle toimijalle on todella tärkeää, ettei tehdä lyhytjänteisiä ratkaisuja matkan varrella.
Hoivatilalainen esittäytyy: Portfolio Manager Tuomas Hulkkonen
Tyytyväinen asiakas on paras palkkio
Hoivatilalainen esittäytyy -sarjassa hoivatilalaiset kertovat itsestään ja työnkuvastaan. Portfolio Manager Tuomas Hulkkonen vastaa Hoivatilojen kiinteistösalkun hallinnasta.
Asun perheeni kanssa Pohjois-Helsingin Metsälässä, jota kutsun hobittikyläksi, koska se on pieni alue Maunulan ja Käpylän välissä. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi lasta, kolmevuotias ja alle vuoden ikäinen kuopus.
Vapaa-ajalla harrastan etupäässä kesäisin futista ja golfia ja talvisin kuntosalia ja lenkkeilyä. Kaikennäköistä muutakin tulee tehtyä näiden lajien ulkopuolella. Perhearjessa aikaa on rajoitetummin kuin pari vuotta sitten, mutta pyrimme harrastamaan paljon koko perhe.
Valmistuin vuonna 2016 diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta, kiinteistöalalta. Työurallani olen toiminut kiinteistösijoitusyrityksissä hiukan erityylisissä tehtävissä. Olen aloittanut niin sanotusti konsulttipuolella. Kiinteistösijoittamisen parissa olen tehnyt pitkään töitä eri segmenttien kanssa. Hoivan kiinteistöjen kenttä on itselleni uusi aluevaltaus.
Aloitin Hoivatiloilla vuoden 2024 lokakuussa. Törmäsin Portfolio Managerin työnhakuilmoitukseen ja tehtävä vaikutti kiinnostavalta.
Heti ilmoituksen nähtyäni tuli olo, että tämä voisi olla minua varten. Kun pääsin juttelemaan hoivatilalaisten kanssa, juurtui ajatus, että haluaisin nimenomaan tänne töihin. Hoivatiloilta välittyi hyvä fiilis ja tekemisen meininki.
Mitä kaikkea työhösi kuuluu ja millaisia taitoja tarvitset työssäsi?
Vastaan yhtiön olemassa olevasta kiinteistökannasta ja kiinteistösalkun kehittämisestä. Keskiössä on asiakassuhteiden vaaliminen. Selvitän asiakkaiden toiveita ja olen mukana miettimässä, miten niihin voisi parhaiten vastata.
Hoivatilat on lähtökohtaisesti pitkäaikainen kiinteistönomistaja, mutta teemme matkan varrella kiinteistökauppoja osana salkunhallintaa. Myös se on minun vastuullani.
Vuorovaikutustaidot ovat työssäni olennaisia. On hyvä pystyä löytämään ratkaisuja myös varsin monimutkaisissa tilanteissa. Tietynlainen analyyttisyys on tarpeen, se että ymmärtää vähän lukujen päälle. En ole mikään ydinfyysikko, mutta olen hyvä katsomaan kokonaisuuksia. Siitä on näissä hommissa etua.
Millaista yhteistyötä teet muiden hoivatilalaisten kanssa?
Toimin todella laaja-alaisesti yhteistyössä Hoivatilojen työntekijöiden ja eri tiimien kanssa. Esimerkiksi asiakkaiden kehitettävien kiinteistöjen tarpeet saattavat keskustella keskenään meidän olemassa olevien kiinteistöjemme tarpeiden kanssa. Se vaatii vuoropuhelua erityisesti hankekehityksen ja oman toimenkuvani välillä. Jos miettii uusien hankkeiden kehittämistä, olemassa olevien vuokrasuhteiden jatkamista sekä nykyisten kiinteistöjen edelleen kehittämistä, niin yhteinen nimittäjä niissä on asiakkaidemme tyytyväisyys.
Hoivatilojen sisäinen yhteistyö eri tiimien välillä sujuu todella hyvin. Jo heti alussa huomaamani hyvä fiilis oli itselleni tärkeää tänne töihin hakiessani, ja se näkyy joka päivä yhteisessä tekemisessä. Kaikki puhaltavat yhteen hiileen.
Mikä työssäsi on palkitsevinta? Mikä Hoivatiloilla on parasta?
Palkitsevinta työssäni on tyytyväinen asiakas ja se, että pystymme yhdessä työkavereiden kanssa tekemään ratkaisuja tämän tavoitteen eteen. Se on mielestäni keskeistä ja johtaa yleensä myös hyviin liiketoiminnallisiin tuloksiin. Hoivatiloilla parasta on jo heti alussa huomaamani yhdessä tekemisen meininki sekä positiivinen tavoite palvella asiakasta mahdollisimman hyvin. Meiltä löytyy laaja-alaisesti monipuolista osaamista erilaisista taustoista, ja pystymme hyödyntämään sitä tehokkaasti.
Tuomo Yli-Huttula käy kuukausittain pääkaupunkiseudulta
Sofia Yli-Huttula viihtyy Nonna Luminassa:
”Tämä on minulle käypä juttu”
Yhteisöllistä asumista ikäihmisille tarjoavassa Nonna Luminassa omaan vuokrakotiin saa haluamaansa tukea ja palveluja Oulun ydinkeskustassa. Yli vuoden
Nonna Luminassa asunut Sofia Yli-Huttula on tyytyväinen yhteisöllisen asumisen tarjoamaan elämänmenoon.
Oulussa äitinsä Sofia Yli-Huttulan luona. Nonna Luminan vierashuoneen voi varata yhdeksi yöksi tai viipyä pitempäänkin.
Sohvi onkin aktiivinen seniori. Yksinyrittäjänä elämäntyönsä tehnyt Sohvi on ollut myös aktiivinen järjestötoimija.
