
2 minute read
HIILTÄ SITOVA TORPPAKYLÄ
from Hiiltä sitovat kylät
by pirkankylat
Teksti: Kirsi Oesch
Rautajärven kylä Pirkanmaan kaakkoiskulmassa on kolmen ja puolensadan asukkaan melkein taajama. Kylässä on pitkät agraarit ja palvelukylän perinteet. Kylä on ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun rajalla ollen yksi Etelä-Suomen kärkikolmiota lähinnä oleva harvaan asutun maaseudun paikka. Rautajärven kylästä itään on vakituisten ja kausi-asukkaiden mukaan laskettu weberinpiste, eli mihin keskimäärin suomalaisella on lyhin matka.
Advertisement
TYHJILLÄÄN OLEVIEN talojen uusiokäyttöä on kyläyhdistyksessä mietitty yli kymmenen vuotta. Kyläkoulun lakkautusuhan takia kyläläiset kartoittivat systemaattisesti vähällä käytöllä olevien talojen tilanteet 2018-2019. Rautajärvellä tehtiin myös kuntaliitoksen ehtoihin liitetty kyläkaava 2011-2016, mutta yhtään siinä kaavoitetuista reilusta 40 tontista ei oltu myyty. Silmiinpistävää talokartoituksessa oli autiotalojen määrä varsinkin Rautajärven keskustasta neljän maakunnan rajalle, harvaan asutulle maaseudulle mentäessä.
Rautajärveläiset perustivat Rautajärven seudun kylät oy:n, yleishyödyllisen seudun kehittämisyhtiön vuoden 2019 alussa avustamaan Rautajärven kyläyhdistystä niissä toimissa, joissa yhdistys ei ole käyttökelpoisin järjestäjäorganisaationa. Reilussa vuodessa osakkaita kertyi 70. Muun muassa Hiiltä sitovien kylien lokakuisen ilmastoiltapäivän myötävaikutuksesta Rautajärven seudun kylät haki marraskuussa reilun vuoden mittaiseen Rautajärven torppakylä -hankkeeseen yleishyödyllisen kehityshankkeen rahoituksen paikalliselta yhteistyötaholta Leader Pirkan Helmeltä. Hanke on nelitahoinen, joista yksi sivu on paikallisten talojen uusiokäytön suunnittelu kylän viiden tontin keskuskortteliin ja materiaalien muu kierrättäminen. Samaan aikaan vanhojen hirsikehikoiden uudelleenkäytön suunnitteluun haettiin yhteistyökumppani Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikön puurakentamisen puolelta. Hirsitalojen uudelleenkäyttösuunnitelmat tuottaa arkkitehtuurin yksikön diplomityöntekijä puurakentamisen ja rakennushistorian professorien valvonnassa yhteistyössä paikallisten rakennusalan ammattilaisten kanssa.
Syyskuun puoleen väliin mennessä on löydetty viisi uudelleen käytettävissä olevaa ilmaista hirsitalon kehikkoa Rautajärveltä, Puutikkalasta ja Pälkäneeltä sekä lukuisia varaosiksi ja piharakennuksiksi kelpaavia hirsirakennuksia. Yksi talo purettiin ja hirret siirrettiin tarkoitusta varten ostetulle tontille. Ensimmäinen, niin sanottu koerakennuttaja rakennuttaa kahden asunnon asuintalon ja piharakennuksen yhdelle kylän keskuksen viidestä tontista. Haaveena on, että uudelleenkäyttöpiirrustuksista noin kolme on valmiita koemarkkinointiin lokakuussa 2020 kun diplomityöntekijän pro gradu eli työosuus valmistuu. Ensimmäinen, Rautajärven kartanon Pentinmäen torpasta rakennettava talo sivurakennuksineen noussee uudelle paikalleen talvella 2020-2021 rakennuslupien salliessa. Biohiiletyksiä ensimmäisen puretun talon puujätteen käsittelyksi on järjestetty talkoina kolme, jossa kussakin on syntynyt noin 400 litraa biohiiltä. Biohiili ladataan eli käsitellään yhteistyössä Rautajärven monien lypsykarjatilojen kanssa ja myydään maanparannusaineena. Biohiiletystä ovat käyneet opettelemassa muun muassa Rautajärven koulun oppilaat, joiden vihreän lipun -ympäristösertifikaatin mukaiseen opetussuunnitelmaan ja vuoden vesi-teemaan opetus hyvin sopii. Koululaiset saivat toiveidensa mukaan jatkaa naulojen poiston talkoilua koulun pihassa hiileksi päätyvän purkumateriaalin parissa.
Kun torppakylä viisine taloineen, sivurakennuksineen ja puutarhoineen on valmis, siihen on sitoutettu viiden isohkon poltto-/lahoamisvaarassa olevan +100-vuotiaan talon biomassa pitkäaikaisvarastoon, osa seinärakenteiksi ja muuten uusiokäyttöön rakennuksessa, osa
Hiiltä sitova torppakylä
biohiilenä kasvimaahan ja jonkin verran uutta puuta. Torppakylä ja naapurin toistaiseksi öljylämmitteisiä taloja lämpenee mahdollisuuksien mukaan biokaasu- tai hakevoimalalla, jonka energia saadaan viereisistä laajoista metsistä tai kylän monien maatilojen jätteestä. Rautajärven torppakylän on tavoite olla valtakunnallinen esimerkki maaseudun rakennuskannan kierrättämisestä kuluttajalle ja paikallisyhteisölle mielekkäällä tavalla. Torppakylä-hankkeeseen voit tutustua lisää Pirkan Kylien Youtubesta löytyvän videon avulla.

Rautajärven koululaiset tutustumassa biohiiletykseen ulkoilupäivänä 5.9.2020. Kuva Elina Mäkinen.


Torppakylän luonnos. Etualalla Luhtajärven torppa, Yli-Anttilan päärakennus ja Pentinmäen torppa uudelleen rakennettuina. Kuva Janne Hietalahti.
