Avoin karjalaisuus Taas tulee suomalaisen kulttuurin renessanssin innoitus Karjalan kunnailta. Legendaarinen Suomen filmiteollisuus SF tekee pitkästä aikaa elokuvaa - ja juuri PohjoisKarjalassa! Markku Pölösen ohjaama tvsarja kertoo Miikkulan kylästä. Uuskarelianismi kukoistaa!
Janne Waris
nimisen kulttuurihankkeen ohjelmaa, mutta uskon, että nämä teemat saavat kannatusta myös Osakunnalla. ”Itäisten suomalaismurteiden ja karjalan kielen välillä on oikeastaan murrejatkumo. Vakiintuneen näkemyksen mukaan ne ovat yhteistä alkuperää, peräisin rautakautisesta Laatokan rannikon muinaiskarjalasta, josta jo varhain säteili tytärasutusta Savoon. (Heikki Leskisen mukaan savolaismurteet lähtivät kehittymään läntisimmän karjalaisryhmän kielestä n. 1000-luvulla.) Pähkinäsaaren rauhan rajan on arveltu heijastelleen myös vanhaa karjalaisheimojen liikkumista Pohjois-Pohjanmaalla asti. On jopa arveltu, että Peräpohjankin suomalaismurteissa olisi karjalaista substraattia.” (Laakso)
Osakunnassa pohditaan tieteen ja taiteen keinoin heimolaisuuden, perinteisyyden, kotiseudun ja muiden juurevien asioiden merkitystä maailmassa, jossa ihminen on yhä riippumattomampi elinympäristöstään ja identiteetit yhä irrallisempia ja vaihtuvampia. Osakunta etsii tapoja, joilla karjalaisuus voisi toteutua 2000-luvun urbaanissa Suomessa. Kysymme, mitä voisi olla esimerkiksi helsinkiläinen karjalaisuus. Kierrätämme karjalaista perinnettä ja tutkimme Karjalan kulttuurista merkitystä. Pyrimme luomaan elävän ja vuorovaikut- ”Stolbovan rauhassa 1617 karjalankielinen teisen suhteen Karjalan nykyisiin ja entisiin ja uskonnoltaan ortodoksinen ”Korelan asukkaisiin. ujesti”, josta sitten tuli Käkisalmen lääni, jäi voittomaana Ruotsin valtaan. Huomattava Osakunnan ydinkäsite on ei-ulossulkeva osa Käkisalmen läänin karjalaisista pakeni etninen identiteetti eli ”avoin karjalaisuus”. 1600-luvulla ruotsalaishallinnon uskonnolToiminta on avointa kaikille maantieteelli- lista ja taloudellista sortoa Venäjälle Tveriseen tai etniseen taustaan katsomatta. Kar- in, mutta rajan lähialueille Laatokan koillisjalaisuus on tekoja ja toimintaa. Osakuntaan ja pohjoispuolelle jäi kuitenkin alkuperäistä on tervetullut jokainen, jota Karjala kiin- karjalankielistä ja uskonnoltaan ortodoksisnostaa todellisuutena, myyttinä, ta väestöä. Tämä karjalankielisenä säilynyt historiana, kulttuurina, performanssina. Os- alue tunnetaan myöhemmin nimellä Rajaakunta sanoutuu irti kaikesta vieraisiin kult- Karjala tai Salmin kihlakunta. Suomessa tuureihin kohdistuvasta vihamielisyydestä on siis kiistatta Stolbovan rauhasta asti olja vastakkainasetteluista. Emme pyri muut- lut pysyvä karjalankielinen vähemmistö.” tamaan valtioiden nykyisiä poliittisia rajoja. (Jeskanen) Tärkeää on, että karjalaisuutta ja Karjalaa puretaan ja ”1700-luvulla Vanha Suomi eli Viipurin pohditaan yhdessä ja eri vinkkeleistä, eri kuvernementti oli osa Venäjää, mutta 1812 tavoin ja eri välinein. Mukailin tässä PAX- se liitettiin Suomeen. Autonomian ajan Pieni Puukello 4/07