– Sohvi on Oulun seudun kainuulaisten kunniapuheenjohtaja, täydentää kuukausittaiselle käynnilleen pääkaupunkiseudulta äitinsä luo tullut Sohvin poika Tuomo Yli-Huttula
– Talon vierashuoneen voi vuokrata vaikka yhdeksi yöksi. Se helpottaa varsinkin meitä läheisiä, jotka tulemme kylään toisilta paikkakunnilta, Tuomo kertoo.
Yhteistä tekemistä, seuraa ja omaa tilaa
Sohvi on tyytyväinen elämänmenoon Nonna Luminassa.
– Täällä on hirveän rauhallista, saa liikkua niin kuin itse haluaa ja harrastaa. Saa olla omassa rauhassa, jos haluaa, ja mennä oleskeluhuoneeseen seurustelemaan, jos siltä tuntuu. Eilenkin illalla meitä oli siellä neljä, ja siinä meni toista tuntia, kun pelattiin lautapeliä. Ja bingoakin on pelattu.
kuntoilutila ja pesutupa. Sohvi pesee kuitenkin pyykit omassa asunnossaan.
Talon yhteinen näköalaterassi pääsi tositoimiin, kun Sohvin 85-vuotisjuhlat pidettiin viime juhannusaattona parinkymmenen vieraan voimin. Kauniissa säässä terassilla nostettiin kuohuvat ja juhlapöytään käytiin yksityistilaisuudelle varatun alakerran ravintolan pitkiin pöytiin.
– Tällainen ikäihmisten yhteisöllisen asumisen konsepti taipuu hienosti erilaisiin tilanteisiin, Tuomo Yli-Huttula toteaa.
Kaikki lähellä – myös oma sisko
Nonna Lumina on Pohteen kotihoidon palvelusetelituottaja, ja talossa on tarjolla kolmenlaisia palvelupaketteja. Sohvi on valinnut vuokrasopimuksensa lisäksi palvelupakettivaihtoehdoista Nonna Kodon, johon kuuluu laajasti yhteisöllisiä palveluita ja toimintaa.
Sofia Yli-Huttula, 85, tuttujen kesken Sohvi, istahtaa Nonna Luminan yhteisöolohuoneen sohvalle, ja juttua alkaa tulla: – Minä asuin Heinäpäässä ennen tänne tuloa, ja siellähän oli aika yksinäistä. Taloyhtiön naapurit olivat lähinnä työssäkäyviä.
Kun ikäihmisille yhteisöllistä asumista tarjoava Nonna Lumina avattiin Oulun keskustaan vuosi sitten joulukuun alussa, Sohvi tuli tutustumaan ja kokeilemaan.
– Asuin kolme vuorokautta ja totesin paikan hyväksi. Sillä kokemuksella uskalsin sitten muuttaa. Itse hoidin paperihommatkin.
Aamupäivät Sohvilla menevät monesti lukiessa. Sitten hän käy omatoimisesti kaupassa ja asioilla keskustassa. Asukkaat voivat ruokailla kaikille avoimessa katutason Ravintola Nonna Paljetissa tai laittaa halutessaan ruuan itse omassa kodissaan.
Aamupäivisin ohjatuissa toimintatuokioissa tehdään asukkaiden toivomia asioita kuten tuolijumppaa, lukupiiriä, aivojumppaa tai ulkoilua. Sohvi osallistuu silloin tällöin ohjattuihin tuokioihin ja esimerkiksi kävelyretkille. Iltapäivällä kahdelta on tärkeä yhteinen kahvihetki, ja illalla asukkailla on mahdollisuus viettää omatoimisesti naapuriteehetkeä yhteisissä olohuoneissa.
Nonna Luminassa on olohuoneiden lisäksi muitakin yhteisiä tiloja kuten sauna,
– Asunnossani on huone, keittiö, makuualkovi ja kylpyhuone. Se on minulle aivan käypä juttu, ei ole mitään puutteita, Sohvi kehuu.
Huonekalut ja tärkeimmät tavarat on tuotu edellisestä kodista. Muiden asukkaiden lisäksi Sohvilla on jo entuudestaan tuttua seuraa: isosisko Elvi, 88, asuu seinänaapurina. Hän puolestaan on Pohteen kotihoidon asiakas ja saa asumista tukevia palveluja. Siskoksilla on monesti asuntojen ovet auki, ja kanssakäyminen on tiivistä. – Kenellä on asunnon tarvetta, niin kyllä tänne kannattaa hakea asumaan. Varsinkin, jos yksin asuu tuolla kauempana eikä enää kävellen tai pyörällä pysty asioimaan. Tässä kaikki on lähellä, mutta on tämä silti hyvin rauhallinen paikka, Sohvi summaa.
Kaavakehitys vastaa tulevaisuuden tilatarpeisiin
Hoivakiinteistöjen toimivuus lähtee liikkeelle huolellisesta kaavoituksesta, jossa huomioidaan alueen palvelutarve ja kiinteistön saavutettavuus. Aikaa vievissä prosesseissa tulee olla selvillä tulevaisuudennäkymistä. Hoivatiloilla kaavakehitystä tehdään satojen kiinteistöjen vankalla kokemuksella.
Suomalaisen yhteiskunnan ikärakenteen kehitys kertoo, että tarve ikäihmisten hoivapalveluille tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa merkittävästi. Tämä tarkoittaa, että myös hoivakiinteistöjä kaivataan entistä enemmän.
– 15 vuoden päästä esimerkiksi Helsingissä yli 75-vuotiaita tulee olemaan noin 40 prosenttia enemmän, mikä korreloi suoraan hoivan paikkojen kasvavaa tarvetta, havainnollistaa Hoivatilojen hankekehityspäällikkö Kati Soini
Kaavoituksessa ratkaisuja asian eteen tehdään jo nyt, jotta hoivapaikkoja olisi tarpeeksi tarjolla oikeaan aikaan. Hoivatiloilla kaavakehitys onkin tietoon ja analyyseihin nojaavaa päätöksentekoa, joka katsoo myös tulevaisuuteen. Koska kaavoitus vie aikaa, siihen tulee valmistautua hyvissä ajoin. Usein juuri ikäihmisten palvelut jäävät yleisellä tasolla vähemmälle huomiolle, Soini sanoo.
– Kun uusia asuinalueita kaavoitetaan, ei usein muisteta miettiä, millaista vanhushoivaa sinne tarvittaisiin. Tarve kuitenkin kasvaa tulevaisuudessa, joten meidän pitää nyt kaavoittaa ja varata tontit, jotta päästään rakentamaan ennen kuin tämä kasvaa ongelmaksi.
Tarkat kriteerit
Pitkäjänteistä ja tarkkaa, huolellista työtä – kaavakehityksessä huomioidaan hoivakiinteistön toimivuuden kokonaisuus. On esimerkiksi tärkeää, että hoivakiinteistöt sijaitsevat alueilla, joissa on hyvä julkinen liikenne.
– Tiedämme, että työntekijät kulkevat töihin usein julkisilla liikennevälineillä. Haluamme jo kaavoitusvaiheessa pitää huolen, että paikka on mahdollisimman saavutettava, mikä edesauttaa palveluoperaattorin henkilökunnan saamista, Soini toteaa. Soini muistuttaa, että hoivarakentamiseen ei käy mikä tahansa tontti. Hoivarakennuksen tulee olla tietyn muotoinen, jotta se parhaiten palvelee työntekijöitä ja asukkaita. Normaali asuinrakennus ei tavallisesti käy, sillä tilaa tarvitaan kaksi kertaa enemmän per kerros. Kriteerit punnitaan vaakakupissa tarkkaan ennen päätöksentekoa.
– Jotta esimerkiksi yöhoitaja pystyy valvomaan hyvin koko kerrosta, pitää tilan olla yhtenäistä. Esimerkiksi t:n muotoinen rakennus toimii hyvin, sillä siinä on yksi piste, josta näkee koko kerroksen.
Tonttia kaavoittaessa olisi hyvä, että rakennus saataisiin sijoittaa kiinteistölle vapaasti parhaalla mahdollisella tavalla. Jos kaavoituksessa rakennukselle määritellään rajat, joiden sisällä sen on pysyttävä, voi se aiheuttaa haasteita.
– Hoivarakennus on erilainen kuin normaali asuinkerrostalo, Soini toteaa.
Hoivakiinteistöä rakennuttaessa on huomioitava myös Kelan asumismenojen enimmäismäärä. Asumistuki määrittelee usein hoivakiinteistöjen vuokratulojen määrää, kun taas rakentamisen hinta seuraa markkinahintoja.
– Kaavoituksessa tulisikin määritellä, että tontille pitää tulla hoivakiinteistö ja tonttihinnan tulisi ottaa tämä huomioon. Muussa tapauksessa hoivahankkeita on haastavaa saada käyntiin.
Vankalla kokemuksella
Kun hoivakiinteistöille etsitään tontteja ja hankitaan rakennuslupia, yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa on äärimmäisen tärkeää. Hyvinvointialueet määrittelevät alueillaan sen, minkälaista ikäihmisten palvelutuotantoa mihinkin alueelle tulee antamalla puoltoja hankkeille.
Tiukan taloudellisen tilanteen takia harvalla hyvinvointialueella on juuri nyt mahdollisuutta investoida omaan palvelutuotantoon, joten yhteistyö yksityisten toimijoiden kanssa nousee olennaiseen asemaan. Hyvä keskusteluyhteys hyvinvointialueiden, palveluntarjoajien ja rakennuttajien kanssa edesauttaa hankkeiden toteutumista.
– Esimerkiksi yhteisöllinen asumisen määrää halutaan kasvattaa useilla hyvinvointialueilla, mutta sen toteuttaminen taloudellisesti on käytännön tasolla usein haastavaa. Tämän takia yhteisöllisen asumisen hankkeet yhdistetään usein ympärivuorokautiseen asumisen projekteihin. Pyrkimyksenä tässä on myös rakennusten muuntojoustavuus eri käyttäjäryhmien välillä. Tällaisten asioiden läpikäynti sidosryhmien välillä kuuluu asiaan, jotta kaavoitus ja hanke voidaan aloittaa, Soini sanoo.
Kaavakehityksen kaltaisessa monimutkaisessa kokonaisuudessa auttaa vankka kokemus.
Hoivatilat on toiminut lähes 20 vuotta, ja yhtiöllä on iso kiinteistökanta. Kaiken kaikkiaan Hoivatilat on toteuttanut lähes 300 erilaista kiinteistöhanketta ympäri Suomen. Niistä noin puolet on päiväkoteja ja puolet hoivakiinteistöjä.
–Olemme tehneet tätä työtä pitkäjänteisesti. Meillä on sekä kokemusta että hyvät yhteistyökumppanit. Panostamme siihen, että kiinteistömme ovat toimivia, hyvin rakennettu ja hyvin mietityillä sijainneilla, sillä ne jäävät meidän pitkäaikaiseen omistukseemme, Soini sanoo.
KÄRÄJÄTUVANTIEN JA
KUTOMOKUJAN PÄIVÄKODIT:
Vetovoimaiset päiväkotitilat vuokramallilla
Laadukkaat varhaiskasvatuksen tilat ovat paitsi käyttäjilleen merkittävät, myös olennainen vetovoimatekijä. Helsingin
Pitäjänmäessä ja Torpparinmäessä lapset pääsevät tänä vuonna upouusiin Käräjätuvantien ja Kutomokujan päiväkoteihin. Vuokramalli on toteutuksena kaupungille riskitön vaihtoehto.
