Fuksipuukello 2022

siun koti on tiällä.

fuksi!

Pöytäjuhlia ja muuta toimintaa

Moi fuksi!

Paljon onnea uuden opiskelupai kan johdosta ja tervetuloa Helsinkiin! Uusi elämänvaihe uudessa kaupun gissa voi tuntua hyvinkin jännittävältä ja jopa pelottaa, jolloin kaipuu tutuil le kotiseuduille voi yllättää. Onneksi tähän on ratkaisu; sinun ei tarvitse lähteä monen tunnin matkalle kohti kotiseutua vaan voit tulla osakunnal le moikkaamaan ja viettämään aikaa meidän muiden karjalaisten ja karja laismielisten kanssa!

Osakunta kokoaa eri alojen opiske lijoita yhteen ja toimii niin sanottuna olohuoneena ja hengailupaikkana meille jäsenille. Meille voi löytää tien sä sekä pääkaupunkiseudun yliopis toista että ammattikorkeakouluista, joten poikkitieteellisyys on taattu! Olit sitten koodari, restonomi tai farma seutti, niin tule ihmeessä paikan pääl le pyörähtämään ja tutustumaan!

Tilamme sijaitsevat loistavalla pai kalla hyvien kulkuyhteyksien lähellä Kampissa, osoitteessa Leppäsuonka tu 11. Osakuntalaisuuden parhaimpia puolia ovat monipuoliset tapahtu mat, mahdollisuus tutustua muiden alojen opiskelijoihin ja rento meininki.

Ja tekeminenhän meillä ei ihan heti lopu! On erilaisia sitsejä eli akateemi sia pöytäjuhlia, jotka tulevat varmas ti jo ensimmäisenä vuonna tutuiksi, sekä erilaisia teemabileitä ja ekskur sioita lukuisia kerhoja unohtamatta. Aktiivinen osakuntatoimintaan osal listuminen helpottaa myös huippu sijainnilla sijaitsevien asuntojemme saamista sekä aktiivisesta toiminnas ta voi saada jopa stipendin. Parasta on kuitenkin päästä tutustumaan uusiin huipputyyppeihin!

Osakuntaelämään perehdytyksen saat fuksimajureilta Jonnalta ja Mil lalta. Järjestämme syksyn mittaan ta pahtumia ja tekemistä. Meidät löytää usein osakunnalta pyörimästä, joten meihin voi olla rohkeasti yhteydessä missä tahansa asiassa tai tulla muu ten vain juttelemaan mukavia. Fuksi majureina olemme fuksien tukena ja turvana! <3 Nähdään osakunnalla!

Fuksimajurit, Milla ja Jonna

ARVOKKAITA

PÖYTÄJUHLIA

JA MUUTA TOIMINTAA

Mukaan tapahtumille

Tietoa tulevista tapahtumista saat parhaiten liittymällä Karjalaisen Osakunnan sähköpos tilistalle. Voit ilmoittautua fuksimajurille tai liittyä itsenäisesti.

Ohjeet nettisivuillamme http://karja lainenosakunta.fi. Sivuilta löytyy myös lisätietoa tapahtumista, kerhoista ja muusta toiminnasta.

Vuosijuhla

Helmikuun 28. päivän tie noilla pidettävä Karjalaisen Osakunnan vuosijuhla on juhlista tärkein ja arvok kain. Juhlakansa sonnus tautuu frakkeihin ja pitkiin juhlapukuihin. Juhlan aika na nautitaan kolmen ruo kalajin illallinen, lauletaan ja pidetään hauskaa. Ilta huipentuu vanhoihin tans seihin, joiden jälkeen juhla seurue siirtyy jatkamaan il taa osakunnan tiloihin. Läpi yön kestävien jatkojen jäl keen juhlijat aloittavat uu den nousun silliaamiaisen eli silliksen merkeissä.

Praasniekat

Karjalaisen osakunnan kak kosjuhlilla Praasniekoilla vaalitaan karjalaisista pe rinteistä pyhintä: herkullista ruokaa. Tarjolla on niin pe rinteisiä kuin hieman mo dernimpejakin pitopöydän antimia. Praasniekoilta ei taatusti kukaan lähde kotiin vatsa tyhjänä!

Sarvijuhlat

Sarvijuhlat on yhdessä Savolaisen Osakunnan kanssa järjestettävä pe rinteinen juhla, jossa muistellaan osakuntien yhteisiä juuria, eli vuon na 1905 jakautunutta Sa vo-Karjalaista osakuntaa. Sarvijuhlien nimi tulee juomasarvesta, joka kier tää pöydästä toiseen juh lien aikana. Sarvi sisältää mysteeristä isännän tai kajuomaa, joka ei sarves ta koskaan illan aikana lopu.

Fuksisitsit

Fuksien ensimmäinen kosketus akateemisen sitsiperinteen maail maan. Fuksisitsit ovat erinomainen tapa tutus tua aktiivisiin vanhem piin osakuntalaisiin, sekä tietenkin muihin osa kuntafukseihin.

Itsenäisyyspäivä

Päiväjuhla, jossa uudet osakunnan jäsenet saa vat osakuntanauhansa. Fuksista tulee tällöin civis. Juhlan jälkeen siirrytään ravintolaan syömään. Illansuussa osallistutaan ylioppilai den soihtukulkueeseen, jonka jälkeen nautitaan glögit osakunnalla.

Pikkujoulut

Domus Gaudiumin osa kuntien pikkujoulut ovat joka vuosi joulun alla järjestettävä tapah tuma, jonka suunnit televat ja toteuttavat osakuntiemme fuksit!

Silloin uudet osakun talaiset pääsevät val lankahvaan ja saavat järjestää juuri omannä köisensä juhlat.

Keskiviikkokahvit

Kahvia, pullaa ja hyvää seu raa tarjolla Domus Gaudiu milla keskiviikkoisin klo 1922! Tervetuloa!

Kokoukset

Kaikille osakuntalaisille avoin osakunnan kokous pidetään kuukausittain. Se on korkeinta päätösvaltaa käyttävä elin, jossa vahvis tetaan vuotuiset budjetit ja toimintasuunnitelmat, sekä päätetään ketkä osakunta laisista edustavat Karjalais ta Osakuntaa eri kiinteis töyhtiöiden ja toimielinten hallituspaikoilla. Emännistö loihtii kokouksiin kahvia ja pientä maukasta purtavaa.

Kulttuuritapahtumat, ex cursiot ja kesäretki

Kulttuurisihteeri ja excursi omestari yhdessä muiden innokkaiden osakuntalais ten kanssa järjestävät ex cursioita ja tapahtumia pi ristämään osakuntalaisten arkea. Excut ovat vieneet osakuntalaiset mm. balet tiin, teatteriin, keilaamaan ja Fazerin tehtaalle. Maa kuntasihteeri vie osakun talaiset syksyllä vierailulle eduskuntaan ja kutsuu Poh jois-Karjalan kansanedus tajat keväisin osakunnan tiloihin keskustelemaan päivän polttavista kysymyk sistä. Maakuntasihteeri jär jestää kesäisin Osakunnan kesäretken Pohjois-Karjalan maakuntaan.

Juhlainfo

Osakuntien, kuten useimpien opiskelijajärjestöjen, tapahtumiin kuuluu pöytäjuhlia eli sitsejä, joissa syödään kolmen ruokalajin illalli nen juomien ja erityisten sitsilaulujen kera. Osakunnissa pöytäjuhla perinne on vahva ja sen laadusta on pidetty kiinni vuosisatojen ajan. Karjalaisen Osakunnan pöytäjuhliin kuuluu maittava ja itsetehty ruo ka sekä paljon puhetta, naurua ja laulua.

Miksi sitten juhlimaan? – Fuksina sinulla on mahdollisuus juhlia osakunnan tapahtumissa ilmaiseksi tai reilusti alennettuun hintaan. Saat uusia ystäviä sekä kokemusta akateemisista perinteistä turvalli sessa ja karjalaisen rennossa seurassa. Ja vaikka juhlissa ei muu kiin nostaisi, saa sitseillä itselleen ainakin mahan täyteen maukasta ruo kaa. Voimme kuitenkin lyödä vetoa, että illan aikana mahtava seura vie voiton mehukkaimmastakin karjalanpaistista.

Pukukoodina tumma puku

Useimmissa osakunnan pöytäjuhlissa pukukoo dina on tumma puku. Tumma puku tarkoittaa yk siväristä mustasta tai tummansinisestä kankaasta valmistettua kaksi- tai kolmiosaista pukua, jonka kanssa käytetään valkoista kauluspaitaa ja hillittyä sinisävyistä tai harmaata solmiota.

Pukukoodin ollessa tumma puku, vaihtoehtoi sesti voi pukeutua pikkumustaan, leninkiin tai kevyeen jakkupukuun. Virallisissa tilaisuuksissa puvun pitäisi olla tumman sävyinen, mutta osa kunnan juhlissa värin voi valita vapaasti.

Osakunnan tapahtumissa tumman puvun kans sa kannetaan aina osakuntanauhaa ja akateemisia ansiomerkkejä.

Pukukoodina juhlapuku

Vuosijuhlat on osakunnan vuotuisista tapahtumista ainut, joissa pukukoodina on juhlapuku. Lisäksi vuosi juhliin kuuluu myös pöytäosuuden jälkeen tanssittavat akateemiset juhlatanssit.

Mikäli sinulla on frakki, pidetään siihen kuuluvia val koisia käsineitä tanssiessa vanhojen tansseja, mutta ei ruokaillessa. Harvemmalta opiskelijalta kuitenkaan löy tyy frakkia, joten korvaavana asuna käy tumma puku. Tumman puvun kanssa ei pidetä hansikkaita.

Kun pukukoodina on frakki, voi pukeutua frakkiin tai pitkään juhlapukuun, joka tarkoittaa vanhojen tanssi pukua tai muuta pitkää tanssiaispukua. Tilaisuuden ar vokkaasta luonteesta johtuen pukukoodista ollaan ta vallista tarkempia. Näin ollen cocktail-asut jäävät kotiin. Mikäli puvun yläosa jättää olkapäät paljaiksi, kuuluu ne peittää pöydässä istumisen ajaksi esimerkiksi huivilla. Kelloa ei pidetä juhlapuvun kanssa. Käsilaukun on pe riaatteessa oltava niin pieni, että sen voi pitää juhlan ajan sylissä, kuten kirjekuorilaukun. Ennen tansseja on tämäkin laukku vietävä narikkaan, tai sijoitettava jon nekin turvalliseksi katsomaansa paikkaan. Käsilaukkua ei siis oteta mukaan tanssilattialle.

Stipendit

Onnenmäki- ja Artin Säätiöt ovat osakuntaa lähel lä olevia säätiöitä, jotka jakavat vuosittain 300-1500 euron väliltä olevia stipendejä. Artin Säätiön stipen dejä jaettaessa tärkein perusta on osakunta-aktiivi suus, Onnenmäki-Säätiön stipendien jaon ratkaise vat pohjoiskarjalaiset juuret ja opintomenestys.

Juristikerho

Juristikerho on oikeustiedettä opiske leville suunnattu kerho, joka järjestää kokouksia, ekskursioita, juhlia ja seni oritoimintaa. Juristikerhon toimintaan on tervetulleita kaikki osakunnasta huolimatta, kunhan karjalamielisyyttä löytyy. Juristikerho tiedottaa toimin nastaan pääasiassa omalla sähköposti listallaan. Kerholla on myös oma Face book-ryhmä ”Karjalaisen Osakunnan Juristikerho” ja Instagram-tili @ko_ju ristikerho, joista saa lisätietoa kerhon toiminnasta. Puheenjohtajana toimii Joona Korkiakoski.

Kiekkokäki

Karjalaisen Osakunnan frisbeegolfker ho Kiekkokäki on paikka frisbeegolfis ta tai sen aloittamisesta kiinnostuneil le osakuntalaisille ja heidän ystävilleen. Kiekkokäki järjestää yhteisiä kierrok sia pääkaupunkiseudun frisbeegolf radoille. Toiminnasta tiedotetaan Facebook-ryhmässä ”Kiekkokäki” ja osakunnan sähköpostilistalla. Puheen johtajana toimii Roope Vaittinen.

Saunakerho

Karjalaisen Osakunnan saunaker ho huolehtii osakuntalaisten hyväs tä saunakulttuurista ja hygieniasta sekä osaltaan edistää osakuntalaisten psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Saunakerhossa pääsee hetkeksi ren toutumaan ja vapautumaan arkisista huolista ja murheista muiden osakun talaisten seurassa. Tarkoituksena on tehdä tutuksi saunaetikettiä, nauttia yhteisestä saunomisesta ja mahdol listaa pienimuotoisia, rentoja tapah tumia osakunnan jäsenille. Kerhon puheenjohtajana toimii Tuomas Puu malainen.

Pelikerho Spielka

Karjalaisen osakunnan kaikille avoin pelikerho, joka järjestää peli-iltoja, jois sa pelaillaan erilaisia lauta- ja korttipe lejä hyvässä osakuntalaisessa henges sä. Tapahtumiin osallistuminen ei vaadi aiempaa kokemusta pelien pelaami sesta, ja sääntöjä käydään yhdessä läpi tarvittaessa. Peli-iltojen lisäksi kerho järjestää excuja ja yhteisosakuntalaista pelailua, ja näin koronan aikaan myös pelejä verkon välityksellä. Puheenjoh tajana toimii Samuli Rantala.

Purjehduskerho

Purjehduskerhon tavoite on tarjota purjehtimiseen (väljästi) liittyviä aktivi teetteja kaikille osakuntalaisille. Tarkoi tus on pitää hauskaa ja oppia samalla hyödyllisiä taitoja, joita voi tarvita niin merellä kuin maan kamarallakin. Toi mintaan kuuluu muun muassa sol mujen ja mastoon kiipeämisen kuiva harjoittelua sekä rommien ja viskien maistelua. Puheenjohtajana toimii Olli Pitkänen.

Maanpuolustuskerho

MPK on kerho, joka järjestää aktiviteet teja aina ulkoilusta ja museovierailuista erilaisiin turvallisuuteen liittyviin kurs seihin. MPK järjestää myös kerholle jo perinteeksi muodostuneita pippaloita. Puheenjohtajana toimii Juho Eskeli nen.

Sulkapallokerho

Sulkapallokerho järjestää matalan kyn nyksen sulkapallopelejä osakunnan jä senille. Kerho järjestää mukavia liikun tahetkiä sulkapallon muodossa, mutta kovimmille pallottelijoille saadaan jär jestettyä myös koviakin pelejä. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita kerhoon taitotasosta ja kokemuksesta riippu matta. Kerhon puheenjohtaja toimii Lauri Mauranen.

Lisäksi:

Karjalaisen Osakunnan jäsenlehti Pie ni Puukello toivottaa kaikki osakunnan jäsenet tervetulleeksi kirjoittamaan lehteen! Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja juttujen aihe on vapaa. Toimituskunnassa päätoimittajana toimii Sonja Behm.

ASUNNOT

Osakunnalla on tarjota kaiken muun hauskan lisäksi myös opiske lija-asuntoja opiskelijaystävällisel lä budjetilla ja loistavalla sijainnil la. Kaikkiaan Karjalainen Osakunta omistaa noin 70 asuntoa, joihin lu keutuu niin yksiöitä, kaksioita kuin kolmioitakin. Vallilassa ja Patolassa sijaitsevat asunnot on tarkoitettu Karjalaisen Osakunnan jäsenille ja maakunnasta Helsinkiin muuttavil le fukseille. Vallilan ja Patolan lisäk si pelkästään fukseille suunnattuja asuntoja löytyy myös Kampista Do mus Academicalta.

Fuksivuoden jälkeen asuntoja voi hakea helmi-maaliskuussa järjestet tävässä asuntohaussa, jossa pisteet asunnon saamiseksi määrittyvät osakunta-aktiivisuuden, opintome nestyksen, sekä sosiaalisen aseman mukaan. Vuokra ei näissä asunnois sa päätä huimaa, joten osakuntaak tiivisuus kannattaa! Mikäli huomaat kuitenkin tarvitsevasi asuntoa ha kuaikojen ulkopuolella, voi meille ilmoittautua myös jonotuslistalle. Lisätietoja asunnoista ja niiden hake misesta saa asuntosihteeriltämme.

Vallila

Vallila - Tunnelmallisessa Vallilassa Osa kunnan asunnot sijaitsevat osoitteessa Rautalammintie 3 C, Rautalammintie 3 D sekä Mäkelänrinne 5 A. Matkaa Helsingin ydinkeskustaan on vain noin 4 kilomet riä. Kulkuyhteydet julkisella liikenteellä ja vaikkapa Alepa-pyörillä ovat erinomaiset niin kampuksille kuin muuallekin Helsin kiin. Lähistöltä löytyvät myös hyvät ulkoi lu- ja lenkkeilymaastot kauniita puistoja unohtamatta.

Rautalammintie 3C:n ja Mäkelänrinteen asunnoissa vuokraan sisältyvät vesi, säh

kö, kiinteä nettiyhteys, pesutupa, sauna, kerhohuone, kuntosali, grillikatos, sekä tilava parkkipaikka. Mäkelänrinne 5 A:n asuntojen koot ovat 20 m2, 28 m2 ja 32,5 m2. Rautalammintie 3 C:n asuntojen koot 17,5 m2 , 20 m2, 32,5 m2.

Rautalammintie 3 D:n eli Huipun asunto jen vuokraan sisältyy vesi, kiinteä nettiyh teys, pesutupa sekä kerhohuone. Rauta lammintie 3 D:n asuntojen koot ovat 28,5 m2 tai 29 m2. Vuokra vaihtelee asunnos ta riippuen 16,00 - 18,50€/ m2.

Meiltä löytyy asuntoja myös hieman kes kustaaluetta rauhallisemmaltakin alueel ta Patolasta. Tämäkin hyvien kulkuyhte yksien varrelta löytyvä viihtyisä asuinalue, jonka lähettyviltä löytyvät myös erityisen hyvät ulkoilumaastot muun muassa Hel singin Keskuspuistossa. Patolasta löyty vät osakunnan tilavimmat asunnot, jotka sopivat erityisen hyvin vaikkapa asutta viksi kämppiksen tai puolison kanssa.

Osoitteessa Maapadontie 5 asuntojen koot ovat 42,5 m2 ja 60 m2. Näissä asun noissa vuokra on vain 9,25€/ m2. Asunto jen vuokraan sisältyy vesi ja sähkö, kiinteä nettiyhteys, kuntosali, grillikatos, kerho-ja askarteluhuoneet, pesutuvat ja sauna.

Maapadontie 7 löytyvät asunnot ovat kooltaan 24 m2, 26 m2, 38 m2 ja 48 m2. Vuokrahinta vaihtelee näissä asunnoissa 13,90-16,08€/m2 välillä ja siihen sisältyy vesimaksu sekä nettiyhteys.

PatolaPatola

keskeisimmät virat Karjalaisen Osakunnan

Inspehtori

Yliopiston professori, joka valvoo ja edistää osa kunnan toimintaa ja ylläpitää suhteita yliopiston suuntaan. Inspehtoriksi valitaan yleensä osakun nan kanta-alueelta kotoisin oleva, tai muuten maa kuntaa tunteva henkilö. Karjalaisen Osakunnan inspehtorina on vuodesta 2013 toiminut teoreetti sen alkeishiukkasfysiikan professori Kari Rummu

Kuraattori

Osakunnan puheenjohtaja. Kuraattori valvoo osa kunnan sääntöjen ja noudattamista sekä pitää yllä osakunnan suhteita kotimaakuntaan ja ulkopuoli siin yhteisöihin ja henkilöihin. Kuraattorin virka-ai ka on kaksi vuotta ja virkaan valitaan osakunnan toimintaan hyvin perehtynyt jo akateemisen lop pututkinnon suorittanut entinen osakuntalainen. Erityisistä syistä virkaan voidaan valita myös varsi nainen jäsen. Karjalaisen Osakunnan kuraattorina toimii Miina Piipponen.

Varakuraattori

Avustaa kuraattoria tämän tehtävien hoitamises sa. Toimii myös asuntotoimikunnan ja osakunta neuvoston puheenjohtajana. Karjalaisen Osakun nan varakuraattorina toimii Juska Soljento.

Taloudenhoitaja

Kuten nimestä voi päätellä, osakunnan taloudenhoitaja vastaa osakunnan talous asioista. Karjalaisen Osakunnan talouden hoitajana toimii Jasmin Kontkanen.

Sihteeri

Sihteerin tehtäviin kuuluu pöytäkirjan ylläpitäminen osakunnan kokouksissa ja muiden juoksevien paperiasioiden hoita minen. Karjalaisen Osakunnan sihteerinä toimii Sanni Sorajoki.

Toiminnanohjaaja

Vastaa osakunnan tapahtumien yleises tä suunnittelusta, laatii toimintasuunnitel mat ja avustaa virkailijoita tapahtumien järjestämisessä. Toiminnanohjaaja tekee paljon yhteistyötä myös muiden Domus Gaudiumin osakuntien toiminnanohjaa jien kanssa. Karjalaisen Osakunnan toimin nanohjaajana toimii Antti Vaaranta.

Fuksimajuri

Tutustuttaa uudet osakuntalaiset, eli fuk sit, osakuntatoimintaan ja järjestää heille osakuntatapahtumia kuten fuksisitsit, fuk

sipiknik ja fuksiaiset. Apuna fuksimajurilla on koulutus- ja rekrytointitoimikunta. Fuk simajuri on oivallinen henkilö vastaamaan osakuntaa koskeviin kysymyksiin. Karja laisen Osakunnan fuksimajurina toimivat Milla Puuronen ja Jonna Rönn.

Isäntä

Vastaa osakunnan pöytäjuhlien juoma tarjoiluista ja yleisistä käytännön järjeste lyistä. Isännän apuna toimii joukko ahkeria apuisäntiä. Virka ei nimestään huolimatta ole sukupuolisidonnainen, vaan kuka ta hansa voi virkaa hakea. Karjalaisen Osa kunnan isäntinä toimivat Kata Ponkilainen ja Lauri Mauranen.

Emäntä

Jos isäntä vastaa juomapuolesta, niin emännän tehtävänä on valmistaa pöytä juhliin ja muihin tapahtumiin herkulliset ruoat. Emännän apuna toimii joukko ah keria apuemäntiä. Tämäkään virka ei ole sukupuolisidonnainen, vaan kuka tahansa voi tähän virkaan hakea. Karjalaisen Osa kunnan emäntänä toimii Olli Pitkänen.

Lista kaikista haettavista viroista:

• Arkiston- ja kirjastonhoitaja

• Asuntosihteeri

• Apuemäntä

• Apuisäntä

• Emäntä

• Eksursiomestari

• Fuksimajurit

• Historioitsija

• Inspehtori

• Isäntä

• Kappalainen

• Kulttuurisihteeri

• Kuraattori

• Kv-sihteeri

• Laulunjohtaja

• Liikunnanohjaaja

• Maakuntasihteeri

• Pienen Puukellon päätoi mittaja

• Pienen Puukellon toimi tussihteeri

• Sihteeri

• Taloudenhoitaja

• Tiedotussihteeri

• Toiminnanohjaaja

• Valokuvaaja

• Varakuraattori

• Vuosijuhlamestari

Toimi- ja valiokunnat:

• Talousvaliokunta

• Asuntotoimikunta

• Koulutustoimikunta

• KV-toimikunta

• Pienen Puukellon toimituskunta

• Vuosijuhlatoimikunta

• Osakuntaneuvosto

Osakuntatoiminnan keskeisesti mahdollistava tekijä ovat osakun tatilat. Karjalaisten toisen kodin voit löytää osoitteesta Leppä suonkatu 11, Domus Gaudeamuk sen kellarista osakuntatilosta, tut tavallisemmin DGO:lta. Samoissa tiloissa aikaansa viettävät myös Wiipurilaisen ja Kymenlaakson Osakunnan jäsenet, Wiipurilai sen Osakunnan laulajat, sekä Hyvät Martat Ry. Sisään pääsee soittamalla ovikelloa Alexander Osakunnat. Osakuntatiloissa jär jestetään erilaisia tapahtumia ja illanviettoja. Syyskuun aikana järjestämme fuksipäivystyksiä joka tiistai ja keskiviikko klo 18.0020.00.

Karjalaisen Osakunnanhistoriaa

Osakuntalaitoksen juuret ulottuvat Turun akatemian alkuaikoihin 1600-lu vulle. Alun perin osakunnat perustet tiin, jotta juopottelevat ylioppilaat saa taisiin jollakin tavalla kontrolliin. Virkaa tekevät yliopiston professorit määrättiin valvomaan osakuntalaisia inspehtorin virkanimikkeen alla. Karjalaisen Osa kunnan tausta on vuonna 1653 alkunsa saaneessa Natio Wiburgensiksessa, eli Wiipurilaisessa Osakunnassa, joka jaet tiin yliopiston konsistorin vaatimukses ta jäsenmäärältään liian suurena 1833. Toinen puoli sai luvan jatkaa aiemmalla nimellä, toinen Savo-Karjalaisena Osa kuntana. Nykyinen Karjalainen Osakun ta syntyi vuorostaan Savo-Karjalaisen ja kautuessa vuonna 1905.

Heti jakamisen jälkeen alkoi Karjalai sen Osakunnan mielessä välkkyä omien tilojen hankinta. Vanhalla ylioppilastalol la olleet tilat olivat käyneet kaikille osa kunnille liian ahtaiksi. Vuonna 1907 Kar jalainen Osakunta rakennutti Liisankatu

17:ään oman osakuntatalon. Talohanke oli kunnianhimoinen, mutta ajautui no peasti ongelmiin ensimmäisen maa ilmansodan myllerryksessä. Konkurssi koitti vuonna 1915 ja Karjalainen Osa kunta siirtyi Osakuntatalolle, eli Uudelle ylioppilastalolle.

Karjalainen Osakunta oli alkuaikoi naan tiiviisti mukana aikansa yliopis to-opiskelijoita innoittaneissa ilmiöissä. Esimerkiksi jääkäriliikkeellä oli tuolloin vahva jalansija osakunnassa ja taiteiden osalta karelianismi oli suosiossa. Koti seututyö oli suuressa arvossa ja osa kunta avusti useita maakun- tansa lukutupia, kirjastoja ja kansakouluja. Vuosisadan alkupuolisko oli kotiseutu tutkimuksen kulta-aikaa osakunnassa.

Sotavuosina osakunnan naiset lähet tivät paketteja rintamalle, missä monet tutut osakuntatoverit taistelivat. Sota oli raskas koettelemus. Moni Karjalaisen Osakunnan aktiivi kaatui. Välittömästi sodan jälkeen osakunta osallistui karja

laisevakkojen avustamiseen, joihin moni osakuntalainen itsekin lukeutui. Laaja alue osakunnan perinteisestä värväyseli kanta-alueesta jäi rajan taakse.

Sotien päätyttyä osakuntaan alkoi virrata valtavasti uusia jäseniä. Aiempi ”yleiskarjalaisuus” jäi taka-alalle ja poh joiskarjalainen maakuntaidentiteetti korostui. Vuosikymmenten mittaan Kar jalaisen Osakunnan jäsenmäärä kasvoi ja naisten osuus kohosi huomattavasti. Huipussaan osakunnan jäsenmäärä oli 1088 vuonna 1969, joskin vain murto-osa jäsenistä oli aktiivisia osakunnassa. Opis kelijamäärän kasvuun osakunta reagoi rakennuttamalla opiskelija-asuntoja Vallilaan ja Patolaan. Lisäksi osakunta laiset olivat mukana Joensuun korkea koulun (nykyisin Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus) perustamiseen joh taneessa hankkeessa.

Euroopan opiskelijat nousivat barrika deille vuonna 1968. Vanha vallattiin ja yli oppilaskunnan hallitus vaihtui. Samassa rytäkässä Uuden ylioppilastalon vuokria nostettiin vanhoillisiksi mustanmaala tuilta vuokralaisilta mielivaltaiset 400 prosenttia. Tämän myötä Karjalaisen Osakunnan oli pakko etsiä huoneistoa muualta. Yhdessä Wiipurilaisen Osa kunnan ja Kymenlaakson Osakunnan kanssa karjalaiset vuokrasivat vuonna

1970 Liisankadulta huoneiston samas ta talosta, jonka Karjalainen Osakunta oli rakennuttanut vuosisadan alussa. 1970-luvulla vasemmistoradikalismin voimakas asema ylioppilaskunnassa ja sen edustajien kielteinen asenne osa kuntia kohtaan johti osakuntatoiminnan hiipumiseen. Toisaalta myös vanhoilli seksi leimatun Karjalaisen Osakunnan sisällä toimi oma vasemmistoseura. KO VA:n toiminta kuitenkin hiipui muuta man vuoden jälkeen, kuten vasemmis toradikalismi laajemminkin. 1980-luvulla osakuntatoiminta elpyi. Edeltävän vuo sikymmenen poliittisuus joutui epäsuo sioon ja vanhat perinteet pääsivät uu delleen arvoonsa. Osakuntatoiminnasta muodostui 80-luvulta alkaen aiempaa rennompaa. Samalla maakuntatoiminta ja yhteiskunnalliset vaikutuspyrkimykset jäivät taka-alalle. Osakunta keskittyi vuo sisatoja vanhaan rooliinsa opiskelijoiden omana yhteisönä. Vuonna 2009 Karja lainen Osakunta muutti jo tuttujen ky mäläisten ja wiipurilaisten osakuntanaa puriensa kanssa uusiin tiloi- hin Domus Gaudiumille Leppäsuonkadulle. Siellä osakunta on jatkunut 80-luvun viitoitta malla tiellä, uusille toiminnan muodoille avoinna ja vuosisataisia perinteitä arvos taen. Seuraava sivu Karjalaisen Osakun nan historiassa odottaa kirjoittajiaan, uu sia ylioppilaita.

-FUKSIN ABC-

Aktiivi

Osakuntalainen jolle toiminnasta on tulossa elämäntapa. Usein sama asia kuin virkailija.

Civis

Fuksia opintovuosiltaan vanhempi osakuntalainen.

DGO

Domus Gaudiumin Osakunnat. Lep päsuonkatu 11:n alakerrassa sijaitsevat osakuntatilat ymmärretään yleisesti DGO:ksi.

Fuksimajuri

Fuksin tuki ja turva osakunnalla. Omis tautunut ohjaamaan ja auttamaan juuri fukseja näiden alkutaipaleella.

Fuksisitsit

Erityisesti fukseille suunnatut sitsit, joissa opetellaan sitsikulttuurin perus teet.

Inspehtori

Osakunnan korkein auktoriteetti ja Helsingin yliopiston edustaja osakun nassa. Inspehtorina toimii osakuntaan tai maakuntaan yhteyksiä omaava professori.

Emäntä

Osakunnan väkevä ja kantava nais- tai miesvoima, huolehtii etenkin juhlissa tarjottavista eväistä.

Fuksi

Ensimmäisen vuoden opiskelija. Elä mänsä alussa ja oppii nopeasti. Saa osakuntavärit itsenäisyyspäivänä.

Isäntä

Osakunnan (wo)man in da Haus. Huolehtii osakunnan siisteydestä, viihtyvyydestä, juhlien tarjoiluista sekä vieraista.

Kappalainen

Kappalainen vastaa osakunnan hen kisestä hyvinvoinnista ja osakunnan perinteiden ylläpidosta. Loppusyksystä kuullaan Praasniekoilla kappalaisen

puhe, joka tuo ripauksen hengellisyyt tä juhlatunnelmaan.

Kuraattori

Osakunnan toiseksi korkein virka. Osakuntatoiminnan organisaattori ja johtaja. Kuraattorina toimii joko valmistunut tai valmistuvassa oleva osakunta-aktiivi.

moniin muihinkin yhteyksiin – maakuntaväreiksi saakka.

Patola

Opiskelijoiden keskuudessa tunnettu kaupunginosa Helsingissä. Osakun nan asunnoista noin puolet sijaitsee Patolassa.

Seniori

Yliopistolta tai muusta korkeakoulusta valmistunut osakuntalainen. Ei enää virallisesti osakunnan kirjoilla, vaikka osakuntalaisuus onkin ikuista.

Sitsit

Nakki

Virkanakki tai pari vuodessa pitää tylsyyden, asunnottomuuden ja putki aivoisuuden loitolla. Rentoa tekemistä opiskelujen oheen.

OKN

Osakuntaneuvosto, eli osakunnan hal litus. Valitaan osakuntalaisten keskuu desta vuodeksi kerrallaan. Valmistelee kokoukset ja hoitaa erinäisiä juoksevia asioita.

Akateemiset pöytäjuhlat. Enemmän tai vähemmän muodollista kaavaa noudattavat juhlat lauluineen, ruokai luineen ja puheineen. Voidaan höystää mitä erilaisimmilla teemoilla.

Osakunta

Opiskelijoista koostuva yhteisö. Jär jestö, josta säädetään yliopistolaissa. Alkuperäinen opiskelijaryhmittymä. Opiskelun tuki, vapaa-ajan viettotapa tai jopa elämäntapa.

Osakuntavärit

Jokaisella osakunnalla on omat värin sä, joita kannetaan osakuntanauhana erilaisissa tilaisuuksissa. KO:n värit ovat punainen ja musta. Vuosien mittaan kyseisten värien käyttö on levinnyt

Vallila

Legendaarinen kaupunginosa Hel singissä, tuttu etenkin opiskelijoiden keskuudessa. Osakunnan asuntojen toinen sijaintipaikka.

Virkailija

Virkanakin sydämeensä ottanut osa kuntalainen. Vastuun määrä ja toimi alan laajuus vaihtelevat suuresti viras ta riippuen.

Syksyn tapahtumat

03.09. FUKSIPUISTO 05.09. AVAJAISKARNEVAALIT 06.09. KOKOUS 07.09. UUSIEN ILTA VOL 1 13.09. UUSIEN ILTA VOL 2 22.09. DGO:N FUKSIAISET 29.09. FUKSISEIKKAILU 30.09. KO:N FUKSISITSIT 04.10. KOKOUS 06.10. VALLILA-ILTA 22.10. VUOSIJUHLAT 01.11. KOKOUS 05.11. SARVIJUHLAT

Tuu puistoon hengaamaan ja leikkimään meidän kar jalaisten ja muiden osakuntien kanssa

HYYn lukuvuoden aloitustempaus

Kokoustellaan ja hengataan

Ota varaslähtö ja tule DGO:lle tapaamaan osakuntalaisia ja muita fukseja kahvikupposen äärellä

Koska kerta kiellon päälle

Tutustu muiden DGO:n osakuntien jäseniin ja niiden toi mintaan rastien äärellä

Kerää tiimi ja kierrä HYYn järkkäämä seikkailu

Opi sitsauksen salat

Kokoustellaan ja hengataan

Sauna on lämmin, kenties grillissäkin tirisee jotain.

Vuoden kohokohta!

Kokoustellaan ja hengataan

Sitsipöydän ääressä selvitetään sarven salaisuus

Huom!

Tapahtumat voivat siirtyä tai peruuntua. Tiedotamme muutoksista sosiaalisessa mediassa ja nettisivuillamme. Erityisesti sähköpostilistalta saa ajankohtaiset tiedotteet, joten liittyminen kannattaa (liittymisohjeet; kts. muu toiminta).

08.11. VIRKAILIJASAUNA 11.11. FUKSIBILEET 15.11. VAALIKOKOUS 19.11. PRAASNIEKAT 25.11. HERRIKSET 06.12. ITSENÄISYYSPÄIVÄ 10.12. PIKKUJOULUT 13.12. KOKOUS

Mikäs nakki siulle keksittäis?

Koska bileitä ei voi olla tarpeeksi

Jänskäkokous!

Pöytä on katettu paistilla ja piirakoilla

Teemasitsit, ota selvää!

Päiväjuhlassa siusta tullee civis! Kulkueessa pääset moikkaamaan presidenttiä.

Nyt pääset ite järkkäämään ja suunnittelemaan billeitä

Kokoustellaan ja hengataan vielä ennen joulua