Helsinkiin ja Ouluun
kouluja vuokramallilla
Ennakointi edellä
kiinteistöjen ylläpidossa
3 21 24
Pääkirjoitus
Atte Niittylä
Vieraskynä
Mari Fihlman
Pitkän tähtäimen Mynttinen Kiinteistöjen ylläpito Hoivatiloilla
4
Onnellisuus & yhteistyö Avajaiset Malminkartanon palvelukorttelissa
Palvelukortteli täydentää suositun Härmälänrannan Avajaiset Sisunaukion palvelukorttelissa
Rauhallista, lapsentahtista varhaiskasvatusta Päiväkoti Norlandia Pikkupakari
Hyvää ja omannäköistä elämää KVPS-koti Tukena Tähtiomena
Hoivatilalainen esittäytyy
Rakennuttajapäällikkö Jari Lehto
Uusia hoivatilalaisia
Kati Soini, Tommi Rytivaara ja Mikael Laikola 31 30
7 10 8
Korkealaatuista ja kodikasta Norlandia Yhdessä Isopakari
16
18 22 26 29
Hieno hanke nousee lentoon
Ikifit satsaa toimintakyvyn ylläpitämiseen
Isommat tilat täydellisellä sijainilla
Uraauurtava kiinteistöhankinta Helsingissä
Myös Ouluun uusia kouluja vuokramallilla
Hoivatilat Oyj on päiväkotien, koulujen, hoivan tilojen ja palvelukortteleiden rakennuttamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen erikoistunut yritys. Hoivatilat on osa Aedifica-konsernia. Ratkaisuja on Hoivatilat Oyj:n asiakaslehti, joka julkaistaan kaksi kertaa vuodessa.
Lehti jaetaan Hoivatilojen asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille.
Julkaisija: Hoivatilat Oyj Toimituksen yhteystiedot: Kasarmintie 21, 90130 Oulu • p. 0207 349 100 • asiakaspalvelu@hoivatilat.fi
Päätoimittaja: Juho Malmi Tekstit: Katri Dahlström
Kannessa: Kirsi Konola, Jere Metsähonkala, Olli Haapio, Graziella Vartola, Atte Niittylä, Aarne Rajalahti, Daniel Sazonov
Kuvat: Hoivatilat Oyj, Henri Juvonen, Sami Tirkkonen, UKI Arkkitehdit, Tommi Levy, Wille Nyyssönen, Sami Säily
Ulkoasu ja taitto: Mint Company Paino: PunaMusta Painosmäärä: 1 300 kpl • ISSN 2489-2785
Osoitteenmuutokset: asiakaspalvelu@hoivatilat.fi Osoiterekisterilähde: Hoivatilojen asiakas- ja yhteystietorekisteri
ClimateCalc CC-000025/FI PunaMusta Printing H I I LINEUTRAALI PAINOTUOT E
Vastuullisuuden merkitys liiketoiminnassa on kasvanut pitkään. Koronapandemia, sotatila Euroopassa ja myrskyisä talous alleviivaavat vastuullisuutta entisestään. Vastuullisuutta käsitellään usein ESG -kehyksen alla. Tarkastelussa korostuvat ympäristö-, sosiaaliset- ja hyvän hallinnon asiat.
Hoivatilojen liiketoiminnassa ympäristöteemaa voidaan lähestyä kiinteistön kehittämisen ja ylläpidon näkökulmista. Molempia pääsemme peilaamaan tämän lehden sivuilla. Ylpeänä esittelemme lukuisia uusia kohteita, muun muassa juuri Helsinkiin valmistuneen Metsolan ala-asteen, jossa panostettiin uusiutuvaan energiaan ja noudatettiin RTS-sertifikaatin laatuvaatimuksia. Avaamme myös, mitä vastuullinen kiinteistöjen omistaminen ja ylläpito käytännössä Hoivatiloilla tarkoittaa.
Sosiaalisen vastuun näkökulma on laaja. Hoivatilojen kiinteistöt toimivat useiden sosiaalipalveluiden alustana. Kaikkien tulee voida asua ja työskennellä turvallisesti ja viihtyisästi kiinteistöissämme. Siksi ne suunnitellaan yhdessä tulevien käyttäjien ja heidän asiakkaidensa kanssa. Tuore, erinomainen esimerkki on Malminkartanon palvelukortteli, jonka avajaisten lämpimiin tunnelmiin kurkistamme lehden ensimmäisillä aukeamilla.
Hyvä hallinto on kaiken pitkäjänteisen yritystoiminnan edellytys. Olemme avoin ja vastuullinen yrityskansalainen. Kiinteistöjen kehittämisessä tukeudumme kiinteästi osaksi kuntien ja hyvinvointialueiden palveluverkkosuunnittelua. On kaikkien etu, että palvelukiinteistöt sijaitsevat alueilla, joissa palvelutarve on aidosti olemassa ja joille henkilöstön on sujuvaa kulkea. Näin syntyy myös merkittävä määrä työpaikkoja hyville sijainneille.
Hoivatilat haluaa huomioida myös oman henkilökuntansa parhaalla mahdollisella tavalla. Osallistumme vuosittain Great Place to Work -tutkimukseen, jossa arvioidaan työpaikan olosuhteiden laatua. Viimeisin sijoituksemme oli tutkimuksen kärjessä; kategoriassamme Suomen kolmanneksi paras työpaikka. Kannustamme työntekijöitä esimerkiksi urheilemaan ja palkitsemme jokaisen suorituksen. Vuoden aikana useimmat työntekijämme saavuttavat noin 1 000 pistettä ja saavat saman suuruisen euromääräisen lisäpalkkion. Kilometreinä ajateltuna pisteet tarkoittavat lähes koko Suomen päästä päähän kävelyä per henkilö.
Tällä mainiolla porukalla ja yhdessä asiakkaidemme sekä kumppaniemme kanssa kehitämme parempaa yhteiskuntaa.
Antoisia lukuhetkiä!
Atte Niittylä toimitusjohtaja, Hoivatilat Oyj
Toimijat
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö & KVPS Tukena Oy
Tukena Tähtiomena:
26 asukashuonetta
Norlandia Care Oy & Norlandia Päiväkodit
Norlandia Isopakari & Pikkupakari:
66 ympärivuorokautisen palveluasumisen ja
42 yhteisöllisen asumisen paikkaa
50 päiväkotipaikkaa
15 koirapäiväkotipaikkaa
Kerrosala 7 000 m2
Arkkitehti Mari Ille, L Arkkitehdit Pääurakoitsija Temotek
Nämä kaksi sanaa toistuivat puheissa ja keskusteluissa, kun juhlistimme Malminkartanon palvelukorttelin valmistumista joulukuun alussa. Vieraiksi avajaisiin meillä oli kunnia saada muun muassa tulevia asukkaita sekä henkilöstöä.
Tilaisuuden avasi Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Daniel Sazonov. Elämänsä ensimmäiset 20 vuotta Malminkartanossa asunut Sazonov iloitsi alueen uudesta vaiheesta:
– On hienoa nähdä monimuotoisen Maltsun kehittyvän entisestään palvelukorttelilla, jossa ihmiset eri elämänvaiheissa viettävät arkea yhdessä. Kaikille näille palveluille on Helsingissä
valtava tarve. Kaupunki kasvaa, ja positiiviseen imuun tulee vastata kysynnän mukaisilla asumisella ja palveluilla.
Sazonov kertoi olevansa lähdössä Hollantiin tutustumaan innovatiiviseen muistikylään. Samaa uraauurtavaa henkeä tehdään nyt todeksi täällä ja samalla lisätään elinvoimaa alueella, lisäsi Sazonov.
Arvokasta arkea varten
Malminkartanon palvelukortteli tarjoaa koteja ja palveluita lapsille, ikääntyneille sekä kehitysvammaisille tai muun syyn vuoksi apua ja tukea tarvitseville ihmisille, ja myös koirille! Modernit, viihtyisät ja turvalliset tilat on suunniteltu yhdessä palveluntarjoajien kanssa, ja korttelissa on myös yhteiskäyttötiloja sekä viihtyisä ja monipuolinen pihapiiri. Tilat on rakennuttanut ja omistaa Hoivatilat Oyj.
Toiminta palvelukorttelissa käynnistyy vaiheittain. Alkuvuodesta taloon ovat asettuneet Tukena Tähtiomenan ja Norlandia Isopakarin asukkaita. Päiväkodit – lapsille ja koirille omansa – aloittavat toiminnan elokuussa.
Tässä palvelukorttelissa elämää on ympärillä, ja hyvät joukkoliikenneyhteydet sujuvoittavat niin läheisten vierailuja kuin korttelissa työskentelyä. Rakennukset on suunniteltu laadukkaasti ja kestävästi, ja niitä ylläpidetään niin hyvin, että täällä tullaan viihtymään vuosikymmeniä: asutaan, saadaan hoivaa, työskennellään, kasvetaan, käytetään palveluja – eletään hyvää elämää.
Mieletön päivä, täällä kohtaa onni, iloitsi Norlandia Caren maajohtaja Graziella Vartola. Murramme vanhoja kaavoja, luomme kohtaamisia ja monimuotoista kaupunkikulttuuria, hän lisäsi.
> Palvelukorttelin tilat ovat kauttaaltaan valoisat ja mahdollisimman kodinomaiset. Oleskelutilojen lisäksi yksiköissä on muun muassa saunoja, kuntoilutiloja, rentoutushuone ja hierontapiste.
< Hoivatilojen toimitusjohtaja Atte Niittylä totesi, että vaikka kyseessä on yhtiön historian suurin hanke niin neliöissä kuin euroissa mitattuna, on suurin merkitys yhteistyön voimalla saavutettu lopputulos: kodit, palvelut ja työpaikat.
Kehitysvammaisten Palvelusäätiön varatoimitusjohtaja Aarne Rajalahti kertoi Tähtiomenan olevan jo 43. KVPS-koti. Myös Rajalahti toi esille yhteistyön voiman: Emme kukaan pärjää yhteiskunnassa yksin, ja tämä talo symboloi sitä. Synergiat ovat olleet hyvät jo suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa, ja nyt vasta pääsemme kunnolla vauhtiin.
> Avajaisiin saapui monia tulevia asukkaita läheisineen sekä työntekijöitä. Tunnelma oli lämmin ja iloinen.
> Jere Metsähonkala, KVPS Tukena Oy:n varatoimitusjohtaja, totesi yhtiön halunneen Helsinkiin jo pitkään. Tie ei ollut nopein eikä helpoin, mutta aktiivisella yhteistyöllä Hoivatilojen ja Helsingin kaupungin kanssa asumispalveluja voidaan vihdoin tarjota myös pääkaupungissa.
Visiot kohtasivat oikealla hetkellä
Helsinkiläisessä Kuntoutussäätiössä oltiin merkittävän pohdinnan äärellä muutama vuosi sitten: omistuksessa oli iso, huonokuntoinen toimistokiinteistö Malminkartanon ytimessä. Mitä tehdä tiloille, jotka eivät vastaa omiin tarpeisiin, eikä niitä voi saneeratakaan?