Uudet päiväkotirakennukset tulivat Pitäjänmäessä ja Torpparinmäessä tarpeeseen, sillä nykyiset varhaiskasvatuksen tilat eivät riitä kasvaviin asukasmääriin ja kysyntään. Käräjätuvan ja Kutomokujan päiväkodit rakentuivatkin keskeisille sijainneille lähelle Kehä 1:stä.
Uusilla päiväkotirakennuksilla on paljon yhteistä, mutta myös omat luonteenpiirteensä. Runkoratkaisut ovat samat, minkä lisäksi kummassakin on olennaista monipuolinen puunkäyttö niin ulko- kuin sisäpuolella. Kutomokujan päiväkodissa järjestetään varhaiskasvatusta sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille lapsille ja tilaa onkin jopa 224 lapselle. Käräjätuvantien tilat on mitoitettu 196 lapselle.
Naapuruston monipuoliseen käyttöön
Uusissa päiväkodeissa on panostettu lasten ja henkilökunnan tarpeiden mukaiseen suunnitteluun, laadukkaaseen rakentamiseen sekä huolelliseen tekniseen toteutukseen. Sekä kehitys- että suunnitteluvaiheessa varmistettiin, että kaikki sidosryhmät tulevat kuulluiksi, kertoo hankepäällikkö Panu Pigg – Tällaiset kohteet ovat laajuudessaan haastavia ja mielenkiintoisia. Lopputulos on hieno myös arkkitehtuurisesti. Molemmat päiväkodit palvelevat varmasti hyvin käyttötarkoitukseltaan naapurustoa ja lähiympäristöä. Käräjätuvantiellä tullaan esimerkiksi pitämään koulujen aamu- ja iltapäiväryhmätoimintaa.
Käräjätuvantien päiväkotihankkeessa Helsingin kaupungilta mukana ollut projektinjohtaja Marko Kumpulainen toteaa, että Torpparinmäkeen on saatu hyvän yhteistyön myötä hieno uusi päiväkoti.
– Tämä oli itselleni ensimmäinen vuokrahanke, joten se oli minullekin opettelun paikka, mutta kaikki meni oikein hyvin. Minuun oltiin Hoivatiloilta aktiivisesti yhteydessä aina, kun tarvetta oli, ja asiat käytiin läpi yhdessä hyvässä hengessä.
Alla ja oikealla: Kutomokujan päiväkodissa järjestetään varhaiskasvatusta sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille lapsille. Sisätilojen harmoniset sävyt luovat rauhallista yleistunnelmaa.
Yllä ja vasemmalla: Käräjäntuvantien päiväkodissa näkyy Kutomokujan päiväkodin tapaan monipuolinen puunkäyttö. Toimintatilojen suunnittelu saa kiitosta päiväkodin työntekijöiltä.
Odotettu uusi päiväkoti
Käyttäjät ovat päässeet jo tutustumaan Käräjätuvantien päiväkodissa uuteen arkeen, ja tunnelmat ovat sen suhteen erittäin positiiviset. Päiväkodin johtaja Tuulikki Borgström kiittelee, että kokonaisuus on vastannut henkilökunnan odotuksia ja toiveita.
Etenkin päiväkodin tilavuus on pistetty ilolla merkille, kuten myös jokapäiväistä tekemistä helpottavat käytännön ratkaisut. Lopputulos on turvallinen ja viihtyisä.
– Ryhmien toimintatilat on mietitty uudessa päiväkodissa niin, että kaikista tiloista on käynti eteistiloihin, eli minkään tilan läpi ei tarvitse kulkea erikseen sitä varten. Se on päiväkodin arjessa aidosti todella iso juttu. Akustiikka on myös erittäin onnistunutta.
Uuden päiväkodin rakentumista on odoteltu Torpparinmäellä väistötiloissa. Oma pysyvä talo, jossa pääsee tekemään ja kokeilemaan, on siis erityisen suuri ilon aihe. Borgström mainitsee, että lapset ovat ottaneet riemulla vastaan erityisesti jumppasalin, jollaista väistötiloissa ei ollut.
– Henkilökunnalle taukotilalla taas on iso merkitys, ja on hienoa, että sellainen täältä nyt löytyy.
Hoivatilojen kanssa tehdystä yhteistyöstä Borgström nostaa esiin, että päiväkodin väki tulee Hoivatilojen osalta hyvin kuulluksi. Viesteihin ja kyselyihin vastataan rivakasti, ja jos jokin asia ei heti ratkea, se selvitetään.
– Tärkeää on minusta erityisesti se, miten Hoivatiloilla otetaan lapsi eli varsinainen käyttäjä huomioon. Heillä ymmärretään, että täällä meillä on pieniä ihmisiä ja heidän turvallisuutensa on aina ensisijainen.
Riskitön ja helppo vaihtoehto
Helsingin kaupunki vuokraa uudet päiväkotitilat 20 vuodeksi Hoivatiloilta, joka huolehtii kiinteistöistä ja niissä toimivien asiakkaiden tarpeista pitkäjänteisesti. Panu Pigg toteaa, että vuokramalli on kaupungille kiinteistöjen hankkimiseen riskitön ja helppo, kustannustehokas vaihtoehto.
– Sitä kautta on mahdollisuus saada helposti laadukkaat tilat, joissa ei tarvitse huolehtia jäännösarvoriskistä. Lasten määrään ja alueen kehittymiseen liittyvät riskit voi ulkoistaa.
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Johanna Laisaari toteaa, että vuokramalli muun muassa antaa joustavuutta kaupungin tila- ja palveluverkon yhteensovittamiseen. Helsingin kaupunki tulee toteuttamaan myös jatkossa tiloja vuokramallilla.
– Näin voisi olla esimerkiksi tilanteessa, jossa tilatarpeeseen ei ole mahdollista osoittaa kaupungin omia tiloja. Tai jos olemassa olevien tilojen perusparantaminen tai uudisrakennushanke ei ole kokonaistaloudellisesti tai tilatarpeen keston perusteella perusteltua.
Mainiokoti Lahjaharju:
Yhteistyöllä juuri oikeanlainen hoivakoti
Jyväskylän Lohikoskelle Lahjaharjuntielle rakentuu uusi hoivakoti, jossa yhdistyy muuntojoustavasti sekä yhteisöllinen asuminen että ympärivuorokautinen asuminen. Hyvinvointialueen palvelutarve on otettu hankkeessa tarkasti huomioon. Mainiokoti Lahjaharjun omistaa Mehiläinen Hoivapalvelut oy.
Mainiokoti Lahjaharjuun tulee 50 ympärivuorokautisen asumisen paikkaa sekä 11 yhteisöllisen asumisen paikkaa, jotka tarjoavat ikäihmisille viihtyisän ja turvallisen kodin. Suunnittelussa on kiinnitetty huomiota erityisesti tänä päivänä tärkeään muuntojoustavuuteen: tarpeen tullen yhteisöllisen asumisen asunnot soveltuvat myös ympärivuorokautisen hoivan järjestämiseen.
– Lähtökohtana on ollut hybridirakennus, joka tarjoaa eritasoista hoivaa. Kun ikäihminen kerran muuttaa tähän hoivakotiin, hän voi asua samassa rakennuksessa koko loppuikänsä, hankkeessa Hoivatiloilta hankemanagerina toimiva Antti Heiskanen kertoo.
Uusi hoivakoti sijaitsee ihanteellisella sijainnilla Jyväskylän keskustan lähellä, Lohikosken asuinkerrostalojen yhteydes-
sä. Hoivakodilla on käytössä oma aidattu piha-alueensa, ja muiden alueen asukkaiden kanssa on myös yhteiskäytössä isompi piha. Mukavia naapuruston kohtaamisia voi syntyä esimerkiksi grillikatoksen luona.
Huolellinen pohjatyö näkyy
Uutta hoivakotia toteuttaessa tärkeää on ollut hyvä keskusteluyhteys hankkeen eri osapuoliin sekä sen varmistaminen, että hoivakoti vastaa operaattorin ja sitä kautta hyvinvointialueen palvelutarpeeseen.
Mainiokoti Lahjaharjua on suunniteltu Mehiläisen lisäksi yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa.
– Hoivatilojen rooli on toimia viestinviejänä ja tuoda oikeat organisaatiot yhteen, jotta osapuolilla on kaikki tarvittava tieto suunnittelun tueksi. Yhteisöllisen
asumisen lisäksi olennaista oli mahdollistaa ympärivuorokautisen hoivan palvelut tällä laajuudella, Heiskanen toteaa.
Kun pohjatyön tekee huolella, itse matkakin sujuu paljon helpommin. Heiskanen kiittää, että hankkeesta käytyjen aloituskeskustelujen jälkeen Jyväskylän kaupunki toteutti tarvittavan kaavanmuutosprosessin ennätysvauhtia. Kaikissa aikatauluissa on myös pysytty sovitusti.
– Sujuva ja avoin yhteistyö on tärkeää, ja se on toteutunut hankkeessa hyvin eri tahojen, kuten urakoitsijana toimivan Pohjolan Rakennuksen kanssa. Heiltä täytyy kiittää erityisesti aluejohtaja Tomi Jukolaa. Mehiläisen puolelta hyvänä pääyhteistyökumppanina on toiminut Lotta Huoponen.
Mainiokoti Lahjaharju otetaan käyttöön syksyllä 2025.
Päiväkoti Norlandia Valo:
Kuin monta päiväkotia yhdessä
Kokkolaan Kirkonmäen asuinalueelle rakentuva päiväkoti Norlandia Valo tuo alueelle lisää kaivattuja varhaiskasvatuksen palveluita. Norlandian ja Hoivatilojen yhteistyö saa jatkokseen uuden laadukkaan hankkeen, jossa korostuvat luonnonläheisyys ja muuntojoustavuus.
Kokkolan kaupungin tontinluovutuskilpailusta liikkeelle lähtenyt hanke on nyt päässyt rakennusvaiheeseen, ja upouusi päiväkoti otetaan käyttöön Kokkolan Kirkonmäellä ensi syksynä. Norlandia Valo on 10-ryhmäinen luontopainotteinen päiväkoti, joka on suunniteltu noin 170 lapselle.
Hankkeessa alusta asti mukana ollut Hoivatilojen hankemanageri Elina Suikki kertoo, että suunnittelussa on huomioitu etenkin nykypäivänä tärkeä muuntojoustavuus. Päiväkodin kapasiteetti pääsee vaivattomasti käyttöön myös siinä tapauksessa, että lapsimäärissä on tulevaisuudessa vaihtelevuutta.
– Vaikka päiväkoti on varsin iso, se on hyvin kaukana hallimaisesta tilasta. Ryhmät on suunniteltu niin, että tuntuu kuin rakennuksessa olisi useampi pienempi päiväkoti, Suikki kuvailee.
Kymmenestä päiväkotiryhmästä kahdeksan sijaitsee sisällä ja kaksi ulkona erillisissä kotarakennuksissa. Luontopainotteisuus on helppo taata päiväkodin vehreässä lähiympäristössä.
Päiväkodin omalla pihalla oleva vanha puusto on säilytetty, mikä korostaa entisestään luonnonläheisyyttä, Suikki huomioi. Piha on muutenkin laaja, joten lapsilla on siellä hyvin tilaa leikkiä ja touhuta.
