Kiinteistön ympäristö- vaikutusten huomiointi Hoivatiloilla

Ekologinen rakentaminen HUOMIOI KIINTEISTÖN KOKO ELINKAAREN

Materiaalit, kuljetus, rakentaminen, käyttö, ylläpito ja purkaminen – kiinteistön ympäristövaikutukset muodostuvat koko rakennuksen elinkaaren ajalta. Vastuullisena kiinteistönomistajana Hoivatilat hyödyntää aktiivisesti tietoa ympäristöön ja ilmastoon vaikuttavista tekijöistä liiketoiminnan ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Käynnissä ja käytössä onkin useita toimia ja työkaluja.

TEKSTI Riikka Säkkinen, Juho Malmi // KUVAT Sami Säily

Vähähiilinen rakentaminen ja energiatehokkuus Ekologinen tai vähähiilinen rakentaminen lähtee aina suunnittelusta. Hankkeiden suunnitteluvaiheessa Hoivatilat kartoittaa yhdessä asiakkaan kanssa ne ratkaisut, jotka hyödyttävät parhaalla mahdollisella tavalla kiinteistöjen asukkaita, käyttäjiä – ja ympäristöä. Ennen rakentamista materiaalivalinnoilla ja niiden kuljetuksilla voidaan vaikuttaa kiinteistön hiilijalanjäljen suuruuteen. Hoivatilojen suosima uusiutuva, läheltä saatava ja moneen käyttöön sopiva materiaali, kotimainen puu, on myös hiilivarasto.

– Suunnittelussa huomioidaan muun muassa laadukkaat ja toimintaan sopivat päästöttömät materiaalit sekä oikein mitoitetut talotekniikan laitevalinnat, kertoo työmaakierrokselta tavoitettu Hoivatilojen kiinteistöpäällikkö Mika Ruonakangas. Suurin käytönaikainen päästölähde on usein kiinteistön lämmitys. Energialähteen lisäksi energiatehokkuutta nykyaikaisessa rakentamisessa huomioidaan muun muassa rakennuksen tiiviydellä: eristeillä ja ikkunoiden teknisillä ratkaisuilla sekä sijoitteluilla.

Valvonta pienentää ympäristövaikutuksia Hoivatilojen toimintamalliin kuuluu, että kiinteistöjen rakentamisen valvoo alusta loppuun oma valvojaorganisaatio. Tällä varmistetaan työn korkea laatu ja toivottu lopputulos; pitkäikäinen kiinteistö. Kun rakennus kestää aikaa, sen suhteellinen vaikutus ympäristöön pienenee. Pitkä käyttöikä ja sitä kautta tuotto-odote myös mahdollistaa investoida kiinteistöön muita ympäristölle ystävällisiä ratkaisuja, kuten energialähteen aurinkopaneeleilla tai maalämmöllä. Käytönaikaiset ympäristövaikutukset pysyvät

Kiinteistöjen ympäristövaikutuksiin kiinnitetään Hoivatiloilla huomiota rakennuksen koko elinkaaren ajan. Muihin vastuullisuuden osa-alueisiin voi tutustua yhtiön vuosikertomuksen osana julkaistavassa vastuullisuusraportissa. Työmaalla rakennuttajapäälliköt Ari Hyvärinen (vas.) ja Tuomas Alanko.

Etävalvonnan kautta kiinteistöistä saadaan reaaliaikaista tietoa, jonka avulla voidaan säätää kulutusta ja havainnoida mahdollisia poikkeamia. Talotekniikkaa monitoroimassa kiinteistöpäällikkö Mika Ruonakangas ja kiinteistöjohtaja Juhana Saarni.

kontrollissa säännöllisillä tarkastuksilla ja valvonnalla.

– Vuosittaiset kiinteistöauditoinnit ovat Hoivatilojen kiinteistöjen valvonnassa isossa roolissa, kertoo kiinteistöpäällikkö Mika Ruonakangas.

Auditointikäynnit tehdään suunnitellusti etukäteen sovittuna ajankohtana. Prosessiin kuuluu, että mukana on aina vastuuhenkilö kiinteistön käyttäjän puolelta, esimerkiksi hoivakodin johtaja tai koulun rehtori. Käyttäjälle toimitetaan etukäteen kysely, johon hän vastaa. Auditoinnin aikana käydään läpi kiinteistön dokumentit sekä tehdään viranomais- ja palotarkastus.

Auditoinnissa tarkastetaan myös fyysisesti kaikki kiinteistön tilat, talotekniset laitteet, viemäröinnit ja piha-alueet. Käynnin aikana luodaan auditointiraportti, jossa havaitut asiat käydään läpi ja sovitaan huollot ja korjaukset käyttäjäasiakkaan kanssa. Jokaisen auditoinnin huomiot ja korjaukset kerätään talteen kiinteistöjen huoltokirjoihin, ja näin varmistetaan kattava dokumentaatio jokaisesta kiinteistöstä vuosien varrelta. Käytäntö tukee Hoivatilojen strategiaa tilojen pitkäaikaisena omistajana ja parantaa asiakastyytyväisyyttä.

– Tarkempia kiinteistöjen huolto- ja korjaussuunnitelmia on helppo luoda tehokkaasti ja hyvissä ajoin pitkän tähtäimen suunnitelma PTS:stä, Mika Ruonakangas kehuu auditoinnin etuja.

Digitaalisuus apuna Vuositarkastusten lisäksi kaikissa Hoivatilojen kiinteistöissä on käytössä etävalvonta. Etävalvonnassa seurataan ympäri vuorokauden muun muassa kiinteistöjen energiankulutusta, tilakohtaista lämpötilaa ja hiilidioksiditasoja. Kaikki kulutustiedot kirjataan huoltokirjaan, mikä mahdollistaa energiasuunnitelmien tekemisen. Myös mahdollisten poikkeamien huomaaminen on helpompaa seurantaohjelman kautta ja ohjelmasta saadaan tietoa kiinteistön lämpötilan säätämiseen esimerkiksi vuodenaikojen mukaan.

Talotekniikan aikasäädöt ja kulutuksen kohdentaminen auttavat hukkaenergian taklaamisessa. Esimerkiksi päiväkotien ja koulujen ilmastointijärjestelmät on ajastettu. Yöllä, kun talo on tyhjä, järjestelmä toimii 30 prosentin teholla ja aamulla 50 prosentin teholla. Päiväsaikaan etävalvonta mittaa hiilidioksidiarvoja, ja niiden perusteella ilmastoinnin tehoa nostetaan ja lasketaan automaattisesti. Valaistuksessa käytetään liiketunnistimia ja päivällä valaisimien tehoa mukautetaan ulkoa tulevan valon mukaan. Kaikissa kohteissa on käytössä energiapihit led-valaisimet.

Hoivatilat selvitti viime vuonna kiinteistöhankkeiden sertifiointia. Sopivimmaksi vaihtoehdoksi valikoitui RTS-ympäristöluokitus. Sen käyttöönottoa kiinteistöhankkeessa pilotoidaan vuosien 2020 ja 2021 aikana.

Hiilijalanjälki, hiilikädenjälki?

Useimmat ovat jo törmänneet uutisissa ja arkikielessäkin yleistyneeseen termiin, hiilijalanjälkeen. Sanalla tarkoitetaan jonkin asian tai toiminnon tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka aiheuttavat ilmaston lämpenemistä. Rakentamisessa hiilijalanjäljen laskennan tarkoitus on selvittää, miten paljon päästöjä rakennus tuottaa koko elinkaarensa aikana, alkaen rakentamisesta ja päättyen purkamiseen. Hiilijalanjälkeä mitataan mittayksiköllä nimeltä hiilidioksidiekvivalentti (kg CO2e). Yksikössä on eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus muunnettu hiilidioksidin vastaavaksi vaikutukseksi: vaikutus, jonka 1 kg ilmakehään päässyttä hiilidioksidia aiheuttaisi 100 vuodessa.

Hiilijalanjälkilaskentaa varten lasketaan myös päästöjä pienentävä hiilikädenjälki, joka esitetään samassa mittayksikössä.

Hiilikädenjäljellä mitataan rakennusten myönteisiä ilmastovaikutuksia, esimerkiksi hiiltä, joka on sitoutuneena rakenteisiin, onko rakennustuotteita kierrätetty, onko pihalle istutettu uutta kasvustoa, tuottaako rakennus uusiutuvaa energiaa valtakunnan verkkoon ja niin edelleen – siis ilmaston lämpenemiseen nähden positiivisia vaikutuksia, joita ilman rakennuksen rakentamista ei syntyisi.

Ympäristöministeriö on kehittänyt laskentamenetelmän, ja laskenta raja-arvoineen on tulossa osaksi rakentamismääräyksiä. Syksyllä 2019 Hoivatiloilla tehtiin päätös, että jokaisesta käynnistyvästä kiinteistöhankkeesta teetetään sekä hiilijalanjälki- että hiilikädenjälkilaskelmat. Tämän päätöksen myötä on tullut ajankohtaiseksi miettiä kiinteistöjen hiilijalanjäljelle sopiva mittari, jonka pohjalta voidaan asettaa hiilijalanjäljen pienentämiselle mitattava tavoite.

Kierrätetyt rakennustuotteet

Uusiutuva energiatuotanto Rakenteisiin sitoutunut hiili

HIILIKÄDENJÄLKI Istutetut kasvit & puut

Tuotteiden valmistus

Kuljetus HIILIJALANJÄLKI Elinkaaren loppu

Korjaukset

Työmaa Käyttö

YMPÄRISTÖVASTUU HANKKEESSAMME Oulunsalon Pelkka

Yksi hiljattain käynnistyneistä Hoivatilojen hankkeista on vuokramallilla toteutettava koulu Oulun Salonpäähän. Koulu valmistuu loppuvuodesta 2021, ja siihen tulee sijoittumaan alakoulun lisäksi päiväkotiryhmiä.

Kiinteistön lämpöenergiavaihtoehtoja selvitettäessä totesimme, että kaukolämmön puuttuessa koulun tontille asennettava pellettilämpövoimala on paras vaihtoehto koulun lämmitysenergian tuottamiseksi. Kiinteistön energiahuolto olisi ollut mahdollista toteuttaa myös maalämmöllä, mutta selvitystyön perusteella se osoittautui riskialttiiksi paikallisten maaperäolosuhteiden vuoksi. Maalämpö tavanomaisesti mitoitettuna olisi kattanut vain noin 50 % uuden koulun lämmitysenergiastatarpeesta ja loput lämmitysenergiasta olisi tuotettu sähköllä.

Pelletti on sataprosenttisesti uusiutuvaa kotimaista polttoainetta, jonka hiukkaspäästöt ovat hyvin alhaiset. Pelletti tuotetaan energiatehokkaasti paikallisesta raaka-aineesta, joten sen valmistuksesta aiheutuva ympäristökuormitus on hyvin pieni. Lämmitystehokapasiteettia on pellettilämpövoimalasta varattu Oulun kaupungin tarjouspyyntöaineiston mukaisesti myös vanhan puukoulun tarpeet huomioiden. Alan toimijoiden mukaan koulun siirtyminen öljylämmityksestä pellettilämmitykseen pienentää hiilijalanjälkeä yli 100 tonnia vuodessa. Lämmitys- ja sähköenergiantarvetta on vähennetty energiatehokkailla ratkaisuilla. Kesäajan lämpöolosuhteiden hallitsemiseksi aurinkokuormille alttiille julkisivuille valitaan matalan g-arvon ikkunat sekä sälekaihtimet. Lisäksi eteläjulkisivun puusäleiköt ja katokset toimivat ikkunoita varjostavina elementteinä, estäen tilojen ylilämpenemistä.

Tutustu hankkeeseen tarkemmin sivulla 19.