Ratkaisuja 1/2024

TULEVAISUUDEN YHTEISKUNNAN RAKENTAMISEEN

Nonna Lumina tuo turvaa ja yhteistöllisyyttä

Moderni päiväkoti helposti vuokramallilla

Avartava Community Day

Sospron laadukas lastensuojeluyksikkö kiinnostaa

Ihmiset Ilmiöt Kohteet

Turvaa, tarpeellisia palveluja ja yhteisöllistä asumista

3

14

20

26

Pääkirjoitus Jussi Vikman

Avartava Community Day Huippupäivä tutustutti asiakkaiden arkeen

Vieraskynä

Jarmo Raveala

Hoivatilalainen esittäytyy Hankepäällikkö Panu Pigg: Tarkalla korvalla hankekehityksessä

12

4 10 8

Nonna Lumina avattiin Oulun keskustaan

Moderni uusi päiväkoti helposti vuokramallilla

Kisapuiston päiväkoti Tampereella

16

Turvallinen ja toimiva lastensuojelun yksikkö Sospron yksikkö Salossa

22

Satamatien palvelukortteli syntyy yhteistyöllä

21

Hoivatilat ratkoo hyvinvointialueiden tilatarpeita

Tavoitteena ylivertainen asiakaskokemus

Räätälöityä yhteisöllistä hoivaa Klein Veldekensin hoivakampus Geelissä

24

Toimiva talotekniikka tuo energiatehokkuutta Kiinteistöjen ylläpito Hoivatiloilla

Hoivatilat Oyj on päiväkotien, koulujen, hoivan tilojen ja palvelukortteleiden rakennuttamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen erikoistunut yritys. Hoivatilat on osa Aedifica-konsernia. Ratkaisuja on Hoivatilat Oyj:n asiakaslehti, joka julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Lehti jaetaan Hoivatilojen asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille.

Julkaisija: Hoivatilat Oyj Toimituksen yhteystiedot: Kasarmintie 21, 90130 Oulu • p. 0207 349 100 • asiakaspalvelu@hoivatilat.fi

Päätoimittaja: Juho Malmi Tekstit: Laura Heikkinen

Kannessa: Armfeltin koulun rehtori Hannu Pölönen, asuinyksikkö Terhon toiminnanjohtaja Heidi Vuori ja Hoivatilojen Mikko Yrtti

Kuvat: Aedifica, Arcadi Arkkitehdit, Hoivatilat, PAVE Arkkitehdit, Sami Säily, Sami Tirkkonen, Topaz Photo Ulkoasu ja taitto: Mint Company Paino: PunaMusta Painosmäärä: 1 300 kpl • ISSN 2489-2785

Osoitteenmuutokset: asiakaspalvelu@hoivatilat.fi Osoiterekisterilähde: Hoivatilojen asiakas- ja yhteystietorekisteri

Yhteistyöllä ja rohkeudella

Hoivatilat on perustettu rakentamaan parempaa yhteiskuntaa sekä parempia palveluympäristöjä. Toteutamme tätä oman hankekehityksemme kautta yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Missio inspiroi meitä ja tekee työstämme erittäin merkityksellistä. Kerromme asiakaslähtöisestä hankekehitystyöstämme tarkemmin tämän lehden artikkeleissa.

Arvot toimivat yrityksen kivijalkana, sokkelina, jonka päälle yrityksen toiminta rakennetaan ja rakentuu. Hoivatilojen arvot eli vastuuntunto, aktiivisuus ja rohkeus ovat ohjaamassa meitä asiakaslähtöiseen ja pitkäjänteiseen toimintaan tulevaisuuteen luottaen. Käsittelemme myös tätä aihetta tässä lehdessä.

Vuonna 2023 historiallinen sote-uudistus astui voimaan ja hyvinvointialueet ottivat vastuulleen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisen. Muutos on erittäin suuri. Ottaa oman aikansa, että palvelut toimivat sujuvasti. Ensimmäisessä vaiheessa huomio on kiinnittynyt talouteen. Kuinka palvelut voidaan järjestää käytettävissä olevilla varoilla – vai voidaanko? Ikääntymisen trendi voimistuu ja ikäihmisten asumispalveluiden tarve kasvaa lähitulevaisuudessa voimakkaasti. Tarvitaan ympäristönäkökulmasta katsottuna kestävästi toteutettuja palveluympäristöjä, mikä tukee myös kaupunkien kehittymistä. Hoivatilojen palvelukortteli-konsepti on juuri tällainen ratkaisu.

Kunnissa ja kaupungeissa on ryhdytty toteuttamaan vuoden 2024 talousarvion mukaisia suunnitelmia. Vastaavasti yrityksissä ahkeroidaan taas uusien vuositavoitteiden saavuttamisessa. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä tarvitaan. Vuokramallilla toteutettavat kiinteistöhankkeet ovat konkreettinen osoitus osapuolten välisestä yhteistyöstä. Vuokramallin RT-ohjekortti ja valmiit sopimusmallit julkaistiin vuodenvaihteessa, ja ne auttavat kiinteistöhankkeiden toteuttamisessa investointivapaalla vuokramallilla.

Kevät etenee vauhdilla ja päivän pidentyminen ilahduttaa ihmismieltä. Saamme nauttia valon lisääntymisestä sekä talvisista olosuhteista hangilla ja laduilla. Tämä kevät on erityinen, sillä tätä pääkirjoitusta kirjoittaessani Suomen tasavallan presidentti on vaihtumassa ja kansa äänestää parhaillaan uudesta presidentistä. Toimiva demokratia, turvallinen isänmaa sekä yleinen yhteiskuntajärjestys ovat luksusta nykymaailmassa. Saamme olla kiitollisia näistä sekä monista muista tärkeistä asioista, jotka toteutuvat meillä Suomessa.

Toivotan koko Hoivatilojen joukkueen puolesta aurinkoista kevättä kaikille Ratkaisuja-lehden lukijoille!

Jussi Vikman

Asiakkuusjohtaja

– Odotan innolla, millaista kivaa asukastoimintaa asukkaat ja henkilökunta yhdessä keksivät, Nonna Luminan johtaja Pauliina Pitkänen iloitsee. Myös Irja Huovinen odottaa mukavaa yhdessäoloa muiden asukkaiden kanssa.

Turvaa, tarpeellisia palveluja ja yhteisöllistä asumista

Ikäihmisten yhteisöllisen asumisen ratkaisuja edistetään uuden lainsäädännön myötä. Yhteisöllistä palveluasumista tarjoaa aivan Oulun keskustaan vuoden 2023 lopulla valmistunut palvelutalo Nonna Lumina. Saman katon alta löytyvät asumisen palvelut, jotka tuovat turvaa ja hyvinvointia arkeen, yhdessäoloa unohtamatta.

Nonna Luminan tilat on suunniteltu käyttäjiään varten. Asukkaiden omien rauhallisten asuntojen lisäksi talossa on kolme isoa ja viihtyisää yhteisöolohuonetta, joissa vietetään aikaa monin eri tavoin. Palvelut järjestetään kunkin asiakkaan omien tarpeiden mukaisina palveluina, erillään asumisesta: toinen kaipaa esimerkiksi kotihoitoa, joku muu taas ruokapalvelua.

– Toiminnan aloitus on sujunut todella positiivisesti, ja asukkaat ovat olleet tyytyväisiä. Aika monelle syy muuttaa tänne on yksinäisyys ja se, että kaipaa muiden ihmisten seuraa. Siltä osin asukkaiden odotukset ovat jo täyttyneet, kertoo Nonna Luminan johtaja Pauliina Pitkänen

Yhteisöllisyys on Nonna Luminan arjessa isossa osassa. Asukkaille järjestetään joka päivä yhteistä mukavaa tekemistä, ja se on myös Nonna-talojen palvelulupaus.

– Joulun alla oli yhteisiä jouluaskareita, myöhemmin on tulossa esimerkiksi jumppaa. Yleisesti toiminta voi olla esimerkiksi erilaisia tietopaketteja tai ihan arkiliikuntaa. Joka päivä on kahvittelu samaan kellonaikaan, se on meillä aina vakio, Pitkänen antaa esimerkkejä toiminnasta.

– Yhteisötoimintamme on asukaslähtöistä ja mahdollistavaa. Jännityksellä odotamme, mitä kivaa asukastoimintaa Nonna Luminan asukkaat keksivät yhdessä henkilökunnan kanssa.

Pitkänen mainitsee, että yhdessäoloa ja sitä kautta mukavia kohtaamisia syntyy ohjatun toiminnan lisäksi asukkaiden kesken spontaanisti. Esimerkiksi televisiota on saatettu päätyä katsomaan illalla yhdessä tuumin. Myös omaisten kanssa voi Nonna Luminassa viettää vaivattomasti aikaa yhteisissä tiloissa.

Nonna Luminan käyttäjät on otettu huomioon niin tyylissä, ergonomiassa kuin materiaaleissa. Kokonaisuus on aisti- ja muistiystävällinen sekä tietenkin turvallinen ja esteetön. Irja Huovinen oli hyvillään muutosta uuteen asuntoonsa.

Turva yötä päivää

Yksi Nonna Luminan asukkaista on oululainen Irja Huovinen, 84, joka teki muuttoa uuteen kotiinsa joulukuun puolen välin tienoilla. Huovinen kiinnostui Nonna Luminasta alun perin juuri sen monipuolisten palveluiden vuoksi.

– Minulla on ikää jo sen verran riittävästi, että olen sataprosenttisesti invalidi. Tällä hetkellä pärjään kyllä vielä, mutta koko ajan menee kunto alaspäin. Tuntuu, että nykyisin palveluja viedään lähinnä pois ja naapuriapu on paras apu. Täällä on yötä päivää turva ja muutenkin kaikki tarvittavat palvelut samassa paikassa, Huovinen miettii.

Huovinen varasi asunnon Nonna Luminasta heti kun mahdollista, jotta varmaisi saisi paikan. Mikäs sen parempaa, hän toteaa mutkattomasti yhteisöllisestä asumisesta. Vaikka Huovisen muutto oli haastatteluhetkellä vielä edessä, hän oli jo ehtinyt istua samaan pöytään muiden asukkaiden kanssa tutustumisen merkeissä.

– Jos haluaa seuraa, sitä kyllä löytyy, mutta jos tahtoo omaa rauhaa, voi mennä omaan kotiin. On myös monta kerrosta, mistä valita paras paikka. Odotan muuttoa kovasti.

Viisaasti suunnitellut tilat

Nonna Luminan tilaratkaisut keräävät Pauliina Pitkäseltä paljon kiitosta. Palvelutalon asukkaat on huomioitu viimeisen päälle. Kokonaisuus on aisti- ja muistiystävällinen sekä esteetön ja turvallinen.

– Käyttäjät on otettu huomioon niin tyylissä, ergonomiassa kuin materiaaleissakin. Tuolit ovat seniorituoleja ja valaistus on mietitty niin, että huoneissa on tunnelmavalaistusta, mutta tarpeen tullen myös kirkkaampaa valoa. Joka kerroksessa on omat värinsä, millä stimuloidaan muistia.

Yhteisöllisen palveluasumisen mukaisesti Nonna Luminan asuntojen neliömäärä on suhteellisen pieni, koska yhteisiä tiloja on paljon. Pitkäsen mukaan moni asukas on kuitenkin sanonut yllättyneensä iloisesti siitä, miten tilavan tuntuinen oma asunto on ollut. Suunnittelu on osattu tehdä viisaasti.

Pitkäsen mukaan toiminnan käynnistämisessä ei ole ollut mitään suurempaa haasteita. Hän iloitseekin siitä, että Hoivatilojen työntekijöiden kanssa asioidessa on aina tunne, että kommentit viedään varmasti eteenpäin.

– Jari Lehto on ollut tässä hankkeessa rakennuttajapäällikkö, ja hänen kanssaan pystyy puhumaan asiasta kuin asiasta. Olen ollut todella tyytyväinen yhteistyöhön Hoivatilojen kanssa.

Kaikki tarvittava lähellä

Huomionarvoista Nonna Luminassa on sen erinomainen sijainti Oulun keskustassa kauppakeskus Valkean kupeessa, tarvittavien palvelujen äärellä viihtyisässä ympäristössä. Siitä on tullut asukkailta paljon hyvää palautetta, Pauliina Pitkänen kertoo. Irja Huovinen toteaa painokkaasti, että parempaa sijaintia ei Oulusta löydy:

– Parasta on minusta juuri se, että kaikki on lähellä paikan päällä ja tässä vieressä. Keskustassa on omat palvelunsa, mutta jos täällä talossa tarvitsee jotakin apua, alan ihminen löytyy kyllä tarpeen mukaan.

Nonna Lumina on toteutettu Hoivatilojen Tilat palveluna -mallin mukaisesti. Hoivatilat on kiinteistön pitkäaikainen omistaja.

Yhteisöllisen asumisen käytänteiden mukaisesti Nonna Luminassa on paljon yhteisiä tiloja, joissa voi viettää aikaa muiden asukkaiden ja omaisten kanssa.

Nonna Lumina sijaitsee Oulun keskustassa aivan kauppakeskus Valkean tuntumassa. Kaikki tarvittavat palvelut löytyvät lyhyen kävelymatkan päästä.

Nonna Lumina on herättänyt paljon kiinnostusta jo rakennusvaiheesta lähtien. Johtaja Pauliina Pitkänen esitteli kokonaisuutta toisen rakennusvaiheen avoimissa ovissa. Kauniit näköalat kattavat laajasti Oulun keskustaa.

Hoivatilat ratkoo hyvinvointialueiden tilatarpeita

Sote-uudistus on ollut yksi Suomen yhteiskunnan historian suurimpia muutoksia. Palvelutarve ei ole uudistuksen myötä poistunut, mutta sote-kiinteistöjen hankinta voi olla hyvinvointialueille haastavaa. Yksi ratkaisu on tarvittavien tilojen hankinta vuokramallilla.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen perhetukikeskus Auerkulma toimi aiemmin Järvenpään kaupungin omistamassa kiinteistössä. Rakennus oli tullut elinkaarensa päähän muun muassa sisäilmaongelmien vuoksi, mutta keskeisen sijainnin ja vakiintuneen asemansa takia toiminnan toivottiin jatkuvan samassa osoitteessa.

Hyvinvointialue linjasi, ettei se hanki toimitiloja omistukseensa, vaan toimintaa harjoitetaan vuokratiloissa. Järvenpään kaupunki vuokrasi Hoivatiloille tontin, jolla entinen perhetukikeskus sijaitsi. Hoivatilat käynnisti hankekehitys- ja suunnittelutyön ennen sote-uudistuksen voimaan astumista omalla riskillään. Tämän

kehitystyön pohjalta Hoivatilat ja hyvinvointialue solmivat vuokrasopimuksen. Tontille rakentuu toimiva ja turvallinen, käyttötarkoitukseensa suunniteltu uusi perhetukikeskus, joka aloittaa toimintansa uusissa tiloissa kevään 2024 aikana.

Avaimet käteen -periaatteella

Hyvinvointialueiden on haastavaa toteuttaa kiinteistöhankkeita itse esimerkiksi puuttuvan tonttivarannon vuoksi. Hoivatilat on tällaisessa tilanteessa luotettava ja kokenut yhteistyökumppani, joka ratkoo toimitilatarpeita ketterästi avaimet käteen -periaatteella.

– Kun tarvetta sote-kiinteistölle on, Hoivatilat pystyy kehittämään tällaisen kiinteistöhankkeen, hankkimaan tontit sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan investoinnin. Näin autamme hyvinvointialueita palvelutarpeen ratkaisemisessa, toteaa Hoivatilojen hankekehityksestä ja asiakkuuksista vastaava johtaja Jussi Vikman

Kun on tarvetta sote-kiinteistöille, Hoivatilat pystyy kehittämään kiinteistöhankkeen, hankkimaan tontit sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan investoinnin. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue vuokraa perhetukikeskus Auerkulman tilat Hoivatiloilta.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on Hoivatilojen kanssa Auerkulman perhetukikeskuksesta ylläpitosopimus, eli hyvinvointialueen resursseja ei tarvitse käyttää myöskään kiinteistön hoitamiseen ja ylläpitoon.

Vikman toteaa olevan tärkeää, että hyvinvointialueilla ja kunnilla on mahdollisuus vuokrata tarkoituksenmukaisesti suunniteltuja, palveluverkon kannalta oikeassa osoitteessa sijaitsevia energiatehokkaita kiinteistöjä. Tällä tavalla julkinen sektori pystyy hallitsemaan riskejä ja resursseja entistä paremmin, mikä on koko yhteiskunnan etu. Asia on ajankohtainen erityisesti juuri nyt, kun hyvinvointialueille kohdistuu voimakas kustannusten vähentämistarve.

Hoivatilojen missio on luoda parempaa yhteiskuntaa ja parempia palveluympäristöjä omalla hankekehitystyöllä yhdessä kumppaneiden kanssa, Vikman muistuttaa. Hyvinvointialueiden kanssa toteutettava yhteistyö vastaa yhtiön olemassaoloon täsmällisesti.

– Missiomme tähtää kehittämiemme toimitilahankkeiden osalta siihen, että käyttäjien tarpeisiin suunnitellut tilat to-

teutetaan sijainti huomioiden oikeaan paikkaan ja että ne ovat toimivat, turvalliset ja terveelliset. Niiden tulee olla myös tehokkaasti ja kilpailukykyisesti toteutettu. Sillä tavalla kehitämme omalta osaltamme yhteiskuntaa ja kaupunkiympäristöjä sekä tuemme julkisten varojen tehokasta käyttöä.

Toimivuus uudelle tasolle Auerkulman perhetukikeskuksessa tulee toimimaan kaksi seitsenpaikkaista lastensuojelun vastaanotto- ja arviointiyksikköä, jotka toimivat ympärivuorokautisesti. Yksiköt on tarkoitettu pääsääntöisesti 12–17-vuotiaille lapsille ja nuorille lyhytaikaista sijoitusta varten. Sijoitusten kesto on Auerkulmassa keskimäärin yhdestä kolmeen kuukautta.

– Voidaan puhua kriisisijoituksista, jolloin lapset tulevat yksiköihin joko kiireellisesti sijoitettuna tai avohuollon päätöksellä. Jonkin verran tulee myös huostaanotettuja lapsia ja nuoria, kertoo Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen lastensuojelun vastaanotto- ja arviointityön palveluesimies Tom Stenman

empaan sokkeloiseen rakennukseen verrattuna paljon selkeämmät. Turvallisuutta tuo se, että osastoilla on näköyhteys toisiinsa ja siten tieto siitä, mitä toisella puolella tapahtuu. Kun paikka on lisäksi viihtyisä, on se myös kuntouttava, pitkän uran sijaishuollon palvelujen parissa tehnyt Stenman sanoo.

Kiitosta ketteryydestä

Tom Stenman kertoo olevansa tyytyväinen Auerkulman perhetukikeskuksen osalta tehtyyn hankesuunnitteluun ja yhteistyöhön Hoivatilojen kanssa.

Hoivatilojen puolelta hankkeen kehittämisestä vastannut asiakkuuspäällikkö Joonas Illikainen vahvistaa, että neuvottelut kohteen vuokraamisesta hyvinvointialueelle sujuivat hyvinvointialueen vastuuhenkilöiden kanssa erittäin hyvin. Kaikilla osapuolilla oli yhteinen tahtotila saada uudet tilat järkevällä aikataululla.

– Pystymme hyödyntämään pitkäaikaista kokemustamme sote-kiinteistöhankkeiden kehittäjänä ja edistämään hankkeita tavoitteen mukaisella aikataululla, llikainen kertoo.

Koska Auerkulman perhetukikeskukseen tullaan usein kriisitilanteessa, on erittäin tärkeää, että tilat ovat käyttäjilleen toimivat, turvalliset ja viihtyisät.

Näitä asioita onkin painotettu uusia tiloja miettiessä, Stenman sanoo.

– Tilojen toimivuus on nyt aivan eri tasolla kuin ennen. Uudet yksiköt ovat ai-

Olemme saaneet asiakkailtamme positiivista palautetta ketteryydestämme, ja lisäksi meille on tärkeää pitää kiinni sovituista

asioista.

llikainen toteaa eri hyvinvointialueiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella olevan selvää, että vastaavanlaisille vuokramalliratkaisuille on lähes kaikilla hyvinvointialueilla tarvetta. Samaa mieltä on Jussi Vikman.

– Hyvinvointialueet laativat parhaillaan palveluverkkosuunnitelmia, ja palveluverkkopäivitys tulee osoittamaan alueiden toimitilatarpeita. Tiedossa on, että hyvinvointialueilla on lisäksi elinkaarensa päässä olevia kiinteistöjä, jotka täytyy korvata uudisrakennushankkeilla, VIkman sanoo.

Hoivatilojen aktiivinen hankekehitystyö tukee hyvinvointialueiden palveluverkkototeutusta ja ratkoo näin hyvinvointialueen toimitilatarpeita.

Asiakkuuksien hoitaminen ja asiakaskokemus:

Tavoitteena ylivertainen asiakaskokemus

Asiakkuuksien hoitaminen koostuu monesta eri osa-alueesta, jotka tukevat toisiaan eri tavoin. Niiden avulla luodaan onnistunut asiakaskokemus, jossa korostuvat muun muassa luotettavuus ja ratkaisukeskeisyys. Olen koostanut tähän Hoivatilojen liiketoiminnan kannalta viisi keskeisintä osa-aluetta, kun hoidamme asiakassuhteitamme.

Jussi Vikman

Pitkäjänteisyys

Suomalaisessa kielessä ja kulttuurissa on useita käsitteitä, joilla halutaan kuvata kuinka hyvä ja oikeudenmukainen lopputulos on saavutettavissa hyvän yrittämisen seurauksena. Esimerkiksi sanonnat ”hyvä työ palkitaan” taikka ”lopussa kiitos seisoo” ovat jokaiselle tuttuja.

Koen, että asiakastyö on yksi konkreettinen työmuoto, jossa pitkäjänteisyyttä edellytetään. Pikavoittoja ei kannata yrittää tavoitella. Asiakastyö on ihmisten kesken tapahtuvaa toimintaa, mikä edellyttää toisen osapuolen tuntemista ja ymmärtämistä. Se ei tapahdu hetkessä.

Oletko sinä kokenut onnistumisen tunnetta ja hyvää fiilistä siitä, kun olet jaksanut pitkäjänteisesti hoitaa jotakin tiettyä asiakkuutta tai käytännön asiaa ja lopulta ”työ on kantanut hedelmää”? Tällaiset hetket ovat työn suola ja saavat työn maistumaan paremmalta.

Ratkaisukeskeisyys

Asiakaskokemuksen kannalta on oleellista, että yrityksen strategia on selkeä ja yrityksen tarjoamat ratkaisut ovat tunnistettavia sekä erottuvat muista. Strategiasta, suunnasta, päämääristä sekä asiakaskokemuksesta tulee käydä aktiivista vuoropuhelua yrityksen sisällä, mikä tukee jokaisen arkista työtä.

Kun suunta on kirkas ja vastuunjako selkeä, on edellytykset toimia ratkaisukeskeisesti. Yhden ratkaisun saavuttaminen auttaa taas seuraavassa, ja näin asiat etenevät kohti päämäärää. Useiden eri ihmisten yhteistyössä yksittäisen ratkaisun saavuttaminen auttaa jokaista yksilöä omien asioiden edistämisessä. Tämä on hyvin tyypillistä suunnittelu- ja rakentamistyössä.

Tilanteet, joissa asiat eivät ole edenneet suunnitelman taikka sopimuksen mukaisesti, tulee hoitaa kuntoon. Muistan lapsuudestani isäni opettaman vanhan kansan viisauden, ”laiha sopu on paljon parempi kuin lihava riita”. Tuossa sanonnassa on paitsi viisautta, myös ratkaisukeskeisyyttä. Asiakaskokemuksessa lopputulos ratkaisee. Osapuolten kesken saavutettu laiha sopu ei nakerra luottamusta – se päinvastoin vahvistaa sitä ja yhteistyö jatkuu ratkaisun löydyttyä.

Luotettava kumppanuus Ajattelen, että yrityksen luotettavuus on perusvaatimus ja -edellytys sen liiketoiminnalle ja olemassaololle. Yrityksen olemassaolon (missio), perustan (arvot) sekä tavoitetilan (visio) määrittely ja tunnistaminen ovat tärkeitä. Ne luovat pohjan luottamuksen rakentamiselle asiakkaiden suuntaan. Yksilöiden kautta tarkastellen ihminen kykenee rakentamaan ja jakamaan luottamustaan toisen ihmisen suuntaan, kun tuntee itsensä ja luottaa itseensä terveellä tavalla.

Yleinen suuntaus on, että yritykset erikoistuvat ja keskittyvät ydinosaamiseensa. Kumppanuudet ovat keskeinen osa yrityksen ekosysteemiä. Luotettavaan kumppanuuteen sisältyy ominaispiirre, joka on kumppaneista huolehtiminen.

Kumppaneiden suoriutuminen ja menestyminen vaikuttavat keskeisesti siihen, kuinka yritys itse suoriutuu ja menestyy. Asiakaskokemuksen kannalta on kyettävä rakentamaan toimivia kumppanuuksia ja tuettava kumppaneiden suoriutumista.

Hoivatilojen väki onnitteli Oulun Englanninkielisen Leikkikoulun avajaisissa vuonna 2023 yrittäjä Ulla Terhoa. Terhoa halaamassa Hoivatilojen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Juho Malmi.

Lisäarvon luonti

Millaista lisäarvoa sinä ja sinun yrityksesi tai organisaatiosi luo asiakkaallesi? Asiakkaalla on odotusarvo tuotteen tai palvelun tasosta: mikäli koettava hyöty on suurempi, on asiakas usein valmis myös maksamaan siitä.

Asiakaskokemuksen kannalta keskeistä on kyetä tuottamaan asiakkaalle lisäarvoa, aidosti.

Kun asiakastuntemus kehittyy ja asiakkaan odotukset ovat paremmin selvillä, on myös helpompaa tunnistaa lisäarvon tuottamisen mahdollisuudet.

Kannattaa siis panostaa asiakasymmärrykseen. Parempi asiakasymmärrys ja oman yrityksen erityisosaamisen rohkeampi hyödyntäminen avaavat mahdollisuuksia lisäarvon tuottamiselle.

Jatkuva parantaminen

Jotta yritys tuottaisi mahdollisimman hyvän asiakaskokemuksen, tulisi sen kyetä löytämään oikeanlainen suhtautuminen ja asennoituminen kehittymiseen. Omaa toimintaa on arvioitava aktiivisesti.

Missä onnistuimme ja missä puolestaan kompuroimme – yksinkertaisia ja suoria kysymyksiä, joihin jokainen pystyy vastaa-

"Voisitko suositella Hoivatiloja yhteistyökumppanina?"

1 = erittäin

epätodennäköisesti 5= erittäin todennäköisesti

Asiakkaat suosittelevat Hoivatiloja mielellään yhteistyökumppaniksi: jo valmiiksi hyvä lukema nousi viime vuonna entistä korkeammaksi.

5

2022: 4,3 1

2023: 4,4

Asiakastyytyväisyyttä seurataan Hoivatiloilla tarkkaan ja palautteeseen reagoidaan herkästi. Vuonna 2023 teetetyssä asiakastyytyväisyyskyselyssä NPS-lukema oli hyvä, 52.

maan nopeasti. Lisäksi asiakkaiden antamat positiiviset ja kriittiset palautteet on käsiteltävä tuoreeltaan ja avoimesti. Asiakkailta saatava palaute on yritykselle todella arvokasta informaatiota.

Kun yritys reagoi asiakkaan palautteisiin, vaikuttaa se jo itsessään asiakkaan kokemukseen yrityksestä. Se myös vahvistaa asiakkaan tunnetta siitä, että kannattaa jatkossakin antaa palautetta, kun yritys selvästi reagoi siihen.

Yhteenveto

Kiinteistöhankkeiden kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Yksittäisen hankkeen toteuttaminen asiakkaan tarpeisiin saattaa kestää jopa 3–5 vuotta, nopeimmillaankin 1–2 vuotta. Asiakasja yhteistyökumppaniverkostomme on laaja, mutta kuitenkin rajallinen, ja arkityö tapahtuu usein tuttujen asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa.

Keskinäinen tunteminen ja luottaminen ovat edellytys sujuvalle yhteistyölle. Asetamme selkeitä päämääriä ja tahdomme löytää ratkaisut niiden saavuttamiseksi. Kun toiminnassamme on ”ajatus ja sydän mukana”, pystymme myös havaitsemaan puutteemme sekä kehittämistarpeemme. Hyvä vuorovaikutus asiakkaan kanssa mahdollistaa aidon palautteen antamisen ja vastaanottamisen. Ylivertainen asiakaskokemus on Hoivatilojen strateginen tavoite, ja ponnistelemme sen eteen päivän kerrallaan.

Kisapuiston päiväkoti, Tampere

Palveluntarjoaja

Tampereen kaupunki

Hoitopaikkojen määrä

240 lasta, 12 ryhmää

Pääurakoitsija

AHS Control

Arkkitehti

Arco Architecture Company

Moderni uusi päiväkoti helposti vuokramallilla

Moderni ja turvallinen päiväkoti uusissa laadukkaissa tiloissa, vaivattomasti vuokramallilla. Näistä lähtökohdista valmistui loppuvuodesta 2023 Tampereen kaupungille

12-ryhmäinen Kisapuiston päiväkoti. Hankkeen myötä Hoivatilat ja Tampereen kaupunki toimivat kumppaneina ensimmäistä kertaa, erinomaisin tuloksin.

Vuoden 2024 alussa toimintansa aloittanut Tampereen kisapuiston päiväkoti tarjoaa varhaiskasvatusta 240 lapselle. Se on Hoivatilojen tähän mennessä suurin päiväkotihanke ja ensimmäinen Tampereen kaupungin teettämä vuokrahanke. Hoivatilat jää kiinteistön pitkäaikaiseksi omistajaksi huolehtien myös sen ylläpidosta.

Vaikka hankemuoto oli Tampereen kaupungille uusi, sujui prosessi erittäin

hyvin, toteaa Tampereen Tilapalvelujen hankeinsinööri Jani Boström. Vuokramallilla toteutettu hanke osoittautui yksinkertaiseksi ja helpoksi.

– Yleensä teemme Tampereen omistukseen tulevien hankkeiden rakennuttamisen itse. Tässä hankkeessa se työ jäi pois. Meidän on lähinnä tarvinnut pitää huolta siitä, että asiat toteutuvat sovitusti, ja niin on tapahtunut. Tämä on myös ollut

hyvin joustavaa. Kokonaisuudesta on jäänyt erittäin positiivinen maku.

Kohde luovutettiin aikataulussa vuoden 2023 lopussa.

Pieniä päiväkoteja

saman katon alla

Kisapuiston päiväkoti on rakennettu Etelä-Hervannan vilkkaalle asuinalueelle vastaamaan varhaiskasvatuksen tilojen tarpeeseen. Aiemmin samalla tontilla sijainneet vanha Kisapuiston päiväkoti ja koulu purettiin muutama vuosi sitten sisäilmaongelmien vuoksi.

Monipuolinen, moderni ja terveellinen päiväkoti on jaettu kahteen kerrokseen, joissa molemmissa sijaitsevat kuuden lapsiryhmän tilat. Kaksi päiväkodin ryhmistä on erityistä tukea tarvitseville lapsille suunnattuja integroituja ryhmiä.

Lähtökohtana oli, ettei päiväkoti tuntuisi käyttäjilleen liian suurelta, tähdentää Kisapuiston päiväkodin hankemanagerina toiminut Hoivatilojen hankepäällikkö Elina Suikki

Kisapuiston päiväkoti on tilava, terveellinen ja moderni. Käyttäjiä kuunneltiin suunnitteluvaiheessa tarkoin, ja se onkin saanut kiitosta varhaiskasvatuksen henkilöstöltä.

Tampereen kaupungin ensimmäinen vuokramallihanke osoittautui Hoivatilojen kanssa yksinkertaiseksi ja helpoksi, toteaa Tampereen Tilapalvelujen hankeinsinööri Jani Boström.

Päiväkodin tilat soveltuvat myös erilliseen iltakäyttöön. Liikuntasalissa voidaan järjestää harrastustoimintaa.

– Päiväkoti on jaettu kuuteen kotialueeseen, jotka ovat ikään kuin pienempiä päiväkoteja saman katon alla. Muuntojoustavissa tiloissa on varauduttu myös mahdolliseen lapsimäärän kasvuun tulevaisuudessa. Kaikille yhteisiä tiloja ovat alakerran liikuntatilat ja ruokala.

Päiväkodin tilava leikkipiha haluttiin säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena, minkä vuoksi alueella on säästetty korkeita puita, pensaita sekä isoja kiviä. Korkeilla puilla sekä rakennetuilla katoksilla saadaan myös varjostettua pihaa kesän helteillä. Kiinteistöön kuuluvat lisäksi palvelukeittiö sekä henkilökunnan työ- ja taukotilat.

Käyttäjiä on kuunneltu hankkeessa tarkoin, mikä näkyy toimivana lopputuloksena. Jani Boström kertoo, että varhaiskasvatuksen henkilöstö on ollut kokonaisuuteen todella tyytyväisiä: heidän mukaansa tilat ovat upeat.

Monipuolista käyttöä

Kisapuiston päiväkodin hankkeen aloitusprosessi oli Tampereella hieman eri-

lainen kuin muissa kaupungeissa, joissa Hoivatilat on toteuttanut hankkeita vuokramallilla, Elina Suikki toteaa. Kilpailutusvaiheen ja hankintapäätöksen jälkeen alkoi hankesuunnittelu, jonka aikana ehdotussuunnitelmia kehitettiin käyttäjän ja tilaajan kanssa sekä laadittiin hankesuunnitelma-aineisto. Tämän jälkeen hankesuunnitelma ja vuokrasopimukset hyväksytettiin vielä kunnallisessa päätöksentekoprosessissa.

– Prosessi sujui hyvin ja Hoivatilojen tyyliin napakassa aikataulussa. Rakennustyöt aloitimme kuuden kuukauden päästä hankintapäätöksestä vuoden 2022 syyskuun lopulla, Suikki sanoo.

Valmista asuinympäristöä on kiinteistön ympärillä paljon, ja rakennuksen alapuolella kallioluolastossa sijaitsee väestönsuoja. Kaikki tämä teki Suikin mukaan kokonaisuuden suunnittelusta mielenkiintoista.

Päiväkodin tiloilla on myös erillistä iltakäyttöä: ruokalaa voi vuokrata vaikka kokousten pitämiseen ja liikuntasali soveltuu alueen asukkaiden harrastustoimintaan. Tilojen sujuva iltakäyttö on huomioitu toteutuksessa muun muassa talotekniikan osalta, Hoivatilojen rakennuttajapäällikkö Ari Hyvärinen kertoo.

– Lukitus on tehty niin, että illalla käyttäjät pääsevät nimenomaan iltakäyttöön

tarkoitettuihin tiloihin, eivät minnekään muualle rakennuksessa. Tämä näkyy myös ilmanvaihdon viilennysjärjestelmässä.

Kisapuiston päiväkoti on energiatehokas ja ympäristöystävällinen. Tästä pitää huolta muun muassa katon aurinkopaneelijärjestelmä.

Vuokramalli kiinnostaa myös jatkossa

Onnistunut yhteistyö on avain haluttuun lopputulokseen. Suikki ja Hyvärinen toteavat, että kommunikaatio Tampereen kaupungin kanssa oli sujuvaa alusta loppuun.

– Yhteistyö on ollut avointa, ammattitaitoista ja mukavaa. Rakennushankkeesta jäi hyvin positiivinen mielikuva. Kaikki esiin tulevat asiat sovittiin ja ratkaistiin ripeästi, Hyvärinen kiittelee.

Hankkeen sujuvuuden allekirjoittaa Tampereen kaupungin puolelta Jani Boström. Hän toteaa, että päiväkotihanke osui yhteiskunnallisesti haastavaan ajankohtaan muuan muassa yleisen taloudellisen tilanteen ja rakennusalan haasteiden vuoksi. Myös tämän takia hyvä yhteistyö oli ensisijaisen tärkeää.

– Tämä on ollut Hoivatiloilta kympin suoritus. Heidän kanssaan on ollut todella miellyttävä ja helppoa toimia. Toivon, että vastaavanlaisia hankkeita tulisi meille jatkossakin.

Avartava Community Day – huippupäivä tutustutti asiakkaiden arkeen

Joukko hoivatilalaisia vietti viime marraskuussa hiukan erilaista työpäivää. Community Day -tapahtuma mahdollisti heille tutustumisen Hoivatilojen toteuttamien hoivakotien ja päiväkotien arkeen. Tässä kuvaukset ja kuvia muutaman erilaisen Community Dayn kulusta.

Mikko Yrtti, hankekehityspäällikkö Malminkartanon palvelukortteli, Norlandia Care hoivakoti, Helsinki

Päivä oli erittäin mukava. Vietimme aluksi aikaa palvelukorttelin yhteistiloissa tiloihin tutustuen ja päivittäisistä rutiineista keskustellen. Osallistuimme hoivakodin asukkaiden kanssa interaktiiviseen pelituokioon, jonka jälkeen lähdimme muutaman rouvan kanssa kävelylenkille. Ulkoilu jäikin omasta päivästäni erityisesti mieleen. Se piristi selvästi myös kanssamme kävelleiden rouvien mieltä.

Oli kiva nähdä Malminkartanon palvelukortteli, josta olen kuullut kohteena paljon. Hoivakodin arjessa on paljon liikkuvia osia, joiden on käytävä hyvin yhteen. Eri yksiköt tekevät päivittäin yhteistyötä. Kun kävimme pyörähtämässä päiväkodin puolella, lapset juoksivat hoivakodin palveluvastaavan syliin.

Oman työni näkökulmasta oli mielenkiintoista nähdä, miten eri tilat toimivat asukkaiden ja henkilökunnan käytössä. Kokonaisuus toimii hienosti.

Joonas Illikainen, asiakkuuspäällikkö Malminkartanon palvelukortteli, Norlandia päiväkoti, Helsinki

Pääsimme heti aluksi suoraan syvään päätyyn eli leikkimään lasten kanssa. Olin alle 3-vuotiaiden pienten ryhmässä, ja heidän kanssaan aika kului nopeasti leikkien, laulaen ja tunnetaitoja opiskellen. Sitten mentiinkin pihalle leikkimään. Ulkona sai todella touhuta lasten kanssa, kiikkua ja vetää pulkkaa.

Community Day oli ennen kaikkea mukava ja positiivinen kokemus, hauska piristys päivään myös itselle. Siinä näki lasten välittömyyden, päivän ilot ja vähän suruakin. Erityisesti mieleen jäivät ulkoilut ja yksittäiset kohtaamiset. Sillä on iso merkitys, kun lapsi saa luottamuksen aikuiseen. Side ehtii muodostua lyhyessäkin ajassa. Se oli tärkeä päivä myös lapsille.

Kun hankekehityksessä suunnitellaan uusia kohteita, tulee katsottua pääasiassa pohjapiirustuksia. On hyvä vierailla työmailla ja valmiissa kohteissa, jolloin hahmottaa paremmin suunnitellut ratkaisut. Silloin pystyy arvioimaan, ovatko ratkaisut olleet toimivia ja miten arki sujuu suunnitelluissa neliöissä.

Ville Ylisiurua, analyytikko Hintan päiväkoti, Oulu

Olin mukana alle 3-vuotiaiden lasten ryhmässä. Oli tutustumista, aamupiiriä ja yhdessä ulkoilua. Tekemistä riitti koko ajan, ja aamupäivä kuluikin päiväkodilla todella nopeasti.

Tuon ikäisissä muksuissa hauskaa on, että heillä ei ole hirveästi suodattimia. He ovat todella välittömiä ja ottavat mukaan touhuihinsa, jos niihin vain tahtoo mennä. Mahtavaa porukkaa ja muutenkin huippupäivä, pitempikin aika olisi mennyt helposti.

Hintan päiväkoti on ensimmäinen jo toiminnassa oleva kohde, jossa olen käynyt vierailemassa. Kyseessä on valtavan hieno ja monipuolinen kokonaisuus. Päivän aikana sain myös konkreettista palautetta tilojen toiminnallisuudesta, mikä auttaa tulevia kohteita suunnitellessa.

Heli Anttila, taloushallinnon assistentti Ruiskukan päiväkoti, Oulu

Tutustuimme päiväkodin johtajan avustuksella ensin yleisesti päiväkotiin, minkä jälkeen touhusimme lasten mukana. Mieleeni jäi, miten nopeasti lapset ottavat kontaktia täysin vieraaseen ihmiseen: tulevat pyytämään pelaamaan tai että luettaisiin yhdessä, vaikka on ihan vasta tavattu.

Tämä oli minullekin ensimmäinen toiminnassa oleva kohde, jossa olen päässyt käymään. Se oli mielenkiintoista myös siksi, että olen aiemmin itse ollut päiväkodissa töissä. Pienet yksiköt ovat nykyisin jo vähän vanhanaikaisia. Tämäkin päiväkoti on todella iso kompleksi.

Oman työni puolesta ymmärrän nyt paremmin käsittelyyn tulevia korjauslaskuja: lasten meno on niin touhukasta, ettei ole ihme, jos jokin ovenripa saattaa välillä ottaa vähän osumaa.

Turvallinen ja toimiva lastensuojelun yksikkö

Lastensuojelun sijaishuollon palveluissa olennaista on kasvuympäristön viihtyisyys ja turvallisuus. Hoivatilat toteutti tarpeenmukaiset sijaishuollon tilat Salon Halikkoon ostohankkeena Sosprolle, jolla on lastensuojelutyöstä pitkä kokemus. Pihapiirissä toimii myös pihakoulu.

Sospron palvelutarjontaan kuuluvat lastensuojelun sijaishuollon ja avohuollon palvelut Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Kahdenkymmenen vuoden kokemus alalta sekä yli kolmenkymmenen asuinyksikön toiminta ovat tuoneet vankan näkemyksen siitä, millaiset tilat vastaavat parhaiten haastavan ja tärkeän toiminnan tarpeita.

Hoivatilat piti yhdessä kumppaniensa kanssa huolen siitä, että tarkka visio konkretisoitui toivotun mukaiseksi. Ostohankkeena toteutetussa projektissa

Hoivatilat vastasi rakennuttamisvaiheen valvonnasta ja lopputöistä. Hoivatilat jää myös kiinteistön pitkäaikaiseksi omistajaksi. Hankesuunnittelusta vastasi urakoitsijana toiminut Vestera.

– Yhteistyö oli kaikkien osapuolten kesken erittäin sujuvaa puolin ja toisin. Vestera toteutti urakoinnin hienosti, sanoo Hoivatiloilta hankemanagerina mukana ollut Mikko Yrtti

– Osaavan työnjohtajan kanssa oli vaivatonta tehdä yhteistyötä. Oli myös hienoa, että käyttäjä osallistui aktiivisesti työmaakokouksiin joko etänä tai fyy-

sisesti työmaalla, lisää valvojana hankkeessa toiminut Hoivatilojen rakennuttajapäällikkö Lauri Karhunen

Hankkeen sujuvuudesta kertoo, että kohde luovutettiin Sosprolle etuajassa. Salon toimintayksiköstä vastaava Sospron Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Satakunnan aluejohtaja Piia Sauranen kertoo olevansa tyytyväinen lopputulokseen ja yhteistyöhön Hoivatilojen kanssa.

– Kyseessä on ollut meidän kannaltamme erittäin onnistunut projekti.

Koulunkäynnin järjestäminen on olennainen osa Sospron toimintaa. Viihtyisässä pihakoulussa yksikön lapset ja nuoret voivat opiskella kahdessa pienryhmässä. Tiloissa on panostettu esimerkiksi muuntojoustavuuteen.

Sospron toimintayksikkö on ollut hankkeena mielenkiintoinen ja hyvin sujunut kokonaisuus, toteaa Hoivatiloilta hankemanagerina toiminut Mikko Yrtti.

Metsätammen toimintayksikkö, Salo

Palveluntuottaja

Sospro Oy

Asiakaspaikkojen määrä

14-paikkainen lastensuojeluyksikkö sekä koulu

Pääurakoitsija

Vestera Oy

Koko

997 m2

Sospron ylläpitämä Metsätammen toimintayksikkö tarjoaa viihtyisän ja turvallisen ympäristön sijaishuoltoon tuleville lapsille ja nuorille.

Uuden yksikön tilat ovat todella viihtyisät ja toimivat, ja toiminta on päässyt toden teolle käyntiin, kertoo asuinyksikkö Terhon toiminnanjohtaja Heidi Vuori.

Yhteisten tilojen lisäksi jokaisella lapsella ja nuorella on oma huone. Pienilläkin yksityiskohdilla luodaan kodinomainen tunnelma.

Uusi laadukas yksikkö kiinnostaa

Sospro Metsätammen toimintayksikkö sijaitsee Halikon rauhallisella pientaloalueella. Metsätammessa on kaksi erillistä seitsenpaikkaista asuinyksikköä, joista Terho aloitti toimintansa vuoden 2024 alussa. Latvus-asuinyksikön toiminta käynnistyy elokuussa 2024.

Terho on erityistason asuinyksikkö neuropsykiatrisia haasteita omaaville sekä vahvaa koulunkäynnin tukea tarvitseville 10–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. Tilojen suunnittelussa on haluttu painottaa sopivaa aistimaailmaa, visuaalista miellyttävyyttä sekä kodinomaisuutta. Tilojen turvallisuus on ollut tärkeä lähtökohta suunnittelutyölle, kertoo Piia Sauranen.

– Tilojen tulee olla turvalliset sekä lapsille että aikuisille, minkä vuoksi esimer-

kiksi tilojen valvottavuuteen on panostettu. Monipuoliselle yhdessäololle löytyy hyvin paikkoja, mutta kaikilla lapsilla on myös oma huone, jonne voi mennä, jos kaipaa omaa rauhaa, Sauranen kuvailee.

Saurasen mukaan Terhon yksikkö on kerännyt paljon positiivista palautetta. Viihtyvyyttä ja turvallisuutta on tuotu mukaan monin tavoin esimerkiksi automatisoiduilla rakenne- ja turvallisuusratkaisuilla. Ulkona voi puuhailla yhdessä kesäkeittiössä, ja pihapiirissä riittää tekemistä koripallokentällä ja nuorempia lapsia varten suunnitellulla leikkialueella.

– Olemme onnellisia, että saimme Saloon todella kauniit ja toimivat tilat, Sauranen sanoo ja toteaa, että Sospron toiminnan kannalta kyseessä on myös merkittävä markkinointivaltti.

– Osaavista työntekijöistä on tällä alalla kova kilpailu, ja työnhaussa on iso merkitys tilojen terveellisyydellä, viihtyvyydellä ja turvallisuudella. Meillä tuli tähän Salon kohteeseen poikkeuksellisen suuri määrä hakijoita. Varmasti uusi hieno yksikkö vaikutti osaltaan siihen.

Pihakoulu huomioi erilaiset oppimistarpeet Lasten ja nuorten keskimääräinen sijoitusaika Sospron yksiköissä on puolitoista vuotta. Sijaishuollon aikana halutaan mahdollistaa opintien sujuva jatkaminen, ja koulunkäynnin järjestäminen onkin olennainen osa Sospron toimintaa.

Asuinyksikön pihapiiriin on rakennettu pihakoulu, jossa yksikön lapset ja nuoret voivat opiskella kahdessa pienryhmässä. Koulu on Salon sivistystoimen ylläpitä-

Armfeltin koulun rehtori Hannu Pölönen pitää yhteistyötä Sospron kanssa hienona asiana.

Yhteisissä tiloissa on mahdollisuus monipuoliselle yhdessäololle.

Tilojen suunnittelussa on haluttu painottaa sopivaa aistimaailmaa ja visuaalista miellyttävyyttä. Tätä edesauttavat lämpimät sävyt ja materiaalit.

mää toimintaa ja kuuluu naapurissa sijaitsevan Armfeltin koulun alaisuuteen. Kouluyhteistyötä lähdettiin Piia Saurasen mukaan suunnittelemaan heti hankkeen alkuvaiheessa.

– Salon sivistystoimi on ollut alusta alkaen mukana projektissa ja antanut oman kädenjälkensä koulun tilojen suunnitteluun.

– Kouluyhteistyö on meille valtavan tärkeä, sillä se on meille sijoitettujen lasten näkökulmasta keskeinen arkea rytmittävä asia.

Sijoitettujen lasten koulupolku voi olla hyvin yksilöllinen, ja pienryhmäopetuksessa pystytään huomioimaan monen-

laiset oppimistarpeet. Ei ole silti mikään automaatio, että Terhoon sijoitetut lapset käyvät pihakoulua, Sauranen muistuttaa. Tavoitteena on, että yksiköllisen tilanteen ja tarpeiden mukaan on mahdollisuus osallistua myös yleisopetukseen alueen muissa kouluissa sekä ammatillisiin tai lukio-opintoihin.

Tilat muuntuvat moneksi Terhon toimintayksikön koulurakennuksessa tärkeitä asioita ovat valoisuus ja muuntojoustavuus, kertoo Armfeltin koulun rehtori Hannu Pölönen. Opettajilla on mahdollisuus omaan taukotilaan sekä opetuksessa hiljaisen työn tiloihin.

Luokkien joustavan ryhmittelyn ansiosta rakennuksessa on tilaa järjestää myös tilaisuuksia, joissa ovat läsnä lasten huoltajat. Siten onnistuvat helposti esimerkiksi kevätjuhlan kakkukahvit.

– Koulu on todella viihtyisällä paikalla, ja lapsille on rakennettu pihalle kaiken-

laista vapaa-aikaa varten. Kun yksikköön tutustuu, näkee heti, että lapsia ja koulun arkea on mietitty, Pölönen sanoo.

Armfeltin koulu sijaitsee Sospron asuinyksiköstä ihanteellisesti puolen kilometrin päässä. Koululla on paljon erityisopetuksen osaamista, itsekin useammassa vastaavanlaisessa yhteistyöhankkeessa mukana ollut Pölönen taustoittaa. Hän pitää hienona asiana, että kaupungin sivistystoimi on ollut Sospron mukana suunnittelemassa toimintaa heti alusta lähtien.

– Sosprolle saadaan luotua mukava kyläkoulun tunnelma. Vastaavasti henkilökunnalla on työkaverit lähellä. Vinkkejä ja ideoita löytyy vierestä, mikä on tärkeää työssä jaksamisen kannalta. Siinä on hyvä selkäranka tukena.

Fysiikan, kemian, käsitöiden, liikunnan ja kotitalouden opetusta voidaan järjestää Armfeltin koululla.

Pihakoulussa on kiinnitetty huomiota valoisuuteen ja muuntojoustavuuteen. Mieityn ryhmittelyn ansiosta tiloissa voi järjestää myös yhteisiä tilaisuuksia koululaisille ja heidän huoltajilleen.

Vuokramallin RT-ohjeet helpottavat kaikkien osapuolten työtä

Jarmo Raveala, Helsingin kaupungin hankeyksikön päällikkö

Vuokramalli on monella tapaa hyödyllinen tilanhankintamalli, jossa tilat on mahdollista vuokrata joustavasti ilman omia investointeja. Yksityisellä puolella jo vakiintunut käytäntö on alkanut yleistymään Suomessa myös julkisella sektorilla palvelurakennusten toteutuksessa, luultavasti Ruotsin esimerkin kautta.

Suomessa vuokramallille on kourallinen hyviä toimijoita ja sille on alkanut muodostua markkinaa, mutta uusien toteutusmuotojen yleiset käytänteet ovat puuttuneet. Tilanteeseen saatiin muutos tämän vuoden tammikuussa, kun julkaistiin vuokramallin RT-sopimusasiakirjakokonaisuus, johon kuuluvat vuokramallin RT-ohjekortit ja RT-sopimuslomakkeet. Toimin tätä kokonaisuutta valmistelleessa Rakennustietosäätiö RTS:n toimikunnassa puheenjohtajana.

RT-ohjekorteissa käsitellään vuokramallia hankkeen toteutusmuotona sekä miten vuokramallin liikehuoneiston vuokrasopimus ja hankesopimus laaditaan. Sopimuslomakkeet käsittävät vuokramallin hankesopimuksen sekä vuokramallin liikehuoneiston vuokrasopimuksen.

Tarkoituksena on ollut tuoda yleiseen käyttöön mallisopimukset, joilla saataisiin yhtenäistettyä käytäntöjä tilaajille, eli yleensä kunnille, mutta myös yksityiselle sektorille. Tämä helpottaa vuokramallia hyödyntävissä hankkeissa kaikkien toimijoiden työtä. Koska mallisopimuksissa vakioasiat on huomioitu, ei jokaista hanketta varten tarvitse laatia uusia sopimuksia alusta

alkaen. Siten voidaan keskittyä olennaiseen, kuten tarjousten sisältöön ja hintaan.

RT-ohjekorttikokonaisuudessa on pyritty huomioimaan kaikki vuokramalliin kuuluvat keskeiset asiat. Vuokramallissa tilaaja esittää tilatarpeen ja kuvauksen sekä minkä laajuista tilaa tarvitaan ja mihin. Ideana on, että tarjoaja toteuttaa hankkeen ja tätä varten tilaaja ja toteuttaja solmivat hankesopimuksen.

Hankesopimukseen määritellään asioita suunnittelu- ja rakentamisvaihetta ajatellen. Kun tilat valmistuvat ja kohde vastaanotetaan, tapahtuu hallinnan luovutus ja siirrytään vuokrausvaiheeseen. Vuokrausvaiheessa sovelletaan vuokrasopimusta, joka on sopimuksena huomattavasti perinteisempi.

Vuokramallin RT-ohjeisto palvelee sekä isoja toimijoita että esimerkiksi pienempiä kuntia, jotka eivät ole aiemmin toteuttaneet hankkeita vuokramallilla. Ensimmäisessä aiheesta pidetyssä info- ja koulutustilaisuudessa osoittautui, että tällaiselle RT-ohjeistolle on kova tarve. Vuokramalli vapauttaa tilaajan resursseja oman tekemisen ydintoimintaan, esimerkiksi palveluiden tuottamiseen. Yksi huomattava etu on myös se, että vuokramalli antaa joustoa tilaverkkoon etenkin julkisille toimijoille.

Vuokramallin RT-ohjeiston toteutus on ollut mielenkiintoinen prosessi, ja kiitos sen valmistumisesta kuuluu kaikille osanottajille. Mukana oli vapaaehtoisia tahoja tilaajista hankkeiden toteuttajiin sekä urakoitsijoihin. Vuokramalli monipuolistaa tarjontaa ja toimintaa, ja monipuolisuus kehittää ja parantaa kaikkien osapuolien osaamista.

Vuokramallin RT-ohjekortti ja sopimusmalliasiakirjat julkaistiin 17. tammikuuta Sopimusasiakirjat-palvelussa.

HOIVAKAMPUS GEELISSÄ:

Räätälöityä yhteisöllistä hoivaa

Hoivaan ja hyvinvointiin suhtaudutaan Klein Veldekensissä eri tavoin kuin perinteisissä hoivakodeissa. Eri tasoista hoivaa tarvitseville löytyy uusi koti Aedifican innovatiiviselta hoivakampukselta Geelistä. Kampuksen 132 tilavaa huoneistoa on toteuttu niin, että asukkaat voivat säilyttää itsenäisyytensä ja arvokkuutensa.

Klein Veldekensin toiminta-ajatuksena on luoda hyvinvointia asukkaille. Kampuksen tilavat huoneistot ovat tässä tärkeitä.

– Laadukkailla asuintiloilla vahvistetaan asukkaiden identiteettiä ja itsenäisyyttä, mikä on ratkaisevan tärkeää heidän hyvinvoinnilleen, sanoo Michiel Verhaegen, hoivakampuksen rakennuttaneen ja sen toiminnasta vastaavan voittoa tavoittelemattoman Astor-järjestön johtaja.

– Läheiset käyvät useammin ja viipyvät pidempään, koska he voivat viettää aikaa tilavassa ja miellyttävässä ympäristössä yhdessä asukkaidemme kanssa. Vahvistamalla sosiaalisia yhteyksiä torjumme yksinäisyyttä ja luomme hyvinvointia.

Hyvinvointi liittyy läheisesti ihmisen arvokkuuden kokemukseen, ja siksi Klein Veldekensissä asukkaita autetaan elämään mahdollisimman vapaasti ja itsenäisesti. Itsehoitoon kannustetaan niin paljon kuin mahdollista.

– Toisin kuin perinteisissä hoivakodeissa, jokaisessa huoneistossa on oma

keittiö. Näin asukkaat voivat valmistaa ruokansa itse ja he voivat myös aterioida perheen kanssa tarvitsematta mennä kampuksen yhteisiin tiloihin. Tällä tavoin huoneistot parantavat asukkaiden perheiden yksityisyyttä, Verhaegen huomioi.

Kotoa ei tarvitse enää muuttaa Hyvinvointia lisää myös tarjottavan hoivan joustavuus. Asukkaiden ei enää tarvitse muuttaa silloin, kun heidän hoivan tarpeensa lisääntyy.

– Ihmiset voivat muuttaa tänne, vaikka he eivät vielä tarvitsisi hoivaa. Huoneisto pysyy heillä riippumatta hoivan tarpeen muuttumisesta, Verhaegen kertoo.

Flanderin hallituksen tukemassa pilottihankkeessa Klein Veldekens voi myöntää hoivarahoitusta joustavasti asukkaiden hoivan tarpeiden mukaan riippumatta siitä, minkä tyyppisessä kodissa he asuvat.

– Tämä uusi järjestelmä tarjoaa ratkaisun myös pariskunnille. Täällä pariskuntien ei täydy muuttaa erilleen silloin, kun

toinen osapuoli tarvitsee enemmän hoitoa kuin toinen. Silloinkin, kun molemmat osapuolet tarvitsevat paljon hoivaa, he voivat edelleen elää yhdessä pariskuntana.

Ratkaisusta iloitsee Klein Veldekensin asukas Walter Stoelmans

– Voimme pysyä yhdessä vaimoni kanssa ja elää mukavasti omassa kodissa samalla, kun vaimoni saa tarvitsemaansa hoivaa.

Klein Veldekens on suunniteltu osallistavaksi yhteisölliseksi hankkeeksi. Vanhusten lisäksi kampuksella asuu nuoria, jotka tarvitsevat hoivaa esimerkiksi aivovamman vuoksi.

Hoivakampuksella pyritään ottamaan toimintaan mukaan ja aktivoimaan lähialueen asukkaita. Kampuksen ravintola on kaikille avoin, ja sitä voidaan käyttää yhteisöllisenä työtilana. Lisäksi kampuksella tarjotaan paikallisille täydentäviä hoitopalveluja, kuten lasten päivähoitoa, ja siellä on myös lääkärin vastaanotto.

KLEIN VELDEKENSIN

Satamatien palvelukortteli syntyy yhteistyöllä

Hoivatilojen ja Norlandian tuloksekas kumppanuus jatkuu Oulun Satamatien palvelukorttelissa. Investoinnin taustalla on tarkkaa demografiaa, tietämystä ja näkemystä. Tavoitteena on tarjota hoivaasumista, johon asiakkaat muuttavat mielellään.

Marko Sirviö

Norlandian ja Hoivatilojen yhteistyöstä on kertynyt kokemusta jo usean vuoden ajalta. Ensimmäinen yhdessä kehitetty palvelukortteli valmistui Tuusulan asuntomessuille 2020. Yhteistyö on jatkunut tiiviinä, ja Oulun Satamatielle valmistuu Hoivatilojen ja Norlandian neljäs korttelikohde.

– Pitkäjänteinen yhteistyö Hoivatilojen ja Norlandian kesken rakentuu kykyyn ymmärtää toista osapuolta sekä aitoon halukkuuteen kehittyä itse kumppanina, toteaa Hoivatilojen hankekehityksestä ja asiakkuuksista vastaava johtaja Jussi Vikman

Hoivatilojen palvelukorttelit sijaitsevat suurissa kaupungeissa helposti saavu-

tettavilla paikoilla. Siksi yliopistokaupunki Oulu ja Toppilansalmen keskeinen sijainti kiinnostivat Norlandiaa.

– Tarjoamme Satamatien palvelukorttelissa hyvin monenlaisia innovatiivisia palveluita ikäihmisille, perheille sekä kirsikkana kakun päällä koirille omistajineen, kertoo Norlandian hoivaliiketoiminnan johtaja Mira Ruusunen

Uuden kohteen sijaintipäätöksen taustalla on myös tarkkaa demografiaa, tietämystä asiakkaiden ja hyvinvointialueen palvelutarpeista ja näkemystä olemassa olevasta kysynnästä. Satamatien palvelukortteli sijoittuu alueelle, johon rakennetaan paljon tavanomaista asumista.

Erilaisten asumismuotojen sekoittu-

minen on Oulun kaupungin asumispolitiikan tavoitteiden mukaista. Niin ikään palveluiden tuominen kehittyvän asuinalueen keskelle on kaupunkikehittämistä parhaimmillaan, taustoittaa Vikman.

– Tämä kohde on kehitetty vastaamaan palvelutarpeen voimakkaaseen kasvuun. Oulun kaupungin alueella yli 75 vuotta täyttäneiden määrä tulee kasvamaan vuoteen 2035 mennessä lähes 60 prosenttia, joten hoivakoteja ja palveluasumisen paikkoja tarvitaan tulevaisuudessa lisää, Vikman sanoo.

Hoivatilojen hankepäällikkö Panu Pigg toteaa, että hankekehityksen näkökulmasta Toppilansalmen palvelukortteli on kokoluokaltaan ja monimuotoisuudeltaan iso ja siksi haastavakin kokonaisuus. Tämän ja alueen historiallisuuden vuoksi se on myös täysin uniikki.

– Yhteistyö eri osapuolten kanssa on ollut hyvää ja avointa. Tässä hankkeessa voi selvästi havaita, että kaikki ovat olleet mukana innolla edistämässä sitä. Varmasti tämä on tärkeä kohde kaikille mukana oleville, mutta isommassa kontekstissa

Satamatien palvelukortteli on hankkeena uniikki kokonaisuus, jossa korostuu osapuolten välinen hyvä ja avoin yhteistyö sekä into kehittää hanketta eteenpäin. Korttelin työmaata kävivät katsomassa helmikuussa Norlandian maajohtaja Olli Lehtisalo, Hoivatilojen rakennuttajapäällikkö Jari Lehto, Norlandian hoivaliiketoiminnan johtaja Mira Ruusunen, Hoivatilojen hankekehityksestä ja asiakkuuksista vastaava johtaja Jussi Vikman sekä hankepäällikkö Panu Pigg.

myös kaupungille ja hyvinvointialueelle. Näille tahoille tällä hankkeella on myös varmasti paljon positiivisia vaikutuksia.

Asiakkaiden toiveita ja tarpeita kuunnellen – Satamatien palvelukorttelissa elää Yhdessä-konseptimme, jonka vahvuus on, että ikäihmiset, lapset ja koirat saavat viettää yhteistä ja siten rikasta arkea. Olemme kehittäneet Oulussa konseptia niin, että yhteisölliset tilat mahdollistavat aiempaa helpommin asiakasryhmien yhdessäolon, Mira Ruusunen kertoo.

Satamatien palvelukortteliin sijoittuu useita palveluntarjoajia, ja kerrosneliöitä tulee 10 600. Norlandia tarjoaa kodin 124 asiakkaalle: 90 paikkaa ympärivuorokautiseen yhteisölliseen palveluasumiseen ja 34 asuntoa yhteisölliseen asumiseen. Kortteli kehittyy asiakkaiden toiveita ja tarpeita kuunnellen.

– Meille tulee Satamatien palvelukortteliin kerroksittain kolme ryhmäkotia, joissa on pieniä kymmenen asukakkaan

ryhmäkoteja. Pystymme vastaamaan asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin hyvin monipuolisesti, Ruusunen tähdentää.

Ennen Satamatien hankkeen käynnistymistä Norlandian ammattilaiset kävivät tutustumiskäynnillä maailmankuulussa dementiakylässä Hollannissa. Nähtyä ja opittua hyödynnetään, kun Norlandia tuo nyt uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia Ouluun. Satamatien palvelukortteli on Norlandian suurin hanke ja lippulaivakohde. Konsepti on uniikki, markkinoilla täysin muista erottuva.

Satamatien palvelukorttelissa sisäpihat mahdollistavat lasten ja aikuisten kohtaamiset, ja sisäpuutarhoissa voi viettää vapaaaikaa mieltymystensä mukaisesti.

Muistisairaille ja ikäihmisille on tarjolla turvalliset ulkoilupaikat. Kirsikkana kakun päällä on kortteliin sijoittuva koirien päiväkoti. Ruusunen kertoo, että kokemukset puhuvat puolestaan.

– Yhdessä-konseptin yksiköissämme Tuusulassa, Helsingissä ja Kuopiossa eletään jo yhteisöllistä arkea niin ikäihmisten, lasten kuin koirien kanssa. Niissä on perheitä, jotka tuovat lapsensa ja koiransa aamulla hoitoon ja jäävät viettämään yhteistä iltaa asukkaina olevien ikäihmisten kanssa.

– Yhdessä-kortteleistamme on ammennettu paljon tämän kohteen suunnitteluvaiheeseen. Esimerkiksi tilaratkaisuissa näkyvät asiat, jotka olemme itse konkreettisesti arjesta huomanneet, että ne kannattaa tehdä tietyllä tapaa.

KIINTEISTÖJEN YLLÄPITO HOIVATILOILLA

Toimiva talotekniikka tuo energiatehokkuutta

Talotekniikan määrä on lisääntynyt Hoivatilojen rakennuttamissa kiinteistöissä kokoluokaltaan kasvavien rakennusprojektien myötä. Onkin tärkeää, että talotekniikan toimivuus ja kiinteistön energiatehokkuus otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon heti hankkeen suunnittelun alkuvaiheessa.

Talotekniikan suunnittelun ohjauksesta ja työmaavalvonnasta vastaa Hoivatiloilla talotekniikkapäällikkö Mika Ruonakangas, joka aloitti uuden toimenkuvansa vuoden 2023 syksyllä. Sitä ennen hän on toiminut Hoivatiloilla kiinteistöpäällikön tehtävissä. Nyt talotekniikka ja energia-asiat työllistävät häntä kokopäiväisesti.

– Tärkeimmäksi tehtäväksi nykyisessä toimenkuvassani koen talotekniikan suunnittelun ohjauksen. Kun hanke valmistuu, teemme vastaanottovaiheen tarkastukset ja toimintakokeet yhteistyössä kokeneiden talotekniikan valvojiemme kanssa. Tällä varmistamme, että kiinteistön tekniikka toimii suunnitelmien mukaisesti, Ruonakangas kuvailee.

– Toimenkuvaani kuuluu myös nykyisten käytössä olevien kiinteistöjemme energianseurantaa ja energiasäästötoimenpiteiden toteutusta.

Satojen hankkeiden kokemuksella

Kun talotekniset ratkaisut käydään huolella läpi heti suunnitteluvaiheessa, varmistetaan, että lopputulos on Hoivatilojen ja asiakkaiden vaatimusten sekä rakentamismääräysten mukainen. Oikeanlaisella talotekniikalla vastataan esimerkiksi kohonneisiin energiatehokkuusvaatimuksiin. Hoivatilojen rakentamisen lähtökohtana ovat A-energialuokan rakennukset.

Mika Ruonakankaan mukaan hyvä esimerkki talotekniikan suunnittelun tärkeydestä on nykyisin yleinen maalämpöjärjestelmä. Se on lähtökohtaisesti hyvin energiatehokas lämmitysjärjestelmä, joka tuottaa lämpöenergiaa 3–4 kertaa enemmän kuin kuluttaa sähköä. Jos järjestelmä ei kuitenkaan toimi oikein, se voi kuluttaa energiaa yhtä paljon kuin tuottaa sitä.

– Hoivatiloilla on kokemusta noin 300 hoiva-, päiväkoti- ja kouluhankkeen toteuttamisesta. Hyödynnämme aiemmista rakennushankkeista saamaamme kokemusta uusien hankkeiden suunnittelussa, jotta uudet kiinteistöt ovat talotekniikankin osalta mahdollisimman toimivia ja energiatehokkaita, Ruonakangas toteaa.

Hankkeiden onnistumisen ja talotekniikan kannalta tärkeässä osassa ovat Hoivatilojen kanssa pitkään yhteistyötä tehneet urakoitsijat ja suunnittelijat. Kun suunnittelijalla on entuudestaan tiedossa Hoivatilojen vaatimukset järjestelmille ja laitteille, käyn-

nistyy suunnittelu sujuvasti. Tarkennuksia suunnitelmiin tehdään tarpeen mukaan suunnittelun edetessä.

– Teemme suunnittelun ohjausta ja työmaavalvontaa yhteistyössä kokeneiden pitkäaikaisten talotekniikan valvojakumppaneidemme kanssa.

Talotekniikan monta tehtävää

Talotekniikka on asianmukaisesti toimiessaan usein käyttäjilleen huomaamatonta. Päämääränä talotekniikan suunnittelussa onkin käyttäjilleen hyvä ja toimiva järjestelmä, joka olisi samalla mahdollisimman energiatehokas. Mika Ruonakangas nostaa esimerkkinä ilmanvaihdon ohjauksen.

– Ilmanvaihtoa säädellään sen mukaan, miten tiloissa on käyttäjiä. Kun tilat ovat tyhjillään, ilmanvaihto on pienellä, ja kun paikalla on käyttäjiä, ilmanvaihto tehostuu automaattisesti, jotta ilmanlaatu pysyisi mahdollisimman hyvänä.

Talotekniikka ulottuu moneen arkiseen, kiinteistön päivittäistä käyttöä palvelevaan asiaan, jota ei aina tule edes ajatelleeksi. Hoivatilojen rakennuttamissa kiinteistöissä asuu, käy hoidossa ja opiskelee lapsia, vanhuksia ja muita erityisryhmiä, mikä tuo kiinteistön järjestelmiin omat vaatimuksensa.

Erityisryhmien tiloissa lukituksella ja kulunvalvonnalla on suuri merkitys asukkaiden turvallisuuden ja elämisen kannalta, kun taas kouluissa ja päiväkodeissa esimerkiksi äänentoistolla ja kulunvalvonnalla on keskeinen rooli. Erilaisten järjestelmien yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi tuo mukavaa haastetta ja mielekkyyttä työtehtävään, Ruonakangas toteaa.

Kiinteistöjen koon kasvaessa kohteissa voi olla useampia vuokralaisia ja sen myötä suurempi energian kokonaiskulutus. Ruonakangas muistuttaa, että tämän vuoksi on tärkeää pystyä mittaamaan tilojen energiankulutusta.

– Kun energiankulutuksen seuranta toteutuu oikein, voimme johtaa kohteidemme energia-asioita ja puuttua helposti normaalista poikkeaviin kulutuksiin sekä tehdä suunnitelmallista työtä kiinteistöjen enrgiatehokkuudessa. Lopulta tämä tarkoittaa vuokralaisillemme säästöä energiankulutuksessa.

Lähes kaikki Hoivatilojen kiinteistöt on liitetty etävalvontaan. Talotekniikan järjestelmät suunnitellaan ja valitaan niin, että laitteet ovat yhteensopivia etävalvomon kanssa.

– Ylläpitotiimimme käyttää etävalvomoa päivittäin ja pystyy muuttamaan tarvittaessa esimerkiksi ilmanvaihdon aikaohjelmia tai lämmityksen asetuksia. Lisäksi etävalvomon kautta voidaan auttaa kiinteistönhuoltoa erilaisten toimintahäiriöiden selvittelyssä. Usein ongelmat voidaan ratkaista niin, ettei käyntiä kohteessa edes tarvita.

Hyötyä kaikille osapuolille

Ruonakangas kokee talotekniikkapäällikön työn erittäin mielenkiintoisena ja tärkeänä. Huolella suunniteltu ja hyvin toimiva talotekniikka hyödyttää kaikkia osapuolia monin eri tavoin.

– Kun talotekniikan laitteet toimivat hyvin, se helpottaa myös kiinteistön ylläpitoa ja sitä, että varsinkaan pakkaskaudella ei pääsisi esiintymään suurempia ongelmia. Asiakkaille toimiva talotekniikka näkyy muun muassa laadukkaina sisäilmaolosuhteina ja pienempänä energiankulutuksena.

Hankekehityksessä olennaista on, että asiakasta kuunnellaan aidosti ja pyritään löytämään ratkaisut juuri heidän tilatarpeisiinsa, toteaa Hoivatilojen hankepäällikkö

Pigg.

HOIVATILALAINEN ESITTÄYTYY: HANKEPÄÄLLIKKÖ PANU PIGG

Tilatarpeita ratkotaan hankekehityksessä tarkalla korvalla

Hoivatilalainen esittäytyy -sarjassa hoivatilalaiset kertovat itsestään ja työnkuvastaan. Hankepäällikkö Panu Pigg miettii, mikä häntä työssään viehättää ja miten hankekehityksessä otetaan huomioon asiakkaan toiveet ja tarpeet.

Olen työskennellyt Hoivatiloilla nyt kolme ja puoli vuotta. Asustelen vaimon ja lapsikatraan kanssa Oulunsalossa omakotitalossa. Perhe on minulle tärkeä ja iloinen asia, joka toimii sopivana vastapainona työnteolle. Vapaa-ajalla harrastan jääkiekkoa, sählyä ja padelia. Tärkeitä ovat myös kaveriporukan kanssa yhdessäolo ja saunaillat.

Valmistuin Oulun yliopistosta tuotantotalouden diplomi-insinööriksi 2010. Vuoden 2009 kesällä muutimme perheen kanssa Helsinkiin ja siirryin tekemään lopputyötä ABB:lle. Kesätöiden ja lopputyön kautta jäin sinne pidemmäksi aikaa, ja olin konsernin eri puolilla töissä 2018 asti. Sieltä siirryin pariksi vuodeksi vakuutusalalle LähiTapiolalle projektipäälliköksi tekemään tuote- ja palvelukehitystä.

Hoivatiloille siirryin helmikuussa 2020. Työn hakemiseen vaikutti paljon kaipuu Ouluun. Asuimme Helsingissä, mutta olin opiskellut Oulussa ja vaimoni on Oulusta kotoisin, joten tuli halu muuttaa takaisin Pohjois-Suomeen. Työpaikka Hoivatiloilla kuulosti todella mielenkiintoiselta ja työnkuva oli sopivan vaihteleva. Kiinteistöala oli itselleni uusi aluevaltaus, ja halusin kovasti kokeilla sitä.

Hoivatiloilla ratkaisevaa oli, miten hyvin käytännön asiat sai hoidettua. Myös varsinainen hakuprosessi oli mukava, sen aikana käytiin monta hyvää keskustelua. Päätös oli helppo.

Millainen on työnkuvasi Hoivatiloilla?

Hankepäällikön työnkuva on hyvinkin vaihteleva. Alun perin kollegani Elinan työtehtävät siirtyivät minulle hänen jäädessään äitiyslomalle, ja niissä on ollut paljon projektinhallintaan ja hankkeisiin liittyviä asioita. Olen ollut mukana myös prosessi- ja järjestelmäkehityksessä.

Vastaan osaltani hankkeisiin liittyvistä sopimuksista ja niiden valmistelemisesta. Minulla on myös vetovastuuta julkisista kilpailutuksista. Peruslähtökohtana Hoivatiloilla on, että katsotaan, mitkä tehtävät tuntuvat luontevilta ja millaisiin asioihin työntekijällä olisi annettavaa. Oma työni on painottunut hankekehittämiseen. Julkisten hankkeiden lisäksi omalle työpöydälle on tullut yhä enemmän hankkeita yksityisille operaattoreille.

Millä tavoilla hankekehitystä toteutetaan yhdessä asiakkaan kanssa?

Hoivatiloilla asiakasta aidosti kuunnellaan hankekehityksen aikana. Emme tyrkytä ja tuputa omia ajatuksiamme ja ideoitamme, vaan käymme keskustelua ja poimimme asiakkaalle tärkeät painotukset ja heidän tarpeensa. Valikoimme alueet ja sijainnit tarkasti sekä tartumme aktiivisesti potentiaalisiin mahdollisuuksiin. Haluamme olla koko prosessissa lähellä asiakasta ja ratkaista nimenomaan heidän tilatarpeitaan. Seuraamme, mitä ympärillä tapahtuu esimerkiksi markkinoiden suhteen. Sillä tavoin varmistamme, että meillä on tarjota asiakkaille sopivia ratkaisuja oikeilla sijainneilla. Ha-

luamme osallistaa asiakkaat suunnitteluun ja hankkeen eri vaiheisiin. Toisaalta haluamme myös, että meillä on vahva suunnitteluohjaus. Siten varmistetaan toimivat, turvalliset ja järkevät tilat. Välillä tämä on tasapainoilua ja erilaisten näkökulmien läpikäyntiä. Tähän auttavat selkeät perustelut, ammattitaito ja hyvä keskusteluyhteys.

Perusajatuksena on se, että me emme tee tiloja itsellemme

vaan asiakkaalle, vaikka ne tulevatkin meille pitkäaikaisomistukseen.

Miten asiakkaiden toiveet ja tarpeet otetaan huomioon hankkeen eri vaiheissa?

Osallistamme asiakkaita heidän halujensa ja tarpeidensa mukaan niin suunnitteluun kuin työmaakokousprosessiin. Toiset arvostavat sitä, että he voivat jättää vastuun meille ja toiset haluavat vaikuttaa ja olla mukana.

Tärkeä uudistuksemme on hanketiedotteet, joissa kerromme asiakkaalle kuukauden välein hankkeen etenemisestä. Tiedotteissa kerrotaan yleistilanteesta, seuraavista vaiheista ja muista tärkeistä ajankohtaisista asioista. Näin asiakkaan on helpompi hahmottaa kokonaiskuva ja reagoida itselleen tärkeisiin asioihin.

Mikä Hoivatiloilla on parasta?

Hoivatilat on huipputyöpaikka monellakin mittarilla. Työkaverit ovat mahtavia ja työilmapiiri tosi hyvä. Koen, että meillä työnantaja pitää aidosti huolta työntekijöistä ja heidän jaksamisestaan. Vastuuta uskalletaan ja osataan antaa niin paljon kuin sitä jaksaa kantaa ja kykyjä riittää. Minua se on motivoinut paljon.

Täällä ihmisiä kuunnellaan ja saa olla oma itsensä. Työporukassa on yritteliästä ja innostunutta väkeä: juuri oikeanlaista ammattiylpeyttä löytyy. Omaa osaamistaan pystyy kehittämään aika hyvälläkin vauhdilla, kun on mukava tehdä töitä ja kokee, että työpaikassa viihtyy.

Mikä sinulle on arvokasta?

Palvelukortteli synnyttää elinvoimaa ja lisää yhteisöllisyyttä. Hoivatilojen palvelukortteli tuo alueelle esimerkiksi päiväkodin, hoivakodin, kodin, työpaikan tai lähikaupan. Suunnittelemme, toteutamme ja ylläpidämme kohteitamme niin, että kiinteistöissä viihdytään vuosikymmeniä.

Tutustu arvoalueajatteluumme tarkemmin: