INTIAANIEN OPEILLA HIILI TALTEEN

Maakuopan lisäksi pienempiä määriä voi hiilettää myös kartiohiilettimellä. Sellaisen voi tehdä esimerkiksi vanhasta huuvasta tai apulannanlevittimestä, kuten Pälkäneen Rautajärvellä.

Yläreuna 150 cm

Tilavuus 1m3/m Syvyys 100 cm

Pohja 50 cm

Biohiiliresepti:

• Kuivata etukäteen risut ja muu hiiletettävä puutarhajäte • Tee hiiletyskuopaksi jyrkkäreunainen ojakaivanto ja mitoita kuopan koko hiiletettävän risukon määrän mukaan

(esim. 1 m3 oja = 3 m3 puuta/risua ja 5 m3 oja = 15 m3!) • Sytytä kuivalla puutavaralla ja lisää risuja koko ajan, lopussa myös tuoreempi palaa joukossa. • Varaa riittävästi vettä hiilten sammutusta varten

Hiiletykseen voi käyttää myös metallista kartiohiiletintä.

Älä hiiletä metsäpalovaroituksen ollessa voimassa!

Biohiiletyksen ABCvideon voit katsoa Pirkan Kylien YouTube-kanavalta.

Teksti: Heidi Hallongren

Etelä-Amerikan intiaanit osasivat muuttaa jo vuosisatoja ja -tuhansia sitten Amazonin köyhän maaperän viljavaksi. Intiaanien salaisuus piili Terra Pretaksi kutsutussa maanparannustekniikassa, jossa maahan sekoitettiin suuria määriä biohiiltä. Syy, miksi biohiili maanparannuskyvyn lisäksi kiinnostaa pari tuhatta vuotta myöhemmin toisella puolella maapalloa on ilmastonmuutos.

Mikäihmeenbiohiili?

Biohiili on maanparannusaine. Huokoisen rakenteensa ansiosta grammassa hiiltä on keskimääräisen pientalotontin verran pinta-alaa, johon kosteus ja ravinteet imeytyvät. Ennen biohiilen sekoittamista maan kasvukerrokseen, hiili tuleekin ladata, eli kastella se ja sekoittaa siihen esimerkiksi kompostia, lantaa tai virtsaa. Biohiili imee itseensä jopa nelinkertaisen määrän vettä, jota se myöhemmin yhdessä ravinteiden kanssa luovuttaa maaperässä kasveille. Latauksen jälkeen biohiili on valmista käyttöönotettavaksi. Sopiva määrä biohiiltä on noin kymmenen prosenttia maa-aineksesta. Biohiili parantaa myös maaperän pieneliöiden elinoloja, mikä on kasvimaan, pellon ja kukkapenkin kasvien mieleen.

Hankkeessa järjestetyissä neljässä biohiiletystyöpajassa ympäri Pirkanmaata esiteltiin helppo tapa hiilettää maakuopassa. Samalla kerrottiin biohiilen ominaisuuksista ja hyödyntämisestä. Työpajojen avulla biohiilen valmistukseen oli mahdollista tutustua käytännössä ja viedä tieto mukanaan kyliin, jolloin kynnys omatoimiseen hiiletykseen on toivottavasti matala. Biohiiletyksen herättämän laajan kiinnostuksen innoittamana kuvasimme lisäksi Biohiiletyksen ABC-videon, jonka avulla jokainen osaa ja uskaltaa aloittaa biohiiletyksen. Nyt pääset osallistumaan biohiiletystyöpajaan milloin ja missä vain!

Biohiiletys on hyvä vaihtoehto perinteiselle risujen poltolle, ja miksei siitä saisi korvaajan vaikka perinteiselle juhannuskokollekin. Pihapiiristä kertyy risujen lisäksi paljon kuivaa kasvijätettä, jotka on mahdollista muuttaa maanparannusaineeksi. Hiiletykseen sopivaa risukkoa syntyy helposti myös maisemanhoitotoimenpiteiden yhteydessä. Hiiletykseen soveltuu lisäksi esimerkiksi käsittelemätön purkupuu ja järviruoko.

Näin teet biohiiltä

Biohiiletys aloitetaan latomalla kuivaa puutavaraa maakuopan pohjalle. Kartion muotoisen maakuopan pohjalla puu ei saa tarpeeksi happea palamiseen, jolloin siitä syntyy pyrolyysissa hiiltä. Kun kuoppaan lisätään nopeassa tahdissa hiilten päälle uutta materiaalia, johon palaminen keskittyy, pohjalle kertyy hapettomissa oloissa koko ajan lisää hiiliä. Pinnalla palavan tulen kuluttaessa kaiken hapen, hiilet eivät pala tuhkaksi asti. Loppuvaiheessa hiilettää voi kuivan puun ja risun ohella myös tuoreempaa. Koska puu ei varsinaisesti pala vaan kaasuuntuu ja hiiltyy, suuri osa sen sisältämästä hiilestä jää lopputuotteeseen ja käytön myötä pysyy poissa ilmakehästä maaperään varastoituneena jopa 500 vuotta. Jos risut ja purkupuu jäisivät maahan lahoamaan, niissä oleva hiili vapautuisi hiljalleen ilmakehään pahantekoon.

Kun poltettavasta materiaalista viimeisetkin ovat hiiltyneet harmaiksi hiilloksen pinnalla, on aika aloittaa samoin tein sammutus. Sammutukseen sopii parhaiten vesi, sillä imeytyessään hiiliin se lataa niitä valmiiksi käyttöä varten. Sammutuksessa ei kannata säästellä vettä, jotta hiilet kastuvat varmasti pohjalle saakka. Noin neljästä kiintokuutiosta jätepuuta maakuopan pohjalle syntyy reilussa parituntisessa arviolta noin 1,5-2 kuutiota hiiltä. Intiaanien muinoin valmistamaa hiiltä löytyy maasta vieläkin, joten toivotaan, että Pirkanmaan kylissä hiilet säilyvät maaperässä vähintään yhtä pitkään.