Yleensä suuri tontti kaupunkialueella, hyvien kulkuyhteyksien äärellä, johtaa asumisen kaavoittamiseen. Sitä ei ollut näkyvissä, joten säätiö lähti etsimään toista ratkaisua. Toiveissa oli löytää uusia tapoja lisätä ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta naapurustossa ja näin kehittää sosiaalisesti kestävää kaupunkia. Ei siis ihme, että visiot kohtasivat aluekehitykseen satsaavan Hoivatilojen kanssa ja yhteisöllisen palvelukorttelin suunnittelu starttasi.
Samaan aikaan palveluoperaattoreilla oli vahvaa tarvetta uusille tiloille alueella, ja Helsingin kaupunki antoi yksityiselle sektorille merkittävän mahdollisuuden. Näin päästiin kehittämään koko aluetta ja eri ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä pitkään palvelevaa kokonaisuutta. Useita tarpeita yhteen sovittaen sai käyttöä vaille jääneen konttorikompleksin tontti uuden luvun, joka tuo nyt elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä koko alueelle.
Toiveissa oli löytää uusia tapoja lisätä ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta naapurustossa ja näin kehittää sosiaalisesti kestävää kaupunkia. Kyseessä on siis todellinen Yes in my front yard -hanke!
> Hoivatilojen hankekehityspäällikkö Olli Haapio summasi, että seiniä kaupungeissa riittää, mutta tärkeintä on se, ketä ja mitä niiden sisällä on. Haapio lisäsi, että hyvään lopputulokseen tarvitaan paitsi satoja ihmisiä suunnitteluun ja toteutukseen, myös onnea – ja onni on myös yhtä kuin tämän hankkeen lopputulos.
Hoivatilojen hankekehityspäällikkö Antti Heiskanen kertoi jututtaneensa monia tulevia asukkaita ja heidän läheisiään. Heiskasen mukaan parasta onkin nähdä omat asiakkaat ja heidän asiakkaansa onnellisina uusista tiloista.
Rakennuttajapäällikkönä Malminkartanossa Hoivatiloilta toimi Pertti Nupponen. Hän kuvaili palvelukorttelia erittäin monipuoliseksi ja järkeväksi hyvän yhteistyön hankkeeksi, joka myös tukee elinvoiman vahvistamista alueella.
Palvelukorttelissa
sijaitsevan päiväkodin tilat täyttyvät leikin ja oppimisen riemusta elokuussa, kun Norlandia Pikkupakarin toiminta starttaa.
Norlandia Pikkupakari avaa ovensa elokuussa. Uudet tilat otetaan aluksi haltuun 0–5-vuotiaiden toimesta, ja tavoitteena on järjestää myös esiopetusta syksystä 2024 alkaen. Pikkupakari on pieni, 3-ryhmäinen päiväkoti, jossa varhaiskasvatusta toteutetaan lapsen vahvuuksien kautta. Lisäarvoa tuo sijoittuminen palvelukortteliin, jonka voi nähdä kuin monimuotoisena yhteiskuntana pienoiskoossa.
Norlandia Päiväkodeilla on erinomaisia kokemuksia Yhdessä- konseptista, ja sijoittuminen monisukupolviseen palvelukortteliin onkin herättänyt alueen lapsiperheissä paljon mielenkiintoa. Hoitopaikkojen haku on parhaillaan käynnissä, ja kevättalvella on mahdollisuus käydä tutustumassa päiväkotiin ja samalla koko palvelukorttelin tunnelmaan avoimien ovien illoissa. Ajankohdat ilmoitetaan Norlandia Päiväkotien verkkosivuilla.
Kaikissa Norlandian päiväkodeissa panostetaan pienryhmäpedagogiikkaan, jotta jokainen lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi. Lapsen osallisuutta kunnioitetaan ja hänen mielipiteitään sekä aloitteitaan arvostetaan.
KVPS Tukena Oy on omaisjärjestötaustainen organisaatio. Varatoimitusjohtaja Jere Metsähonkala ja palvelupäällikkö Leila Törmä iloitsivat Tähtiomenan tunnelmasta ja ratkaisuista: tilat ovat toimivat, viihtyisät ja turvalliset.
KVPS-koti Tukena Tähtiomena tarjoaa ympärivuorokautista asumispalvelua kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Tähtiomenassa on 26 asuntoa, yhteisiä oleskelutiloja, saunaosasto ja oma piha-alue.
Lisäksi palvelukorttelin yhteiskäyttötilat ja sisäpiha aistipuutarhoineen ovat Tähtiomenan väen käytössä.
KVPS Tukena Oy:n varatoimitusjohtaja
Jere Metsähonkala ja eteläisen alueen
palvelupäällikkö Leila Törmä olivat aktiivisesti Tähtiomenan suunnittelussa
mukana – Metsähonkala projektin alusta alkaen ja Törmä noin vuoden ajan. Palvelukorttelin avajaisissa he esittelivät tiloja hymyssä suin.
– Kyllä tätä on odotettu! On upeaa päästä tarjoamaan asumispalveluja tällaisissa tiloissa. Kodit ovat viihtyisiä, ja
Tähtiomena on myös työpaikkana erinomaisen toimiva ja turvallinen, summasi Metsähonkala.
Metsähonkala kertoi yksikön herättäneen kyselyjä poikkeuksellisen aikaisessa vaiheessa. Asukkaiden valinnasta vastasi Helsingin kaupungin palveluohjaus, ja yhteistyö on ollut tiivistä. Näin asukkaat voitiin huomioida tilojen suunnittelussa huonekohtaisesti esimerkiksi apuvälineratkaisujen ja muun varustelun osalta.
KVPS-kodeissa asutaan usein kymmeniä vuosia, ja se on pystytty Tähtiomenassa huomioimaan asukaskohtaisilla ratkaisuilla erityisen hyvin.
Tähtiomenan viihtyisät tilat ovat esteettömät ja turvalliset. Asunnot sijaitsevat kahdessa kerroksessa ja kolmessa kotiryhmässä, joiden muodostamisessa on huomioitu asukkaiden yksilölliset ominaisuudet, kuten ikä ja tuen tarve. Noin 28-neliöisissä asunnoissa on oma kylpyhuone ja osassa myös tupakeittiö. Kaikissa asunnoissa on keittiövaraus. Tähtiomenassa voi elää omien toiveiden mukaisesti, moniammatillisen henkilöstön tukemana.
Leila Törmä kertoi Tähtiomenan suunnittelun olleen innostavaa ja sujuneen hyvin.
– Pääsimme vaikuttamaan ratkaisuihin ihan viimeistelyvaiheessakin, ja on upeaa aloittaa toiminta juuri meille suunnitelluissa tiloissa.
Luontevaa yhteisöllisyyttä
tukevat tilaratkaisut
Jere Metsähonkalan mukaan on todella tärkeää, että kehitysvammaisille ihmi-
sille tuotetaan palveluita monipuolisella tavalla ja erilaisissa ympäristöissä. Palvelukortteliin sijoittumisessa nähdään KVPS:llä selkeää lisäarvoa: monet tila- ja piharatkaisut tukevat mahdollisuuksia viettää aikaa toisten kanssa, joko toiminnan parissa tai ihan vain oleskellen. Lisäksi palvelukorttelit sijaitsevat yleensä kaupunkialueella hyvien kulkuyhteyksien äärellä, mikä on etu niin asukkaiden läheisille kuin henkilöstölle.
Yhteisöllistä arkea tuetaan Malminkartanossa naapurissa toimivan Norlandian kanssa monin eri tavoin, kuitenkin huomioiden asukkaat yksilöinä. Alustavasti on keskusteltu myös mahdollisuudesta tarjota Tähtiomenan asukkaille työtä Norlandian puolelta.
– Tehtävämme on tarjota tukea arjessa merkityksellisissä asioissa, ja yksi sellainen voi olla työ. Monet asukkaistamme käyvät töissä, joten ehkä mieluisia tehtäviä voi löytyä naapurista, kuten toisten asukkaiden avustamista tai keittiötöitä, sanoi Metsähonkala.
Irja, Arto ja Veli-Pekka Vitikka pääsivät avajaisissa näkemään Arton uuden kodin ensimmäistä kertaa. Tähtiomena sijaitsee ihanteellisesti vain muutaman kilometrin päässä vanhempien kodista ja alue on Artolle lapsuudesta tuttu.
Tulevia asukkaita oli avajaisissa paikalla lukuisia, ja monille heistä kyseessä on merkittävä vaihe, muutto pois lapsuudenkodista. Positiivinen jännitys pirskahteli ilmassa, ja ihastusta herättivät niin omat huoneet kuin yhteiset tilat.
Uuteen kotiin iloisin mielin
Yksi Tähtiomenan asukkaista on 32-vuotias Arto Vitikka. Hän muutti Malminkartanoon toisesta ryhmäkodista, ensimmäisten asukkaiden joukossa. Arton vanhemmat Irja ja Veli-Pekka Vitikka kertoivat, että päiviä muuttoon laskettiin pitkään. Uuden kodin valmistumista käytiin kuukausien saatossa seuraamassa lukuisilla pyöräily- ja kävelylenkeillä.
Palvelukorttelin avajaisissa joulukuussa Arto pääsi ensimmäistä kertaa tutustumaan sisätiloihin. Hymy oli herkässä niin omassa huoneessa kuin yhteisissä tiloissakin. Arto kertoi, että on kivaa muuttaa ihan uuteen kotiin ja taloon, jossa asuu muitakin nuoria.
Oma viihtyisä huone tuo yksityisyyttä, mutta seuraakin on tarjolla. Tähtiomenan
huoneet ovat hyvän kokoisia ja monipuolisesti varusteltuja. Esimerkiksi omaa keittiötä ei edellisessä kodissa ollut. Irja Vitikka toteaakin tyytyväisenä, että kahvikuppeja ei enää tarvitse pestä kylpyhuoneen lavuaarissa.
Vitikat iloitsivat siitä, että uusi koti sijaitsee tutulla alueella; Arto on varttunut Malminkartanossa 10-vuotiaaksi saakka, ja esimerkiksi läheinen Piianpuisto on ennestään mieluisa leikkipaikka.
– Lisäksi asumme nyt itse muutaman kilometrin päässä, joten pääsemme näppärästi kyläilemään. Ihan päivittäin ei kuulemma kuitenkaan tarvitse käydä, kertoi Veli-Pekka Vitikka hymyillen.
Irja Vitikka lisäsi, että sijainti näin hyvien kulkuyhteyksien ja ulkoilumahdollisuuksien äärellä on luksusta. Arto tykkää kävelylenkeistä, ja tutut harrastukset –luontokerho ja musiikkikoulu – jatkuvat uudesta kodista käsin. Perhe iloitsee myös siitä, että Tähtiomenassa on elämää ympärillä, palvelukorttelissa samassa pihapiirissä koko elinkaari.
Norlandia Care Oy tarjoaa Malminkartanossa räätälöityjä asumispalveluja
senioreille. Isopakarissa on 66 ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkaa ja 42 yhteisöllisen asumisen kotia.
Kolme vuotta sitten toisensa löysivät tahot, joilla on yhtenäiset ajatukset onnellisesta arjesta. Nyt vahvistamme yhdessä elävää Malminkartanoa, ja toivottavasti tämä on myös lähtölaukaus vastaaville hankkeille uusilla alueilla. Näin kiteytti palvelukorttelin avajaisissa ajatuksiaan Norlandia Caren maajohtaja Graziella
Vartola
Vartola iloitsi asumisen monipuolisuuden lisääntymisestä. Norlandian Yhdessä-konsepti vastaa varsinkin kevyemmän palvelutarpeen asumisen kysynnän kasvuun ja mahdollistaa esimerkiksi sen, että asukkaan kunnon heiketessä hän voi siirtyä ympärivuorokautisen palveluasumisen pariin samassa palvelukorttelissa.
Yhdessä Isopakarin johtajana toimii Outi Äijälä. Hän aloitti tehtävässä joulukuun alussa, juuri ennen palvelukorttelin avajaisia. Yksi syy, joka sai hänet siirtymään Norlandialle, oli juuri Yhdessä-konsepti.
– Arjessa kohtaavat niin lapset, ikäihmiset, kehitysvammaiset ihmiset kuin koiratkin. Meillä on aivan upea kokonaisuus, iloitsi Äijälä.
Esteettömässä kiinteistössä kaikki pääsevät ulkoilemaan ja kohtaamaan korttelin toisia asukkaita turvallisesti.
Palvelukorttelin mahdollistamaan yhteiseen toimintaan, kuten lettukesteihin kesäkeittiössä tai lasten laulutuokioon, voi osallistua oman mielenkiinnon ja voinnin mukaan – päivittäin, kerran viikossa, harvemminkin. Viihtyisällä sisäpihalla on asukkaiden käyttöön välineitä toimintakunnon ylläpitämiseen. Esteettömässä kiinteistössä kaikki pääsevät ulkoilemaan ja kohtaamaan korttelin toisia asukkaita turvallisesti.
Kodinomaiset, yhteiset oleskelutilat kutsuvat viettämään aikaa muiden asukkaiden kanssa. Isoista ikkunoista lasten ilo pihaleikeissä näkyy sisälle saakka. Yhteistä toimintaa päiväkodin kanssa tullaan järjestämään päivittäin.
Ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaaksi tullaan Helsingin ja Vantaan kaupunkien ostopalvelusopimuksella tai palvelusetelillä. Yhteisölliseen asumiseen pääsee niin ikään ostopalvelusopimuksella, palvelusetelillä tai myös itse maksavana, ja sopimukseen sisältyy aina asukkaan toimintakyvyn ja avun tarpeen mukaan räätälöity palvelupaketti. Asukkaille on viikko-ohjelma, joka sisältää esimerkiksi musiikkia, taiteita ja liikuntaa.
Osallistava suunnittelu takaa toimivat tilat Norlandian ensimmäinen Yhdessä-kortteli avattiin Tuusulaan pari vuotta sitten. Sen hoivayksikön johtaja Mira Ruusunen toi asiantuntemustaan Malminkartanoon:
– Hoivatilojen osallistavan suunnittelun mallin mukaisesti olimme aidosti vaikuttamassa tilasuunnitteluun ja meille merkittäviin ratkaisuihin. Oli inspiroivaa tuoda mukaan Tuusulassa arjessa syntyneitä huomioita ja ideoita, Ruusunen sanoi.
Ruusunen kertoo konkreettisen esimerkin: määräysten mukaan kylpyhuoneen oviaukossa tulee olla kynnys. Matalimmillaankin kynnys heikentää esteettömyyttä, joten Norlandian toiveesta Isopakarin asukashuoneisiin saatiin kynnyskaivot. Lisäksi esimerkiksi muistisairaat on suunnittelussa huomioitu väreillä ja materiaalivalinnoilla, kuten massiivipuisilla ovilla. Myös asukkaiden erilaisuus on tilaratkaisuissa huomioitu.
Kaikki tilat on suunniteltu siten, että niitä voi käyttää mahdollisimman monipuolisesti ja samalla tehokkaasti; henkilökunnan taukotilassa voi myös kokoustaa ja monitoimitilassa onnistuu
niin jumppa kuin askartelukin. Ruusunen kuvaili kodinomaisia tiloja valoisiksi ja värikkäiksi, mutta ennen kaikkea turvallisiksi ja toimiviksi. Asukkaiden huoneet ovat tilavat ja valoisat, ja ne saa sisustaa omilla tavaroilla mieleisekseen.
Ruusunen iloitsi myös siitä, että Yhdessä-konsepti ottaa täällä seuraavan askeleen, kun naapuriin saatiin Tukena Tähtiomena asukkaineen. Isopakarin tiloissa sijaitsee myös erilaisia palveluita koteihin, kuten lastenhoitoa, kotitöitä, hoivaa ja sairaanhoitopalveluita tarjoavan Alina-ketjun yrittäjä.
Yhdistämällä ikäihmisten hoivan ja palveluasumisen, lasten varhaiskasvatuksen sekä koirien päiväkodit samaan palvelukortteliin Norlandia luo aitoja kohtaamisia. Yhdessä-konseptin toiminta rakentuu yhteisöllisyyden ympärille, ja palveluissa panostetaan laatuun.
Innovatiiviset palvelut sekä hyvinvointiteknologia lisäävät palveluiden vaikuttavuutta. Tilaratkaisut mahdollistavat monipuolisen ja mielekkään arjen. Kuntoilutilat, hyvinvointi- ja turvaratkaisut, aistiympäristöt sekä muut teknologiset ratkaisut kannustavat aktiiviseen elämään.
Yhteisöllinen asuminen
Yhteisöllinen asuminen sopii kevyttä hoivaa tarvitseville ikäihmisille, jotka kaipaa-
vat turvaa arkeensa. Yhteisöllisessä asumisessa asutaan omassa kodissa ja saadaan tarpeenmukaisia palveluita sekä apua henkilöstöltä arjen asioissa, kuten lääkehoidossa, etuuksien hakemisessa ja vaatehuollossa.
Ympärivuorokautinen
palveluasuminen
Ympärivuorokautisen palveluasumisen kodeissa tuotetaan ympärivuorokautista hoivaa vuoden jokaisena päivänä. Henkilökunta on apuna ja tukena kaikissa päivittäisissä toiminnoissa ja huolehtii siivous- ja vaatehuollosta asukkaan kanssa tai hänen puolestaan.
Palveluasumisessa asukkaiden hyvinvointia tuetaan myös turva- ja hyvinvointiratkaisujen sekä liikunnan ja ulkoilun
avulla. Asukkailla on turvarannekkeet, ja hyvinvointiratkaisujen avulla myös omaiset saavat tietoa asukkaan hyvinvoinnista. Ratkaisut mahdollistavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet, automaattiset hälytykset sekä tukevat asukaslähtöistä hoidon oikea-aikaisuutta.
Kaikille asukkaille järjestetään arkea rikastuttavaa ja hyvinvointia tukevaa toimintaa niin sisällä kuin ulkona musiikin, taiteiden, urheilun ja käsitöiden merkeissä. Päivittäinen ulkoilu, lasten kanssa yhteinen tekeminen ja oman Deli-keittiön laadukkaat ateriat tukevat mielekästä sekä turvallista ikääntymistä.
Hirsirakentaminen on yhä suositumpi tapa toteuttaa myös julkisia palvelukiinteistöjä. Hoivatilat toteutti Jyväskylän Vaajakoskelle toimivat, terveet ja viihtyisät tilat Musiikkipäiväkoti Priimin päiväkoti Punapaulalle.
Punapaulan yrittäjä ja päiväkodin johtaja Minna Muona perusti siskonsa kanssa kaksi Priimi-musiikkipäiväkotia Kuopioon joitain vuosia sitten ja iloitsee toiminnan laajenemisesta Jyväskylään. Toiminta Punapaulassa käynnistyi tammikuussa 2022. Ensimmäisen vuoden aikana Punapaulassa on temmeltänyt 1–5-vuotiaita seikkailijoita, ja ensi syksystä alkaen tarjolla on myös esiopetusta.
– Meillä on Punapaulassa motivoitunut henkilöstö, joka työskentelee upeasti toimivissa ja terveissä tiloissa. Uutta päiväkotia ja työympäristöä on porukalla hiottu mieleiseksi innostuneessa ja positiivisessa ilmapiirissä, sanoo Muona.
Punapaulan arkea rytmittää musiikki musapajoissa ja tanssitunneilla. Näille ja muille aktiviteeteille sekä leikeille hyvänä näyttämönä toimii oma iso jumppasali kiipeilyseinineen. Hirsiseinien suojissa on miellyttävää touhuta: Puupinnat luovat kotoisan tunnelman, jonka hirsirakenteen aikaansaama pehmeä akustiikka viimeistelee. Sekä lapset että henkilöstö viettävät tiloissa useita tunteja päivässä, joten hirren ominaisuuksista myös puhdas sisäilma ja sopiva ilmankosteus sopivat tilojen käyttötarkoitukseen kuin nakutettu.
Hirsirakennus on käytössä ekologinen. Vaikka rakenne hengittää, saadaan siitä
oikeilla tiiviysratkaisuilla energiatehokas. Vastoin yleistä käsitystä hirsirakenne on varsin paloturvallinen ja sopii siksikin hyvin julkisrakentamiseen. Nykyaikainen hirsirakennus on siis terveellinen, energiatehokas ja korkeatasoinen vaihtoehto laadukkaan toiminnan tiloiksi.
– Vaikka tilat ovat uudet, on täällä oikein lämminhenkistä. Pienryhmä- ja jakotilat ovat toimivat ja meillä on myös hiljaisia tiloja. Kaunista ja käytännöllistä samassa paketissa, kuvailee Muona.
Myös henkilökunnan tiloihin on panostettu: suunnittelutyölle on oma huoneensa, jossa voidaan pitää esimerkiksi vasu-keskusteluja vanhempien kanssa.
Pihassa uusi ja vanha ovat sulassa sovussa. Keinut ja kiipeilytelineet sijoittuvat korkeiden mäntyjen katveeseen, ja rakennetun välineistön rinnalla on luonnonmukaisia elementtejä. Pihassa on
Hirsirakennus on käytössä ekologinen. Vaikka rakenne hengittää, saadaan siitä oikeilla tiiviysratkaisuilla energiatehokas.
viljelylaatikoita, joten siementen kasvua herneiksi ja kukiksi voidaan kesäisin ihmetellä porukalla.
Huomionarvoista Punapaulan sijainnissa on se, että kätevästi tien toisella puolella sijaitsee Vaajakummun yhtenäiskoulu, jota suurin osa alueen lapsista ja nuorista käy. Sinne johtaa myös monen punapaulalaisen opinpolku, jo tutuksi tulleessa maisemassa.