Joustavasti ja kommunikoiden
Päiväkoti Norlandia Valon hankekehityksessä on korostunut joustavuuden ja kommunikaation merkitys. Hankkeelle jouduttiin etsimään uusi päiväkotioperaattori nopealla aikataululla. Hoivatilat oli mukana varmistamassa vankalla kokemuksellaan, että hanke saadaan onnistuneesti käyntiin ja että päiväkodille löytyy sopiva operaattori.
– Norlandia tuli varsin nopeasti hankkeeseen mukaan. Suunnittelemamme päiväkoti oli heille mieluinen lähes sellaisenaan. Toki teimme tiettyjä muutoksia, jotta kokonaisuus vastaa juuri heidän toiveitaan, Suikki sanoo.
Urakoitsijana hankkeessa toimii Vexatec ja arkkitehtina PAVE Arkkitehdit Oy. Asiakkaan ja kumppaneiden kanssa tehty mutkaton yhteistyö on ollut toimivan lopputuloksen kannalta merkittävässä roolissa, Suikki tähdentää.
– Myös haastavassa markkinatilanteessa on aina päästy eteenpäin. Välillä on saanut hyvinkin kääntää kiviä ja kantoja, mutta nyt voi olla erittäin tyytyväinen.
Päiväkoti Norlandia Valo valmistuu vuoden 2025 kesällä, ja käyttöön se pääsee saman vuoden elokuussa.
Rakennuttaminen ja ylläpito:
Digitalisaatio ja tekoäly energiajohtamisen työkaluna
Hoivatilojen pitkän tähtäimen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa apuna on koko ajan kehittyvä teknologia ja seuranta. Kiinteistöjen ylläpitoa ja energiajohtamista tehdään vastuullisesti kiinteistöjen perustiedolla ja jokapäiväisellä energianhallinnalla.
Kiinteistöjen energiaratkaisuilla on tapana puhuttaa, ja valinnat suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa määrittelevät paljon ylläpitotyön suuntaa. Kun kiinteistöjen ylläpitoa johdetaan laadukkaalla ja realistisella tiedolla, mitään ei tarvitse olettaa.
Hoivatiloilla kiinteistöjen energiamittaukset ovat kattavasti kiinni sähköisessä energianseurantajärjestelmässä, mistä saadaan tarkkaa tietoa päivittäin. Mukana ovat aina vähintään lämmityksen, sähköenergian ja veden kokonaiskulutukset sekä tarvittavilta osin kiinteistöjen erilaisia sisäisiä alamittauksia.
– Näin varmistamme, että meillä on perusedellytykset päivittäiselle ylläpitotyölle, energiaraportoinnille ja myös automaattisen analytiikan käytölle, kertoo Hoivatilojen ylläpidon tiiminvetäjä
Matias Lehtonen
Ajankohtaisen tiedon avulla kohteita voi vertailla reaaliaikaisesti ristiin keskenään ja havaita poikkeamia, mikä edistää nopeaa reagointia. Poikkeamista menee tieto Hoivatilojen kiinteistö- ja ylläpitopäälliköiden sekä energiaosaajien tulkittaviksi.
– Havainnoista voimme luoda järkeviä energiahankeaihioita myös hankesuunnitteluun. Jos jokin kohde poikkeaa esimerkiksi normaalista kulutustasosta, voimme käynnistää toimenpiteet ja hakea syyn normaalista poikkeavaan tilanteeseen, Lehtonen avaa isoa kuvaa.
Kaiken pohjana perusdata
Hoivatiloilla on ylläpidon päätöksenteossa nykyisin apuna tekoäly, joka analysoi Hoivatilojen kiinteistökantaa ja poimii sieltä tarpeellisia havaintoja ylläpidon tueksi. Suhteuttamalla lämmön-, sähkön- ja vedenkulutusta pystytään esimerkiksi arvioimaan, toimiiko ilmanvaihto kuten kuuluu.
Monikäyttöisen analytiikan avulla saadaan aikaan merkittäviä säästöjä niin energiankulutuksen osalta kuin rahallisestikin, Lehtonen sanoo.
– Kaiken lähtökohta on kuitenkin perusdata, jota ilman esimerkiksi tekoäly ei toimisi. Teemme päivittäin työtä sen parissa, että kiinteistöjen mittauskattavuus pysyy kovalla tasolla, kuten myös automaation etäyhteyksien taso.
Energianseurannan lisäksi ison kokonaisuuden ylläpidossa muodostavat juuri automaatiojärjestelmät. Kaikissa Hoivatilojen kohteissa on automaatiojärjestelmän etähallintaratkaisut. Energiamittaukset ja automaation etäseuranta eivät tunne toisiaan, mutta ovat tietämättään arkikielellä pariskunta, Lehtonen kuvaa.
– On tärkeää, että kohteessa, jossa on etäluettavat energiamittarit, on myös automaation etähallinta. Voimme täten tutkia välittömästi poikkeamia järjestelmätasolla. Jos tämä ei riitä, annamme kohteelle jalkautumiseen kattavat lähtötiedot kohdetutkimusta varten.
Laaja-alaista osaamista Kiinteistöjen ylläpitoon liittyvä teknologia ja tekoälyn työkalut jalostuvat tänä päivänä jatkuvasti. Matias Lehtonen määrittelee, että Hoivatiloilla eri järjestelmien käyttö mietitään aina tarkkaan ja pitkällä tähtäimellä. Trendien perässä ei juosta.
– Meillä on näissä asioissa jatkuvan kehittämisen ajattelu. Pyrimme löytämään juuri meille sopivan ratkaisun, josta on hyötyä pitkälle tulevaisuuteen. Hätiköityjä päätöksiä ei tehdä. Tämä koskee myös nykyistä tekoälytyökaluamme: arvioimme aina huolella sen perusteella tehtävät toimenpiteet.
Lehtonen muistuttaa, että pelkät hyvät työkalut eivät riitä, vaan ylläpitotiimissä tarvitaan laaja-alaista osaamista.
– Ylläpidon johtamisen tiimimme on liittynyt viimeisen kahden vuoden aikana hyvin erilaisella osaamistaustalla olevia henkilöitä, joiden tehtävät ja vastuut on tarkkaan määritelty. Ristiinsparraaminen tiedon analysoinnissa onkin tehokasta.
Oikein tuotettu ja laadukas tieto antaa mahdollisuuden esittää käytännönläheisesti asioita kiinteistöjen käyttäjille. Asiakaslähtöisyys näkyy myös siinä, että energiantehokkuutta pystytään hallitsemaan työkalujen avulla kokonaisvaltaisesti.
– Käyttäjälle se ei näy juuri mitenkään, mutta me pystymme luomaan pohjaa mahdollisille energiahankkeille- ja remonteille.
Rakennuttaminen
ja ylläpito:
Hiilineutraaliustavoitteet näkyvät käytännön tekemisessä
Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on saavuttaa maanosan hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Osana Aedifica Groupia Hoivatilat on mukana tässä tavoitteessa yhtenä Euroopan suurimpana sote- ja sivistyskiinteistöjen omistajana. Asian eteen tehdyt askelmerkit näkyvät niin valmiissa kuin valmisteilla olevissa kiinteistössä.
– Kartoitimme kolme vuotta sitten Hoivatilojen lähtötilanteen ja määritimme ne asiat, joilla on suurin vaikuttavuus hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Tämän analyysin perusteella määritimme mittarit, joilla mittaamme tavoitteemme edistymistä. Voimme tyytyväisinä todeta, että portfoliomme kokonaisenergiankulutus on tippunut tavoitteemme mukaisesti ja olemme hyvällä polulla tässä asiassa.
Näin kertoo Hoivatilojen kiinteistöjohtaja Juhana Saarni energiankulutuksen suhteen tehdystä kehitystyöstä. Yhtiöllä on selkeä suunta ja konkreettiset toimenpiteet kokonaisenergiankulutuksen pienentämiseksi vuoteen 2030 asti, ja siinä ollaan suunnitellun mukaisessa vauhdissa. Merkittävänä kiinteistönomistajana Hoivatilat on velvollinen täyttämään EU-taksonomian eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän tuomat vaatimukset.
Järkevästä kokonaisenergiankäytöstä pidetään Hoivatiloilla huolta sekä rakenteilla olevissa että valmiissa kiinteistöissä. Kun lasketaan kiinteistöjen hiilijalanjälkeä, kaikkein suurimmat päästöt eli 65–75 prosenttia aiheutuvat käytön aikana lämmitysenergian ja sähkön kautta. Valmiissa kiinteistöissä tehtävillä ratkaisuilla on kokonaisuuden kannalta siis iso vaikutus, Saarni muistuttaa. Hoivatilat rakennuttaa myös vuosittain merkittävän määrän uusia kiinteistöjä.
– Valmiit kiinteistöt tulevat olemaan omistuksessamme kymmeniä vuosia. Meidän on tiedettävä jo projektin alkuvai-
heesta saakka, millaisilla valinnoilla pienennämme energiankulutusta rakentamisesta ylläpitoon.
Älykkäitä ratkaisuja
Faktoihin perustuvalla energiajohtamisella on iso merkitys, jotta hiilineutraaliutta edistävät toimenpiteet kohdistuvat oikeisiin kiinteistöihin tarkoituksenmukaisella tavalla, Saarni toteaa. Tässä oiva apu on digitalisaation ja tekoälyn tuomat mahdollisuudet sekä tarkka seuranta.
Hoivatiloilla on jo useamman vuoden ollut käytössä automaattinen kiinteistökohtainen energiankulutusmittaus, minkä avulla voidaan faktoihin perustuen nähdä, mitkä kiinteistöt kuluttavat kaikkein eniten ja verrata niitä portfolion vastaaviin kiinteistöihin. Kun tähän dataan yhdistetään automaation tuomat tiedot kiinteistön lämmityksestä- ja ilmanvaihtojärjestelmistä sekä kiinteistön ominaisuudet, pystytään kuhunkin kiinteistöön tekemään tarkoituksenmukaisia parannuksia ja energiatehokkuustoimenpiteitä.
– Joskus näiden analyysien pohjalta voidaan todeta, että tähän kiinteistöön on järkevä tehdä laajempi energiaremontti, joka voi olla vaikkapa kiinteistön päälämmönlähteen vaihto, Saarni kuvaa.
Konkreettisena esimerkkinä Saarni mainitsee, miten sähkölämmityksellä toimivaan päiväkotikiinteistöön vaihdettiin älykkäät termostaatit, lisättiin lämpöpumppuja ja asennettiin aurinkopaneelit. Kiinteistön energiankulutus tippui yli 50 prosenttia.
– Kun toimenpiteitä tehdään, voimme seurata tilanteen parantumista automaattisen kulutusseurannan kautta ja analysoida, että laskennalliset säästöt muuttuvat todeksi, mutta toisaalta nähdä myös se, jos jokin oletus ei toimi. Tätä työtä tehdään kiinteistö kerrallaan ja se on osa muutaman henkilön jokapäiväistä työtä.
Ei turhaa oikomista
Digitalisaatio ja ekologisuus ovat kiinteistöalalla juuri nyt paljon puhuttavia teemoja. Saarni huomioi, että Hoivatiloilla molemmat on osattu muuntaa onnistuneesti käytännön tekemiseksi. Hiilineutraaliustavoitteiden suhteen ei lähdetä oikomaan, vaan tarkastellaan jokaista kohdetta erikseen ja mietitään järkevin mahdollinen ratkaisu.
– Jos mietitään esimerkiksi uuden kiinteistön lämmitysmuotoa, niin jossakin kohteessa maalämpö voisi tulla kalliiksi pienen tontin ja huonon maaperän vuoksi. Silloin arvioidaan, mitä muita ympäristötavoitteita tukevia ratkaisuja voisimme tehdä.
Energiatehokkuutta parantavat investoinnit tulee miettiä laaja-alaisesti ja arvioida tehtävän investoinnin ja saatavan hyödyn suhdetta ja tarkoituksenmukaisuutta, Saarni tähdentää.
– Meillä on todella hyvä data, mihin päätökset pohjautuvat, ja se antaa erinomaisen pohjan tehdä tätä työtä. Keskiössä on kestävä tekeminen niin, että huomioimme sidosryhmät ja käyttäjät ja tarjoamme heille terveet ja turvalliset tilat.
Merkittävä tekijä hiilineutraaliustavoitteiden toteutumisessa on, että siihen sitoutuvat kaikki hoivatilalaiset. Järkevä energiankulutus ja pitkän tähtäimen hiilineutraaliuden askelmerkit otetaan huomioon heti hankekehityksestä alkaen.
– Myös uutta luodessa meillä on se ajatus, että nämä ovat joskus meidän valmiita kiinteistöjä, joissa pitää olla tietyt ratkaisut, jotta ne vievät tavoitteitamme eteenpäin. Hoivatiloilla on töissä huippuasiantuntijoita, jotka ovat näitä asioita edistämässä, Saarni sanoo.
Vastuullista ylläpitoa käyttäjäorganisaatiossa
Vuokranantajan ja vuokralaisen yhteistyön täytyy olla toimivaa, jotta jokapäiväinen arki sujuu kiinteistöissä moitteettomasti. Ylläpitoa helpottavat esimerkiksi huolella laaditut ylläpitosopimukset ja omat kiinteistöpäälliköt. Isossa kuvassa kiinteistöjen ylläpidossa vuokranantajan kanssa puhuttaa nykyisin paljon etenkin vastuullisuus.
Mehiläinen-konsernilla on Suomessa noin 630 toimipistettä, joista puolet ovat sosiaalipalveluiden palvelukoteja tai lastensuojeluyksiköitä. Mehiläisen sosiaalipalveluiden yksiköt toimivat neljässä palvelualueessa ikääntyneet Mainiokodeissa, vammautuneet Onnikodeissa, mielenterveyskuntoutujat Ykköskodeissa ja lastensuojelu Familarissa. Yksikkömme toimivat pääsääntöisesti vuokratuissa tiloissa, joissa Mehiläinen järjestää kustannuksellaan ylläpitopalvelut vuokranantajan vastatessa peruskorjauksista. Mehiläisellä on oma kiinteistötiimi, jonka kiinteistöpäälliköt johtavat kohteiden ylläpitoa. Huoltokirja on tärkeä osa ylläpidon dokumentointia huoltosuunnitelmineen ja huoltoraporttien tallennuspaikkana. Olemme laatineet valtakunnallisia taloteknisten järjestelmien huoltosopimuksia ja pyrimme toiminnassamme prosessimaiseen toimintatapaan, jotta käyttäjillämme olisi turvalliset ja terveelliset tilat jatkuvasti käytössä. Uusien yksiköiden käyttöönotot sujuvat jouhevasti, kun ylläpitosopimuksiin on helppoa lisätä uusia yksiköitä.
Vastuullisuusasiat ovat nousseet tärkeäksi yhteiseksi asiaksi vuokranantajan ja vuokralaisen yhteistyössä.
Mehiläisen ostama sähkö- ja kaukolämpö on alkuperätakuilla varmistetulla uusiutuvalla energialla tuotettua. Vuokranantajien kanssa keskusteluissa LED-valaistukseen siirtyminen, aurinkopaneelien asentaminen ja lämmitystapamuutokset ovat konk-
reettisia tapoja energiatehokkuuden parantamisessa ja hiilidioksidipäästöjen pienentämisessä. Uudisrakentamisen kohteissa pyrimme valitsemaan maalämmön, kun se on teknis-taloudellisesti mahdollista. Luontokatoa pyrimme torjumaan pienentämällä tarvittavia viheralueita ja suosimalla mieluummin niittyä toissijaisilla nurmikkoalueilla.
Nykyisinä suurimpina haasteina ylläpitoasioiden osalta pidämme vuokranantajien manageriyhtiöiden henkilövaihtuvuutta ja energia-, jäte- ja vesikulutustietojen automaattisen jakamisen puutetta. Sisäiset, niin sanotut ”in-house”-tekniset managerit sujuvoittavat ja nopeuttavat vuokralaisen näkökulmasta arjen asiointia, kun he voivat tehdä tarvittavia päätöksiä suoralla vuokranantajan mandaatilla. Erityisesti omat kiinteistöpäälliköt ovat edesauttaneet yhteistä arkea Hoivatilojen ja Mehiläisen yhteistyössä.
Aleksi Muukkonen Kiinteistöjohtaja Mehiläinen-konserni
Mikä sinulle on arvokasta?
Palvelukortteli synnyttää elinvoimaa ja lisää yhteisöllisyyttä.
Hoivatilojen palvelukortteli tuo alueelle esimerkiksi päiväkodin, hoivakodin, kodin, työpaikan tai lähikaupan. Suunnittelemme, toteutamme ja ylläpidämme kohteitamme niin, että kiinteistöissä viihdytään vuosikymmeniä.
Tutustu arvoalueajatteluumme tarkemmin:
