__MAIN_TEXT__

Page 1

Hiiltä sitovat kylät Kylien kehittäminen • Arjen ilmastoteot • Hiilijalanjälki

vilje i v s tyka na ö y ö • H ilinielu p m aal ä tsät hi M • ys ia • Me t e l i iohi a energ B • t yrti usiutuv i l l i V U I kuiv lmasto akäy tapa h mäl ä • K tumat • yl ät alon Ekologi n ene rgia en asum teho i k ku n e n • K us • o Vihr mpost o eäm pi li iva iken n

e

ly


Sisällys

12

:

ät löyd n a nav e-ka nel/ b u t han You GA ylät e.com/c qI2OxR K n a Pirk .youtub axmVhA w w wGwyLzle UC7

3

PÄÄKIRJOITUS

4

KYLÄT ILMASTONMUUTOKSEN RATKAISIJOINA

8

HIIVISKELLÄÄN HIILIJALANJÄLJILLÄ JA TARKASTELLAAN TASEITA

11 ILMASTOTEOT OSAKSI TAPAHTUMIA 12 SIURON ILOISET ILMASTOPÄIVÄT 14 KOMPOSTOIVASTA KUIVAKÄYMÄLÄSTÄ RATKAISU MYLLYNIEMEN LAVALLE 15 MAALÄMPÖÄ KYLÄTALOON 16 ENERGIANKULUTUSTA KURIIN IKKUNOIDEN KUNNOSTUKSELLA 18 VAIHTOEHTOJA ÖLJYLÄMMITYKSELLE 20 INTIAANIEN OPEILLA HIILI TALTEEN 22 HIILTÄ SITOVA TORPPAKYLÄ

20

24 VILLIYRTTEJÄ LÄHILUONNOSTA RUOKAPÖYTÄÄN – JA KENTIES MYÖS RAVINTOLAPÖYTIIN? 26 KOKO KYLÄN KASVIMAA 28 VÄHEMMÄN MUOVIROSKAA! 30 ILMASTOTEKOJA LASTEN ARJESSA 34 LANTULASSA ILMASTOTEOILLA ON PITKÄT PERINTEET 36 MITÄ KUULUU METSIEN HIILINIELULLE PIRKANMAALLA? 38 KOHTI VIHREÄMPÄÄ LIIKENNETTÄ - LIIKKUMISEN UUDET RATKAISUT

36

ta.

TAITTO RAISA TAURINKA / VISUAL RAMA

KANNEN KUVAT PAULIINA LEIKAS JA HEIDI HALLONGREN

HANKKEEN VERKKOSIVUT  www.pirkankylat.fi/ hiiltasitovatkylat

PAINOPAIKKA HÄMEEN KIRJAPAINO

TIESITKÖ, ETTÄ TÄLLÄ LEHDELLÄ ON HIILINEUTRAALI PAINOTUOTE -SERTIFIKAATTI!

4041 0209 Painotuote

RAALI PAIN UT

E UOT OT

Hiilt Pirk ä sitova t anm aan kylät-h a ELYkesk nketta o us E U:n n rahoit Maa seut tanut urah asto s

PÄÄTOIMITTAJA HEIDI HALLONGREN

HIILIN E

26

ClimateCalc CC-000025/FI

HÄMEEN KIRJAPAINO OY


Kuva: Johanna Veijanen. Hanke sijoittui European Rural Development Networkin (ERDN) Rural Inspiration Awards 2020-kilpailussa 15 finalistin joukkoon yhtenä viidestä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen pyrkivästä EU-rahoitteisesta hankkeesta. Finaalisija ja muistoksi saatu Diplomi on kaikkien hankkeeseen osallistuneiden kylien yhteinen saavutus – olette mukana tekemässä arvokasta työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Pääkirjoitus: Kylät ilmastotekojen tiellä!

H

IILTÄ SITOVAT kylät-hanke on ollut antoisa ja inspiroiva matka ilmastotekojen maailmaan! Kaksivuotiseen (2019-2020) hankkeeseen lähti mukaan yli 30 ilmastoasioista kiinnostunutta pirkanmaalaista kylää, joista suurelle osalle ilmastotekojen toteuttaminen on tarjonnut uudenlaista yhteisöllistä tekemistä, tuonut uusia näkökulmia kylien kehittämiseen, vilkastuttanut ja toivottavasti myös rikastuttanut kylän elämää ja houkutellut uusia kasvoja mukaan kylätoimintaan. Yhteisöllisesti ja yhdessä tehden ilmastoteot lisäävät myös kylien sosiaalista pääomaa. Kylissä heräsikin ajatuksia esimerkiksi päivitetyn kyläsuunnitelman kautta kehittyä kohti hiilineutraalia kylää sekä panostaa ekologiseen elämäntapaan ja arkeen. Maaseudulla ja pientaloissa asuvalla on hyvät mahdollisuudet tehdä arjessaan ilmastotekoja – ja niitä myös tehdään! Hanke on innostanut pirkanmaalaisia kyliä suunnittelemaan ja toteuttamaan ilmastotekoja sekä pohtimaan keinoja pienentää hiilijalanjälkiä sekä sitoa ja varastoida hiiltä. Ilmastotietoiset ja aktiiviset kylät toteuttivat kylätalon lämmitysjärjestelmän remontteja, järjestivät ilmastoaiheisia tapahtumia, valmistivat biohiiltä, tekivät mehiläisvahakankaita, keräsivät villiyrttejä ja paljon muuta. Keinoja pienentää omaa hiilijalanjälkeään on tarjolla runsaasti ja niiden joukosta löytyy varmasti sopivia jokaiselle, joka haluaa tehdä arjessaan ilmastotekoja – pieniä tai suuria. Toisille kasvisruokapäivät solahtavat vaivatta osaksi arkea, kun taas asumiseen ja energiaan liittyvät ratkaisut voivat tarjota toiselle kiinnostavan tavan hillitä ilmas-

tonmuutosta. Monet ilmastoteot ovat maaseudun asujille tuttuja perinteisiä tapoja tai tapahtumia, joten liikkeelle ei lähdetä tyhjästä vaan ennemmin opitaan näkemään uudella tavalla mitä kaikkea on jo tehty ja tehdään. Tähän julkaisuun on kerätty kokemuksia ja inspiroivia teemoja hankkeen kaksivuotisen taipaleen varrelta – toivottavasti esimerkit leviävät laajalle ja rohkaisevat uusia kyliä sitomaan hiiltä ja tekemään ilmastotekoja. Suurkiitos kaikille hankkeessa mukana olleille kylille! Toivottavasti ilmastoteoista muodostuu kyliin uusia perinteitä, joiden toteutus jatkuu myös hankkeen päätyttyä. Antoisia ja riemukkaita hetkiä tulevien ilmastotekojen parissa – yhteisöissä on voimaa torjua ilmastonmuutosta! HEIDI HALLONGREN hankevetäjä Hiiltä sitovat kylät-hanke, Pirkan Kylät ry

Hiiltä sitovat kylät-hankkeen materiaalipankki tarjoaa ideoita ja inspiraatiota kaikille ilmastoasioista kiinnostuneille www.pirkankylat.fi/ hankkeen-materiaalit


Teksti: Juha Kuisma, Pirkan Kylät ry:n puheenjohtaja

Kylät ilmastonmuutoksen ratkaisijoina Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n kokoamien tilastojen mukaan maailman keskilämpötila on noussut yhdellä celsiusasteella sitten esiteollisen ajan. Tästä olemme selvillä. Mutta kuinka moni meistä muistaa, että Suomen mitattu keskilämpötila on noussut jo kahdella asteella? Jos ilmastonmuutos saataisiin pysäytettyä 1,5-2 asteen keskilämpötilan nousuun, tarkoittaa se Suomessa 3-4 asteen nousua

P

ITKÄSSÄ MAASSA ilmaston lämpeneminen vaikuttaa eri tavoin. Etelä-Suomessa talvi on lyhentynyt kuukaudella. Pohjois-Suomessa ilmasto on alun perinkin kylmempää, joten tähänastinen muutos ei siellä ole ollut yhtä suurta. Olemme saamassa viidennen vuodenajan: säältään epämääräisen harmaan ja leudon marraskuun pätkittäiset toistot talven eri kohtiin.

la estää maaseutukyliin rakentamista. Tämän otaksuman peilikuvana on monen ympäristöihmisen käsitys, että kaupungissa asuminen säästää luontoa ja on siksi toivottava kehityssuunta. Tutkijain totuus on kuitenkin toisenlainen. Sanna Ala-Mantila on selostanut (3.4. 2019) Aalto-yliopistossa työskentelevän professori Seppo Junnilan ryhmän tutkimustuloksia, joiden mukaan maalla asuvan hiilijalanjälki per hlö on alle 9 tonnia CO2 per vuosi. Vastaavat luvut kehyskunnissa ja pienemmissä kaupungeissa ovat 9,5 tonnia CO2/vuosi. Pääkaupunkiseudulla hiilijalanjälki on 11 – 12 tonnia CO2/vuosi. Miten tämä julkisessa keskustelussa vähälle jäänyt fakta sitten olisi selitettävissä? Maalla asuva oleskelee päivittäin luonnon elvyttävän vaikutuksen keskellä, joten hänellä on harvoin kesämök-

Kyläläisen hiilijalanjälki Monella suomalaisella on käsitys, että maalla asuvan keskimääräinen hiilijalanjälki olisi erityisen suuri. Mielikuva johtuu lähinnä siitä, että etäisyydet maaseudulla ovat kaupunkia pitempiä. Maalla kun ajetaan näitä matkoja autolla. Jopa valistunut kaavoittaja saattaa tällä perusteel-

Hiilijalanjäljet Suomessa (kg/v)

Asuminen

Liikenne

Maaseutu

Ruoka ja vaatteet

Vapaa-aika

Muu

0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0

Taajama

Kaupunki

Pääkaupunkiseutu

0

2000

4000

6000

8000

10000

Keskimääräinen hiilijalanjälki pääkaupunkiseudulla, muissa kaupungeissa, kehyskunnissa ja maaseudulla. Ala-Mantila (2019) mukaan. Kuvio perustuu prof. Jukka Heinosen tutkimuksiin.

4

Hiiltä sitovat kylät

12000


ki ja hän tekee keskimääräistä vähemmän lomamatkoja. Toisena selittävänä tekijä on se, että maaseudulla talot ovat enimmäkseen puurakennuksia ja ne lämmitetään puulla. Kolmas selitys on tulotasossa: maaseudun ihmisten keskimääräinen tulotaso on alhaisempi eikä mahdollista sellaista kulutusta kuin hyvätuloisen kaupunkiväestön piirissä. Hiilijalanjälki nimittäin riippuu kulutuksen rakenteesta: ja eniten siitä, kuinka paljon ihminen lentomatkustaa pitkin maailmaa. Pariskunnan yksi edestakainen lento Kaukoitään tai Amerikkaan vastaa omakotitalon CO2-päästöjä yhden vuoden aikana. Hiilijalanjäljen laskenta ei kata kaikkea ilmastovaikutusta. On arvioitu, että julkisten palvelujen (poliisi, armeija, terveydenhoito jne.) hiilijalanjälki on 3 tonnia vuodessa per ihminen. Lisäksi kulutuspohjaisen laskennan ulkopuolelle jäävät kaupunkirakenteen (betoni, rauta, alumiini, lasi jne.) aiheuttamat ilmastopäästöt.

Kaupungit aiheuttavat 80 % ilmastonmuutoksesta Kylissä asuvien ihmisten moraalinen taakka on ilmastokysymyksen osalta pienempi kuin itse ymmärrämmekään. Saksalainen kaupunkiliikenteen tutkija Konrad Otto-Zimmerman on muuan niistä harvoista, joka on kysynyt: paljonko kaupungit aiheuttavat ilmastonmuutoksesta? Hänen vuonna 2011 kolmesta eri lähteestä (UNEP, UN-Habitat ja IEA) kokoamansa tiedot osoittavat, että ”kaupungit aiheuttavat 70-80 % kasvihuonekaasupäästöistä”. Kun luvut ovat kymmenessä vuodessa entisestään kasvaneet, voimme riittävällä varmuudella todeta, että kaupungit aiheuttavat nykyään noin 80 % ilmastonmuutoksesta. Mittasuhteiden ollessa tällaiset, on hämmästyttävää, että elokuussa 2019 IPCC:n maankäyttöä koskeva erikoisraportti sivuuttaa kokonaan kaupunkien vaikutuksen ilmastonmuutokseen. Mainitussa raportissa on alaviitteeseen upotettu tieto, että maankäyttöraportti ”ei lainkaan käsittele kaupunkialueita, kaupunkien laajentumista eikä kaupunkiprosessien suhdetta maahan”. Toisin sanoen 80 prosenttia ilmastonmuutoksesta jää raportissa käsittelemättä. Tämä rajaus on jäänyt monelta huomaamatta. Vielä kannattaa tarkastella ilmastonmuutoksen isoa kuvaa eri energiamuotojen kannalta. Koko maailman energiakäytöstä 78,4 % on fossiilisia polttoaineita, 19,3 % uusiutuvia energialähteitä ja 2,3 % ydinvoimaa. Uusiutuvista puolet on perinteisiä ja puolet uusia energiamuotoja. Näistä luvuista voidaan johtaa ankaria päätelmiä. Tärkein on se, että fossiilista polttoaineista ei pystytä irtautumaan ilmastonmuutoksen torjunnan vaatimassa 10 tai 15 vuodessa. Fossiilisista hyötyviin järjestelmiin on sidottu niin paljon pääomaa, polkusidonnaista teknologiaa, rahallisia, ammatillisia ja yhteiskunnallisia intressejä, että ilmastonmuutos toteutuu varmasti ja tuottaa myös haitalliset seurauksensa. Toisena johtopäätöksenä todettakoon se, että ydinvoimasta ei ole globaaliksi ratkaisuksi. Sen kaksinkertaistaminen 5 prosenttiin olisi projektina hidas, kallis ja ilmastotavoitteen kannalta merkityksetön. Kolmas

johtopäätös on se, että uusiutuvien varassa voidaan elää, mutta sen vaatima elämäntapa ja yhdyskuntarakenne on kokonaan toisenlainen kuin se, mitä pidämme välttämättömänä. Kaupungistuminen ei jatku loputtomiin, vaan tavalla tai toisella kehitys purkautuu hajautetun elämän ratkaisuiksi. Perimmäinen syy tähän on se, että auringonvalo (säteilyenergia) jakautuu tasan koko maapallolle.

fossiiliset polttoaineet 78,4 %

uusiutuvat (kaikki) 19,3 %

ydinvoima 2,3 %

Maailman energiankulutus kokonaisuudessaan. REN21 2017. Perustuu vuoden 2015 tietoihin. Prosenttiosuudet muuttuvat hitaasti, mutta oletusten vastaisesti fossiilisen osuus kasvaa edelleen.

Hiilineutraali ja hiilivapaa Suomi Entä sitten Suomi? Olemme eduskunnan päätöksin ottaneet tavoitteeksi sen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta jo tälläkin lipsumme IPCC:n tutkijayhteisön laskelmasta, jonka mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen 1,5 asteen nousuun vaatisi sitä, että koko maailma saavuttaisi hiilineutraalisuuden vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalisuus tarkoittaa, että sidomme hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja saman verran kuin päästämme taivaalle. Hiilineutraalisuutta on tulkittu niin, että emme juurikaan muuta kaupungistunutta elämäntapamme, vaan riittää kunhan teemme metsistä hiilivarastoja, ajamme jatkossa sähköautoilla ja vältämme lihansyöntiä. On jopa esitetty ajatuksia, että saavutamme hiilineutraalisuuden kunhan sähköistämme kaiken. Tällöin ei ymmärretä, että sähköntuotannolla on joka tapauksessa entrooppinen – s.o. luontoon epäjärjestystä tuottava kustannuksensa. Sataprosenttinen sähköriippuvuus on valtava yhteiskunnallinen riski maailmassa, joka väistämättä kriisiytyy ilmastonmuutoksen edetessä. Suomessa nyt harjoitettu metsätalous huolehtii metsän uusiutuvuudesta ja on lisännyt metsien hiilensidontakyvyn kaksinkertaiseksi 1960-luvulta lähtien. Osa tästä puuston tilavuuden kasvusta johtuu ilmaston lämpenemisestä. Meillä ei ole moraalista oikeutta vaatia metsien seisottamista hiilivarastoiksi, jotta voisimme edelleen käyttää kaupungistuneen elämäntavan vaatimia fossiilipanoksia. Vaikka kypsä metsä hakataan, ei sen hiilivarasto putoa nollaan, koska kolmasosa metsien sitomasta hiilestä on maaperässä. Kasvettuaan keskimäärin 19 vuotta metsä muuttuu hiilinieluksi. Järkiperäinen metsätalous huolehtii siitä, että talousmetsät ovat mahdollisimman laajasti hiiltä sito-

Hiiltä sitovat kylät

5


van kasvun vaiheessa. Lisäksi iso osa metsistämme on talouskäytön ulkopuolella. Siis pysyvänä hiilivarastona. Mutta edes hiilineutraalisuus ei vielä riitä kestäväksi tavoitteeksi. Jos haluamme poistaa kaikki ihmisestä johtuvat ilmastopäästöt, on kyse hiilivapaan maailman tavoitteesta. Tällaisessa maailmassa ei lainkaan käytetä fossiilisia polttoaineita. Ihminen on sopeuttanut toimintansa osaksi maapallon luontaisia hiilenkiertoja. On mainittu aivan oikein, että Suomen pitäisi olla hiilivapaa vuoteen 2050 mennessä, jotta voisimme sanoa tehneemme kaiken sen, mikä meille teknisesti ja ekologisesti edistyneenä kansakuntana kuuluu.

CO2-ekv-pääs töt

Fossiilitalous dot iamuo g r e n e uusiutuvat hiilen sidonta 2000

2015

Biotalous

2035 hiilineutraali

2050 hiilivapaa

Periaatepiirros siirtymisestä fossiilitaloudesta biotalouteen. Kuisma (2019) s. 35.

kuvaa iskulause ”uusiutuvat ylös, fossiiliset alas ja nielut kuntoon”. Tulevaisuus on biotaloutta Jos siis biotalous eri muotoineen on fossiilitaloutta seuTällaista kestävän kehityksen taloutta kutsutaan biotalouraavan maailman yhteinen nimittäjä, mitä kylillä ja kylideksi. Se tarkoittaa talousjärjestelmää, joka tietoisesti imien ihmisillä on annettavaa? Paljonkin, eikä näkymä vielä ole kokonaan auennut. Asioiden mittakaavaa kuvastaa professori Juha HeleMetsän käsittelyvalinnat vaikuttavat metsien hiilitaseeseen - tutkimustuloksia niuksen laskelma, että Suomen peltojen (1,6 milj viljeltyä hehtaaria) muodostapaksujuuret kuivat oksat rungon ydinpuu runko hienojuuret ma aurinkopaneeli vastaa 195 kappaletta ydinvoimalaa, kun ydinvoimalan kooksi oksat lehdet (kgC/ha) oksien ydinpuu otetaan Suomen nykyisten ydinvoima100 loiden keskikoko.

Bioratkaisut sitovat hiiltä

80

Annimari Lehtomäki on väitöskirjassaan laskenut, että yhden nurmirehuhehtaarin tuot60 to biokaasuksi muutettuna vastaa 40 000 henkilöautolla ajettua kilometriä. Toisin sanoen kahden henkilöauton vuosikulutusta. 40 Johtopäätös on, että sähköautojen sijasta tulevaisuus on ennemminkin biokaasuautojen. Biokaasua voidaan tuottaa monella ta20 valla ja monesta lähteestä. Mikä tahansa polttomoottoriauto voidaan konvertoida muutamalla tuhannella eurolla biokaasulla 0 kulkevaksi. Keskikokoiseen kuntaan mahNykyiset Nykyiset Taloudell. Nykyiset Ei metsänh. Ei metsänh. tuu 2-3 biokaasulaitosta. Biokaasun jakesuosit. suosit. nykyinen suosit. nykyinen muuttuva nykyinen muuttuva ilmasto muuttuva ilmasto ilmasto lu puolestaan tapahtuu pyörillä kulkevasta ilmasto ilmasto ilmasto paineistetusta tankista siellä missä liikennePuuston biomassa eri tavoin käsitellyissä talousmetsissä sekä käsittelemättömissä 50 vuovirtaa on riittävästi. On myös ennakoitu, den ikäisissä metsissä nykyisessä ja muuttuvassa ilmastossa. Pystyakselin yksikkö tn C/ha. että maaseudun kotitalouksien kannattaa hankkia oma biokaasutankki pihaan, jolloin Metsänkäsittelytavat vaikuttavat metsien hiilitaseeseen. tankkaus on aina varmaa. http://metla.fi/uutiskirje/mil/2011-02/uutinen-2-1.hmtl Yksi biokaasun tuotannon sivutuote on toi luonnonjärjestelmiä. Tuotanto perustuu uusiutuviin biohiili. Biohiiltä voidaan myös tuottaa kotioloissa. Kotipuutarhan multaan sekoitettuna biohiili parantaa kasvuolosuhkorkean arvonlisän biomassoihin; tuotannossa sovelletaan teita: se sitoo vettä maaperään ja auttaa ravinteiden vapautubiologisia prosesseja; ja ihmisen ja luonnon järjestelmät on mista kasvien käyttöön. Biohiili tulee olemaan osa kestävän viisaasti yhdennetty. asumisen reseptiä. Se soveltuu erityisesti omakotiasujille, mutMuutos fossiilitaloudesta biotalouteen on jo menosta teollisen biohiilen teollinen tuotanto mahdollistaa suuret sa. Tätä siirtymävaihetta järjestelmästä toiseen kutsutaan mittakaavat. Samalla tavalla puurakentaminen on osa kestävää tutkimuksessa transitioksi. On kiinnostavaa seurata, miasumista: on yleisesti tiedossa, että tonni puuta sitoo saman ten tutkijat arvioivat näin suurta muutosta. Seuraavien 30 verran hiilidioksidia. vuoden iso kehityskuva muodostuu siis seuraavaksi: sitä

6

Hiiltä sitovat kylät


Seinän hiilisisältö muutettuna hiilidioksidiksi 180000 162000

CO2 g/seinä-m2

144000 126000 108000 90000 72000 54000 36000 18000 0

betonielementti

täystiili

tiiliverhottu

puuverhottu

hirsiseinä

Hirsiseinän hiilensidontakyky on ylivertainen. Jos otetaan huomioon eri materiaalien valmistusaikaiset päästöt, on hirsiseinä entistä ylivertaisempi. Alasaarela 2009, s.3.

Maaseudun keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa tulee liittymään maaperään. Maaperän ylin 80 cm kerros on potentiaalinen hiilivarasto. Jos pystymme joka vuosi sitomaan vaikkapa 300 kg hiiltä hehtaarille, saamme maatalouden puolella jo kymmenessä vuodessa merkittäviä tuloksia. Euroopan valtioista Ranska on ensimmäisenä oivaltanut maaperän merkityksen hiilivarastona. Tilastollisesti yksi kasvava hehtaari mäntymetsää sitoo yhden ihmisen vuosipäästöt, mutta tällä tiedolla ei ole varsinaista yhteiskunnallista merkitystä. Metsäekosysteemi kuuluu luonnon elämää ylläpitävään järjestelmään. Kyläläiset eivät valitettavasti voi laskea edukseen sitä, että heidän lähellä on tuhansia hehtaareita metsää. Mutta sillä on merkitystä, että he asuvat puutaloissa, lämmittävät talonsa puulla, ajavat biokaasuautoilla ja sitovat hiiltä maaperään. Pisimmälle tämä ajattelu on viety ns. agroekologisen symbioosin ajatuksessa. Symboosissa kytketään yritysten ja maatilojen energia- ja ainesvirrat yhteen. Hyvinkään Palopurolla tällainen tuottaa biokaasua 120 autolle sekä rakentaa mädätysjäännöksellä peltojen hiilivarastoa.

Tähtäimeen resilienssi Mikäli olemme realisteja, joudumme tunnustamaan, että ilmastonmuutos tulee toteutumaan. Vaikka Suomi ja kymmenen maailman fiksuinta maata tekee kaiken oikein, ilmasto muuttuu. Edessä on riskejä ja kriisejä täynnä oleva maailma. Tulemme näkemään sotia, kansainvaelluksia, kauppakriisejä, pandemioita ja globaalien liikennevirtojen tyrehtymistä. Tällaisessa ”huonosti toimivassa maailmassa” tärkeäksi asiaksi nousee resilienssi. Resilienssi tarkoittaa kriisinkestävyyttä, muutosjoustavuutta, sitä että joku järjestelmä häiriöitä kohdatessaan pystyy muuntuneessa muodossa jatkamaan toimintaansa. Resilienssi on myös yhdyskuntarakenteen ominaisuus. Riippuvuus fossiilisista polttoaineista tai keskitetystä

sähkönjakelusta ei ole kriisinkestävää. Sitä vastoin kyliin ja pikkukaupunkeihin hajakeskitetty, uusiutuvien luonnonvarojen varassa elävä yhteiskunta on resilientti. Se on kaikissa mahdollisissa olosuhteissa kestävä. Tällaiseen rakenteeseen tarvitaan koko maan kattava optisen kuidun verkko, paikallista sähkön tuotantoa, biokaasuun perustuva liikenne sekä puutaloihin, omaan puutarhaan ja uusiutuvaan energiaan perustuva asumisen muoto. Mikäli kylät haluavat, ne voivat olla ilmastonmuutoksen torjunnan kärkijoukkoa. Siksi ”hiiltä sitovat kylät” on kylätoiminnalle tärkeä näkökulma. Nostakaamme katse tulevaisuuteen. Ajatelkaamme maailmanlaajuisesti, toimikaamme paikallisesti. Lähteitä: Sanna Ala-Mantila: Urban sustainability? The spatial disparities in greenhouse gas emissions and subjective wellbeing. Väitöskirja, Aalto Yliopisto 2017. Sanna Ala-Mantila: Kestävyysnäkökulma kunnan ja kuntalaisen kasvihuonekaasupäästöihin. Alustus 3.4. 2019 Lempäälässä. Matti Alasaarela: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla. 2008. Matti Alasaarela: Hirsiseinän ekokilpailukyky. Arkkitehtitoimisto Inspis 11.2. 2009. Oulu. Baltic Sea Action Group: Hiiliopas – katsaus maaperän hiileen ja hiiliviljelyn perusteisiin. Toimittanut Jussi Heinonsalo. 2020. Juha Helenius: Agroekologinen symbioosi ravinne- ja energiaomavaraisessa ruoantuotannossa. YM raportteja 18/2017 Juha Helenius: Millainen ”energiakone” on pelto. Voiko sen korvata? Muistio 29.3. 2018. IPCC: Climate Change and Land. Summary for Policymakers. 2019 Johanna Kalmari: Biobisnestä Pirkanmaalle hanke. Slaidisarja 22.6. 2016. Kestävä talo. PUU -lehden teemanumero 4/2016. Juha Kuisma: Paikallinen ilmastopolitiikka. Polemia 114. KAKS 2019. Annamari Lehtomäki: Biogas production from energy crops and crop residues. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto 2006. Renewables 2017 Global Status Report. Karl Otto-Zimmermann: Embarking on global environmental governance. ICLEI Paper 2011-1 vs2.

Hiiltä sitovat kylät

7


Teksti: Heidi Hallongren

Hiiviskellään        hiilijalanjäljillä    ja tarkastellaan    taseita

Millainen on oma hiilijalanjälkeni ja miten siihen voisi vaikuttaa? Kiivaana käyvä Ilmastokeskustelu on saanut monet miettimään, mistä hiilijalanjälkemme koostuu ja kuinka voimme omilla arjen valinnoilla vaikuttaa sen kokoon.

J

sitovat kylät-hankkeeseen mukaan lähteneen kylän kanssa kutsuttiin kyläläisiä yhteen osallistumaan ilmastotilaisuuteen, jossa kahvikupposten äärellä lähdettiin etsimään vastausta mieltä askarruttaviin kysymyksiin keskustelemalla niin hiilijalanjäljistä ja keinoista vähentää oman arjen päästöjä kuin pohtimalla kylän hiilitaseen näkökulmasta, mihin kylällä on varastoitunut hiiltä ja miten hiilen sidontaa ja varastoimista olisi mahdollista lisätä. OKAISEN HIILTÄ

Laskuri mittaa hiilijalanjäljen Ilmastotilaisuuksiin osallistujia kannustettiin vierailemaan hiilijalanjälkilaskurissa selvittämässä oma hiilijalanjälkensä yhteisen keskustelun pohjaksi. Helppokäyttöisiä laskureita on esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Ilmastodieetti-laskuri sekä Sitran Elämäntapatesti, joilla kaikkien asiasta kiinnostuneiden on mahdollista saada nopeasti selville, mistä oma hiilijalanjälki koostuu. Keskimääräinen suomalaisen hiilijalanjälki on pysytellyt 2000-luvulla 10 000 kilon eli 10 tonnin paremmalla – vai pitäisikö tässä kohdin sanoa pahemmalla puolella. Ilmastotilaisuuksien perusteella laskureiden tulos kyläläisten hiilijalanjäljistä on ollut enemmistöllä noin 7 000–8 000 kiloa, eli noin viidenneksen suomalaisen keskimääräistä jalanjälkeä pienempi. Toki poikkeuksia on löytynyt kyläläistenkin joukosta molempiin suuntiin. Samansuuntaiseen arvioon suomalaisten hiilijalanjäljistä on päätynyt vuonna 2012 väitöskirjatutkimuksessaan Jukka Heinonen. Hänen mukaansa hiilijalanjälki on keskimääräistä suurempi pääkaupunkiseudun asukkailla ja vastaavasti pienempi pienempien kaupunkien ja eritoten maaseudun asukkailla. Eroa selittää etenkin kaupunkilaisten suurempi kulutus, jonka taustalla puolestaan vaikuttaa suuremmat nettotulot eli käytössä oleva rahamäärä.

8

Hiiltä sitovat kylät

Kulutuksen huomattava vaikutus hiilijalanjälkeen voi tulla monelle yllätyksenä, ja huomionarvoista kulutuksen synnyttämissä päästöissä on tuontituotteet, joiden valmistuksesta syntyy päästöjä maamme rajojen ulkopuolella. Yleisesti paljon keskustelua herättäneen liikenteen osuu-


den rinnalla voisikin olla paikallaan pohtia kulutuksen suurta painoarvoa, joka toistaiseksi on ollut keskusteluissa vähemmällä huomiolla. Erilaisia keinoja oman hiilijalanjäljen pienentämiseen on tarjolla valtava määrä, ja jokaiselle kiinnostuneelle löytyy varmasti omaan arkeen ja elämäntilanteeseen sopivia vaihtoehtoja, oli kyse sitten asumisen, ruoan, liikkumisen tai kulutuksen kokonaisuuksista. Se, kuinka paljon tekemillään yksittäisillä valinnoilla tai useampien valintojen kautta voi pienentää hiilijalanjälkeään selviää helposti esimerkiksi YLEn yhteistyössä Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston kanssa vuonna 2019 toteuttamalla ilmastolaskurilla. Sen mukaan esimerkiksi yksi kasvisruokapäivä viikossa vähentää päästöjä 114 kg vuodessa, huonelämpötilan lasku yhdellä asteella omakotitalossa puolestaan vähentää vuotuisia päästöjä 231 kg ja kaukolennon väliin jättäminen huimat 2320 kg, mikä on jo lähes neljännes suomalaisen keskimääräisestä vuotuisesta hiilijalanjäljestä. Hiilijalanjäljen ohella voidaankin puhua myös hiilikädenjäljestä, positiivisista ilmastovaikutuksista joita oman hiilijalanjäljen vähentämisestä kertyy.

dioksidiksi muutettuna vastaa yli 500 tonnia. Hakkuilla on kuitenkin merkittävä vaikutus metsien hiilivarastoon, toisaalta taas metsien kasvu lisää hiilivarastoa joka vuosi. Hehtaari suomalaista metsää sitoo noin 4500-5000 kg hiilidioksidia vuodessa. Metsien hiilensidontakyvystä saa jonkinlaisen käsityksen esimerkiksi vertaamalla sitä autoilun päästöihin. Vähäpäästöisen (120 g CO₂/km) henkilöauton vuotuiset päästöt keskimääräisen ajomäärän (20 000 km/v) mukaan on vajaa 2500 kg hiilidioksidia. Metsät ja pellot voidaan kuitenkin rajata kylien tasetta tarkas-

Tarkastelussa tase Hiilitaseessa tarkastellaan esimerkiksi kylätasolla sitä, mihin hiiltä on varastoitunut ja varastoitavissa ja vastaavasti millaisesta toiminnasta hiiltä vapautuu, eli syntyy kasvihuonepäästöjä. Suuntaa antavia laskelmia oman kylän taseesta voi lähteä kokoamaan kaikki asiasta kiinnostuneet – seuraavassa muutamia esimerkkejä, joilla pääsee alkuun. Luonnollisesti pellot ja metsät ovat suurimpia hiilivarastoja ja turvemailla varastot ovat kaikkein suurimmat. Peltohehtaariin varastoituneen hiilen määrä kivennäismailla on noin 50 t (noin 200 t CO₂-e) ja se vähenee hiukan vuosittain. Maaperän hiilimäärän lisääminen on kuitenkin mahdollista muuttamalla esimerkiksi peltojen muokkaustapaa ja viljeltäviä kasveja. Metsähehtaarille maaperä ja puusto mukaan laskettuna voi helposti olla varastoituneena 150 tonnia hiiltä, joka hiili-

Hiilijalanjälki kertoo oman elämäsi ilmastovaikutukset, eli sen kuinka paljon kasvihuonepäästöjä toimintasi tuottaa. Hiilijalanjälki koostuu asumisen, ruoan, liikkumisen sekä muun kulutuksen kokonaisuuksista. Hiilitase kertoo sidotun ja vapautuneen hiilen määrän erotuksen. Puisiin rakennuksiin, peltoihin ja metsiin on sitoutunut hiiltä, asuntojen lämmitys ja liikkuminen puolestaan synnyttävät päästöjä, eli hiiltä vapautuu ilmakehään


teltaessa ulkopuolelle, ja keskittyä enemmän kyläläisten arjen toimintoihin, kuten liikkumiseen, asumiseen sekä energia-asioihin. Jos lähtee haarukoimaan koko kylän osalta liikenteen päästöjä, laskemisessa voi käyttää Traficomin tilastoimaa henkilöautojen keskipäästöä, joka on vuosittain hienoisessa laskussa ja viimeisimpänä vuonna 2019 155 g CO₂/km. Viidenkymmenen kilometrin päivittäisestä työssäkäyntiajelusta loma-ajat pois lukien kertyy noin 1800 kg vuotuiset hiilidioksidipäästöt. Kylän osalta voi esimerkiksi miettiä yleisimmin kuljettuja meno-paluureittejä lähimpiin kaupunkeihin ja arvioida niihin päivittäin kulkevien autojen määriä, jolloin laskennassa pääsee jo pitkälle. Jos samaa matkaa kulkee useampi matkustaja, vastaava päästö jakautuu tasan kaikkien kesken. Kimppakyyti onkin helpoin ja edullisin tapa leikata liikenteen päästöjä. Asumisen ja energian osalta taseen laskennassa tarvittavia tietoja löytyy esimerkiksi Motivalta. Lämmityssähkön päästökerroin on 400 g CO₂/kWh ja muun sähkön 200 g/kWh, ekosähköön vaihtamalla tosin päästön määrä putoaa nollaan. Litra lämmitysöljyä vastaa 10 kWh ja päästön osalta lukema on 270 g CO₂/kWh. Puun polton laskennalliset päätöt ovat ekosähkön tapaan nolla. Lämmityksestä syntyvien päästöjen lisäksi asumisen myötä on rakennuksiin syntynyt myös hiilivarastoja – puutaloon on varastoituneena noin 25 tonnia hiilidioksidia ja hirsitaloon noin 30, suuriin jopa 50 tonnia. Hirsisiin kyläkouluihin ja -taloihin varmasti vielä reilusti enemmän! Huomionarvoista kuitenkin on, että uudisrakentaminen myös synnyttää päästöjä. Perinteisesti maaseudulla on rakennettu puusta ja hirrestä, joten vuosikymmeniä säilyneitä hiilivarastoja löytyy paljon ja rakennusten yhteenlasketun hiilivaraston suuruus saattaa yllättää positiivisesti. Kylätasolla voi olla vaikeaa saada valmiiksi tilastoituna tarkkoja lukuja laskennan tueksi. Kuinka monella kyläläisistä on öljylämmitys, entä kuinka monella lämmitysjärjestelmä on joku muu? Kuinka monta hirsirakenteista taloa kylällä on ja kuinka monta päivittäistä tai viikoittaista au-

tomatkaa työn tai harrastuksen merkeissä kylältä ajetaan ja mihin? Tarkemmista laskelmista kiinnostuneet kylät voivat tehdä laskennassa tarvittavien tietojen keräämiseksi esimerkiksi internet-kyselyn, johon kyläläiset voivat käydä vastaamassa nimettömästi. Yleisesti voi kuitenkin todeta, että jatkamalla puurakentamisen perinnettä ja huolehtimalla nykyisestä rakennuskannasta varastot pysyvät kunnossa. Toisaalta kylän yhteisiä kyytejä järjestämällä liikenteen päästöjä saadaan nopeasti vähennettyä, samoin energiaremonteilla. Kirjallisuutta ja linkkivinkkejä laskennan tueksi: Behm, K. & Häkkinen, T. 2010. Hirsitalotoimialan ekokilpailukyky tarkastelu -hirsitalomallin puumateriaalien elinkaariarviointi käsittäen hiilijalanjäljen, energiataseen ja päästöt. Tutkimusraportti. https://www.hankeportaali.fi/assets/files/uploads/63.pdf Heinonen, J. 2012. The impacts of urban structure and the related consumption patterns on the carbon emissions of an average consumer. Aalto University publication series. Doctoral Dissertations 25/2012. Motiva. Ilmastolaskurissa käytetyt oletuskertoimet ja -arvot https:// www.motiva.fi/files/6515/Ilmastolaskurissa_kaytetyt_oletuskertoimet_ja_-arvot.pdf Puuinfo. Puurakenteissa hiili säilyy pitkään. https://puuinfo.fi/ puutieto/ymparistovaikutukset/puurakenteissa-hiili-sailyy-pitkaan/ Rasinmäki, J. & Känkänen, R. 2014. Kuntien hiilitasekartoitus osa 2. Hiilitaselaskuri ja toimenpidevalikoima. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 10/2014. https://ilmastotyokalut.fi/ files/2014/06/hiilitase_osa2_julkaisu_ymk_2014.pdf Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra). Elämäntapatesti. https:// elamantapatesti.sitra.fi/ Suomen ympäristökeskus (SYKE). Ilmastodieetti-laskuri. https://ilmastodieetti.ymparisto.fi/ilmastodieetti/ Traficom. LiikenneFAKTA. https://www.liikennefakta.fi/ymparisto/ henkiloautot/hiilidioksidipaastot Yle ja Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto. Ylen ilmastolaskuri https://yle.fi/uutiset/3-10565705


Teksti: Heidi Hallongren

Ilmastoteot osaksi tapahtumia E

TENKIN KESÄAIKAAN kylissä tapahtuu monenmois-

ta ja perinteeksi muodostuneet tapahtumat kokoavat yhteen vaki- ja kesäasukkaiden lisäksi myös runsaasti muutakin väkeä. Osaksi tapahtumia on helppo ottaa myös ilmastotekoja – ja esimerkiksi peräkonttikirppikset ja rompetorit sellaisia ovat jo itsessäänkin! Tässä muutamia ilmastovinkkejä tapahtumia järjestäville: -Miltä kuulostaisi lähiruokalounas? Löytyykö kylältä pientuottajia, joiden tuotteista voisi koostaa maittavan lounaan – lähiruoan suosiminen on ekologista, tukee paikallistaloutta ja alueen elinvoimaisuutta ja yhdessä ruokaileminen on ennen kaikkea yhteisöllistä. Lähiruokalounaan voi toteuttaa myös kasvisversiona! -Mukavaa tekemistä lapsille! Löytyykö kylän nuorisosta partiolaisia tai 4H-nuoria, joilta löytyisi osaamista vaikkapa luontopajan tai -retkeilyn järjestämiseen. Lajintunnistus, luontoaiheiset tehtävärastit tai vaikkapa linnunpöntön tai ötökkähotellin rakentaminen tarjoaa kivaa touhua myös pienimmille kävijöille. Yhteinen retki oppaan johdolla kylän luonto- ja maisemakohteille kylän historian vaiheilla höystettynä sopii myös aikuisille. -Kiinnostava luennoitsija tai keskustelutilaisuus tarjoaa uusia näkökulmia! Löytyykö kylän (kesä)asukkaiden keskuudesta hyvää puhujaa, jolta löytyisi työnsä tai harrastuksensa kautta kiinnostavaa tietoa jaettavaksi muillekin? Mitä ilmaston muuttuminen konkreettisesti muuttaa kylässänne ja miten siihen voidaan vastata? Miten kylässä liikutaan ja asutaan vuonna 2035? Nämä ja monet muut ky-

symykset toimivat hyvänä keskustelun aloittajana ja niihin meistä jokaisella on myös omia ajatuksia ja ideoita! -Tietoa ilmastoystävällisistä vaihtoehdoista! Kutsukaa kesätapahtumaan aurinkoenergiaratkaisujen esittelijä – miltä kuulostaisi aurinkopaneelit kyläläisten yhteishankintana? Mielenkiintoisia vaihtoehtoja voisi olla myös yhteiskompostorit tai etenkin kesäasukkaiden näkökulmasta kompostoivat kuivakäymälät. -Villivihanneksia lautaselle -oppaan johdolla villiyrttejä keräämällä niiden tunnistus ja käyttö haltuun! Alkukesän tapahtumaan voi oivallisesti liittää myös opastetun villiyrttiretken pihapiirin reunamille. Kylissä on ainutlaatuinen mahdollisuus kerätä puhdasta ravintoa pihasta suoraan lautaselle ja villejä herkkuja voi monin tavoin käsittelemällä säilöä myös talven varalle. Tästä kannattaa ottaa kaikki ilo ja hyöty irti! -Kirjojen vaihtotori. Jokaiselta meistä löytyy luettuja kirjoja ja lehtiä, joita tuskin tulee luettua toistamiseen. Vaihtamalla niitä isomman porukan kesken, saa kätevästi uutta lomalukemista tai ajanvietettä pimeisiin syysiltoihin. Tuo tullessas & vie mennessäs-kirjahyllyn voi sijoittaa vaikka kylätalon eteiseen, josta jokainen voi nopeasti silmäillä tarjonnan. Itselle turhan tavaran laittaminen kiertoon on ekologista! Voisiko jokin näistä olla osa kesätapahtumaanne? Seuraava juttu Siuron Iloisten ilmastopäivien järjestämisestä tarjoaa hienon esimerkin siitä, mitä kaikkea tapahtuma voi pitää sisällään.

Hiiltä sitovat kylät 11


Teksti: Marketta Kalmanlehto Kuvat Pauliina Leikas

Siuron iloiset ilmastopäivät

Kutsuimme viime vuonna Siuron kyläläisiä kaikille avoimeen kokoukseen keskustelemaan, mitä voisimme tehdä ilmaston hyväksi. Muodostunut ilmastoaktiivien ryhmä päätti järjestää ”Iloisen ilmastopäivän”, joka kotiseutuyhdistys Siuro-Seura ry:n tukemana järjestettiin ensimmäisen kerran kesällä 2019. Toinen Iloinen ilmastopäivä järjestettiin heti seuraavana kesänä.

E

voitiin toteuttaa käytännössä nollabudjetilla, kun Siuro-Seura luovutti käyttöömme maksutta Knuutilan kartanoalueen. Tapahtumassa oli lähituottajien elintarvikemyyntiä, lähiruokalounas, kirpputori ja lasten luontoaskartelua. Siurolaiset yritykset olivat paikalla esittelemässä ilmastotekojaan. Ympäristötutkija, kirjailija Panu Pihkala puhui ilmastoahdistuksesta ja ympäristöfilosofi Elisa Aaltola piti keskusteluluennon ”Häpeä ja rakkaus ihmisen luontosuhteessa”. Päivään sisältyi myös valinnaisia työpajatyyppisiä keskusteluja autoilun tulevaisuudesta ja ilmastoskenaarioista. NSIMMÄINEN ILMASTOPÄIVÄ

Toiseen ilmastopäivään saimmekin Kordelinin säätiöltä avustusta, joten homma oli helpompi. Lisäsimme päivän ohjelmaan Knuutilan kartanon lähellä sijaitsevassa Ossi Somman veistospuistossa toteutetun osion, jossa ympäristöpolitiikan emeritusprofessori Yrjö Haila piti puheen ”Näinkö tässä kävikin: virus, ilmasto ja me”, runoilija J.K. Ihalainen lausui kirjoittamansa runon, paljastettiin Ossi Somman veistos ” Ilmastolasku 2020”, ja koettiin performanssitaiteilija Mona Ratalahden ja Ossi Somman ideoima ilmapalloperformanssi, joka käsitteli Ossin taideteoksissaan esille nostamia teemoja. Veis-


tospuistosta lähdettiin Hakavuoren luontopolulle, jossa saatiin luontokartoittaja Kaija Helteen opastuksella tietoa maisemassa vuosituhansien aikana tapahtuneista muutoksista, tutkailtiin muinaisrantojen kivihelminauhoja ja tulivuoriperäistä grauvakkakiveä, ja ihailtiin pähkinäpensaslehtoja, uhkeita kallioseinämiä, vanhaa metsää ja näköaloja Kulovedelle. Korkeimman kallion laella hiljennyimme kuuntelemaan mahtavia luontorunoja. Luontopolulta suunnistettiin Knuutilan kartanolle lounaalle, jonka jälkeen kuulimme kirjoittaja, kääntäjä ja kulutuskriitikko Eeva Talvikallion esitelmän ”Ilmastoystävällinen ruoka ja ruokahävikki”, filosofi ja tietokirjailija Antti Salmisen puheenvuoron ”Energiaymmärrys ympäristökriisissä” sekä Elokapina- ryhmän toiminnan esittelyä. Keskustelu oli vilkasta ja meille jäi erinomaisen hyvä mieli tapahtuman onnistumisesta. Jatkoille mentiin paikalliseen Koski-Baariin… Päivien kaikkiin osioihin voi liittyä mukaan ja jättäytyä pois missä vaiheessa tahansa. Väkeä piisasi runsaasti. Arviointikeskustelussa totesimme, että järjestämme ensi vuonna ’Siuron 3. iloisen ilmastopäivän’. Painavan asian rinnalle on silloinkin hyvä ohjelmoida luonto- ja taide-elämyksiä.

Hiiltä sitovat kylät 13


Teksti: Heidi Hallongren

Kompostoivasta kuivakäymälästä ratkaisu Myllyniemen lavalle

V

Myllyniemen lavaa vuosikymmeniä vuokrannut Vaskiveden Nuorisoseura ry. osti lavan omakseen ja remontoi kesällä 2020 PoKo ry:n myöntämällä Leader-tuella tanssilavaa. Myllyniemen lavan remontin yhteydessä myös vuosikymmeniä vanhat perinteiset ulkovessat uudistettiin. Vesivessoja ei tässäkään kohtaa ruvettu harkitsemaan vaan suunnitelmia lähdettiin tekemään ympäristöystävällisten kompostikäymälöiden hankinnasta. Projekti aloitettiin eri toimittajia konsultoimalla, ja lopulta valitun toimittajan kautta saatiin koko suunnitelma, jonka avulla uudet kuivakäymälät imeytyskenttineen toteutettiin tanssilavan pihapiiriin. Vesivessaa korvaamaan on tarjolla monia erilaisia käymälämalleja, joista löytyy eri käyttötarkoituksiin ja käyttäjämäärille sopivat ratkaisut. Ne sopivat hyvin kesämökkikäytön ohella myös monien muiden kesäkäyttöisten kohteiden, kuten tanssilavojen, kesäteattereiden, venelaitureiden, uimarantojen ym. yhteyteen. Uudet kompostoivat kuivakäymälät ovat paitsi ympäristöystävällisiä myös hajuttomia ja helppokäyttöisiä. Vaskivedelle rakennetussa kompostikäymälässä kompostoitunut tuotos saadaan tyhjennettyä rakennuksen takaosan kautta ja voidaan käyttää maanparannusaineeksi, ja lisäksi Havanganjärven rannassa imeytyskenttä estää pesuvesien ravinteiden pääsyn järveen. UONNA 2015

Suunnittelu kannattaa aloittaa tutustumalla jätevesilainsäädäntöön sekä oman kuntasi jätehuolto- ja ympäristönsuojelumääräyksiä. löide

äymä

ostik komp . n e kaa niem Mylly nuksen ta n rake

14 Hiiltä sitovat kylät

ituu

ys ho

jenn n tyh


Maalämmön asentaminen on investointina suuri, mutta maksaa itsensä takaisin varsin nopeasti lämmityskustannusten tippuessa murto-osaan entisestä. Kylätaloissa on usein ennestään öljylämmitys ja suurten neliöiden lämmitys saattaa nielaista öljyä jopa 10 000 litraa vuodessa - tai enemmänkin.

M

A A L Ä M P Ö I N V E STO I N T I A SUUNNITELLESSA on hyvä va-

rata aikaa lupaprosessiin. Ennen varsinaista maalämpökaivon porausta on tehtynä valtava määrä näkymätöntä työtä kunnan lupa-asioiden, pankin sekä Leader-hankehakemuksen parissa. Yksi tehokas tapa edetä suunnittelun kanssa on perustaa työryhmä. Muutaman hengen porukalla hoituu sujuvasti myös tarjousten kysyminen eri toimijoilta. Paikanpäälle kohteeseen tutustumaan kannattaa alkuvaiheessa pyytää mahdollisim-

man monta yritystä, sillä tarjouksissa saattaa olla suuriakin eroja niin hinnassa kuin sisällössä. Alussa voi tuntua epäselvältä, millainen ratkaisu oman kylätalon kohdalla olisi kaikkein paras, mutta matkan varrella eri toimijoiden tarjouksia vertaillessa selkiytyy nopeasti, millainen tarjous muutamalta potentiaalisimmalta toimittajalta viime vaiheessa kannattaa pyytää. Viimeisessä vaiheessa, kun tarjousten sisältö on hioutunut vastaamaan omaa tarvetta ja toimittajista on jäljellä enää pari kolme potentiaalisinta, hinta ratkaisee. Mikäli talkoilla pystytään esimerkiksi purkamaan vanha lämmitysjärjestelmä, tekemään kaivutyöt kaivolta tuleville putkille tai sähkötöitä, riippuu toimijasta, huomioidaanko tehty työ tarjouksen loppusummassa. Huolellisen pohjatyön ja paperitöiden jälkeen konkreettinen kaivu- ja asennustyö hoituu muutamassa kuukaudessa. Maalämpöjärjestelmän toiminnan seuraaminen onnistuu sovelluksen avulla omasta kännykästä ja tunnusten avulla järjestelmän seurantaa voi hoitaa useamman kyläläisen ryhmä,

Teksti: Heidi Hallongren Kuvat: Taina Kanerva

Maalämpöä kylätaloon

jolloin tarvittaessa joku järjestelmän toimintaan perehtynyt on aina tavoitettavissa, mikäli jotain ongelmia ilmenee. Joskus voi myös selvitä, ettei ennakkoon ajateltu maalämpö olekaan omassa kohteessa paras tai edes mahdollinen ratkaisu. Onneksi kuitenkin maalämmön ohella tarjolla on myös muita vaihtoehtoja, kuten olemassa olevat öljylämmityksen rinnalle asennettava vesi-ilmalämpöpumppu, jolla öljyn kulutus saadaan tippumaan todella pieneksi. Lämmitysjärjestelmän vaihdon yhteydessä kannattaa tarkastella kylätalon energiatehokkuutta laajemminkin, jotta investoinnista saadaan täysi hyöty irti. Tarvittaessa voidaan esimerkiksi lisätä ala- tai yläpohjan sekä vintin villoitusta tai tiivistää ikkunoita.

Kangasalan Kuohenmaalla kylätalona toimivan vanhan koulun lämmitykseen kului vuodessa öljyä 6 000 litraa. Kahden 190 metriä syvän maalämpökaivon avulla lämmityskustannuksiin on luvassa 2/3 säästöä. Ilman omia säästöjä investointi maksaisi itsensä takaisin noin kahd eksassa vuodessa, mutta remonttia varten säästetyillä rahoilla homma on kuitattu muutamassa vuodessa. Sen jälkeen aiemmin kylätalon lämmitykseen huvenneilla rahoilla voi kehittää kyläyhdistyksen toimintaa monin tavoin!

Hiiltä sitovat kylät 15


Kunnossa olevaa öljysäiliötä ja toimivaa öljykattilaa ei välttämättä kannata hävittää. Hyödyntämällä ulkoilman energiaa vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä öljylämmityksen rinnalle asennettavan vesi-ilmalämpöpumpun avulla on mahdollista pienentää energiankulutusta ja -kustannuksia. Kylmimmälle aikaa vuodesta, jolloin lämmitystarve on suurimmillaan, järjestelmä tarvitsee rinnalleen varajärjestelmän. Kaukolan tapauksessa se hoidetaan vanhalla öljylämmityksellä, mutta yhtä hyvin voidaan käyttää myös puuta. Kahta lämmitysjärjestelmää käytettäessä puhutaan hybridijärjestelmistä.

16 Hiiltä sitovat kylät


Teksti: Heidi Hallongren

Energiankulutusta kuriin ikkunoiden kunnostuksella 12 ikkunaa, joissa jokaisessa on 8 puitetta ja karmit. Siinä Kaukolan kylätalon ikkunatalkoiden urakka. Pari vuotta sitten kylätaloksi ostetun Sastamalan Kaukolan kylän koulurakennuksen etelänpuoleisen sivun ikkunat oli 70-vuotisen taipaleen aikana ehditty maalata ja tiivistää jo useaan kertaan, mutta osana Kylätalo lämpimäksi-hanketta oli vuorossa niiden perusteellisempi kunnostus.

K

OSKA VANHAT ikkunat olivat todella vetoisia, lämmitysjärjestelmän muutostöiden yhteydessä myös ikkunat piti saada kuntoon energiatehokkuuden parantamiseksi. Vanhojen ikkunoiden tiivistäminen on edullinen investointi, joka auttaa hillitsemään lämmityskustannuksia. Vanhojen ikkunoiden kohdalla eteen voi tulla tiivistyksen lisäksi myös muita toimenpiteitä. Aina ei tarvitse tai kannata vaihtaa ikkunoita uusiin, vaan vanhat, huolella tehdyt ikkunat voi myös kunnostaa uusimalla kittaukset ja maalaukset. Ikkunoiden kunnostaminen on monivaiheinen urakka, joka on Kaukolassa ratkaistu sijoittamalla eri työvaiheet eri tiloihin. Tämän ansiosta niitä voidaan toteuttaa limittäin ja toisaalta talkoolaisten on helppo hakeutua itselle mieluisten työvaiheiden pariin ja jatkaa keskeneräisten ikkunoiden kunnostamista siitä, mihin edellinen on työssä jäänyt.

Ikkunoiden kunnostustalkoissa tarjolla on monenlaista hommaa vanhojen maalien ja kittausten poistosta ja karmien hionnasta aina uuden maalipinnan levittämiseen. Työvaiheista jokainen löytää varmasti itselleen parhaiten sopivan. Kaukolassa ikkunoita kunnostetaan yhteisten talkoopäivien puitteissa, sekä niiden välillä itsenäisesti työskennellen. Leader-rahoitteisessa Kylätalo lämpimäksi-hankkeessa suurin yksittäinen toimenpide on vanhan öljylämmityksen korvaaminen uudella lämmitysjärjestelmällä. Alun perin kyläläisten suunnitelmissa oli maalämpö, mutta lämpökaivon poraamiselle ei aina ole edellytyksiä ja näin kävi toteen myös Kaukolassa. Onneksi vaihtoehtoja löytyy, ja olemassa olevan öljylämmityksen rinnalle voidaan asentaa vesi-ilmalämpöpumppu, joka tiputtaa nykyisen yli 15 000 litran vuosikulutuksen murto-osaan siitä ja tuo huomattavia säästöjä tulevaisuuden lämmityskuluihin – ja pienentää roimasti kylän hiilidioksidipäästöjä!

Hiiltä sitovat kylät 17


Teksti: Mari Tolppa, Ekokumppanit

Vaihtoehtoja öljylämmitykselle

Pientalon lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavat monet tekijät eikä yhtä, kaikille sopivaa ratkaisua ole olemassa. Lämmitysjärjestelmän valinnassa kannattaa huomioida paitsi rakennuksen koko ja sijainti, myös asumistottumukset ja asukkaiden lukumäärä. Moni haluaa luopua öljylämmityksestä ympäristösyistä, mutta lämmitysjärjestelmän vaihtaminen nostaa myös talon arvoa ja lisäksi uuden järjestelmän huolettomuus ja toimintavarmuus houkuttelevat.

Ö

LJYLÄMMITYKSEN TILALLE sopivia

vaihtoehtoja ovat esimerkiksi maalämpö, vesi-ilmalämpöpumppu, kaukolämpö ja pelletti. Lisäksi on mahdollista käyttää kahta tai useampaa lämmitysmuotoa yhdessä. Tällöin puhutaan hybridijärjestelmästä. Maalämpö on lämmitysjärjestelmä, joka hyödyntää maaperään tai veteen varastoitunutta auringon lämpöenergiaa. Lämpö otetaan talteen joko porakaivosta tai maanpinnan suuntaisesti asennettavasta lämmönkeruuputkistosta. Joissakin tapauksissa keruuputkiston voi asentaa myös vesistöön. Maalämpö on vaivaton, lähes huoltovapaa ja sen käyttökustannukset ovat alhaiset. Maalämmön huo-

18 Hiiltä sitovat kylät

nona puolena voidaan pitää kallista hankintahintaa. Lisäksi esimerkiksi pohjavesialueille maalämpöä ei saa asentaa. Vesi-ilmalämpöpumppu kasvattaa koko ajan suosiotaan ja se onkin hyvä vaihtoehto öljylämmitykselle kohteissa, joissa maalämmön asentaminen ei ole mahdollista. Vesi-ilmalämpöpumpun hankintahinta on maalämpöä edullisempi, mutta käyttökustannukset ovat hieman korkeammat. Etenkin kovilla pakkasilla järjestelmän hyötysuhde laskee ja tällöin sähköä kuluu enemmän. Pellettikattilalla öljylämmityksen korvaaminen on helppoa, sillä se pystyy yksin kattamaan pientalon koko lämmitysenergiatarpeen. Pelletit sisältävät paljon läm-


pöenergiaa ja ne tarjoavatkin kotimaisen ja uusiutuvan vaihtoehdon polttoöljylle. Pellettilämmitys vaatii hieman enemmän huolenpitoa kuin esimerkiksi maalämpö tai vesi-ilmalämpö, mutta täysautomaattisissa järjestelmissä oman työn osuus jää varsin pieneksi. Kaukolämpöä tuotetaan erillisissä lämpölaitoksissa ja yhteistuotantolaitoksissa, joissa sähköntuotannosta syntyvä hukkalämpö hyödynnetään kaukolämpönä. Kaukolämpö on helppo ja varmatoiminen vaihtoehto, mutta se on mahdollinen vain sellaisilla alueilla, joilla on kaukolämpöverkko. Hybridijärjestelmissä päälämmitysjärjestelmänä voi olla esimerkiksi vesi-ilmalämpöpumppu, jota tuetaan aurinkokeräimillä ja puulämmityksellä. Tällaisessa järjestelmässä aurinkokeräimiä voidaan käyttää lämmittämään käyttövettä kesäaikaan ja talven kylmimpinä kausina puulämmitys tukee ilma-vesilämpöpumppua vähentäen ostoenergian tarvetta. Myös öljylämmityksen rinnalle voi asentaa tukilämmitysjärjestelmiä ja näin vähentää öljyn kulutusta.

Lämmitysjärjestelmän vaikutus päästöihin Pientalon energiankulutuksesta suurimman osan aiheuttavat tilojen ja käyttöveden lämmittäminen, joten lämmitysjärjestelmän valinnalla on merkittävä vaikutus päästöihin. Öljy on fossiilinen polttoaine, joka aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä ja öljylämmityksestä luopuminen on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Esimerkiksi valtion ja kuntien kiinteistöissä on tarkoitus luopua öljylämmityksestä jo vuoteen 2024 mennessä. Muilla öljylämmitteisillä kiinteistöillä samanlaista tavoitetta ei ole, mutta niitäkin kannustetaan luopumaan öljylämmityksestä erillisellä toimenpideohjelmalla. Lämpöpumpputekniikoita hyödyntävissä lämmitysjärjestelmissä päästöjen suuruus riippuu siitä, miten pumppujen käyttämä sähkö on tuotettu. Tähän kuluttaja voi itse vaikuttaa valitsemalla uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Myös kaukolämmön tapauksessa päästöjen suuruus riippuu lämmön tuotannossa käytetystä polttoaineesta. Pelletti puolestaan lasketaan nykyisessä päästölaskennassa täysin hiilineutraaliksi lämmönlähteeksi, sillä raaka-aineena käytetty puu on kasvaessaan sitonut pelletin poltossa syntyvän määrän hiilidioksidia. Päästöjen lisäksi öljylämmittäjälle konkreettinen riski on myös säiliön vuotamisesta aiheutuva maaperän pilaantuminen. Monet öljysäiliöt ovat jo lähestymässä käyttöikänsä loppua, eikä kotivakuutus välttämättä korvaa öljyvahingon puhdistuskustannuksia. Maanalaisen öljysäiliön kunnon tarkastus on pakollista tärkeillä pohjavesialueilla ja ikävien yllätysten välttämiseksi erittäin suositeltavaa myös muilla alueilla. Lämmitysjärjestelmän vaihtamisen lisäksi myös omilla asumistottumuksillaan voi vaikuttaa energiankulutukseen ja sitä kautta päästöihin esimerkiksi laskemalla huonelämpötilaa tai lyhentämällä suihkussa käynnin aikaa. Vaikka lämmitys hoituisikin jo uusiutuvalla energialla, energiankulutuksen vähentäminen on kannattavaa, koska sillä säästää myös rahaa.

Hiiltä sitovat kylät 19


Yläreuna 150 cm

Tilavuus 1m3/m

Syvyys 100 cm

ellä. lettim estä, i i h o karti vittim myös lannanle ä ä t t u e ap iil a tai voi h äriä huuvast ä m hasta mpiä piene rkiksi van i s k ä s an li hdä esime ärvellä. kuop Maa isen voi te en Rautaj Sella Pälkäne kuten

Pohja 50 cm

Biohiiliresepti: • Kuivata etukäteen risut ja muu hiiletettävä puutarhajäte • Tee hiiletyskuopaksi jyrkkäreunainen ojakaivanto ja mitoita kuopan koko hiiletettävän risukon määrän mukaan (esim. 1 m3 oja = 3 m3 puuta/risua ja 5 m3 oja = 15 m3!) • Sytytä kuivalla puutavaralla ja lisää risuja koko ajan, lopussa myös tuoreempi palaa joukossa. • Varaa riittävästi vettä hiilten sammutusta varten Hiiletykseen voi käyttää myös metallista kartiohiiletintä. Älä hiiletä metsäpalovaroituksen ollessa voimassa!

Biohiiletyksen ABCvideon voit katsoa Pirkan Kylien YouTube-kanavalta.


Teksti: Heidi Hallongren

Intiaanien opeilla hiili talteen Etelä-Amerikan intiaanit osasivat muuttaa jo vuosisatoja ja -tuhansia sitten Amazonin köyhän maaperän viljavaksi. Intiaanien salaisuus piili Terra Pretaksi kutsutussa maanparannustekniikassa, jossa maahan sekoitettiin suuria määriä biohiiltä. Syy, miksi biohiili maanparannuskyvyn lisäksi kiinnostaa pari tuhatta vuotta myöhemmin toisella puolella maapalloa on ilmastonmuutos. Mikä ihmeen biohiili? Biohiili on maanparannusaine. Huokoisen rakenteensa ansiosta grammassa hiiltä on keskimääräisen pientalotontin verran pinta-alaa, johon kosteus ja ravinteet imeytyvät. Ennen biohiilen sekoittamista maan kasvukerrokseen, hiili tuleekin ladata, eli kastella se ja sekoittaa siihen esimerkiksi kompostia, lantaa tai virtsaa. Biohiili imee itseensä jopa nelinkertaisen määrän vettä, jota se myöhemmin yhdessä ravinteiden kanssa luovuttaa maaperässä kasveille. Latauksen jälkeen biohiili on valmista käyttöönotettavaksi. Sopiva määrä biohiiltä on noin kymmenen prosenttia maa-aineksesta. Biohiili parantaa myös maaperän pieneliöiden elinoloja, mikä on kasvimaan, pellon ja kukkapenkin kasvien mieleen. Hankkeessa järjestetyissä neljässä biohiiletystyöpajassa ympäri Pirkanmaata esiteltiin helppo tapa hiilettää maakuopassa. Samalla kerrottiin biohiilen ominaisuuksista ja hyödyntämisestä. Työpajojen avulla biohiilen valmistukseen oli mahdollista tutustua käytännössä ja viedä tieto mukanaan kyliin, jolloin kynnys omatoimiseen hiiletykseen on toivottavasti matala. Biohiiletyksen herättämän laajan kiinnostuksen innoittamana kuvasimme lisäksi Biohiiletyksen ABC-videon, jonka avulla jokainen osaa ja uskaltaa aloittaa biohiiletyksen. Nyt pääset osallistumaan biohiiletystyöpajaan milloin ja missä vain! Biohiiletys on hyvä vaihtoehto perinteiselle risujen poltolle, ja miksei siitä saisi korvaajan vaikka perinteiselle juhannuskokollekin. Pihapiiristä kertyy risujen lisäksi paljon kuivaa kasvijätettä, jotka on mahdollista muuttaa maanparannusaineeksi. Hiiletykseen sopivaa risukkoa syntyy helposti myös maisemanhoitotoimenpiteiden yhteydessä.

Hiiletykseen soveltuu lisäksi esimerkiksi käsittelemätön purkupuu ja järviruoko.

Näin teet biohiiltä Biohiiletys aloitetaan latomalla kuivaa puutavaraa maakuopan pohjalle. Kartion muotoisen maakuopan pohjalla puu ei saa tarpeeksi happea palamiseen, jolloin siitä syntyy pyrolyysissa hiiltä. Kun kuoppaan lisätään nopeassa tahdissa hiilten päälle uutta materiaalia, johon palaminen keskittyy, pohjalle kertyy hapettomissa oloissa koko ajan lisää hiiliä. Pinnalla palavan tulen kuluttaessa kaiken hapen, hiilet eivät pala tuhkaksi asti. Loppuvaiheessa hiilettää voi kuivan puun ja risun ohella myös tuoreempaa. Koska puu ei varsinaisesti pala vaan kaasuuntuu ja hiiltyy, suuri osa sen sisältämästä hiilestä jää lopputuotteeseen ja käytön myötä pysyy poissa ilmakehästä maaperään varastoituneena jopa 500 vuotta. Jos risut ja purkupuu jäisivät maahan lahoamaan, niissä oleva hiili vapautuisi hiljalleen ilmakehään pahantekoon. Kun poltettavasta materiaalista viimeisetkin ovat hiiltyneet harmaiksi hiilloksen pinnalla, on aika aloittaa samoin tein sammutus. Sammutukseen sopii parhaiten vesi, sillä imeytyessään hiiliin se lataa niitä valmiiksi käyttöä varten. Sammutuksessa ei kannata säästellä vettä, jotta hiilet kastuvat varmasti pohjalle saakka. Noin neljästä kiintokuutiosta jätepuuta maakuopan pohjalle syntyy reilussa parituntisessa arviolta noin 1,5-2 kuutiota hiiltä. Intiaanien muinoin valmistamaa hiiltä löytyy maasta vieläkin, joten toivotaan, että Pirkanmaan kylissä hiilet säilyvät maaperässä vähintään yhtä pitkään.

Hiiltä sitovat kylät 21


Teksti: Kirsi Oesch

Hiiltä sitova torpp Rautajärven kylä Pirkanmaan kaakkoiskulmassa on kolmen ja puolensadan asukkaan melkein taajama. Kylässä on pitkät agraarit ja palvelukylän perinteet. Kylä on ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun rajalla ollen yksi Etelä-Suomen kärkikolmiota lähinnä oleva harvaan asutun maaseudun paikka. Rautajärven kylästä itään on vakituisten ja kausi-asukkaiden mukaan laskettu weberinpiste, eli mihin keskimäärin suomalaisella on lyhin matka.

T

YHJILLÄÄN OLEVIEN talojen uusiokäyttöä on kyläyh-

distyksessä mietitty yli kymmenen vuotta. Kyläkoulun lakkautusuhan takia kyläläiset kartoittivat systemaattisesti vähällä käytöllä olevien talojen tilanteet 2018-2019. Rautajärvellä tehtiin myös kuntaliitoksen ehtoihin liitetty kyläkaava 2011-2016, mutta yhtään siinä kaavoitetuista reilusta 40 tontista ei oltu myyty. Silmiinpistävää talokartoituksessa oli autiotalojen määrä varsinkin Rautajärven keskustasta neljän maakunnan rajalle, harvaan asutulle maaseudulle mentäessä. Rautajärveläiset perustivat Rautajärven seudun kylät oy:n, yleishyödyllisen seudun kehittämisyhtiön vuoden 2019 alussa avustamaan Rautajärven kyläyhdistystä niissä toimissa, joissa yhdistys ei ole käyttökelpoisin järjestäjäorganisaationa. Reilussa vuodessa osakkaita kertyi 70. Muun muassa Hiiltä sitovien kylien lokakuisen ilmastoiltapäivän myötävaikutuksesta Rautajärven seudun kylät haki marraskuussa reilun vuoden mittaiseen Rautajärven torppakylä -hankkeeseen yleishyödyllisen kehityshankkeen rahoituksen paikalliselta yhteistyötaholta Leader Pirkan Helmeltä. Hanke on nelitahoinen, joista yksi sivu on paikallisten talojen uusiokäytön suunnittelu kylän viiden tontin keskuskortteliin ja materiaalien muu kierrättäminen. Samaan aikaan vanhojen hirsikehikoiden uudelleenkäytön suunnitteluun haettiin yhteistyökumppani Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikön puurakentamisen puolelta. Hirsitalojen uudelleenkäyttösuunnitelmat tuottaa arkkitehtuurin yksikön diplomityöntekijä puurakentamisen ja rakennushistorian professorien valvonnassa yhteistyössä paikallisten rakennusalan ammattilaisten kanssa.

22 Hiiltä sitovat kylät

Syyskuun puoleen väliin mennessä on löydetty viisi uudelleen käytettävissä olevaa ilmaista hirsitalon kehikkoa Rautajärveltä, Puutikkalasta ja Pälkäneeltä sekä lukuisia varaosiksi ja piharakennuksiksi kelpaavia hirsirakennuksia. Yksi talo purettiin ja hirret siirrettiin tarkoitusta varten ostetulle tontille. Ensimmäinen, niin sanottu koerakennuttaja rakennuttaa kahden asunnon asuintalon ja piharakennuksen yhdelle kylän keskuksen viidestä tontista. Haaveena on, että uudelleenkäyttöpiirrustuksista noin kolme on valmiita koemarkkinointiin lokakuussa 2020 kun diplomityöntekijän pro gradu eli työosuus valmistuu. Ensimmäinen, Rautajärven kartanon Pentinmäen torpasta rakennettava talo sivurakennuksineen noussee uudelle paikalleen talvella 2020-2021 rakennuslupien salliessa. Biohiiletyksiä ensimmäisen puretun talon puujätteen käsittelyksi on järjestetty talkoina kolme, jossa kussakin on syntynyt noin 400 litraa biohiiltä. Biohiili ladataan eli käsitellään yhteistyössä Rautajärven monien lypsykarjatilojen kanssa ja myydään maanparannusaineena. Biohiiletystä ovat käyneet opettelemassa muun muassa Rautajärven koulun oppilaat, joiden vihreän lipun -ympäristösertifikaatin mukaiseen opetussuunnitelmaan ja vuoden vesi-teemaan opetus hyvin sopii. Koululaiset saivat toiveidensa mukaan jatkaa naulojen poiston talkoilua koulun pihassa hiileksi päätyvän purkumateriaalin parissa. Kun torppakylä viisine taloineen, sivurakennuksineen ja puutarhoineen on valmis, siihen on sitoutettu viiden isohkon poltto-/lahoamisvaarassa olevan +100-vuotiaan talon biomassa pitkäaikaisvarastoon, osa seinärakenteiksi ja muuten uusiokäyttöön rakennuksessa, osa


Torppakylä-hankkeeseen voit tutustua lisää Pirkan Kylien Youtubesta löytyvän videon avulla.

akylä biohiilenä kasvimaahan ja jonkin verran uutta puuta. Torppakylä ja naapurin toistaiseksi öljylämmitteisiä taloja lämpenee mahdollisuuksien mukaan biokaasu- tai hakevoimalalla, jonka energia saadaan viereisistä laajoista metsistä tai kylän monien maatilojen jätteestä. Rautajärven torppakylän on tavoite olla valtakunnallinen esimerkki maaseudun rakennuskannan kierrättämisestä kuluttajalle ja paikallisyhteisölle mielekkäällä tavalla.

Torpp a

kylän

luonn

os. E tuala

lla L uhtaj

ärven

letyk

iohii

torpp

ssa b tuma s u t u t aiset nen. oulul na Mäki k n e i a El ajärv Raut 020. Kuv 2 . 5.9

a, Yli

-Antt

ilan

päära

kenn

us ja

Penti n

mäen

torpp

a uud

elleen

raken

vänä

lupäi

lkoi seen u

nettu

ina.

Kuva Jann e

Hieta la

hti.


Villiyrttejä lähiluonnosta ruokapöytään – ja kenties myös ravintolapöytiin? Alkukesä on villiyrttien kuuminta sesonkia. Silloin niitä kannattaa käyttää tuoreena ja kerätä myös varastoon. Kuivaamalla, hiostamalla ja pakastamalla satoa voi hyödyntää talvellakin esimerkiksi yrttiteenä tai viherjauheena. Ekologisen lähiruoan lisäksi monet villiyrtit ovat myös rohtokasveja, joilla on positiivisia terveysvaikutuksia.

24 Hiiltä sitovat kylät


Teksti: Heidi Hallongren

nostuneen porukan ja järjestää kouluttajan kautta myös täysin oman poimijakoulutuksen toivomilleen lajeille – yrttien lisäksi poimijakoulutusta on tarjolla marjoista ja sienistä. Puhdas, ekologinen, terveellinen ja ilmainen lähiruoka – ota hyödyt irti hortasta!

Kylälle oma villiyrttikurssi? Ohjatulla villiyrttikurssilla pääsee asiantuntevan oppaan mukana tutustumaan oman kylän luonnon tarjoamiin villiyrtteihin, niiden tunnistukseen, oppimaan niiden käsittelystä ja samalla myös viettämään aikaa kyläläisten kesken yhteisen tekemisen äärellä. Villiyrttien poimintaan voi yhdistää myös esimerkiksi villiyrttikokkailuita tai valmiiden herkkujen, kuten yrttiteen tai eri tavoin säilöttyjen yrttien maistelua. Villiyrttien keruu kuuluu jokamiehenoikeuksiin, tosin tietyin rajoituksin. Esimerkiksi puuvartisten kasvien, kuten vadelman lehdet eivät tähän sisälly ja samoin on kuusenkerkkien kohdalla. Näiden keruuseen kannattaa kysyä lupa maanomistajalta, jos suunnittelet keruuretkeä toisten maille. Keruupaikkoja valitessa on syytä suunnata katseet pois tienvarsilta, lannoitettujen peltojen pientareilta ja metsistä, joissa on käytetty torjunta-aineita.

Materiaalipankista löytyvän Hiiltä sitovat kylät-hankkeen villiyrttioppaan avulla yrttien tunnistuksessa pääsee hyvään alkuun.

Villiyrteille on kysyntää Villiyrtit tarjoavat paitsi terveellistä ja ilmaista ravintoa lähiluonnosta myös mahdollisuuden lisätienesteihin. Villiyrttien suosio tuntuu vain kasvavan vuosi vuodelta ja niille on syntynyt kysyntää myös ravintoloissa ja luonnontuotealan yrityksissä. Poimijakoulutuksen avulla voi perehtyä valitsemiensa yrttien poimintaan ja suorittaa poimijakortin, jolla voi osoittaa oman osaamisensa ostajille. Poimijakortti ei kuitenkaan ole välttämättömyys. Poimijakoulutuksia järjestää monet eri toimijat, mutta kyläläiset voivat kerätä keskuudestaan poiminnasta kiin-

Parkkuun kylällä järjestetyt villiyrttikurssit saivat suuren suosion ja kurssilaisten keskuudessa heräsi ajatus jatkosta. Tulisiko yhteisestä villiyrttiretkeilystä uusi kesäperinne, jonka avulla opittaisiin vuosi vuodelta tunnistamaan uusia yrttejä, vai aloitettaisiinko oman kylän villiyrttien, marjojen ja sienten kaupallinen hyödyntäminen poimijakoulutusten avulla.


Koko kylä Kasvimaan ylläpidon ei tarvitse olla yksinäistä puurtamista. Parhaimmillaan se voi olla koko kylän yhteistä ja yhteisöllistä tekemistä!

M

oman pienen palstan viljelyn ohella yhteisillä yrtti- ja mansikkamailla touhuaminen, yhteiset siementilaukset ja taimien vaihtaminen sekä yhteiset maanparannus- ja perinneympäristön ylläpitotoimet – puhumattakaan kalkituksen, lannoituksen ja vedenhaun hoitaminen koko porukan voimin. Karkussa vuodesta 2016 toiminut Koko kylän kasvimaa aloitti Leader-rahoitteisena kaksivuotisena kyläkasvimaa-hankkeena, jossa kehitettiin kaikille kyläläisille, myös kesäasukkaille mahdollisuutta luonnonmukaiseen pienviljelyyn, sekä järjestettiin kotouttavaa talkootoimintaa lähellä sijainneen vastaanottokeskuksen kanssa. Toimintaan sai osallistua jokainen oman kiinnostuksensa, aikataulunsa ja tarpeidensa mukaan. Sittemmin hanke on päättynyt ja vastaanottokeskuksen toiminta lakannut, mutta yhteisöllinen kasvimaa on jatkanut toimintaansa Koko kylän kasvimaana. Kyläkasvimaan laajempana, pidemmän aikavälin tavoitteena on ollut lisätä tietoisuutta ekologisesta, paikallisesta ja tasapainoisesta elämäntavasta ja kehittää alueella ILTÄ KUULOSTAISI


Teksti: Heidi Hallongren

än kasvimaa pohjoista permakulttuuria, kestävää tapaa hyödyntää ympäristöä. Koko kylän kasvimaan blogi on toiminut sekä tiedotuskanavana että taltioinut kasvukausien toimintaa ja satoa, mutta myös jakanut arjen vinkkejä kohti ekologisempaa elämää. Kasvimaan toiminnan lisäksi on tehty myös Koko kylän kasvimaan Kurpitsakuningattaren keittokirja, jonka toivotaan välittävän eteenpäin osan siitä yhteisöllisyyden, yhteisen tekemisen ja ruoan kasvattamisen ilosta, joka kasvimaalla vallitsee. Palstatilaa on tarjolla pientä korvausta vastaan kaikille kyläläisille jokaisen omien toiveiden ja voimavarojen mukaan. Keväällä tulevaa kautta suunnitellaan yhdessä ja kasvukaudella viljelyksiä perustetaan ja hoidetaan yhdessä talkoillen. Yhteisellä kasvimaalla voidaan porukalla perehtyä eri tekniikoihin kuten kateviljelyyn, panostaa monimuotoisuuteen tai tutustua kumppanuus- ja perinnekasveihin ja jakaa omia aiempia kokemuksia toisille. Myös päiväkotilapset ovat osallistuneet toimintaan – istuttaneet kasvattamiaan taimia ja kylväneet esimerkiksi herneitä, päässeet seuraamaan niiden kasvua ja nauttimaan sadosta. Yhteistä satoa on tullut välillä yli omien tarpeiden ja sitä on jaettu esimerkiksi paikalliseen vanhainkotiin tai muille tarvitseville. Myös tarvikehankintoihin on kerätty rahaa myymällä ns. ylimääräistä satoa. Luonnonmukaisesti tuotettu lähiruoka on todellinen ekoteko!

Koko kylän kasvimaalle pääsee vierailemaan Pirkan Kylien YouTubesta löytyvän videon avulla.

Hiiltä sitovat kylät 27


Teksti: Heidi Hallongren

Mehiläisvahakankaan valmistusohjeen voi ladata ja tulostaa hankkeen materiaalipankista!

Vähemmän muoviroskaa! Mehiläisvahasta on moneksi – myös muovin korvaajaksi. Meret täyttyvät muoviroskasta, muovin kierrätysaste Suomessa nousee, mutta hitaasti ja uusiutuvien biopohjaisten muovien maailmanvalloitus on vasta alussa. Jokainen voi auttaa ongelman ratkaisemisessa - muovien kierrättämisen lisäksi myös muoviroskan määrän vähentäminen on ilmastoteko.

M

EHILÄISTARHUREIDEN KAUTTA saatavaa

kotimaista mehiläisvahaa voidaan sulattaa kankaan pintaan ja korvata varsin yksinkertaisella tavalla kertakäyttöinen tuorekelmu. Itse tehty ekologinen mehiläisvahakangas kestää käytössä pitkään ja vähentää syntyvän muoviroskan määrää. Mehiläisvahakankaita voidaan valmistaa myös porukalla. Samalla kun tehdään ilmastoteko, työpaja tarjoaa yhteisöllistä toimintaa ja mahdollisuuden tavata tuttuja ja tutustua uusiin ihmisiin. Mehiläisvahakankaalla voi peittää jääkaapissa ruoka-astioita, niihin voi kääriä eväät ja kangas pitää tuoreena esimerkiksi hedelmät ja vihannekset. Lihan tai kalan säilytykseen ne eivät kuitenkaan sovellu. Mehiläisvahaa kannattaa kysyä rohkeasti paikallisilta mehiläistarhureilta!

Näin teet mehiläisvahakankaita helposti itse: Tarvikkeet: silitysrauta, voipaperia, kotimaista mehiläisvahaa (ei kynttilävahaa) ja hajusteettomalla pesuaineella pestyä ohutta puuvillakangasta (tähän käy mainiosti vaikka vanha lakana).

28 Hiiltä sitovat kylät

1. Levitä voipaperi kuumuutta kestävälle alustalle tai käytä paperin alla pyyhettä 2. Leikkaa haluamasi kokoinen pala puuvillakangasta ja laita se voipaperin päälle. Kankaan koon voi määrittää sopivaksi tietylle paljon käytössä olevalle astialle. 3. Asettele pieniä paloja mehiläisvahaa tasavälein kankaalle ja aseta toinen voipaperi niiden päälle 4. Silitä keskilämmöllä varovasti voipaperin päältä, kunnes vaha on sulanut. Lisää vahattomiin paikkoihin lisää vahaa. Sulanut vaha erottuu kankaalta helposti. Käsittele kangaspala kauttaaltaan reunoihin asti. 5. Jos vahaa jää kankaan pintaan liikaa, aseta voipaperin alle toinen pala kangasta vahatun kankaan päälle ja silitä voipaperin päältä. Tällöin ylimääräinen vaha tarttuu uuden kankaan pintaan. Valmiin vahakankaan voi tarvittaessa huuhdella kevyesti viileällä vedellä. Vahaa voi myös lisätä myöhemmin kankaan pintaan, jolloin sen käyttöikä pitenee.


Muovinkeräyksen ulottumista maaseudulle odotetaan innolla

T

AAJAMA-ALUEILLA MUOVINKERÄYKSELLE on nykyisellään hyvän edellytykset. Keräysastioita löytyy taloyhtiöiden jätekatoksista ja kauppojen pihoista, ja halutessaan sellaisen saa monin paikoin jo omakotiasujakin omalle pihalleen. Toisin on haja-asutusalueella, jossa etäisyydet lähimpään muovinkeräykseen on usein käytännön toteutuksen kannalta aivan liian pitkiä. Kylien ilmastotilaisuuksissa lähes poikkeuksetta keskustelua herätti muovinkeräys – tai paremminkin sen puute. Kiinnostusta muovipakkausten lajitteluun löytyy ja sitä pyritään myös toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Koska keräyspisteelle on matkaa, täytyy muovipakkauksille kehitellä kotona toimiva välivarasto. Jos lähin keräyspiste löytyy 20-30 kilometrin päästä automarketin pihasta, täytyy pakkaukset muistaa lastata autonkyytiin muun asiointimatkan yhteydessä. Erikseen niitä ei kannata lähteä ajamaan, eikä unohtuneita pakkauksia kannata palata puolesta matkasta enää hakemaan. Usein pakkauksia ehtii kertyä melkoinen määrä ja auto saattaa olla pakattuna täyteen muovia nokan suunnatessa kohti lajittelupistettä. Kuitenkin, moni jaksaa tätä tehdä, koska kokee asian tärkeäksi.

Keruu kannattavaksi Tulevaisuudessa muovinkeruuta halutaan tehostaa huomattavasti – ja nopeasti. Tehostamisen vaatimuksen myötä keruupisteitä toivottavasti saadaan myös maaseudulle. Tällä hetkellä keruupisteiden puutetta perustellaan sillä, että yksittäisten muovinkeruupisteiden tyhjennyksestä pitkien etäisyyksien päästä aiheutuu jäteauton päästöjen muodossa enemmän haittaa ilmastolle kuin kyseisen muovimäärän talteen saamisesta saadaan hyötyjä. Muovipakkaukset ovat kevyitä ja ne täyttävät keräysastiat nopeasti. Pakkauksia litistämällä astiaan mahtuisi moninkertainen määrä pakkauksia, tyhjennysväli pitenisi ja yhteen jäteautoon mahtuisi paljon nykyistä enemmän muovia. Olisiko silloin kannattavaa lähteä tyhjentämään keräyspistettä vähän kauempaakin – etenkin jäteautojen alkaessa kulkea biokaasulla? Muoveja puristava jäteastia ainakin keksittiin jo. Kylissä pohdittiin ratkaisuiksi myös omien keräysastioiden hankintaa ja niiden tyhjennyksen ostamista palveluntarjoajalta. Tämä edellyttäisi riittävää määrää muovinkeräyksestä kiinnostuneita asukkaita ja tyhjennysauton näkökulmasta järkevän ajoreitin muodostumista. Toinen näkökulma ongelman ratkaisemiseksi oli muovipakkausten kuljetus taajaman keruupisteelle muiden maaseudulla liikkuvien kuljetusten yhteydessä. Vaihtoehdon toteutukseen liittyy kuitenkin monia ratkottavia kysymyksiä. Yhtä kaikki, kylien pohdinnat osoittavat, että motivaatiota löytyy!

Hiiltä sitovat kylät 29


e kived

lun n kou

as assa V m a a s a ella. ria k tosko avustuks s o ä t is en äväll timä stoyst eena Leh a m l I aja L opett

aat

oppil

Mitk piä, e ä liikkum Oriv ntä kaikk ismuodot eden Hirsi ein suurip ovat henk län k e oulunäästöisim ä kohden k oppil piä? O ikeaa aikkein v aat. järjes ähäpä tystä ä pohti stöisimmassa

Ilma roille stoteko-vi Visuv pokkasi Kdeoistaan p eden a koulu rhen ym alkintore (alla, päristö issut N ko uo kuva Anna ulu (yllä, risokesku s k Wars ell). uva AnnaMarttisee -Kree n Virta To ivio) ja

Ilmastotekoja

Ilmastosankaritpohdittiin hiilija Kyllä auto vedylläkin voi kulkea, kuului kommenttina 3-6 luokkalaisten joukosta kysymykseen ympäristöystävällisistä polttoaineista. Hiiltä sitovat kylät-hankkeen Ilmastosankarit-kyläkoulukiertueella kävi nopeasti selväksi, että lapsilla on hallussaan paljon tietoa ilmastoviisaista valinnoista ja arjen ilmastoteoista. Kouluissa parhaillaan kasvavalle sukupolvelle monet arjen pienistä ilmastoteoista on itsestään selviä asioita. Heidän kokemusmaailmansa on hyvin erilainen vanhempiin ikäpolviin verrattuna.

Arjessa voi tehdä ilmastotekoja niin lapset kuin aikuiset Opettajien mukaan ilmastoaihe on noussut viime aikoina monin tavoin oppilaiden keskusteluihin. Pojat saattavat esimerkiksi miettiä juuri auton polttoaineiden paremmuutta suhteessa toisiinsa. Lisäksi on mietitty, kuinka paljon uutisissa vilahtelevista aiheista tohtii tunneilla puhua, jotta ilmastoasiat eivät alkaisi ahdistaa oppilaita. Lasten arkeen sopivia konkreettisia ilmastotekoja havainnollistavan Ilmastosankarit-kiertueen sisältö saikin kiitosta juuri vinkeistä, mitä jokainen oppilas voi tehdä itse. Niin lapset kuin aikuisetkin kaipaavat välineitä vaikuttaa ja osallistua ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Osallisuuden kautta toivottavasti myös vältetään ahdistuminen ja tunne siitä, ettei yksittäinen ihminen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa tulevaisuuteen – sillä todellisuudessa asioihin voi vaikuttaa meistä jokainen!


Teksti: Heidi Hallongren

lasten arjessa

kyläkoulukiertueella alanjälkiä ja ilmastotekoja Kaikkiaan yhdellätoista pirkanmaalaisella kyläkoululla syksyn 2019 aikana pysähtynyt Ilmastosankarit-kyläkoulukiertue osallisti oppilaita toiminnallisilla rasteilla pohtimaan hiilijalanjälkeä ja miten siihen itse voi vaikuttaa. Rastiradalla oppilaat pääsivät kokeilemaan jätteiden lajittelua ja ilmastoystävällisen ruokakorin koostamista sekä pohtimaan eri liikennevälineiden hiilidioksidipäästöjen määrää ja päivittäistä energiankäyttöä ja keinoja säästää sähköä. Rasteilla kiertäminen sai lapsilta innostuneen vastaanoton ja osoitti käytännössä, kuinka hyvin lapsilla on hallussa hiilijalanjälkeä pienentävät arkiset toimet ja miten luontevasti ne heiltä sujuvat. Kasvikset, joita voi kasvattaa omalla pihalla miellettiin heti ilmaston kannalta parhaiksi vaihtoehdoiksi ruokakorin pohjalle, samoin veden säästäminen ja television sammutus katselun loputtua oli jokaisella ensimmäisenä mielessä energiansäästövinkeiksi. Myös polkupyöräily oli kaikkien mielestä ympäristöystävällisin tapa liikkua ja mainittiinpa sen olevan lisäksi hyvää liikuntaa.

Ilmastoteko-videot pääset katsomaan Pirkan Kylien YouTube-kanavalta!

Ilmastotekoihin haastetaan myös aikuiset Tunnin lopuksi koulut haastettiin tekemään omia Ilmastoteko-videoita, joiden suunnittelu ja toteutus pisti oppilaat miettimään vielä käytännössä, millainen ilmastoteko olisi toteutettavissa heidän kylällään hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Älä heitä ruokaa roskiin ja sammuta ylimääräiset valot ja sähkölaitteet, joita et käytä. Kulje lyhyet matkat pyörällä ja kauemmas esimerkiksi kimppakyydillä, ja suosi lähi- ja luonnontuotteita. Resepti arjen päästöjen vähentämiseksi on varsin yksinkertainen ja jokaiselle löytyy varmasti sopivia keinoja, joilla päästä alkuun hiilijalanjälkensä kutistamisessa. Oppilaiden videot toimivat myös vinkkeinä ja haasteena aikuisille, miten omaa hiilijalanjälkeä voi helposti pienentää.

Kaikkiaan kiertueelle osallistui 400 oppilasta. Ilmastosankarit kyläkoulukiertueen pysäkit olivat Kilvakkala (Ikaalinen), Kuhmalahti (Kangasala), Vilppula (Mänttä-Vilppula), Vahalahti (Nokia), Hirsilä ja Rovastinkangas (Orivesi), Pohjoisseutu (Punkalaidun), Luopioinen (Pälkäne), Visuvesi (Ruovesi), Vaskivesi (Virrat), Karhe (Ylöjärvi).


Metsät ovat monimuotoisia ja sitovat hiiltä

okk

n a. In ostust ti. n n i i vilah ätti k o her Janne Sa m a a n j a h een o jois-Pirk h äkon Mets Mhy Po massa

utta-

aita a

ppil aita o

Miten puut kasvavat, mitä eläinlajeja ja kasveja metsistä löytyy, mitä tarkoitetaan metsien monimuotoisuudella ja millaista on hyvä metsänhoito? Erilaisten tehtävärastien ja työnäytösten kautta Vaskiveden koulun oppilaat saivat elokuisen aamupäivän aikana runsaasti monipuolista tietoa metsistä paikallisen metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan ja Virtain 4H-yhdistyksen sekä Metsäkeskuksen asiantuntijoiden opastuksella.

K ulla.

av -pelin o n i om . sta d n nistu roskaine n u t o n T e i t aari äkasv Mets i 4H:n M s o tarj

Tunn

pua istusa

aille

oppil

metsiä, metsäisiä ammatteja kuin metsien merkitystä kohtaan syntyy kokemuksista. Taimikoiden varhaisperkaus ja ensiharvennus saattavat olla monille lapsille tuttuja toimenpiteitä, jos perhe omistaa omaa metsää, mutta niillä on merkitystä paitsi metsien tuoton, myös ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta. Hyvin hoidettu metsä kasvaa hyvin ja sitoo tehokkaasti hiiltä – ilmakehässä pahanteossa mellastavalla hiilidioksidilla on tärkeä rooli kasvien yhteyttämisessä ja puut muiden kasvien ohella ovatkin vertaansa vailla sen sitomisessa talteen. Metsäisessä ympäristössä jaetun tiedon avulla luodaan pohjaa metsien ja luonnon arvostamiselle sekä tietämykselle, jonka avulla lapset myöhemmin elämässään tekevät päätöksiä, joilla on merkitystä niin ympäristölle kuin ilmastolle. Monipuolisista metsistä kannattaa lähteä nauttimaan. Vaikkei hiilensidontaa voi silmin havaita tai korvin kuulla, voi metsän rauhassa rentoutua, ihailla maisemia ja kerätä samalla marjoja ja sieniä. IINNOSTUS NIIN

Mitä vuosilustot kertovat? Puun ikää päästiin ihmettelemään Metsäkeskuksen Mari Liljan opastuksella.


Teksti: Heidi Hallongren

Mitä b

iohii

lettäm

inen

on? H iilety

skuop

an re

unall

e kerä

äntyn

eille

oppil

aille

asiaa

selvit

tää M aaseu

dun

Sivist y

Biohiiltä maanparannukseen – ja kuvaamataidon tunnille sliito

n Tim

o Rek

o.

Karhen ympäristökoulun oppilaat pureutuvat koulutaipaleensa varrella ilmastoasioihin opetuksessa monelta kantilta. Kasvien yhteyttäminen ja hiilen sitominen ilmasta on tullut isommille oppilaille jo tutuksi, mutta uutta kaikille kuitenkin oli, että biohiiletyksen avulla jokainen voi konkreettisesti varastoida kasvien hiiltä maahan, jossa se pysyy satoja vuosia tallessa - poissa ilmakehästä.

V

osallistui biohiiletystyöpajaan kantamalla biohiiletyspaikan ympäristön hakkuutähteitä hiiletyskuoppaan, jossa ne hiiltyivät hetkessä yli 700 asteen kuumuudessa. Isompien runkojen kanssa huhkittiin usean oppilaan voimin, mutta niin vaan nekin lopulta päätyivät kuoppaan jo hiiltyneiden risujen päälle. Hiiletyskuopan lisäksi Karhella hiiletettiin pienempää risukkoa myös metallirunkoisella kartiohiilettimellä. Hiilettimen pohjalle syntyneitä hiiliä oppilaan pääsivät halutessaan myös maistamaan – lopputuloksena kaikkien rohkeiden maistajien suut olivat hiilestä mustina. Kaikki hiilet eivät kuitenkaan päätyneet innokkaiden herkkusuiden vatsantäytteeksi, sillä tällä kertaa hiilelle keksittiin maanparannusaineen lisäksi muutakin käyttöä. Opettajien matkassa koululle lähti pussillinen hiiliä, joilla oppilaan pääsevät kuvaamataidontunnilla heittäytymään hiilipiirustuksen maailmaan. IITISENKYMMENTÄ OPPILASTA

Maistiaisten aika. Rohkeimmat maistajat kerääntyivät heti sammutuksen jälkeen kartiohiilettimen luo.

Hiiltä sitovat kylät 33


Teksti: Heidi Hallongren

Lantulassa ilmastoteoilla on pitkät perinteet

Kylän yhteinen lounas, kylätalon maalämpöjärjestelmä, jätepiste, kirjojen lainautoiminta. Tässä muutama esimerkki ilmastoteoista, joita kyläyhteisössä ja kylätalon arjessa voidaan tehdä. Lantulan Seudun kyläyhdistys ry Sastamalassa on vuosikymmenen aikana kehittänyt toimintaansa ja uudistanut kylätaloaan Lantula-taloa järjestelmällisesti – samalla ilmastotekoja tehden. Lantulan kokemuksista ja ilmastoteoista voi ottaa vinkkiä oman kylän tulevaisuuden kehittämissuunnitelmiin.

Pieniä ja suuria tekoja Yhteisöllinen ruokailu kylätalolla on paitsi tärkeä sosiaalinen tapahtuma myös hyvä keino vähentää ruokahävikkiä. Ruoanvalmistuksessa voi suosia myös lähiruokaa. Viikoittainen kokoontuminen yhteiseen ruokapöytään voi parhaimmillaan korvata myös tarpeen sote-puolen päivätoimintaan, joka järjestetään usein kaupunkien keskustoissa pitkienkin kulkumatkojen päässä. Kylän omalla ekopisteellä jätteiden lajittelumahdollisuus löytyy läheltä ja lajitteluun voidaan perehtyä myös yhteistuumin – näin lajittelupiste pysyy siistinä ja lajittelu sujuu vaivatta. Lajittelupisteen yhteyteen voidaan sijoittaa myös kimppakompostori, joka hyvällä hoidolla toimii ympäri vuoden ja vaatii tyhjennystä vain kerran vuodessa. Kylätalon energiansäästötoimista suurin on ollut lämmitysjärjestelmän muuttaminen maalämpöön, joka on investointina suuri, mutta maksaa itsensä nopeasta takaisin roimasti pienentyneiden lämmityskustannusten kautta. Lisäksi valaistusta uusittaessa on valittu energiaa säästävät led-valaisimet.

Jokaiselle jotakin Lantula-talolla järjestettävä runsas harrastustarjonta vähentää liikkumista keskustaan, eli vähentää siis liikkumisen päästöjä. Harrastustoimintaa kylätalolle voi kehittää sekä yhteistyössä paikallisen kansalaisopiston kanssa että

34 Hiiltä sitovat kylät

pyörittää talkoopohjalta. Talkoilla voi pyöriä esimerkiksi kuoro- tai teatteriporukan harjoitukset, korttipelikerho tai vaikka saunaillat. Liikuntaharrastuksille voi luoda monipuoliset puitteet myös kylätalon pihapiiriin. Esimerkiksi leikkikenttä, jalkapallo-, beach volley- ja frisbeegolf-kentät, luontopolut ja hiihtoladut sekä laavu ja kota tarjoavat sopivaa ajanvietettä kaikenikäisille. Kylätalolle voi sijoittaa myös kangaspuut, jolloin vanhojen tekstiilien kierrättäminen uudeksi tuotteeksi on mahdollista käsityöharrastuksen lomassa. Kauempana oleviin harrastuksiin voidaan organisoida kimppakyytejä, jolloin on mahdollista jälleen vähentää liikenteen päästöjä. Samalla kuitenkin myös monelle autottomalle tai syyspimeällä yksin autoilua välttävälle aukeaa mahdollisuus päästä harrastusten pariin. Kylätalolla toimivaksi on huomattu myös kirjojen ja lehtien lainauspiste, oikeammin pieni kirjasto, ja lainaustoimintaa voi helposti myös laajentaa esimerkiksi urheiluvälineisiin. Lainaamisen lisäksi tavaroita voi myös kierrättää. Rompetorin pitäminen pistää tavarat kiertoon ja tarjoaa myös mukavan jokavuotisen kohtaamispaikan. Lantulassa Rompetorilla on jo pitkät perinteet ja sen on ottanut omakseen niin myyjät kuin ostajat – vajaa sadan myyjän tavaroita on suunnannut ostamaan parhaimmillaan 2500 ostajaa. Rompetorin lisäksi joka toinen vuosi järjestetään erikseen rautaromun keruu, jolla saadaan kerättyä alueen asukkailta aina huomattavan suuria määriä romurautaa.


Teksti: Mari Lilja, Metsäkeskus

Lue lisää: Taimikko hiilinieluksi-esityksen löydät hankkeen materiaalipankista

Mitä kuuluu metsien hiilinielulle Pirkanmaalla? Metsien kasvun kohina on syyskuun aikana hiipunut. Puuston kasvukausi on päättynyt ja lepokauteen siirtyminen alkanut. Kesän muutaman kuukauden aikana puusto kasvaa pituutta sekä paksuutta ja tämä kasvun määrä on mielenkiinnon kohteena. Riittääkö kasvu?

M

ETSILLÄ ON merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä kasvava puu sitoo ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia. Metsät toimivat hiilinieluna, kun vuotuinen puuston kasvu on suurempaa kuin puuston poistuma. Pois-

tumalla tarkoitetaan puuston hakkuumäärää sekä luonnonpoistumaa. Erityisesti vuoden 2018 aikana keskusteltiin kasvun ja poistuman suhteesta sekä nielun riittävyydestä, kun metsien käyttö oli suurempaa kuin aiempina vuosina. Pir-

PUUSTON HIILINIELUN KEHITYS PIRKANMAALLA V. 2016-2019 6,7 6,6 6,5

Milj. m3

6,4 6,3 6,2 6,1 6 5,9 5,8 5,7 2016

2017

2018

Kasvu

36 Hiiltä sitovat kylät

Poistuma

2019


HAKKUUAIKOMUKSET PIRKANMAALLA V. 2016-2019 7 6

MILJ. M3

5 4 3 2 1 2016

Ensiharvennus

2017

Harvennus

2018

Uudistaminen

kanmaalla metsä pysyi tuolloinkin nieluna ja tämän jälkeen nielu on vahvistunut huomattavasti, sillä hakkuumäärä on pienentynyt. Hiilinielun suuruuteen vaikuttavaa hakkuumäärää harvoin tarkastellaan yksityiskohtaisemmin eli mistä hakkuutavoista tuo kokonaismäärä syntyy. Metsien hakkuumäärä on siis vähentynyt viime ja tänä vuonna ja hakkuut ovat keskittyneet enemmän puuston harvennuksiin eli kasvatushakkuisiin. Tulevien vuosien hiilinielun kannalta on erityisen tärkeää, että puuston järeyskehitystä edistäviä kasvatushakkuita on toteutettu aiempia vuosia enemmän. Juuri näillä kasvatushakkuilla turvataan puuston kasvukyky sekä elinvoimaisuus ja edistetään puuston pysymistä hiilinieluna tulevaisuudessakin. Puuston kasvuun vaikuttaa myös metsänhoidolliset työt. Erityisesti taimikoissa ja nuorissa metsissä puuston kasvun turvaavien hoitotöiden tekeminen ajoissa on oleellista. Mitä nopeammin taimikot saadaan järeämpää puustoa tuottaviksi metsiksi, sitä nopeammin edistyy myös hiilen sidonta. Pirkanmaalla taimikonhoitotöitä on tehty ahkerammin kuin aiempina vuosina. Erityisesti tänä vuonna on panostettu nuorten taimikoiden varhaishoitoon. Muusta tuotannosta vapautuvien maapohjien, kuten peltojen metsittämisellä luodaan uusia puustoisia alueita, joista huolellisin hoitotoimenpitein saadaan syntymään hiiltä sitovia kasvullisia metsiä. On arvioitu, että Pirkanmaalla tällaisia metsitykseen soveltuvia pelto- ja turvemaita olisi yhteensä n. 5 700 ha. Parhaillaan on valmisteilla lakiesitys metsityksen tukemiseen, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta.

Ylispuiden poisto

2019

Yhteensä

Vaikka ilmastonmuutosta pystyttäisiin hillitsemään, on kasvuolosuhteissa jo tapahtunut muutoksia, jotka metsänomistajan on hyvä huomioida metsänkasvatuksessaan. Lämpeneminen parantaa puuston kasvua, mutta toisaalta lisää metsätuhoriskejä. Siksi on syytä kiinnittää huomiota oikea-aikaisen metsänhoidon ohella myös kasvatettavien puulajien valintaan ja suosia sekapuustoa sekä lehtipuusekoitusta. Monimuotoinen metsä on elinvoimainen, tuottava sekä kestävämpi metsätuhoille. Pirkanmaan metsien hiilinielulle kuuluu siis hyvää, mutta töitä tarvitaan, että kasvukykyä pidetään yllä ja puut saavat parhaat lähtökohdat kasvuunsa, kun suveentumisen aika jälleen koittaa.

Metsien hiilinielu kasvuun Pirkanmaalla -hanke kouluttaa yksityismetsänomistajia kestävän metsätalouden harjoittamiseen nuorissa metsissä erityisesti hiilensidonnan kannalta. Monipuolisiin koulutuksiin on osallistunut tuhansia metsänomistajia.


Teksti: Heidi Hallongren Kuva: Maaseutuverkosto/Lietso Oy

Kohti vihreämpää liikennettä - Liikkumisen uudet ratkaisut Liikkumisen osuus suomalaisen hiilijalanjäljestä on noin viidennes. Julkinen liikenne ei enää nykyisellään juurikaan ole toimiva vaihtoehto kaupunkien ulkopuolella, joten arkiliikkumiseen liittyviin ilmastokysymyksiin täytyy hakea vastausta muista vaihtoehdoista. Kuitenkin, autoilun päästöt esimerkiksi suhteessa lentomatkustamiseen ovat verrattain pieniä - uudehkolla autolla, jonka CO₂-päästöt ovat 100-120 grammaa kilometrillä, pitäisi ajaa pari kolme vuotta, jotta päästöt vastaisivat nelihenkisen perheen yhden kaukomaille suuntautuneen lomareissun lentojen päästöjä. Todettakoon, että siinä missä autot ovat muuttuneet vähäpäästöisemmiksi, myös lentokoneiden polttoaineenkulutuksen tehostuminen on viime vuosina pienentänyt huomattavasti lentoliikenteen päästöjä. Liikuttava on, mutta mitä vaihtoehtoja tulevaisuus tuo tullessaan?

38 Hiiltä sitovat kylät


Lisää tietoa etanoli-, kaasu- ja sähköautoilusta löydät materiaalipankista

Vaihtoehtoja vähäpäästöisempään liikkumiseen Hiilineutraaliuden tavoitteeseen pääsemiseksi liikenne ja liikkuminen muuttuu tulevaisuudessa, koska myös liikenteen päästöjä on saatava vähennettyä. Muutosta edistää niin poliittiset toimet kuin saatavilla olevat vaihtoehdot esimerkiksi käyttövoiman osalta. Etenkin suurten kaupunkien ulkopuolella ratkaisevaa ei ehkä niinkään ole uusien ajoneuvojen hankintaan saatava tuki vaan merkittävässä roolissa on myös tankkausverkosto. Mikäli maatiloilla aletaan suuremmassa määrin tuottaa biokaasua, jota kuka tahansa voi tankata, olisi kaasuautoilun edellytykset heti realistiset myös maaseudulla. Sähköautoilun vaatimat edellytykset lataamiseen on toki mahdollista jokaisen omakotiasujan halutessaan järjestää helpostikin. Autoilun lisäksi esimerkiksi sähköpyörien kehittyminen ja yleistyminen, etenkin yhdessä kevyenliikenteen verkoston kehittämisen kanssa voisi muuttaa liikkumisen kulttuuria. Erillisen pyörätien rakentaminen on usein kustannuksena sen suuruinen, ettei toteutukseen ryhdytä. Kuitenkin, leveämmät asvaltoidut pientareet toisivat monissa paikoin riittävän ratkaisun ja mahdollistaisi esimerkiksi osan vuotta työmatkapyöräilyn – mutta myös pyöräilymatkailun, jonka suosio on selvässä kasvussa. Pirkanmaalla Pyhä-Näsi Järvien Reitti on hyvä esimerkki kokonaisuudesta, jossa pyöräilyreitistön ympärille on kasvanut merkittävä palveluiden kokonaisuus. Matkailu osaltaan lisää reitistöön kuuluvilla tieosuuksilla pyöräilijämääriä, jolloin maaseutualueiden osalta myös pyöräily olisi tulevaisuudessa aiheellista huomioida tarkasteltaessa esimerkiksi maakuntatasolla tiestöä koskevia suunnitelmia. Toisaalta tekniikka voi tulevaisuudessa tarjota ratkaisuja liikkumiseen myös erilaisten kimppakyytisovellusten kautta. Sovellukset auttavat yhdistämään ihmisiä, joilla on esimerkiksi niin reitin kuin aikataulunkin osalta säännöllistä ja yhteneväistä kulkemista töiden tai harrastusten pariin. Erillisten sovellusten lisäksi kimppakyytejä pystyy järjestelemään esimerkiksi kylän yhteisessä

Facebook-ryhmässä. Lisäksi maaseudun kuljetusten uudenlainen järjestäminen voi tulevaisuudessa luoda mahdollisuuksia täysin uusille kyytimuodoille. Vaikkei maaseudulla kulje joukkoliikennettä, kylänraitilla suhaa kuitenkin päivän mittaan monenlaisia kyytejä, kuten koulu- ja kelakyydit, joista voisi löytyä tilaa myös muille satunnaista kyytiä tarvitseville. Aiheeseen on pureuduttu jo MTK:n Kaikki kyytiin-hankkeessa ja kehitys jatkuu varmasti myös tulevaisuudessa.

Etanolia tai kaasua tankkiin – vai pistokkeesta virtaa? Mikäli työ- tai asiointimatkan varrelle osuu kätevästi kaasu- tai etanolitankkausasema, voi seuraavan autonvaihdon yhteydessä pohtia niiden sopivuutta omaan autoiluun. Myös uusia sähköautomalleja tulee markkinoille koko ajan ja niitä alkaa löytyä myös käytettyinä. Mikäli kotona auton akun voi ladata oman talon katolla sähköä tuottavien paneelien avulla, voi plug in-hybridin tai täyssähköauton hankintaa harkita senkin puolesta hyvänä vaihtoehtona. Aina autoa ei välttämättä tarvitse edes vaihtaa. Etanoli- ja kaasukonversioilla nykyisen autokannan päästöjä voidaan pienentää merkittävästi. Esimerkiksi bensiiniauton päivittäminen etanoliautoksi hoituu helposti ja edullisesti laitteiston asennuksella. Muutaman sadan euron laitteiston asennus sujuu näppärämmiltä itse ja asennuspisteellä homma hoituu reilussa tunnissa. Tällä hetkellä valtio lisäksi tukee etanolipäivityksen tekijää 200 euron kertakorvauksella. Konversion jälkeen tankkiin pistetään E85-polttoainetta, joka sisältää 80-85 % uusiutuvaa etanolia, jota voidaan valmistaa kotimaisista jätteistä ja tähteistä.

Traficom säätää vuosimallirajoitteen, jonka perusteella määräytyy riittääkö etanolikonvertoidulle autolle vain kevyt muutoskatsastus vai tarvitaanko muutoskatsastukseen päästötodistus. Se, mikä vuosimallirajoite kulloinkin on voimassa kannattaa tarkistaa ensimmäisenä, kun alkaa suunnittelemaan laitteiston asennusta. Ajantasainen tieto löytyy Traficomin sivustolta helpoiten kirjoittamalla hakukenttään ”Muuntotuki”.


Hiiltä sitovat kylät -hanke 2019-2020

35

14

kylää

200

ilmastotilaisuutta

osallistujaa

Hankkeeseen osallistuneet kylät Ilmastosankaritkyläkoulukiertueen pysäkit

30+

Virrat Kihniö

Mänttä-Vilppula

Parkano

yhteisöllistä ilmastotekoa

Ruovesi

Ikaalinen

4

Juupajoki Ylöjärvi

Orivesi

Hämeenkyrö

biohiiletystyöpajaa

Tampere Sastamala

Nokia

Kangasala

Pirkkala Lempäälä

200 osallistujaa

13

kurssia, tilaisuutta, vierailua

Pälkäne

Vesilahti Valkeakoski Akaa

Punkalaidun Urjala

225 osallistujaa

Ilmastosankarit-kyläkoulukiertue

11 koulua

18

oppituntia

400 oppilasta

Profile for pirkankylat

Hiiltä sitovat kylät  

Advertisement
Advertisement
Advertisement