Myös Priimin kaksi Kuopiossa sijaitsevaa päiväkotia toimivat Hoivatilojen rakennuttamissa ja omistamissa kiinteistöissä. Minna Muona on yhteistyöhön erittäin tyytyväinen.
– Vaikka ollaan pieni paikallinen toimija, kommunikaatio pelaa ja toiveet huomioidaan. On turvallinen olo tehdä Hoivatilojen kanssa yhteistyötä.
Katso video! QR-koodin takaa löytyvällä videolla tutustumme Punapaulan tiloihin. Kuulemme myös hirsirakentamisen näyttävästä paluusta julkisrakentamiseen.
Lämminhenkiset, avarat tilat ovat toimivat ja hirsirakenteiden luoma akustiikka miellyttävä. Suuri sali luo erinomaiset puitteet leikille, musisoinnille ja tanssille.
Punapaulan sijainnissa toimi aiemmin kunnallinen päiväkoti, tiloiltaan yksi Jyväskylän pitkäikäisimmistä. Kiinteistön tullessa elinkaarensa päähän kaupunki järjesti tonttihaun, jossa uuden päiväkodin toteuttajaksi valittiin Päiväkoti Priimi ja Hoivatilat.
Yksityiset palveluntuottajat järjestävät Jyväskylässä noin neljäsosan varhaiskasvatuspalveluista. Toimintaa ohjaavissa kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmissa ja -painotuksissa luonto ja liikunta ovat vahvasti mukana, mikä luonnollisesti näkyy toimijakentässä.
Näin kertoo Jyväskylän kaupungin yksityisen varhaiskasvatuksen
valvonnan tiimin palvelukoordinaattori Heli Arnberg
– Onneksi tämä tontti jäi varhaiskasvatuksen käyttöön ja saimme Punapaulan Vaajakoskelle. Musiikkipäiväkoti on virkistävä lisä liikunta-, luonto- ja kielipainotusten rinnalle. Ja heidän tilansa ovat upeat, iloitsee Arnberg.
Tonttihaussa Punapaulan ja Hoivatilojen kilpailuehdotuksesta kumpusi innostus tulla päiväkotiyrittäjille uuteen kaupunkiin.
Hoivatilat on Arnbergille ennestään tuttu toimija. Hän kertoo yhteistyön olevan helppoa ja mukavaa: projekteissa kuullaan kaikkia osapuolia ja työskennellään hyvissä tunnelmissa.
Punapaulan asiakasperheiltä on ensimmäisen vuoden aikana kantautunut hyvää palautetta. Arnberg toteaa, että laadukkaan varhaiskasvatuksen lisäksi asiaan vaikuttaa myös hieno kiinteistö:
– Jo pihassa tulee wau-tunne. Punapaula istuu ympäristöönsä täydellisesti ja houkuttelee astumaan sisälle. Kun sen tekee, tulee rauhallinen olo, tila ikään kuin ottaa turvallisesti syliin. Yhtä aikaa kotoisaa, harmonista ja avaraa, jopa hieman maagista. Tilat ovat varmasti monikäyttöiset ja luovuutta edistävät.
Vahva ammattitaito ja palo toteuttaa oman näköistä varhaiskasvatusta yhdistyivät hurmaavaan arkkitehtisuunnitteluun.
Tampereen Härmälänranta on kokenut merkittävän muodonmuutoksen
teollisuusalueesta viihtyisäksi asuinalueeksi. Vain muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta sijaitsevalla alueella toimi aikoinaan
Valtion lentokonetehdas. Tehtaan hallintorakennus saa nyt uuden elämän monimuotoisena ja yhteisöllisenä palvelukorttelina. Sen rakennutti ja omistaa Hoivatilat Oyj.
Laajamittaisen saneerauksen läpikäynyt näyttävä rakennus edustaa funktionalistista arkkitehtuuria. Laajennusten myötä mukana on myös jälleenrakennuskauden piirteitä. Jyhkeä, linnamainen muoto on aikoinaan toiminut omistajatahon luotettavuuden ja vaurauden symbolina. Lisäksi rakennus viestii vanhemmalle teollisuusrakentamiselle ominaisesti edustavuutta.
Tuoreessa saneerauksessa rakennus sai julkisivultaan yhtenäisen laajennusosan.
Palvelukortteli sijaitsee alueen keskiössä Sisunaukiolla, vain kivenheiton päässä Pyhäjärven rannasta. Korttelin katutasossa
tulee toimimaan kasvavan alueen lapsiperheitä palveleva päiväkoti, ja ylimpään kerrokseen viimeistellään yhteisöllisen asumisen koteja. Näiden välissä on tehostettua palveluasumista ikäihmisille tarjoava Hyvinvointikeskus Härmälänranta, jonka ensimmäiset asukkaat muuttivat uusiin koteihin tammikuussa.
Rakennushistoriallisesti arvokas, suojeltu rakennus on saanut kauaskantoisen, alueen elinvoimaa ja arvoa lisäävän käyttötarkoituksen.
> Ikifitin vastuualuejohtaja Heli Seppälä on ollut mukana palvelukorttelihankkeessa sen alkumetreiltä, yksikön johtaja Denis Kucevic liittyi tiimiin marraskuussa. Parivaljakko iloitsi uudesta hyvinvointikeskuksesta ja totesi tilojen olevat paitsi toimivat, myös hurmaavat.
Ensimmäisenä Sisunaukion palvelukorttelissa toimintansa aloittivat Hyvinvointikeskus Härmälänrannan Hyvinvointikodit Vuokko ja Wellamo. Palvelut tuottaa tamperelainen Ikifit Oy. Avajaisia juhlittiin iloisissa tunnelmissa helmikuun alussa.
Vuokko ja Wellamo ovat tiloiltaan ja palveluiltaan identtiset: molemmissa kerroksissa on 30 asukashuonetta, jakelukeittiö ja viihtyisiä yhteistiloja. Kokonaisuuden viimeistelee kuntoiluhuone ja suojaisa kansiterassi keinuineen ja viljelylaatikoineen. Asukkaiden viihtyvyyteen ja tilojen toiminnallisuuteen on panostettu – täällä on modernia, turvallista ja kaunista. Lähes kaikilla asukkailla on muistisairaus, mikä on huomioitu tilaratkaisuissa ja sisustuksessa.
Se, että kyseessä on saneerattu kiinteistö, on vaikuttanut joihinkin asioihin, mutta ei suinkaan negatiivisesti: Huonekorkeus on kauttaaltaan hulppea 3,5 metriä ja ikkunat ovat korkeat ja ikkunoiden syvennykset leveät. Tunnelma on avara ja valoisa.
Asukkaiden huoneet sisustetaan heidän omilla tavaroillaan, ja Ikifitin palvelun lähtökohtana on muutenkin asukkaan elämä, taustat ja henkilökohtaiset mieltymykset. Hyvinvointikeskuksen yksikön johtaja
Denis Kucevic kertoi, että tavoitteena on elää mahdollisimman samanlaista arkea kuin omassa kodissakin:
– Esimerkiksi ruokailuajat ovat joustavia. Aamupalalla ei ole pakko olla tietyllä kellonlyömällä, vaan aamuvirkku asukas voi nauttia sen vaikkapa kuudelta. Ja jos joku on tottunut saunomaan lauantaisin, onnistuu se täälläkin. Asukkaiden mukaan joustaminen on huomioitu työvuorosuunnittelussamme.
Kucevic lisäsi, että myös erilaiset aktiviteetit räätälöidään. Näin mahdollistetaan
^ Pirkanmaan hyvinvointialueen hankintajohtaja Anniina Tirronen toi tervehdyksen asukasmäärällä mitattuna suurimmalta hyvinvointialueelta: Toiminnan volyymit ovat suuria ja ostopalveluita, kuten tässä kohteessa ympärivuorokautista hoivaa, hankitaan 1,3 miljardilla eurolla. Niinpä kumppanuudet ovat tärkeitä. Tirronen iloitsi siitä, että yhteisöllisten, monisukupolvisten asuin- ja palveluympäristöjen kysyntä ja tarjonta ovat selvästi nousussa.
mielekäs, inhimillinen asuminen ja arki myös sairastaville ikäihmisille.
Asukkaiksi Hyvinvointikeskukseen tullaan pääasiassa Pirkanmaan hyvinvointialueen ohjauksen kautta. Ikifitin asumispalveluiden vastuualuejohtaja Heli Seppälä kertoi, että kysyntää on ollut myös itsemaksavilta asukkailta, ja sekin tulee olemaan mahdollista.
Ikifitillä iloitaan sijainnista luonnonläheisellä ja kasvavalla alueella. Kulkuyhteydet ovat hyvät, joten niin henkilöstön kuin asukkaiden läheisten on helppo saapua palvelukortteliin.
– Ensimmäiset asukkaat ovat kotiutuneet erittäin hyvin. Ilmapiiri on ollut lämminhenkinen ja iloinen. Molemmat Hyvinvointikodit tulevat täyttymään kevään aikana, lisäsi Seppälä.
< Ikifitin toimitusjohtaja Leena Laranne lausui lämpimät kiitokset kaikille kumppaneille. Paljasjalkaisena tamperelaisena Larannetta ilahdutti, että hanke toteutettiin aika pitkälle tamperelaisin voimin.
Laranne kertoi rakennuksen olleen hurjassa kunnossa; hanketta harkitessa tuli moneen kertaan mietittyä, että kuinka siitä saadaan nykystandardeilla toimiva. Nyt on helppo hymyillä, kun näkee, että huolellisen suunnittelun ja toteutuksen ansiosta asukkaat ja henkilöstö tulevat viettämään täällä turvallista arkea, lisäsi Laranne.
> Hyvinvointikeskuksessa panostetaan yhteisöllisyyteen. Tarjolla on seuraa ja virikkeitä, mutta halutessaan jokainen voi vetäytyä oman huoneen rauhaan.
< Hankekehityspäällikkönä Sisunaukiolla toimi Hoivatilojen Olli Haapio. Hän totesi, että vaikka kaupunkien kuuluukin elää ja muuttua, on suuri kunnia säilyttää pala suomalaista teollisuushistoriaa ja samalla tuoda tiloja sekä palveluita kaupunkilaisille. Haapio kutsui Härmälänrannan aluekehitystä esimerkilliseksi ja kiitti kaikkia kumppaneita moninaisten palasten loksauttamisesta paikoilleen merkittävässä hankkeessa.
> Yhdessä kehitetty laajamittainen saneeraushanke sai ilmeikkään, toimivan ja arvokkaan lopputuloksen, summasi Hoivatilojen toimitusjohtaja Atte Niittylä. Hoivatilojen tavoite on toimia siellä, missä ihmiset haluavat olla, ja palvelukortteliajattelulle on keskuskaupungeissa laajasti kysyntää. Niinpä on upeaa avata ensimmäinen palvelukorttelimme Tampereella, iloitsi Niittylä.
1970-luvulta herättää varmasti muistoja ja keskusteluja.
> Hyvinvointikoti Wellamon oleskeluruokailutilan seinällä oleva alueen pienoismalli
Palveluista Hyvinvointikeskus Härmälänrannassa vastaa Ikifit-konserni, joka tarjoaa monipuolisia hyvinvointipalveluja usealla paikkakunnalla: ikäihmisten asumispalveluiden lisäksi muun muassa avokuntoutusta sekä lääkäri- ja työhyvinvointipalveluita.
Kaikissa Ikifitin hyvinvointikodeissa panostetaan vahvasti kuntoutukseen osana tuettua ja turvallista arkea. Hyvinvointikeskus Härmälänrannassa on oma avara huone kuntoilulle ja välineistölle. Kauniisti sisustetussa huoneessa kuntoillaan fysioterapeutin kanssa ryhmä- tai yksilöohjauksessa. Kuntoutuksen vastuualuejohtaja Virpi Ketko Ikifitiltä (kuvassa) kertoi avajaisissa, että kuntoutus on toki paljon muutakin kuin fyysistä kuntoilua. Yhteisöllinen toiminta, askartelu ja muut aktiviteetit ovat kuntoutusta nekin. Hyvinvointikeskuksissa asuu hyvin eri kuntoista väkeä, mikä Ikifitillä aina huomioidaan.
Teknologia mahdollistaa monipuoliset keinot virkistävään toimintaan. Esimerkiksi oleskelutiloissa voidaan näyttää video, joka on kuvattu monille tutulla kävelyreitillä Tampereella. Video vie tuttuihin maisemiin, herättää tunteita ja aktivoi muistia.
Virpi Ketko lisäsi, että kuten meillä kaikilla, myös ikäihmisillä asuinympäristö vaikuttaa mielen virkeyteen. Vuokossa ja Wellamossa luonnonvalo tulvii sisään ja näköyhteys ulos on erinomainen niin asukashuoneista kuin yhteisistä tiloista. Oma kansiterassi tullaan viimeistelemään viihtyisäksi kesän koittaessa, ja lähistön ulkoilualueilla, kuten Pyhäjärven rantamaisemassa, tullaan käymään pienillä retkillä.
Kuntoutukseen panostamalla Ikifitillä tuetaan koko asukasyhteisön toimintakyvyn ylläpitoa.
^ Luonnonvalo tulvi Hiljan huoneeseen myös pilvisenä päivänä. Rakennuksen rungon myötä lähes kaikki asukashuoneet ovat eri mallisia ja kokoisia, 21–28-neliöisiä. Yhteistä niille on komea 3,5 metrin huonekorkeus ja alkuperäisen aukotuksen mukaiset korkeat ikkunat.
> Hyvinvointikoti Vuokon ensimmäisten asukkaiden joukossa on kaksi henkilöä, jotka ovat aikoinaan työskennelleet tällä tehdasalueella. Toinen heistä on Kalevi. Hän kertoi päivien uudessa kodissa sujuvan oikein mukavasti.
< Palvelupäällikkö Petri Kauppinen (vas.) Hoivatiloilta esitteli katutasossa sijaitsevia varhaiskasvatuksen tiloja. Noin 70-paikkainen päiväkoti on suunniteltu siten, että tiloissa voi toimia monen kokoisten ryhmien kanssa. Päiväkodin L:n muotoinen piha-alue levittäytyy rakennuksen kahdelle sivulle, ja lasten touhuja voi seurailla vaikkapa Vuokon kansiterassilta.
Hoivatilat osti lentokonetehtaan hallintorakennuksen Härmälänrantaa voimakkaasti kehittäneeltä Skanska Talonrakennus Oy:ltä. Vuosien 1936–1961 aikana rakennetun kiinteistön ja naapurissa sijainneen, mutta huonon kunnon vuoksi puretun tehdasrakennuksen seinien suojissa on vuosikymmenten saatossa tapahtunut paljon.
Valtion lentokonetehdas toimi aluksi Helsingissä, mutta se oli sotilasstrategisesti huono sijainti. Useat kunnat havittelivat uutta tehdasta, ja kovassa kisassa voiton vei Tampere. Lentokonetehtaan tulo alueelle 1930-luvun lamavuosien keskellä oli merkittävä sykäys työttömyyden koettelemalle seudulle. Tehtaalla valmistettiin koulukoneita ja hävittäjiä, ja siellä oli Suomen ensimmäinen tuulitunneli. Myös mustaa laatikkoa kehitettiin Härmälässä. Tehtaan suurimpiin innovaatioihin sanotaan kuuluvan Neuvostoliiton sotakorvauksiin liittynyt lukki – raskaiden kappaleiden nostoon ja siirtoon tarkoitettu ajoneuvo, joka otettiin tuotantoon pelkän valokuvan perusteella. Sotakorvausteollisuus muutti tehtaan
profiilia, ja tehtäväksi tuli valmistaa monenlaisia laitteita, kuten kiskokalustoa vetureista lättähattuihin. Myöhemmin lentokonetehtaan eli Valmetin työ jakautui moneksi tehtaaksi, kuten Sisu-Diesel ja Metso Automation.
Nyt palvelukorttelikortteliksi saneerattu hallintorakennus on viime vuosina ollut alueella toimivien yritysten käytössä, esimerkiksi lounasravintolana ja työmaatoimistona. Tyhjillään se ei ole ollut missään vaiheessa.
Rakennukselle tehtiin todella laaja peruskorjaus: korjausaste on yli 80 prosenttia: perustukset, runko, ulkoseinä ja yläpohjan kantava rakenne säilytettiin, kaikki muu on vaihdettu. Rakennuttajapäällikkönä hankkeessa toimi Hoivatilojen Pertti Nupponen
– Tampereen rakennusvalvonta totesi kohteen olevan erittäin vaativa, joten pääsuunnittelijalta edellytettiin kokemusta vastaavista kohteista. Säilytettävät rakenteet aiheuttivat suunnitteluratkaisuun kompromisseja, joita uudisrakennukseen
Todella hieno ja inspiroiva hanke. Olemme kehittäneet käyttötarkoituksen talolle, joka ei enää palvellut oikein ketään, mutta pitää kuitenkin säilyttää. Samalla parannamme kyseistä asuinympäristöä.
ei tulisi. Erityisellä huolella tutkittiin myös, mitä vanhat rakenteet pitävät sisällään, sanoo Nupponen.
Nupponen lisää, että energiataloudellisuutta puntaroidessa selvää on, ettei saneerauskohteiden vanhojen rakenteiden kanssa päästä aivan ihanneratkaisuihin. Ammatillisessa mielessä hän kuvailee kohdetta työlääksi, mutta erittäin mielenkiintoiseksi.
– Todella hieno ja inspiroiva hanke. Olemme kehittäneet käyttötarkoituksen talolle, joka ei enää palvellut oikein ketään, mutta pitää kuitenkin säilyttää. Samalla parannamme kyseistä asuinympäristöä.
Aloitin uuden asumispalveluyksikön, Tukena Tähtiomenan, johtajana viime syyskuussa. Olemme osa Malminkartanon palvelukorttelia – ainutlaatuista yhteisöä keskellä Helsinkiä – ja hyvä yhteistyö käynnistyi saman tien Hoivatilojen ja Norlandian kanssa. Sain juuri valmiiksi YAMK-opintoni. Opinnäytetyössäni syvennyin aiheeseen, joka on ajankohtainen paitsi oman työni, myös laajan yhteiskunnallisen haasteen näkökulmasta. Opinnäytetyössäni nimittäin tutkin, mitkä tekijät vaikuttavat henkilökunnan sitoutumiseen työhönsä uutta asumispalveluyksikköä perustettaessa. Tavoitteena oli löytää keinoja, joilla henkilökunnan sitoutumiseen voi vaikuttaa työhyvinvointia lisäämällä.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä kahden vastaperustetun kehitysvammaisten asumispalveluyksikön kanssa haastattelemalla yksiköiden henkilökuntaa. Vastikään perustettu asumispalveluyksikkö onkin mielenkiintoinen ympäristö tutkimukselle. Tutkimustulokset yksikössä, jossa toimintaa voidaan kehittää alusta lähtien, ovat erilaisia verrattuna tutkimuksen toteuttamiseen yksikössä, joka on ollut jo pitkään toiminnassa ja käytänteet ovat ehtineet vakiintua.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että tilojen toimivuus on merkittävässä asemassa työssä jaksamisen ja viihtymisen kannalta. Näillä on suora vaikutus henkilöstön sitoutumiseen työhönsä. Vastaajat kokivat, että henkilökunta olisi tullut ottaa mukaan uusien yksiköiden tilojen suunnitteluun. Etenkin toimimattomiksi koetut työtilat olivat työskentelyä merkittävällä tasolla hankaloittava tekijä ollen vastaajien mukaan jopa syynä tai osasyynä irtisanoutumisiin.
Opinnäytetyö vahvistaa aiempia aihepiiristä tehtyjä tutkimuksia: Muutama vuosi sitten Rea Paloheimo tutki opinnäytetyössään avotoimistojen vaikutusta sosiaalialan työntekijöiden hyvinvointiin. Tutkimuksen mukaan työskentely tilassa, johon kuuluu paljon vuorovaikutusta ja vain rajoitetusti henkilökohtaista tilaa, voi heikentää työsuorituksia ja aiheuttaa negatiivista suhtautumista työnantajaa kohtaan. Jani Äijälä puolestaan tutki opinnäytetyössään vuonna 2020 henkilökunnan kokemuksia sijaishuoltoyksikön työympäristön kehittämisestä. Hän totesi haastateltavien kokeneen, että jos ympäristö on hankala, epäsiisti tai huonokuntoinen, ei työ voi johtaa mihinkään, kun ei ole kunnollista paikkaa sitä toteuttaa.
Voidaan siis todeta, että henkilökunnan osallistumisella asumispalveluyksikön tilojen suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa on valtaisa merkitys työhön sitoutumisessa. Tilojen tulee olla suun-
niteltu niin, että ne mahdollistavat hyvän ja turvallisen ympäristön sekä henkilökunnalle että asukkaille. Toivon, että tutkimuksen tuloksia hyödynnetään jatkossa uusia vammaisten asumispalveluyksiköitä suunniteltaessa.
Iloitsen siitä, että meillä Tukena Tähtiomenassa tilat suunniteltiin alusta alkaen eri yhteistyötahojen kesken hyvin suunnitelmallisesti. Huomioon otettiin sekä asukasryhmien että henkilöstön tarpeet. Tilat ovat toimivat, avarat ja viihtyisät. Talossa on kauniita yksityiskohtia, paljon ikkunoita ja laadukkaat materiaalit. Henkilökunta on otettu hyvin huomioon, toimistoja on useita sekä taukotila työntekijöille – nämä ovat myös tutkimuksemme mukaan äärimmäisen tärkeitä asioita työssä viihtymisen näkökulmasta.
Olemme siis saaneet aloittaa toiminnan todella viihtyisässä yksikössä ja asettua taloksi ihanien asukkaidemme kanssa.
Mari Fihlman Johtaja, Tukena Tähtiomena
Tilasuunnittelulla voi vaikuttaa hoivahenkilöstön sitoutumiseen
Oulun Englanninkielisen Leikkikoulun suosio on ollut pitkään niin suuri, että omistajat päättivät hankkia isommat tilat. Uuden päiväkotikiinteistön toteuttaa vuokramallilla Hoivatilat.
Oulussa on paljon ulkomaalaisia perheitä ympäri maailmaa. Niinpä kysyntä englanninkieliselle varhaiskasvatukselle on ollut kova eikä suunta näytä laskevan: leikkikouluun on lapsia jonossa jo usealle vuodelle eteenpäin.
Lähes kolmenkymmenen vuoden ajan leikkikoulu on toiminut historiallisella Oulun puukasarmialueella talossa, joka on rakennettu vuonna 1881.
– Puolustusvoimain loppiaisjuhlassa
-97 tuli komentajan kanssa puheeksi, että kasarmin lakkautuksen myötä viestipataljoonan talo jää tyhjilleen. Niinpä vuokrasimme ja saneerasimme tilat saman tien, muistelee leikkikoulun toinen omistaja
Ulla Terho
Hän lisää, että siihen nähden, että tilat oli suunniteltu sotilaille, toimivat ne pienillä muutoksilla loistavasti myös lapsille. Pienemmät ryhmätilat luovat hyvän ym-
päristön leikkikoulun päivien punaiselle langalle, eli pienissä ryhmissä touhuamiselle ja kielen oppimiselle.
Hoitopaikkoja on nyt 75 ja lapsia 18:sta maasta, ja heidän kodeissaan puhutaan lähes 40:ä eri kieltä. Perheomisteinen leikkikoulu on tunnettu lämminhenkisestä ilmapiiristään. Yhtä suurta perhettä ollaan niin lasten ja heidän vanhempiensa kuin henkilökunnankin kanssa. Ei siis ihme, että tulijoita olisi enemmän kuin paikkoja. Muutama vuosi sitten Terho päätti yhtiökumppaninsa Raija Malmin kanssa, että jatkuva ”ei oon” myyminen saa nyt riittää. Tiet kohtasivat Hoivatilojen kanssa, ja yhteistyömahdollisuuksia alettiin selvittää.
Modernisti vanhaan miljööseen Selvää oli, että vuonna 2016 omaksi ostetun vanhan kiinteistön laajennus ei ole mahdollista, vaan tarvitaan uudet tilat.
Ensin piti siis löytää tontti, ja kriteerit sen sijainnille olivat tiukat. Valtaosa lapsista suuntaa opinpolullaan päiväkodista kaupungin keskustan tuntumaan Oulun kansainväliseen kouluun, joten uudet tilat eivät voi sijaita kovin kaukana siitä. Niinpä harpin säde oli aika lyhyt, kun Hoivatiloilla kartoitettiin sopivaa tonttia.
Lopulta tontti löytyi yllättävän läheltä: vain muutaman korttelin päässä aiemmista tiloista, niin ikään puistomaiselta kasarmialueelta. Hoivatilat vuokrasi tontin Oulun kaupungilta, ja suunnittelu pääsi vauhtiin. Historiallisten rakennusten joukkoon tulevan talon rakennusluvituksessa tosin oli omat kommervenkkinsa, mutta hanke eteni kuitenkin jouhevasti. Työt tontilla alkoivat viime marraskuussa, ja uusissa tiloissa toimitaan ensi elokuussa.
Arkkitehtisuunnittelusta vastasi UKI Arkkitehdit, pääsuunnittelijana Vesa-Pekka Kiiskinen. Lopputulos on moderni, mutta vanhaan, arvokkaaseen ympäristöön kauniisti istuva ja ennen kaikkea nimenomaan tuleville käyttäjilleen suunniteltu.
– Emme halunneet suurta ja komeaa, vaan talon, joka toimii hyvin. Lapset eivät ole meillä säilössä vaan kodinomaisessa
ympäristössä oppimassa uusia taitoja ja kieltä leikin kautta, ja tilojen on mahdollistettava tämä, toteaa Terho.
Tilasuunnittelu sai inspiraatiota vanhoista tiloista, joiden parhaat osat monistettiin pohjaratkaisuun. Myös monipuoliset käyttömahdollisuudet ja henkilökunnalle aiempaa paremmat tilat huomioitiin suunnittelussa. Hoitopaikkoja saadaan 40 lisää, eli jatkossa päiväkoti on 115-paikkainen.
Ulla Terho on innoissaan siitä, kuinka hyvin projekti on sujunut.
– Yhteistyö Hoivatilojen kanssa on ollut mahtavaa, ei olisi voinut löytyä parempaa kumppania. He eivät koskaan sano ei, vaan etsivät aidosti molemmille hyvää ratkaisua.
Terho on tyytyväinen myös siihen, että kun uusissa tiloissa ollaan vuokralla, tie-
detään kulut ennakkoon eikä kiinteistön kunnossapidon suhteen tule yllätyksiä –1880-luvulla rakennetun talon omistajalle niitä on joskus saattanut tupsahtaa.
Elämäntyönsä oman yksityisen päiväkodin johdossa tehneet Terho ja Malmi ovat jäämässä eläkkeelle uusien tilojen valmistuttua, ja vetovastuu siirtyy perustajien tyttärille sekä pitkäaikaiselle opettajalle Joanne Jacksonille
vetovastuu siirtyy äideiltä tyttärille muuton kanssa samaan aikaan. Raija Malmi (vas.), Liisa Terho, Ulla Terho ja Marja Malmi iloitsevat, että toiminta tulee jatkumaan tutulla, idyllisellä alueella.
– Työmme on ollut huikeaa! Ei ole tarvinnut miettiä, että tekisikö jotain muuta. Meille on suuri onni ja ilo, että tämä kulttuurien tuoma rikkaus tulee jatkumaan uusissa tiloissa aiempaa useamman perheen kanssa. Mikään muu ei tule muuttumaan kuin tilat. Kodinomaisuus säilyy uusissakin tiloissa.
1880-luvulla rakennettu Intiön puukasarmi on uniikki kokonaisuus: se toteutettiin aikakaudelle erittäin epätyypilllisesti puutarhakaupunki-ideologiaa mukaillen ja on säilyttänyt ilmeensä upeasti. Aluetta on myös täydennysrakennettu, ja se on historiallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävä osa Oulua.
Uusia tuulia! Oulun Englanninkielisessä Leikkikoulussa
Asiakaspalautteen aito huomiointi, nimetty yhteyshenkilö ja tuoreimman teknologian hyödyntäminen varmistavat, että Hoivatilojen kiinteistöissä vuokralaiset saavat keskittyä omaan toimintaansa.
Kiinteistöpäällikkö Niko Mynttinen liittyi Hoivatilojen tiimiin vuonna 2017. Hän huolehtii valmiiden kiinteistöjen kunnosta vastaten muun muassa takuutarkastuksista ja auditoinneista.
– Yleensä astun mukaan rakentamisen loppuvaiheessa, jolloin varmistamme rakennuttajapäällikön kanssa käytännön asiat kuntoon. Näin saadaan vuokralaisille puhdas ja ennen kaikkea valmis pöytä oman toiminnan aloittamista varten.
Mynttinen toteaa Hoivatilojen pitkän kokemuksen monipuolisista kiinteistöistä heijastuvan hänen työnkuvaansa. Kun rakennutetaan itselle ja jäädään omistajaksi, halutaan kiinteistön olevan hyvin suunniteltu ja toteutettu sekä pysyvän kunnossa. Intressi on siis yhteinen asiakkaan kanssa.
– Asiakkaat huomaavat meillä olevan ymmärrys, että mikä toimii ja mikä ei. Saan paljon mukavaa palautetta siitä, että meidän kanssa on helppo toimia, Mynttinen iloitsee.
Hän kuvailee työtään hyvin pitkälle asiakaspalvelutyöksi. Vikatilanteessa vuokralainen voikin olla suoraan yhteydessä Mynttiseen. Hän delegoi tehtävän oikeaan suuntaan ja huolehtii, että vuokralaiselle koituu mahdollisimman vähän häiriötä. Hoivatiloilla onkin aina nimetty yksi henkilö vuokralaisten suuntaan, jotta heidän ei tarvitse käyttää aikaa oikean henkilön tai yhteystietojen etsimiseen kiinteistöön liittyvissä asioissa.
Ennakoidaan, ei reagoida Kaikkia Hoivatilojen kiinteistöjä johdetaan ja seurataan nykyaikaisin työkaluin. Niko Mynttinen kertoo, että lähes kaikki säädöt lämpötilan nostosta valaistuksen tehon vaihtamiseen hoituvat etänä – vaikka kotikonttorilta käsin. Pilvipohjainen etävalvomo näyttää reaaliajassa tärkeät tiedot talotekniikasta, kuten kuinka ilmanvaihtokoneet pyörivät ja miten lämmitys toimii. Dataa kertyy koko ajan, ja trenditieto hyödynnetään vikatilanteessa: ongelmaan päästään kiinni hyvin tarkasti, mikä helpottaa korjausta. Etävalvomoihin kuuluvat myös automatisoidut, 24/7-periaatteella toimivat jatkohälytykset talotekniikan häiriöistä kiinteistöhuoltoon.
Kaikissa Hoivatilojen kiinteistöissä on käytössä myös EnerKey-palvelu, joka mittaa kaukolämmön, sähkön ja veden kulutusta. Sen robotiikka-analyysi havaitsee datasta laiterikon tai virheelliset säädöt ja poikkeamien ilmetessä luo perustellun toimenpide-ehdotuksen tilanteen korjaamiseksi.
Kiinteistöjen vedenkulutusta seurataan päävesimittarin päällä olevalla kameralla. Havaitessaan asetetut raja-arvot ylittävän äkillisen muutoksen kulutuksessa se lähettää hälytyksen, joka delegoidaan kiinteistöhuollolle. Kamera tarkkailee myös kulutuksen pohjakuormaa, minkä avulla vuodot saadaan ajoissa kiinni.
– Käymme EnerKeyn tuottamaa dataa läpi vuokralaistemme kanssa tarpeen mukaan. Esimerkiksi jos kiinteistön kulutustiedot ovat koholla vastaaviin kohteisiin verrattuna, teemme energiakatselmuksen tilanteen parantamiseksi, kertoo Mynttinen.
Ensimmäisen ja toisen vuoden takuutarkastukset tehdään yhteistyössä hankkeen rakentamisesta vastanneen pääurakoitsijan ja vuokralaisen kanssa. Riskiarvioinnit tehdään kaikissa kiinteistöissä kaksi kertaa vuodessa: yhteistyökumppani katsoo etävalvomon kautta kriittisimmät talotekniikan asiat ja tekee kattavan raportin, johon reagoidaan tarpeen mukaan.
