Teksti: Juha Kuisma, Pirkan Kylät ry:n puheenjohtaja
Kylät ilmastonmuutoksen ratkaisijoina Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n kokoamien tilastojen mukaan maailman keskilämpötila on noussut yhdellä celsiusasteella sitten esiteollisen ajan. Tästä olemme selvillä. Mutta kuinka moni meistä muistaa, että Suomen mitattu keskilämpötila on noussut jo kahdella asteella? Jos ilmastonmuutos saataisiin pysäytettyä 1,5-2 asteen keskilämpötilan nousuun, tarkoittaa se Suomessa 3-4 asteen nousua
P
ITKÄSSÄ MAASSA ilmaston lämpeneminen vaikuttaa eri tavoin. Etelä-Suomessa talvi on lyhentynyt kuukaudella. Pohjois-Suomessa ilmasto on alun perinkin kylmempää, joten tähänastinen muutos ei siellä ole ollut yhtä suurta. Olemme saamassa viidennen vuodenajan: säältään epämääräisen harmaan ja leudon marraskuun pätkittäiset toistot talven eri kohtiin.
la estää maaseutukyliin rakentamista. Tämän otaksuman peilikuvana on monen ympäristöihmisen käsitys, että kaupungissa asuminen säästää luontoa ja on siksi toivottava kehityssuunta. Tutkijain totuus on kuitenkin toisenlainen. Sanna Ala-Mantila on selostanut (3.4. 2019) Aalto-yliopistossa työskentelevän professori Seppo Junnilan ryhmän tutkimustuloksia, joiden mukaan maalla asuvan hiilijalanjälki per hlö on alle 9 tonnia CO2 per vuosi. Vastaavat luvut kehyskunnissa ja pienemmissä kaupungeissa ovat 9,5 tonnia CO2/vuosi. Pääkaupunkiseudulla hiilijalanjälki on 11 – 12 tonnia CO2/vuosi. Miten tämä julkisessa keskustelussa vähälle jäänyt fakta sitten olisi selitettävissä? Maalla asuva oleskelee päivittäin luonnon elvyttävän vaikutuksen keskellä, joten hänellä on harvoin kesämök-
Kyläläisen hiilijalanjälki Monella suomalaisella on käsitys, että maalla asuvan keskimääräinen hiilijalanjälki olisi erityisen suuri. Mielikuva johtuu lähinnä siitä, että etäisyydet maaseudulla ovat kaupunkia pitempiä. Maalla kun ajetaan näitä matkoja autolla. Jopa valistunut kaavoittaja saattaa tällä perusteel-
Hiilijalanjäljet Suomessa (kg/v)
Asuminen
Liikenne
Maaseutu
Ruoka ja vaatteet
Vapaa-aika
Muu
0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0
Taajama
Kaupunki
Pääkaupunkiseutu
0
2000
4000
6000
8000
10000
Keskimääräinen hiilijalanjälki pääkaupunkiseudulla, muissa kaupungeissa, kehyskunnissa ja maaseudulla. Ala-Mantila (2019) mukaan. Kuvio perustuu prof. Jukka Heinosen tutkimuksiin.
4
Hiiltä sitovat kylät
12000
