NUORI MIELI URHEILUSSA – Valmentajan rooli mielen hyvinvoinnin edistäjänä
Tänä päivänä urheiluvalmennuksessa puhutaan kokonaisvaltaisesta valmennuksen periaatteesta. Tällä tarkoitetaan sitä, että eri valmennuksen osa-alueet (tekninen, taktinen, teknistaktinen, fyysinen, sosiaalinen, henkinen) ovat aina yhdessä osa valmennustapahtumaa eikä niitä tulisi erottaa toisistaan vaan ajatella kokonaisuutena. Tällaista ajattelutapaa edustaa mm. portugalilaisen Vitor Fraden luoma harjoitusten ohjelmointimetodologia tactical periodization (Bordonau & Villanueva, 2018). Tässä kirjoituksessa lähestyn hieman enemmän henkistä valmennusta lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun sekä mielen hyvinvoinnin näkökulmasta.
Koronan jälkeen lapsia ja nuoria on jäänyt pois urheiluseuratoiminnasta. Syitä on varmasti monia. Korona on tietenkin syy numero yksi, mutta olisiko tässä kohtaa myös koronan jälkiaallossa mahdollisuus pohtia tätä kysymystä myös erilaisesta näkökulmasta: onko urheiluseuroissa toiminta sellaista, että lapset ja nuoret haluavat palata sinne? Tiedän, että pahimman korona-ajan jälkeen tämä kysymys on äärimmäisen hankala ja jopa epäreilukin, mutta haluaisin kuitenkin kannustaa urhei-
Verkkovalmentaja 1/2022
luseuroja miettimään ja pohtimaan ennen kaikkea seuraavia kysymyksiä, puhutaan koronasta tai ei: • Onko toiminta seurassamme henkisesti turvallista? • Saavatko lapset ja nuoret kokea onnistumisen tunteita seuramme toiminnassa? • Kokevatko lapset ja nuoret yhteenkuuluvuutta seurassamme? • Miten valmentajat seurassamme osoittavat arvostusta lapsille ja nuorille?
• Onko toiminta seurassamme lapsi- ja nuorilähtöistä? Tarkoituksenani ei ole syyttää yhtäkään urheiluseuraa mistään. Seurat tekevät mielestäni fantastista työtä ja kunnioitan suuresti jokaista urheiluseuraa lasten liikuttamisessa, kilpaurheilun mahdollistajana sekä hyvinvoinnin ja kansanterveyden ylläpitäjinä. Arvostan myös kaikkia valmentajia, koska he käyttävät aikaansa lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tarkoitukseni on pohtia ja 15