Joka toinen vuosi Hoivatilojen kiinteistöpäälliköt tekevät auditointikierroksen paikan päällä omissa kohteissaan. Auditoinneilla muodostetaan käsitys siitä, mitä korjauksia ja millä aikataululla seuraavaksi tehdään. Näin pidetään PTS (pitkän tähtäimen suunnitelma) ajan tasalla; ovatko keittiön kodinkoneet tulossa tiensä päähän tai pitäisikö seuraavan vuoden PTS-budjetissa huomioida esimerkiksi sähköjärjestelmän uusiminen.
– Kun laitteet tai tekniikka eivät pääse hajoamaan vanhuuttaan, ei tule yllätyksiä. On aina hankalampaa ja usein myös kalliimpaa, jos ei ole ehditty varautua, sanoo Niko Mynttinen.
Hän lisää Hoivatilojen toimintamallissa olevan myös sen edun, että kun sekä asiakas että kiinteistö tulevat tutuiksi jo rakentamisvaiheessa, on kommunikointi ja tilojen ylläpito jouhevaa. Jälkimmäisen suhteen isossa roolissa on myös sähköinen huoltokirja, Granlund Manager. Se sisältää monipuolisen huolto-ohjelman, eli aikataulutuksen viikoittaisista ulkokierroksista kerran vuodessa tehtäviin isompiin talotekniikan huoltoihin.
Huoltokirjaan vuokralaisen on näppärä tehdä palvelupyyntö esimerkiksi valaisimen hajotessa. Pyyntöön voi halutessaan liittää kuvan kiinteistöhuollolle, joka saa suoraan tiedon tilanteesta, kuittaa sen vastaanotetuksi ja käärii hihat korjauksen suhteen. Järjestelmän etuihin kuuluu myös läpinäkyvyys: kaikki osapuolet näkevät saman datan esimerkiksi palvelupyyntöihin reagoimisen ja yleisen ylläpitotilanteen osalta. Huoltokirjan kautta yl-
läpidetään ja päivitetään PTS:ää, ja lisäksi EnerKey-integraatio mahdollistaa myös energiankulutuksen seuraamisen huoltokirjasta. Sähköinen huoltokirja helpottaa siis niin vuokralaisten, kiinteistöhuollon kuin hoivatilalaisten arkea.
Risut ja ruusut suoraan kehitykseen
Edellä on avattu osa Hoivatilojen vastuullisesta kiinteistöjen omistamisesta ja ylläpidon johtamisesta. Ylläpito on yhteispeliä ja toimiva kiinteistö kaikille osapuolille edullinen. Siksi kaikkia järjestelmiä pyritään optimoimaan proaktiivisesti ja samalla saadaan eväitä ylläpidon jatkokehittämiseen. Parasta tietoa siitä, mitkä ratkaisut kiinteistöissä toimivat ja mitä kannattaisi vältellä, saadaan suoraan vuokralaisiltamme.
– Ylläpidosta viemme tietoa vuokralaisten arjesta myyntiin ja hankekehitykseen, ja näin asiakaspalaute ja data hyödyttävät paitsi kyseistä asiakasta, myös kauaskantoisemmin, kertoo Niko Mynttinen.
Helsingin Metsolassa pyöritettiin ala-astetta kolmessa eri osoitteessa ja pääosin kiinteistöissä, joita ei oltu alun perin suunniteltu koulukäyttöön.
Tilanne parani huomattavasti tammikuussa, sillä kevätlukukausi startattiin upouudessa koulussa. Helsingin kaupunki hankki koulukiinteistön vuokramallilla Hoivatiloilta.
Kiinteistön koko 3 600 m2
Arkkitehtisuunnittelu
Arkkitehtitoimisto Avario (ARCO), Anne Jaakola-Wondafrash
Pääurakoitsija AHS Control
Sopimuksen kesto
20 vuotta (sis. ylläpito & lämmitys)
Sopimuksen arvo 12,5 milj. €
Valmistunut 12/2022
Koulu on toimiva ja kaunis, ja tunnelma todella mukava. On ollut huikeaa päästä tällaisiin tiloihin ja saada kaikki koululaisemme saman katon alle! Näin kertoo Metsolan koulun rehtori Pia Rauha ensimmäisten viikkojen jälkeen.
Oppilaita koulussa on noin 360, vuosiluokilla 1–6. Kaksikerroksisessa rakennuksessa on käytetty paljon puuta, joka on ekologisesti kestävä ja tyylikäs valinta. Opetustilat ovat paljon aiempia monipuolisemmat ja muunneltavammat, sillä tiloja saa jaettua siirtoseinillä. Pilari-palkkirunko lisää rakennuksen muuntojoustavuutta, mikäli tilatarpeet muuttuvat perusteellisemmin.
– Meillä on erityisen hienot taito- ja taideaineiden opetustilat ja vihdoin sen kokoinen ruokailutila kuin tarve vaatii. Enää ei tarvitse jonottaa syömään siksi, ettei ole istumapaikkoja vapaana, iloitsee Rauha.
Materiaalien toimitushaasteista johtuvista syistä liikuntasalia ja näyttämöä viimeistellään vielä helmikuussa. Valmistumassa on hienot puitteet liikuntaan ja esityksille. Monet koulun tilat tulevat vuokrattaviksi ilta- ja viikonloppukäyttöön.
– Liikuntasali, näyttämö sekä taide- ja taitoaineiden luokat tulevat järjestöjen ja seurojen saataville monipuolista harrastustoimintaa mahdollistamaan. On ilahduttavaa, että hieno kiinteistö saadaan myös lähialueen asukkaiden käyttöön, sanoo Rauha.
Vuokramallin edut heijastuivat heti
Pia Rauha toteaa, että tilojen hankinta Hoivatiloilta vuokramallilla toi ison muutoksen hänen rooliinsa – ja huoliinsa –rehtorina.
– Kiinteistöhuolto on ratkaistu erinomaisesti, sen olen jo ehtinyt huomata. Omaan huoltomieheen voi olla suoraan yhteydessä, ja huoltokirjan kautta tehtyihin pyyntöihin reagoidaan nopeasti. Kokonaisuus on mietitty puolestamme kuntoon, eikä koulukiinteistöille tyypillistä päänvaivaa pääse syntymään.
Helsingin kaupungilla oli kilpailutuksessa tiukat vaatimukset energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen suhteen. Ne on ratkaistu muun muassa maalämpö- ja aurinkoenergiajärjestelmillä. Näin saavutetaan tilaajan edellyttämät A-energiatehokkuusluokka ja hyvin alhainen E-luku.
Pia Rauha on ylpeä koulun energiaratkaisuista. Hän odottaa innolla, että pääsee perehtymään niihin kunnolla ja tärkeää aihetta tuodaan myös oppilaiden arkeen. Se tehdään innovatiivisella tavalla: koulun digitaalisilla infotauluilla näytetään kiinteistön energiadataa, muiden aineistojen lomassa. Opetusta tukeva informaatio avaa, millä tavalla energiaa kuluu ja kuinka sitä saadaan – oman kiinteistön rakenteista. Lapset on huomioitu aineiston visuaalisessa suunnittelussa ja esittämistavassa; apuna siihen käytettiin pelisuunnittelijaa.
Upeat tilat tiukalla aikataululla
Tilaajan, eli Helsingin kaupungin Tilapalveluiden, edustajana hankkeessa toi-
Kiinteistöhuolto on ratkaistu erinomaisesti, sen olen jo ehtinyt huomata.
mi ensimetreiltä alkaen projektinjohtaja
Markku Hakonen
– Tavoite oli korkealaatuiset tilat opetukselle ja mahdollisimman iso ratkaisu tälle tontille. Hankkeen aikataulu oli tiukka, jopa epärealistinen, varsinkin kun maailmantilanne koettelee myös rakennusalaa. Mutta niin vain saimme upeat tilat käyttöön suunnitelman mukaan, kiteyttää Hakonen.
Kilpailutus toteutettiin kaksivaiheisena neuvottelumenettelynä. Arviointikriteereinä olivat koulurakennuksen toiminnalliset ominaisuudet, kaupunkikuva ja arkkitehtuuri, tekniset ominaisuudet ja elinkaarikestävyys sekä vuokrahinta.
Hakonen kuvailee projektia uraauurtavaksi – vastaavaa ei ole heillä tehty aiemmin, joten matkan varrella tuli opittua paljon. Kilpailutuksessa yksi Hoivatilojen eduista olikin kokemus ja osaaminen hoiva- ja koulukohteista, mikä osoittautui käytännössä arvokkaaksi.
Hakosen mukaan projekti olisi tuskin onnistunut ilman sitä.
Rakennuttajapäällikkönä toimi Hoivatilojen Jari Lehto. Myös hän mainitsee tiukan kokonaisprojektiaikataulun: voitokkaasta kilpailuehdotuksesta valmiiksi koulukiinteistöksi 18:ssa kuukaudessa.
– Helsingin kaupunki oli valmistellut kilpailutuksen hyvin, ja projektin haastava aikataulu oli tiedostettu. Yhteistyö kaupungin projektihenkilöstön kanssa oli jouhevaa. Kilpailuehdotus oli toimiva, ja osaavien suunnittelukumppaneiden kanssa toteutus- ja pääsuunnittelu etenivät sujuvasti rinnakkain. Kun julkisivu- tai kaavamuutostakaan ei tarvittu, lupavaihe eteni viranomaisten taholta nopeasti. Urakoitsija onnistui hankinnoissa vallitsevista haasteista huolimatta, ja rakentaminen saatiin nopeasti käyntiin, summaa Lehto.
Osapuolet olivat varautuneet käyttöönoton viivästymiseen ja opetuksen jatkamiseen väistötiloissa, mutta onneksi aikataulu piti. Hakonen kertoo kaupungissa olevan pulaa hyvistä väistötiloista. Niinpä oli iso helpotus ja kustannussäästö paitsi Metsolan koululle, myös laajemmin Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, että kalliista väistötiloista päästiin suunnitellusti pois.
Hakonen kuvailee yhteistyötä Hoivatilojen ja pääurakoinnista vastanneen AHS Controlin kanssa sujuvaksi. Kaksi
yleistä suurta haastetta heijastuivat myös tähän projektiin: sota Ukrainassa pisti materiaalien toimitusketjun sekaisin, ja ensimmäisen vuokramallin hankinnan toteutukseen lisämausteensa toi myös koronapandemia ja etätyöskentely. Hakonen lisää, että vaikka kaiken kaikkiaan onnistuttiin hyvin, voidaan asioita aina tehdä paremmin.
– Uuden toimintamallin äärellä olisi hyvä pystyä kohtaamaan enemmän kasvokkain. Seuraavassa projektissa tulee olla kohtuullisempi aikataulu ja kaupungin pitää olla enemmän mukana suunnittelussa ja toteutuksessa. Näin päästään vielä parempaan lopputulokseen, pohtii Hakonen työskentelyn kehittämistä.
Juuri käyttöön otetusta vuokramallin koulukiinteistöstä Hakonen sanoo vielä, että käyttöön saatiin toimivat, terveet ja turvalliset tilat, jotka antavat hyvän ympäristön opetuksen järjestämiseen, ja mikä tärkeintä, oppimiseen.
Kilpailutuksessa yksi Hoivatilojen eduista olikin kokemus ja osaaminen hoiva- ja koulukohteista, mikä osoittautui käytännössä arvokkaaksi.
Hoivatilat rakennuttaa parhaillaan kahta koulukiinteistöä Oulussa. Molemmat toteutetaan investointivapaalla Tilat palveluna -vuokramallilla, ja toiseen liittyy myös jo käytössä olevan koulurakennuksen myynti Hoivatiloille.
Lapsiperheiden suosimassa Ritaharjussa on oltu muutaman vuoden ajan tilanteessa, että tilanpuutteen vuoksi opetusta ei ole pystytty tarjoamaan alueen omassa koulussa kaikille. Niinpä noin sata oppilasta on käynyt koulua hieman kauempana. Lähivuosina koululaisten määrä alueella tulee kasvamaan entisestään.
Oulun kaupunki päätti hankkia lisärakennuksen nykyisen koulun yhteyteen vuokramallilla ja valitsi kumppanikseen Hoivatilat. Koulurakennuksen koko on noin 3 800 m2. Vuokrasopimus on kestoltaan 25 vuotta, ja siihen sisältyvät myös kiinteistön ylläpito ja puhtauspalvelut. Opetus uusissa tiloissa käynnistyy ensi elokuussa.
Nyt käytössä olevan Pohjois-Ritaharjun koulun Oulun kaupunki rakennutti vuonna 2016. Rakenteilla olevan lisärakennuksen myötä kaupunki totesi, että koulun toiminnan ja kiinteistöjen ylläpidon kannalta on eduksi, että molemmat rakennukset ja tontit ovat saman omistajan hallinnassa ja vastuulla. Hoivatilat osti koulun Oulun kaupungilta ja laajennuksen yhteydessä toteuttaa myös yhteisen piha-alueen koulurakennuksille sekä kevyenliikenteen väylän siirron.
Myös Hiukkavaaran alueen lapsimäärä kasvaa vauhdilla. Oulun kaupunki päätti hankkia vuonna 2017 valmistuneen monitoimitalon yhteyteen lisäkoulun vuokramallilla. Arviointikriteereinä kilpailutuksessa olivat vuokrahinta ja rakennuksen ratkaisuehdotukset. Toteuttajaksi valittiin Hoivatilat.
Lisäkoulun koko on noin 4 100 m2 ja siihen tulee tilat luokille 1–6, noin 350 oppilaalle. Vuokrasopimuksen kesto on 25 vuotta ja arvo noin 25 miljoonaa euroa. Siihen sisältyy myös laajat ylläpito- ja puhtauspalvelut: rakennuksen ja teknisten järjestelmien ylläpito, lämmitys, kiinteistösähkö, jätehuolto, ulkoalueiden hoito sekä ylläpito- ja perussiivous. Lisäkoulu tullaan ottamaan käyttöön tammikuussa 2025.
– Kiinnostus vuokramallia kohtaan kasvaa julkisella sektorilla koko ajan, ja Oulun kaupunki on ollut yksi suunnannäyttäjistä. Vuokramalli on moderni ja tehokas tapa toteuttaa kiinteistöhankkeita. Se on tilaajalle investointivapaa, helppo ja joustava tapa saada laadukkaita tiloja.
Jussi Vikman, asiakkuusjohtaja, Hoivatilat
Aloitin työt Hoivatiloilla viisi vuotta sitten. Asumme Oulunsalossa, ja meillä on kolme lasta. Nuorin asuu vielä kotona, kaksi on jo muuttanut omilleen. Olemme saaneet yhden lapsenlapsenkin. Olen harrastanut musiikkia nuoresta saakka ja aktiivisesti harmonikan soittoa pian 20 vuotta, lähinnä omaksi ilokseni, mutta osallistuen myös musiikkitapahtumiin pelimannihengessä. Lisäksi vapaa-aikaan kuuluu arkiliikunta: lenkkeilyä koiramme kanssa ja maastopyöräilyä.
Koulutukseltani olen rakennusinsinööri. Olen työskennellyt rakentamisen parissa eri tehtävissä ja saanut näkökulmia hankkeiden eri vaiheisiin: 15 vuotta kirvesmiestehtävissä rakennusliikkeellä, pari vuotta työnjohtotehtävissä ja suunnilleen saman verran suunnittelutehtävissä arkkitehtitoimistossa. Viranomaistehtävissä olin kymmenisen vuotta – rakentamisen asiantuntijana ELY-keskuksessa ja OTO-rakennustarkastajana aluehallintovirastossa liikuntapaikkarakentamiseen liittyen. Kaikissa tehtävissä kerrytetystä osaamisesta on kyllä ollut hyötyä Hoivatilojen rakennuttajapäällikkönä. Projektien ohjaamisessa kokemusta saa hyödynnettyä muun muassa suunnittelunohjauksessa, lupaprosesseihin liittyvässä viranomaisyhteistyössä ja työmaavalvonnassa.
Millainen on työnkuvasi Hoivatiloilla?
Olen rakennuttanut Hoivatilojen palveluksessa reilut 20 hanketta. Aloittaessani teimme hankkeita pääasiassa yksityisen sektorin tarpeisiin. Nykyisin vuokramalli on huomioitu vahvasti vaihtoehtoisena investointimallina julkisella sektorilla, ja pääpaino hankkeissani onkin viime vuosina ollut isommissa julkisen sektorin hankkeissa, kuten päiväkotikiinteistöissä ja kouluissa, joita olemme toteuttaneet eri kaupungeille.
Julkisissa hankkeissa rakennuttajapäälliköt ovat yleensä mukana aivan alkumetreiltä kilpailuvaiheen suunnitteluohjauksesta, urakoitsijakumppaneiden kiinnittämisestä ja projektiryhmän perustamisesta lähtien. Suunnitteluohjauksessa pyritään luonnossuunnittelusta alkaen harkittuihin suunnitteluratkaisuihin
tilaohjelman ja teknisten perusratkaisujen osalta, jotta voidaan varmistaa hankkeen toteutuskelpoisuus.
Espoo
Näin hankkeen aikatauluhallinta saadaan heti hyville urille, kun käyttäjien kanssa suoritettava kehitysvaihe pystytään viemään sujuvasti läpi ja hankkeen lupavaiheen vaatimukset ovat suunnitteluratkaisussa kunnossa.
Työmaavaiheeseen kuuluu projektijohtamista ja rakennusteknistä valvontaa sekä tietysti käyttäjäyhteistyö kiinteistön käyttöönottoon saakka. Huolehdin, että aikataulut pitävät, ohjaan yhteistyössä suunnittelua, järjestän työmaakokoukset, huolehdin vastaanotto- ja luovutusvaiheen aikataulusta ja viranomaistarkistuksien järjestämisestä. Vastaanotan urakan ja luovutan kohteen asiakkaalle sekä varmistan asiakkaan toiminnan sujuvan käynnistämisen. Sitten ylläpitotiimimme nappaa kapulan ja aloittaa seuraavan tärkeän vaiheen, eli omistuksessamme olevasta kiinteistöstä huolehtimisen asiakkaamme laadukkaan toiminnan alustana.
Merkittävimpiin asioihin työssäni lukeutuu tilojen käyttäjän huomiointi alusta saakka. Informoin projektin etenemisestä ja pidän muutenkin aktiivisesti yhteyttä. Hankkeissa on aina haasteitakin, ja jos käyttäjällä on huolenaiheita, niin huolehdin, että ne selvitetään.
Uusissa hankkeissa on paljon osapuolia mukana ja usein aluksi toisilleen uusia ihmisiä. Lähdemme tyhjästä rakentamaan projektiryhmää ja viemään projektia eteenpäin. Aikataulu on yleensä nopea. Työssäni on tärkeää huolehtia, että hankkeessa puhaltaa hyvä henki läpi kaikkien vaiheiden. Huomionarvoista onkin yhteistyö: teemme töitä alojensa parhaiden suunnittelu- ja urakoitsijakumppaneiden kanssa. Ilman heidän ammattitaitoaan emme mekään onnistuisi.
Mikä Hoivatiloilla on parasta?
Tähän on hankala vastata. Se johtuu siitä, että hyvää on niin paljon. Kaiken kivijalkana on avoin johtamiskulttuuri ja asiakkaidemme arvostus. Yhdessä tekeminen ja vastuun antaminen meille työntekijöille on minulle suurin porkkana. Kun voi ohjata omaa tekemistään, kokee työn mielekkääksi, mikä taas kasvattaa motivaatiota ja tehokkuutta. Meillä ei toimita käskyttämällä, ja kaikissa asuu tietynlainen yrittäjähenkisyys.
Lisäksi työnantaja tukee vapaa-aikaa ja kannustaa huolehtimaan itsestä. Myös henkilökohtaiset tarpeet huomioidaan. Meillä on kaiken kaikkiaan toimiva ja arvostava työyhteisö, jossa toisten tukeminen on arkipäivää.
Katso video!
QR-koodin takaa löytyvällä videolla Jari Lehto kertoo tehtävistään. Video on kuvattu viimeistelyvaiheessa olleella Metsolan koululla, josta kerromme tarkemmin sivulta 26 alkaen.
Kauppatieteiden maisteri Kati Soini on nimitetty hankekehityspäälliköksi tammikuussa 2023.
Katilla on laaja-alainen ja pitkä kokemus kiinteistösektorilta. Hoivatiloille hän siirtyi Helsinki Partnersilta.
Oulu
Tradenomi (AMK) Tommi Rytivaara on nimitetty taloushallinnon assistentiksi tammikuussa 2023.
Tommi toimii ostovelkaprosessin osalta SAP:n pääkäyttäjänä. Tehtäviin kuuluu mm. operatiivisen toiminnan ostolaskujen hallinnointi. Tommilla on kattava työkokemus asiakaspalvelusta ja monipuolisista taloushallinnon tehtävistä. Hoivatiloille hän siirtyi Verohallinnosta.
Espoo
Rakennusinsinööri (AMK) Mikael Laikola on nimitetty ylläpitopäälliköksi tammikuussa 2023.
Mikaelin vastuulla on nimettyjen kiinteistöjen ylläpitotoiminnan johtaminen. Ennen Hoivatiloille siirtymistä hän on työskennellyt konsulttina ja teknisenä managerina kiinteistöalalla.
Huolellisesti tehdyllä ja ennakoivalla suunnittelulla säästetään huomattavasti projektin käynnistämiseen tarvittavaa
Me Hoivatiloilla rakennamme arvokasta arkea kaikkia osapuolia kuunnellen ja tarpeet yhteen sovittaen. Näin löydämme kullekin alueelle juuri oikeat palvelut. Palvelukorttelimme tuo alueelle esimerkiksi päiväkodin, hoivakodin, kodin, työpaikan, lähikaupan – hyvän arjen elementtejä, jotka luovat kauaskantoisempaa arvoa.
Tutustu arvoalueajatteluumme tarkemmin:
