4 minute read
ILMASTOTEKOJA LASTEN ARJESSA
from Hiiltä sitovat kylät
by pirkankylat
Ilmastoystävällistä ostoskoria kasaamassa Vaskiveden koulun oppilaat opettaja Leena Lehtimäen avustuksella.
Advertisement
Mitkä liikkumismuodot ovat henkeä kohden kaikkein vähäpäästöisim-piä, entä kaikkein suuripäästöisimpiä? Oikeaa järjestystä pohtimassa Oriveden Hirsilän koulun oppilaat.
Ilmastoteko-videoistaan palkintoreissut Nuorisokeskus Marttiseen Virroille pokkasi Karhen ympäristökoulu (yllä, kuva Anna-Kreeta Toivio) ja Visuveden koulu (alla, kuva Anna Warsell). Kyllä auto vedylläkin voi kulkea, kuului kommenttina 3-6 luokkalaisten joukosta kysymykseen ympäristöystävällisistä polttoaineista. Hiiltä sitovat kylät-hankkeen Ilmastosankarit-kyläkoulukiertueella kävi nopeasti selväksi, että lapsilla on hallussaan paljon tietoa ilmastoviisaista valinnoista ja arjen ilmastoteoista. Kouluissa parhaillaan kasvavalle sukupolvelle monet arjen pienistä ilmastoteoista on itsestään selviä asioita. Heidän kokemusmaailmansa on hyvin erilainen vanhempiin ikäpolviin verrattuna.
Opettajien mukaan ilmastoaihe on noussut viime aikoina monin tavoin oppilaiden keskusteluihin. Pojat saattavat esimerkiksi miettiä juuri auton polttoaineiden paremmuutta suhteessa toisiinsa. Lisäksi on mietitty, kuinka paljon uutisissa vilahtelevista aiheista tohtii tunneilla puhua, jotta ilmastoasiat eivät alkaisi ahdistaa oppilaita. Lasten arkeen sopivia konkreettisia ilmastotekoja havainnollistavan Ilmastosankarit-kiertueen sisältö saikin kiitosta juuri vinkeistä, mitä jokainen oppilas voi tehdä itse. Niin lapset kuin aikuisetkin kaipaavat välineitä vaikuttaa ja osallistua ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Osallisuuden kautta toivottavasti myös vältetään ahdistuminen ja tunne siitä, ettei yksittäinen ihminen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa tulevaisuuteen – sillä todellisuudessa asioihin voi vaikuttaa meistä jokainen!
Ilmastotekoja lasten arjessa
Teksti: Heidi Hallongren
Kaikkiaan yhdellätoista pirkanmaalaisella kyläkoululla syksyn 2019 aikana pysähtynyt Ilmastosankarit-kyläkoulukiertue osallisti oppilaita toiminnallisilla rasteilla pohtimaan hiilijalanjälkeä ja miten siihen itse voi vaikuttaa. Rastiradalla oppilaat pääsivät kokeilemaan jätteiden lajittelua ja ilmastoystävällisen ruokakorin koostamista sekä pohtimaan eri liikennevälineiden hiilidioksidipäästöjen määrää ja päivittäistä energiankäyttöä ja keinoja säästää sähköä.
Rasteilla kiertäminen sai lapsilta innostuneen vastaanoton ja osoitti käytännössä, kuinka hyvin lapsilla on hallussa hiilijalanjälkeä pienentävät arkiset toimet ja miten luontevasti ne heiltä sujuvat. Kasvikset, joita voi kasvattaa omalla pihalla miellettiin heti ilmaston kannalta parhaiksi vaihtoehdoiksi ruokakorin pohjalle, samoin veden säästäminen ja television sammutus katselun loputtua oli jokaisella ensimmäisenä mielessä energiansäästövinkeiksi. Myös polkupyöräily oli kaikkien mielestä ympäristöystävällisin tapa liikkua ja mainittiinpa sen olevan lisäksi hyvää liikuntaa.
Ilmastotekoihin haastetaan myös aikuiset
Tunnin lopuksi koulut haastettiin tekemään omia Ilmastoteko-videoita, joiden suunnittelu ja toteutus pisti oppilaat miettimään vielä käytännössä, millainen ilmastoteko olisi toteutettavissa heidän kylällään hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
Älä heitä ruokaa roskiin ja sammuta ylimääräiset valot ja sähkölaitteet, joita et käytä. Kulje lyhyet matkat pyörällä ja kauemmas esimerkiksi kimppakyydillä, ja suosi lähi- ja luonnontuotteita. Resepti arjen päästöjen vähentämiseksi on varsin yksinkertainen ja jokaiselle löytyy varmasti sopivia keinoja, joilla päästä alkuun hiilijalanjälkensä kutistamisessa. Oppilaiden videot toimivat myös vinkkeinä ja haasteena aikuisille, miten omaa hiilijalanjälkeä voi helposti pienentää. Ilmastoteko-videot pääset katsomaan Pirkan Kylien YouTube-kanavalta!
Kaikkiaan kiertueelle osallistui 400 oppilasta. Ilmastosankarit kyläkoulukiertueen pysäkit olivat Kilvakkala (Ikaalinen), Kuhmalahti (Kangasala), Vilppula (Mänttä-Vilppula), Vahalahti (Nokia), Hirsilä ja Rovastinkangas (Orivesi), Pohjoisseutu (Punkalaidun), Luopioinen (Pälkäne), Visuvesi (Ruovesi), Vaskivesi (Virrat), Karhe (Ylöjärvi).
Metsäkoneen ohjaamo herätti kiinnostusta. Innokkaita oppilaita auttamassa Mhy Pohjois-Pirkan Janne Savilahti.
Metsäkasvien tunnistusta domino-pelin avulla. Tunnistusapua oppilaille tarjosi 4H:n Maarit Toroskainen.
Metsät ovat monimuotoisia ja sitovat hiiltä
Miten puut kasvavat, mitä eläinlajeja ja kasveja metsistä löytyy, mitä tarkoitetaan metsien monimuotoisuudella ja millaista on hyvä metsänhoito? Erilaisten tehtävärastien ja työnäytösten kautta Vaskiveden koulun oppilaat saivat elokuisen aamupäivän aikana runsaasti monipuolista tietoa metsistä paikallisen metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan ja Virtain 4H-yhdistyksen sekä Metsäkeskuksen asiantuntijoiden opastuksella.
KIINNOSTUS NIIN metsiä, metsäisiä ammatteja kuin metsien merkitystä kohtaan syntyy kokemuksista. Taimikoiden varhaisperkaus ja ensiharvennus saattavat olla monille lapsille tuttuja toimenpiteitä, jos perhe omistaa omaa metsää, mutta niillä on merkitystä paitsi metsien tuoton, myös ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta. Hyvin hoidettu metsä kasvaa hyvin ja sitoo tehokkaasti hiiltä – ilmakehässä pahanteossa mellastavalla hiilidioksidilla on tärkeä rooli kasvien yhteyttämisessä ja puut muiden kasvien ohella ovatkin vertaansa vailla sen sitomisessa talteen.
Metsäisessä ympäristössä jaetun tiedon avulla luodaan pohjaa metsien ja luonnon arvostamiselle sekä tietämykselle, jonka avulla lapset myöhemmin elämässään tekevät päätöksiä, joilla on merkitystä niin ympäristölle kuin ilmastolle.
Monipuolisista metsistä kannattaa lähteä nauttimaan. Vaikkei hiilensidontaa voi silmin havaita tai korvin kuulla, voi metsän rauhassa rentoutua, ihailla maisemia ja kerätä samalla marjoja ja sieniä.
Mitä biohiilettäminen on? Hiiletyskuopan reunalle kerääntyneille oppilaille asiaa selvittää Maaseudun Sivistysliiton Timo Reko. Biohiiltä
maanparannukseen – ja kuvaamataidon tunnille
Teksti: Heidi Hallongren
Karhen ympäristökoulun oppilaat pureutuvat koulutaipaleensa varrella ilmastoasioihin opetuksessa monelta kantilta. Kasvien yhteyttäminen ja hiilen sitominen ilmasta on tullut isommille oppilaille jo tutuksi, mutta uutta kaikille kuitenkin oli, että biohiiletyksen avulla jokainen voi konkreettisesti varastoida kasvien hiiltä maahan, jossa se pysyy satoja vuosia tallessa - poissa ilmakehästä.
VIITISENKYMMENTÄ OPPILASTA osallistui biohiiletystyöpajaan kantamalla biohiiletyspaikan ympäristön hakkuutähteitä hiiletyskuoppaan, jossa ne hiiltyivät hetkessä yli 700 asteen kuumuudessa. Isompien runkojen kanssa huhkittiin usean oppilaan voimin, mutta niin vaan nekin lopulta päätyivät kuoppaan jo hiiltyneiden risujen päälle.
Hiiletyskuopan lisäksi Karhella hiiletettiin pienempää risukkoa myös metallirunkoisella kartiohiilettimellä. Hiilettimen pohjalle syntyneitä hiiliä oppilaan pääsivät halutessaan myös maistamaan – lopputuloksena kaikkien rohkeiden maistajien suut olivat hiilestä mustina. Kaikki hiilet eivät kuitenkaan päätyneet innokkaiden herkkusuiden vatsantäytteeksi, sillä tällä kertaa hiilelle keksittiin maanparannusaineen lisäksi muutakin käyttöä. Opettajien matkassa koululle lähti pussillinen hiiliä, joilla oppilaan pääsevät kuvaamataidontunnilla heittäytymään hiilipiirustuksen maailmaan.
