Verkkovalmentaja 012025 by Suomen Jalkapallovalmentajat

Verkkovalmentaja 1/2025

Futsalvalmentajat osaksi

Jalkapallovalmentajien perhettä

Sisältö

Futsalvalmentajien koulutus... 4

Haastattelussa Marko Saloranta... 6

Haastattelussa Antti Kekkonen... 8

Malliharjoituksia... 10

Tavoitteiden asettaminen - tärkeä osa valmennusta... 15

JOUVA-hanke - mitä ja miksi... 18

Julkaisija: Suomen Jalkapallovalmentajat ry

Taitto: Sirpa Vakkila

Kannen kuva: Jussi-Pekka Penttinen

Päätoimittajan palsta

Suomen Jalkapallovalmentajille tulossa aktiivinen vuosi

Jalkapallovalmentajien yhdistyksen tehtävänä on ollut yli 47-vuoden ajan valmentajien valmennustaidon, toimintaedellytyksien ja valmentajien yhteistyön ja yhteishengen edistäminen. Lisäksi on rakennettu yhteistyötä jalkapallon ja muun urheilun saralla toimivien kanssa. Tätä alkuperäistä tarkoitusta viedään edelleen eteenpäin, mutta ajassa eläen. Tänä vuonna ja tulevaisuudessa panostetaan painokkaammin futsal valmentajien yhteisön huomioimiseen osana yhdistystä yhdessä futsalaktiivien kanssa.

Vuodesta on tulossa aktiivinen ja jo nyt on suunniteltu seuraavia koulutustapahtumia, joista sitten tarkemmin yhdistyksen kotisivuilla vuoden edetessä.

• Futsal valmentajien koulutukset Vantaalla 12.2. Suomi – Brasilia naisten pelin yhteydessä ja 10.4. miesten Suomi – Malta pelin yhteydessä.

• Nuorten valmentajien koulutuspäivä su 4.5. nuorten U16 poikien Development -turnauksen

yhteydessä Eerikkilässä.

• Tyttö- ja naisjalkapallon teemalla koulutuspäivä kesäkuussa 3.6.2025 Helmareiden Serbia pelin yhteydessä.

• Valmentajapäivät marraskuussa 14.-15.11.25 Huuhkajien Malta pelin yhteydessä.

Lisäksi on tulossa vuoden aikana 3-4 ”tunnin webinaari” konseptin mukaista tilaisuutta. Viime vuonna oli webinaari valmentajien hyvistä (ja ei hyvistä) sopimuksista yhdistyksen lakiasiain neuvonantajan Hannu Kalkaksen johdolla. Toiveita teemoista on tarve saada!

Työn alla on myös kansainvälinen koulutusmatka, josta lisää tietoa kevään aikana.

Verkkolehtiä tulee vuoden aikana 4. Ensimmäinen helmikuussa. Ideoita ja toiveita voi esittää myös niihin. Jäsenistö voi myös tuottaa juttuja itse.

Yhdistyksen jäsenmaksua on laskettu 45€:n tasoon ja uusille on 20€:n maksu ensimmäiselle vuo-

delle. Näin madallamme kynnystä liittyä mukaan ja saada jäsenedut itselleen.

Yhdistys toimii pääosin vapaaehtoispohjalta. Hallituksessa on tänä vuonna suomalaisen naisjalkapallon legenda Anne Mäkinen, FIFA:n töihin nuorten maajoukkuevalmennuksesta siirtynyt Kai Nyyssönen, futsalin ja valmennusosaamisen kehityksen huippuosaaja Kerkko Huhtanen, jalkapallon fysiikkavalmennuksen kokenut ammattilainen Petteri Jaatinen ja tyttö- ja naisjalkapallon ja nuorten valmennuksen osaaja Niklas Pippingsköld. Kokenut pelaaja ja valmentaja Jani Uotinen toimii yhdistyksen varapuheenjohtajana ja allekirjoittanut puheenjohtajana. Osa-aikaisena sihteerinä toimii Sirpa Vakkila.

Tervetuloa mukaan aktiiviseen vuoteen, josta on tulossa erittäin mielenkiintoinen kesä U21-EM kisojen ja Helmareiden EM-kisojen myötä.

Teksti: Marko Viitanen

Suomessa valmentavat futsalvalmentajat ovat päättäneet lähteä yrittämään yhdistysmuotoista järjestäytymistä Suomen Jalkapallovalmentajat ry:n (SJV) alaisuuteen. Järjestäytymisen päätavoitteina on vahvistaa futsalvalmentajayhteisön yhteistoimintaa niin sisäisesti kuin jalkapallovalmentajayhteisön kanssa, tiedon välitystä sekä epämuodollisen oppimisen mahdollisuuksia. Näiden tavoitteiden tukemiseksi SJV:n verkkolehdessäkin pyritään tämän vuoden aikana julkaisemaan säännöllisesti futsalia käsitteleviä artikkeleita.

ALUEELLISET FUTSALKOULUTUSVASTAAVAT JA MUODOLLISET KOULUTUKSET LUOVAT PERUSTAA ALUEELLISEN FUTSALVALMENNUSOSAAMISEN KEHITTÄMISELLE

Palloliiton piiriorganisaatiot yhdistäneen Seurojen Palloliitto -organisaatiouudistuksen vanavedessä Suomen Palloliiton palveluksessa aloitti huhtikuussa 2021 viisi määrä- ja osa-aikaista alueellista futsalkoulutusvastaavaa. Tämä henkilöresursointi ei ollut massiivinen, mutta kuitenkin elintärkeä alueellisen futsalvalmennusosaamisen ja laajemmin koko lajitoiminnan kehittämisessä uuden organisaatiorakenteen aikakaudella. Tätä nykyä, alueellisten futsalkoulutusvastaavien kolmannella sopimuskaudella, heidän päätehtävikseen ovat muotoutuneet:

• alueellisen futsalvalmentajien lisenssikoulutuksen organisointi ja johtaminen, sekä tarvittaessa koulutusten kouluttajana toimiminen

• muun alueellisen futsalvalmentajakoulutuksen organisointi ja tukeminen, esimerkiksi kaikille jalkapalloperheen valmentajille tarkoitettujen Futisvalmentajan startti (FVS) ja Ikävaihekoulutusten (IKV) koulutus ja kouluttajakoulutus, täydennyskoulutukset, seurakurssit ja tietoiskut

• alueellisten futsalkouluttajien (seurakouluttajien) verkoston johtaminen ja ylläpitäminen yhteistyössä Palloliiton koulutustoiminnon muiden asiantuntijoiden kanssa

• osaamisalueiden perusteella määritetyt futsalvalmentajakoulutuksen kehitystehtävät

Viimeisen 10 vuoden aikana rakennetut, futsaliin erikoistumisesta kiinnostuneiden valmentajien lisenssikoulutukset ovat myös vakiinnuttaneet asemansa Palloliiton lisenssikoulutusten kokonaisuudessa (ks. Kuvio 1). Valmentaja- ja kouluttajakunnan suuntaan kirkas-

tettavaa on kuitenkin ollut näihin muodollisiin koulutuksiin liittyvissä ydinviesteissä.

Futisvalmentajan startti (FVS) ja ikävaihekoulutus (IKV) muodostavat yhteisen koulutusperustan kaikille jalkapalloperheen valmentajille, ja ovat täten osa futsa-

liinkin erikoistuvien valmentajien koulutuspolkua. Futsal C (30 h) puolestaan on futsaliin erikoistumisesta ja lajin hyödyntämisestä jalkapallon pelaajakehityksessä kiinnostuneille valmentajille suunnattu koulutus, jolla luodaan perustaa erityisesti nuorten pelaajien valmentamiseen. Koulutus syventää kurssilaisten valmiuksia futsalharjoitusten suunnitteluun sekä luo tiedollista ja käsitteellistä perustaa UEFA Futsal B –koulutukseen.

UEFA Futsal B (125 h) on nuoruusvaiheen loppupuolen ja erikoistumisvaiheen pelaajien valmentajille suunnattu koulutus, jolla luodaan perustaa erityisesti huippufutsalpelaajien kehittämiseen sekä edustusjoukkueiden harjoittelun suunnitteluun ja johtamiseen. Vuodesta 2015 järjestetyn koulutuksen erityispiirre on ollut koulutuskielenä toiminut englanti, jonka turvin koulutukseen on myös vuosien saatossa osallistunut yhteensä 28 eri puolilta maailmaa Suomeen kouluttautumaan saapunutta futsalvalmentajaa. Lähitulevaisuutta maassamme lienee myös UEFA Futsal A, joka tosin vielä odottaa UEFA:n virallista päätöstä kyseisten koulutusten käynnistämisestä Euroopassa.

Lähtökohtaisesti koulutuspolulla eteneminen myös edellyttää edeltävien koulutustasojen loppuunsaattamista ennen seuraavalle askelmalle hakemista. Ylempien koulutusten oppien ymmärretään

Kuvio 1. Palloliiton valmennustoiminnan lisenssikoulutusten nykyrakenne (Lähde: Palloliitto 2025)

konstruoituvan alemmissa koulutuksissa opitun ja arjen valmennustyössä jalostetun osaamisen varaan.

Muodollisten lisenssikoulutusten rinnalle on rakentunut muitakin jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia Koulutusta koskevat kansainväliset muutostrendit ovat kuitenkin koskettaneet myös valmentajakoulutusta. Perinteisten koulutuksen järjestäjien, kuten koulujen, yliopistojen ja lajiliittojen, rinnalle yhteiskuntaan on ilmaantunut enenevästi muitakin koulutuspalvelujen tarjoajia. Koulutuspalvelutarjonnan laajentuminen, opetuksen teknologisoituminen ja oppimisen digitalisoituminen ovat ajaneet Palloliittoakin monimuotoistamaan opetusmenetelmiään, -välineitään ja oppimisympäristöjään. Aikuiskoulutuksessa edelleen arvossa pidettyä dialogipohjaista lähiopetusta on täydennetty verkkoopetuksella ja itseopiskelumahdollisuuksia luomalla. Muodollisten lisenssikoulutusten ytimen ympärille on muodostettu epämuodollisempien, mutta valmentajien jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia tarjoavien koulutusten tarjotinta.

Futsalvalmennusosaamisen kehittämisen näkökulmasta yhdeksi alueellisten futsalkoulutusvastaavien tarjoamaksi keskeiseksi palveluksi tällä alueella ovat viimeisen kahden vuoden aikana kasvaneet futsaltoimintansa käynnistämistukea tai virkistämistä kaipaaville seuroille suunnatut Futsalintrot (3-4 h). Futsalintrokoulutusten päätarkoituksena on ollut tarjota seuravalmentajille ja muille -toimijoille muodollisia lisenssikoulutuksia matalamman kynnyksen vaihtoehto futsalvalmennus- ja lajiosaamisensa kehittämiseen, mutta myös avartaa

osallistujien ymmärrystä jatkokoulutusmahdollisuuksistaan lajin parissa. Futsalintrot ovat luonteeltaan seurakursseja, joita kyetään aikatauluttamaan joustavasti seurojen ja alueellisten futsalkoulutusvastaavien kesken sopien.

Epämuodollista matalan kynnyksen koulutustarjontaa edustavat myös miesten futsalmaajoukkueen päävalmentaja Sergio Gargellin (ITA) Futsal 2 Football -projektiin kytkeytyvät päivän mittaiset seurakoulutukset, jollaisia on syksystä 2022 lähtien järjestetty noin 15 suomalaisessa jalkapallo- ja futsalseurassa: esimerkiksi HauPassa, FC Hongassa, HyPS:ssä, Ilveksessä, FC Inter Turussa, JyPK-JJK:ssa, KäPassa, KuPS:ssa, OLS:ssa, RaiFu:ssa, RoPS:ssa, SJK:ssa ja VPS:ssa. Futsal 2 Football -projektin tavoitteina on muun muassa kasvattaa seurojen yleistä futsaltietoutta, vahvistaa ymmärrystä futsalin hyödyistä jalkapallon harjoittelu- ja kilpailumenetelmänä sekä tarjota työkaluja jalkapallo- ja futsalpelaajien 1vs1taitojen, 2-3 pelaajan hyökkäys- ja puolustustaktisen yhteistyön sekä korkean intensiteetin pelikyvyn kehittämiseen.

Lisätietoja edellä kuvatuista ja Palloliiton muista futsalkoulutusmah-

dollisuuksista antavat Palloliiton nykyiset alueelliset futsalkoulutusvastaavat:

Pohjoinen: Jani Paananen

Länsi (pohjoinen): Niko Aihio Länsi (etelä): Jussi-Pekka

Penttinen

Itä: Tuomo Tuunainen

Etelä: Kalle Hakkola

Futsal 2 Football -projektin seurakoulutuksia puolestaan voi tiedustella suoraan projektia johtavalta miesten futsalmaajoukkueen päävalmentaja Sergio Gargellilta.

Edellä mainittujen Palloliiton toimijoiden yhteystiedot löytyvät lajiliiton verkkosivujen yhteystiedoista. Sähköposti on muotoa etunimi. sukunimi@palloliitto.fi.

Palloliiton koulutusten ilmoittautuminen on keskitetty lajiliiton uuteen e-Akatemiaan, tänne.

Kirjoittaja: Kerkko Huhtanen

Futsalvalmentajakoulutusvastaava (1.3.2025 lähtien huippufutsalpäällikkö), Suomen Palloliitto Yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto

Haastattelussa

Helmarit saavuttivat tavoitteensa ja pelaavat 2025 EURO -turnauksessa Sveitsissä.

- Mitkä asiat olivat joukkueen karsintamenestyksen kannalta ratkaisevassa asemassa? (Liittyen esim. organisaatioon ja toimintakulttuuriin, suorituskykyyn, voittamiseen/tuloksen tekemiseen, muihin mielestäsi olennaisiin asioihin)

Ensinnäkin minulla oli loistava taustatiimi. Jokaisessa roolissa oli ammattitaitoinen osaaja, mutta samalla jokainen ihmisenä oli valmis tekemään kaikkensa yhteistyössä muiden kanssa, jotta pystyisimme auttamaan tärkeimpiä eli pelaajia suoriutumaan mahdollisimman hyvin. Toimintakulttuurin kivijalkana on se, että jokainen voi aidosti olla oma itsensä ja jokaisella on ensisijaisesti vastuulla oma roolinsa ja siihen kuuluvat tehtävät. Tärkeä asia on myös valmius yhteistyöhön, kun taustatiimissä jonkun tehtävissä tarvitaan apuja.

Hyvää tulosta ei tule ilman hyviä pelaajia. Joukkueeseen on noussut kahden vuoden aikana paljon nuo-

Anne Mäkisen haastattelussa Helmareiden päävalmentaja Marko Saloranta

ria pelaajia, jotka ovat nopeasti pystyneet ottamaan isoa roolia. Mielestäni se kertoo aina joukkueesta ja sen ilmapiiristä, että uudet pelaajat pystyvät heti esiintymään huipputasolla. Tietysti se kertoo myös pelaajista, että heillä on kova pelurin pää ja heitä voi laittaa kovaan paikkaan eivätkä he sula henkisesti. Monilla nuorista pelaajista on kokemusta U17-EM-lopputurnauksesta ja MM-kisoista ja he ovat matkalla tottuneet voittamaan Euroopan huippuja, joten sekin antaa pohjaa voittamisen kulttuurille. Menestystä on edesauttanut tietysti se, että monet pelaajat ovat kahden vuoden aikana siirtyneet kovempiin seuroihin ja kovempiin sarjoihin.

Pelillisesti tuloksille vahvana pohjana on se, että puolustaminen on kehittynyt paljon matkan varrella ja pystymme olemaan parhaimmillaan todella aktiivisia ja aggressiivisia. Pallollinen pelimme on monipuolistunut ja pystymme myös parhaita vastaan hyökkäämään eri rytmeillä ja saamme myös nopeisiin hyökkäyksiin enemmän pelaajia mukaan päättämään hyökkäyksiä.

- Millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä organisaation johtamisessa ja onko jotain, mitä pyrit entisestään kehittämään?

Johtamisessa minulle on tärkeää, että luotan tiimini jäseniin ja annan jokaiselle paljon vastuuta. Näin jokainen pystyy tuomaan osaamisensa joukkueen käyttöön ja kokonaisuus tulee vahvemmaksi, kun pystymme puhumaan asioista ja tekemään päätöksiä erilaisten näkökulmien ja mielipiteiden pohjalta. Haluan kehittyä vielä siinä, että pystyn paremmin huolehtimaan siitä, että valmennustiimin jäsenillä on joukkueen tapahtumien aikana riittävästi aikaa palautua ja kerätä energiaa. Helposti uppoudun työhön niin syvälle, että tunteja tulee meille jokaiselle tosi paljon. Tämän kehittäminen on itselle nyt painopisteenä kevään aikana, sillä EM-lopputurnauksessa on löydettävä myös valmennustiimille hyvä rytmi työntekemisen ja palautumisen välillä.

- Palloliiton strategian yhtenä tärkeänä nostona on pelaajien kasvattaminen kansainväliselle huipulle. Millaisia havaintoja olet

tehnyt liittyen kansainväliseen vaatimustasoon ja miten mielestäsi näitä asioita voisi parhaiten huomioida ja kehittää seuroissa?

Meidän nuoret pelaajamme ovat eurooppalaisissa seuroissa todella kiinnostavia tällä hetkellä ja meillä on lähes 70 pelaajaa ulkomailla ammattilaisina eli meillä on monia asioita siis tehty myös hyvin. Tärkeää on, että maltamme rakentaa pelaajien pelissä tarvittavat pelitaidot ja ominaisuudet nuorena ja huolehtia riittävästä liikunnallisesta pohjasta. Motivoituneiden pelaajien pitäisi päästä jatkuvasti haastamaan itseään, joten riittävän tasokkaan ympäristön takaaminen potentiaalisille pelaajille on tärkeää. Tähän on päästy monen pelaajan kanssa sillä, että he harjoittelevat ja / tai pelaavat paljon poikien kanssa. Fyysinen harjoittelu pitäisi lisäksi olla suunnitelmallista seuran sisällä eli seuran luoman fyysisen harjoittelun linjan mukaisesti etenemällä voitaisiin varmistaa, että oleellisia ominaisuuksia harjoitellaan riittävän paljon ja oikeaan aikaan. Kaikessa tekemisessä pitäisi huolehtia siitä, että parhailta ja motivoituneimmilta vaaditaan

kaikkein eniten ja vaatimustasoon kannattaa totuttaa jo pikkuhiljaa nuoresta pitäen. Harjoittelussa on tärkeää, että pelaajat altistuvat mahdollisimman paljon kovassa tempossa nopeaan päätöksentekoon. Kova tempo on tärkeää sekä päätöksenteolle, pelitaidolle että fyysisen valmiuden kehittymiselle sellaiseksi, että pelaajat tottuvat toistamaan maksimi- ja kovavauhtisia suorituksia.

- Millaista osaamista valmentajat tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa jotta Suomessa useampi pelaaja kehittyisi kansainväliselle huipulle?

Valmentajien pitäisi tietää kansainvälistä vaatimustasoa, jotta potentiaalisia pelaajia pystyy auttamaan kohti sitä. Maajoukkue- ja aluevalmentajamme pyrkivät jatkuvasti tuomaan viimeisintä tietoutta kansainvälisiltä kentiltä seuroihin valmentajille ja pelaajille. Valmentajien pitää jo juniorijoukkueissakin omaksua ja oppia valmennustiimien johtamista, jotta pystymme mahdollisimman tehokkaasti käyttämään kaikkia isä- ja äitivalmentajia sekä muita oto-valmentajia.

- Ja vielä lopuksi, miten virität itsesi ja valmennustiimisi kisakuntoon?

Itselleni on tärkeää, että kiireisimpinäkin aikoina ehdin itse treenaamaan, sillä fyysinen harjoittelu antaa itselleni paljon taistelussa stressiä ja painetta vastaan. Valmennustiimini osalta on tärkeää, että heille löytyisi arjessa kevään ja alkukesän aikana myös joitain pieniä vapaajaksoja, jolloin he pystyvät lataamaan akkujaan ja samaan pitäisi tietysti myös itse pyrkiä eli välillä irrottautua töistä ja kerätä energiaa kohti kesän EM-lopputurnausta.

Haastattelu: Anne Mäkinen Kuvat: SJV arkisto

Haastattelussa

Antti Kekkonen - Vastaat Eerikkilässä järjestettävistä Huuhkajaja Helmaripolun kansainvälisestä seurayhteistyöstä sekä KV-tapahtumista.

- Voisitko lyhyesti kertoa toiminnasta ja sen tavoitteista sekä sen keskeisistä toimintaperiaatteista?

Huuhkaja- ja Helmaripolku on suomalaisen jalkapallon pelaajakehityksen ja tiedolla johtamisen alusta. Yhteisesti seurojen, Palloliiton ja meidän toimesta määritelty visio toiminnalle on "Yhteinen polku kansainväliselle huipulle". Pyrimme vahvistamaan suomalaisen pelaajakehityksen tuloksia kokoamalla jalkapallon ydintoimijat yhteen, pelin ympärille.

Tavoitteena on auttaa suomalaisen pelaajakehityksen nousua kohti kansainvälistä huippua ja tavoittaa kustannustehokkaasti motivoituneet sekä kyvykkäät junioripelaajat ja seurat ympäri Suomen. Alustan tavoitteena on myös kasvattaa osaavien ja koulutettujen valmentajien määrää sekä mahdollistaa keskeisen jalkapallon kehitystiedon jakaminen seurojen, Palloliiton ja Eerikkilän kesken.

Tulevalla toimintakaudella toimintaa järjestetään 10-17-vuotiaille, mutta esimerkiksi 10-vuotiaiden tapahtumassa on eri sisällöt ja tavoitteet kuin 14-vuotiaiden toiminnassa. Eerikkilässä me vastaamme tason 4-5 seuroista (17 seuraa) ja heidän urheilutoiminnan kehittämisen sparraamisesta.

Huuhkaja- ja Helmaripolku jaetaan kahteen osaan: kilpailujärjestelmään Huuhkaja- ja Helmariliigaan sekä tiedolla johtamiseen.

Huuhkaja-Helmariliigoissa eri

tason seurat pelaavat toisiaan vastaan ja etenevät kilpailujärjestelmän mukaisesti menestyksen mukaan. Tason 4-5 seurat pelaavat Eerikkilän tapahtumissa Huuhkaja- tai Helmariliigaa 2-3 kertaa vuodessa. Loppuvuoden huipentavat aina kansainväliset tapahtumat joita pelataan 12-14-vuotiaissa sekä tämän vuoden tammikuussa ensimmäistä kertaa myös alle 17-vuotiaissa.

Tiedolla johtamisen alla seuraamme esimerkiksi yhdessä seuran kanssa asetettuja tavoitteita niille asetettujen määrällisten mittareiden avulla.

Millaisia havaintoja on pystytty tekemään liittyen suorituskykyyn ja kilpailullisuuteen suomalaisia ja ulkomaalaisia joukkueita verrattaessa keskenään?

Kun katsomme puhtaasti tuloksia, niin olemme Huuhkajapuolella olleet rajusti perässä jo pitkään 12-vuotiaista alkaen. Helmaripolulla kv-tapahtumat vakiintuivat 2022 ja tulokset ovat olleet myös suosiollisia kv-seuroille, mutta ei yhtä radikaalisti kuin Huuhkajapolulla. Viime vuonna 12-vuotiaat (2012-synt.) olivat Huuhkajapolulla poikkeus ja tulostaulukon kolme parasta joukkuetta olivat ensi kertaa suomalaisjoukkueita.

Kun suomalainen joukkue ja kansainvälinen joukkue pelaavat keskenään, niin kv-joukkue pääsee laukomaan useammin ja viettää enemmän aikaa hyökkäyskolmanneksella. Näin ollen on luontaista, että he tekevät myös enemmän maaleja.

Tulosten ja datan taakse mentäessä, kv-pelaajilla heijastuu enemmän "pelille heittäytymistä", täysillä tekemistä ja todella taitavia, yllättäviä, pelitekoja esimerkiksi hyökkäyskolmanneksella.

Lisäksi erityisesti Huuhkajapolun puolella korostuu pelaajien henkilökohtainen taitotaso. Tässä ei ole mitään uutta, eikä se tule yllätyksenä jalkapalloa seuraaville, mutta jos ja kun haluamme asiaan muutoksen, niin toimenpiteemme asiaa kohtaan vaativat terävöittämistä.

Positiivisena nostona on todettava, että Helmaripolun puolella on myös muutamia todella mielenkiintoisia suomalaisia pelaajia, jotka ovat taitavia pelaajia ja tekevät ennalta odottamattomia suorituksia.

Joukkuepelaamisesta ja sen yhtenäisyydestä ei löydy merkittäviä eroja. Monilla kv-joukkueilla näkyy seuran peli-identiteetin mukaisia valintoja ja pelaajatyyppejä, kun taas suomalaisilla ne ovat useammin vaikeammin tunnistettavissa.

Millaisia eroja on nähtävissä suomalaisten ja ulkomaalaisten pelaajien ominaisuuksissa ja miten näitä kerätyn tiedon perusteella kannattaisi kehittää?

Kun vertaamme pelaajien ominaisuustestien tuloksia, niin isompi prosentuaalinen osa kv-pelaajista saavuttaa timanttitason 5 (korkein mahdollinen taso). Lisäksi kun teimme vertailun suomalainen joukkue vs kansainvälinen joukkue -otteluista, niin kv-pelaajilla tuli enemmän täysvauhtisia juoksuja kuin suomalaisilla pelaajilla. Teemme tapahtumissa myös psyykkis-sosiaalisia kyselyjä pelaajille, joissa he vastaavat muun muassa kilpailusuuntautuneisuuteen. Motivaatioilmasto -kyselyssä juuri "kilpailusuuntautuneisuuden" erot ovat tasoittuneet viimeisten vuosien aikana, mutta kentällä käytöksessä on edelleen eroa kv-pelaajien hyväksi. Käytännön esimerkkinä kv-pelaajille on katkaista vastahyökkäys, joko heti yrittämällä uudestaan riistoa tai tarvittaessa pienellä rikkeellä, jos hänestä mennään ohi, kun taas suomalainen pelaaja saattaa jatkaa vierellä hölkkäämistä ilman kontaktia vastustajaan.

Tärkeintä on, että nyt kun kerätty tieto on käyty valmennuspäälliköiden, valmentajien ja fysiikkavalmentajien kanssa läpi, että mitkä ovat arjen toimenpiteet toiminnan muuttamiselle. Ensimmäiseksi tar-

vitsemme monessa ympäristössä lisää harjoitustunteja viikkoon, erityisesti omalla ajalla.

Kyselyistä kerättävän datan perusteella monessa suomalaisessa seurassa ja joukkueessa vallitsee psykologisesti turvallinen ilmapiiri ja valmentaja on luotettava ihminen. Tämä luo elintärkeän pohjan, jonka päälle rakentaa voittamista tukevaa ilmapiiriä ja positiivista kannustamista kilpailusuuntautuneisuuteen tehtäväsuuntautuneisuutta unohtamatta.

Millä konkreettisilla tavoilla suomalainen jalkapallo mielestäsi hyötyy kansainvälisestä seurayhteistyöstä ja miten näet sen jatkossa kehittyvän?

Kansainvälinen yhteistyö on elintärkeää. Jalkapallo on globaali ja yksi maailman kilpailuimmista lajeista. Meillä on ollut erittäin laadukkaita pitkäjänteisiä yhteistyösopimuksia monien kv-seurojen kanssa ja haluamme vahvistaa niitä entistään.

Saamme puolin ja toisin hyötyä esimerkiksi datasta. Olemme iloisia, että pystymme tuottamaan lisäarvoa myös kv-seuroille ja he haluavat tulla Eerikkilään tapahtumiin. Esimerkiksi he ovat erityisen kiinnostuneita datan hyödyntämisestä eli tapahtumista saatavan datan siirrosta arkeen.

On ollut erittäin positiivista huomata, että muutama suomalainen seura on myös Huuhkaja- ja Helmaripolun alusta asti luonut itse suhteita Eerikkilässä käyviin kv-seuroihin ja lähtenyt tekemään yhteistyötä.

Kv-yhteistyö on pitkälti myös ihmissuhteita ja ne vahvistuvat säännöllisellä vuorovaikutuksella sekä

molemmin puoleisella lisäarvolla. Uskon, että jatkossa yhteistyömme tiettyjen seurojen kanssa tiivistyy entisestään ja suomalaiset seurat saavat entistä parempaa tietoa millaista pelaajakehitystyötä kv-seuroissa tehdään. Lisäksi tulemme avaamaan myös uusia mahdollisuuksia kv-yhteistyössä.

Mikä sinua omassa työssäsi Eerikkilässä innostaa ja motivoi eniten ja mihin toivot erityisesti oman roolisi kautta pystyvän vaikuttamaan?

Minua innostaa ja motivoi työskentely ihmisten kanssa, jotka jakavat saman päämäärän ja uskon, että meiltä on mahdollista tulla entistä enemmän nykyistä parempia jalkapalloilijoita sekä yhä useampi maailman huipulle asti.

Urheilun eetoksen mukaisesti haluan vaikuttaa jatkuvasti ajatukseen tehdä asiat entistä paremmin, kehittää toimintaamme ja pysyä uteliaana uutta kohtaan. Oman roolini kautta haluan olla edesauttamassa, että Huuhkaja- ja Helmaripolku sekä Eerikkilän jalkapallopalvelut vastaavat yhteisen visiomme kunnianhimoisiin tavoitteisiin luomalla lisäarvoa valmennuspäälliköille, valmentajille ja sitä kautta ennen kaikkea pelaajille, jotta he voisivat hyvin ja menestyisivät.

Haastattelu: Anne Mäkinen Kuva: Antti Kekkonen Jalkapallopalvelut, Palvelupäällikkö

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

Julkaisemme tänä vuonna Verkkovalmentajan jokaisessa numerossa Jari Karjalaisen ja Janne Lipposen (FC Espoo) laatimia malliharjoituksia. Tässä numerossa kohderyhmänä ovat U6 ja U7 ja teemana merkkaaminen.

Tunnista suora vastustaja

HARJOITE/IKÄ:

AIHE: SISÄLTÖ:

Merkkaaminen

HARJOITETYYPPI: HARJOITEPOHJA

Aalto/peli

SÄÄNNÖT:

• Pelataan 3v3

PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:

PIIRROS:

Tunnista suora vastustaja

PISTEIDENLASKU:

Maalinteko

• Jos puolustaja riistää pallon niin maali kuljettamalla päädystä ulos

KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:

• Missä on sinun vastustaja? Missä muitten vastustajat? Minne sinun vastustaja liikkui?

• Missä on vaarallisin vastustaja vai oma vastustaja? Millä alueella kenttää on vaarallisin tilanne? Miten tulee toimia?

• Löydäkaikkivastustajatkentältä, tunnistaomavastustaja Tunnistaketävastaanjoukkuekaveritpuolustavat

• Tunnistatilanteessavaarallisinvastustaja

HARJOITE/IKÄ:

HARJOITETYYPPI: HARJOITEPOHJA

(U6) 3v3+ 2mv

AIHE: SISÄLTÖ:

Merkkaaminen Tunnista suora vastustaja

PISTEIDENLASKU:

Muokattu peli Maalinteko

SÄÄNNÖT:

Jokaisella kenttäpelaajalla on liivi ”häntänä”

• Hyökkäävän joukkueen pelaaja saa ottaa liivin pois puolustajan selkäpuolelta. Maalivahdit eivät saa

• Jos pelaajalta otetaan häntä pois hänen on oltava pois pelistä hyökkäyksen ajan.

• Jos puolustaja ehtii nostamaan käden hyökkääjää kohti/huomaa vastustajan niin liiviä ei saa viedä

KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:

Miksi sinulta vietiin liivi?

• Missä on sinun vastustaja? Missä muitten vastustajat? Minne sinun vastustaja liikkui?

• Missä on vaarallisin vastustaja vai oma vastustaja?

Millä alueella kenttää on vaarallisin tilanne? Miten tulee toimia?

• Löydäkaikkivastustajatkentältä, tunnistaomavastustaja

Tunnistaketävastaanjoukkuekaveritpuolustavat

• Tunnistatilanteessavaarallisinvastustaja

PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:

PIIRROS:

Valmentaja

Malliharjoituksia - Teknistaktinen puolustus

HARJOITEPOHJA

HARJOITE/IKÄ:

AIHE:

Merkkaaminen

HARJOITETYYPPI:

Perusvalmiudet

SÄÄNNÖT:

Futista ilman palloa

SISÄLTÖ:

Tunnista suora vastustaja

PISTEIDENLASKU:

Maalinteko

Syötetään pallo toiselle pelaajalle huutamalla nimi

Maalinteko juoksemalla keltaisen portin läpi.

Riisto tapahtuu siten että vastustaja ottaa pallollisesta pelaajasta hipan ennen kuin se ehtii syöttämään/huutamaan toisen pelaajan nimen

• Muunnelma: saa syöttää vain taakse päin, muuten sama

KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:

• Missä on sinun vastustaja? Missä muitten vastustajat?

• Minne sinun vastustaja liikkui?

• Missä on vaarallisin vastustaja vai oma vastustaja?

• Millä alueella kenttää on vaarallisin tilanne? Miten tulee toimia? ***************************************************************

• Löydäkaikkivastustajatkentältä, tunnistaomavastustaja Tunnistaketävastaanjoukkuekaveritpuolustavat

• Tunnistatilanteessavaarallisinvastustaja

PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:

PIIRROS:

HARJOITE/IKÄ:

HARJOITETYYPPI: HARJOITEPOHJA

(U6) 3v3 (2v2) harjoitteet neljään maaliin

AIHE: SISÄLTÖ:

Merkkaaminen

3v3 pienipeli

SÄÄNNÖT:

PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:

PIIRROS:

Tunnista suora vastustaja

PISTEIDENLASKU:

Kstreenit

• 3v3 (2v2), molemmat lähtevät samaan aikaan ja valmentaja syöttää pallon jommallekummalle pelaajalle.

• Maalinteko kuljettamalla pallo jostain portista läpi

• Variaatio: valmentaja syöttää pallon aina toiseen jonoon hyökkääjälle, ja tilanteen jälkeen hyökkääjästä tulee pakki

KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:

Missä on sinun vastustaja? Missä muitten vastustajat?

• Minne sinun vastustaja liikkui?

• Missä on vaarallisin vastustaja vai oma vastustaja? Millä alueella kenttää on vaarallisin tilanne? Miten tulee toimia?

• Löydäkaikkivastustajatkentältä, tunnistaomavastustaja Tunnistaketävastaanjoukkuekaveritpuolustavat

• Tunnistatilanteessavaarallisinvastustaja

HARJOITE/IKÄ:

HARJOITETYYPPI: HARJOITEPOHJA

(U6) 3 v 1 neljään maaliin

PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:

PIIRROS: AIHE: SISÄLTÖ:

Merkkaaminen

SÄÄNNÖT:

• 3v3 peliä neljään maaliin.

• Maalin voi tehdä 6m:n maalintekoalueelta.

Tunnista suora vastustaja

PISTEIDENLASKU:

Maalinteko

• Maalinleveys2m. 24m x 18m 6

KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:

• Missä on sinun vastustaja? Missä muitten vastustajat?

Minne sinun vastustaja liikkui?

• Missä on vaarallisin vastustaja vai oma vastustaja?

• Millä alueella kenttää on vaarallisin tilanne? Miten tulee toimia?

3 v 3 neljään maaliin 10m 2m 2m 4m 4m 16m

***************************************************************

Löydäkaikkivastustajatkentältä, tunnistaomavastustaja

• Tunnistaketävastaanjoukkuekaveritpuolustavat Tunnistatilanteessavaarallisinvastustaja

Tunnista suora vastustaja

Sijoitu vastustajan ja oman maalin väliin

Malliharjoituksia - Teknistaktinen puolustus

HARJOITE/IKÄ:

AIHE: SISÄLTÖ:

Merkkaaminen

HARJOITETYYPPI: HARJOITEPOHJA

Aalto/peli

Pelataan 3v3

PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:

PIIRROS:

Maalinteko 6+mv (2mv) 18m x 12m (U7) 3v3+1mv (2mv)

Tunnista suora vastustaja

PISTEIDENLASKU:

SÄÄNNÖT: KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:

• Jos puolustaja riistää pallon niin maali kuljettamalla päädystä ulos

• Missä on sinun vastustaja? Missä muitten vastustajat?

Minne sinun vastustaja liikkui?

Missä on vaarallisin vastustaja vai oma vastustaja?

• Millä alueella kenttää on vaarallisin tilanne? Miten tulee toimia?

Löydäkaikkivastustajatkentältä, tunnistaomavastustaja

Tunnistaketävastaanjoukkuekaveritpuolustavat

Tunnistatilanteessavaarallisinvastustaja

HARJOITE/IKÄ:

AIHE: SISÄLTÖ:

Merkkaaminen

HARJOITETYYPPI: HARJOITEPOHJA PELAAJAMÄÄRÄ/

Tunnista suora vastustaja

PISTEIDENLASKU:

Muokattu peli

SÄÄNNÖT:

Jokaisella kenttäpelaajalla on liivi ”häntänä”

Maalinteko

• Hyökkäävän joukkueen pelaaja saa ottaa liivin pois puolustajan selkäpuolelta. Maalivahdit eivät saa

• Jos pelaajalta otetaan häntä pois hänen on oltava pois pelistä hyökkäyksen ajan.

• Jos puolustaja ehtii nostamaan käden hyökkääjää kohti/huomaa vastustajan niin liiviä ei saa viedä

KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:

• Miksi sinulta vietiin liivi? Missä on sinun vastustaja? Missä muitten vastustajat?

• Minne sinun vastustaja liikkui? Missä on vaarallisin vastustaja vai oma vastustaja?

• Millä alueella kenttää on vaarallisin tilanne? Miten tulee toimia?

Löydäkaikkivastustajatkentältä, tunnistaomavastustaja

• Tunnistaketävastaanjoukkuekaveritpuolustavat

• Tunnistatilanteessavaarallisinvastustaja

HARJOITE/IKÄ:

HARJOITETYYPPI: HARJOITEPOHJA

3/4v3/4 20x16m (U7) Futista ilman palloa

AIHE: SISÄLTÖ:

Merkkaaminen Tunnista suora vastustaja

PISTEIDENLASKU:

Maalinteko

Perusvalmiudet

SÄÄNNÖT: KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:

Syötetään pallo toiselle pelaajalle huutamalla nimi

• Maalinteko juoksemalla keltaisen portin läpi.

Riisto tapahtuu siten että vastustaja ottaa pallollisesta pelaajasta hipan ennen kuin se ehtii syöttämään/huutamaan toisen pelaajan nimen

• Muunnelma: saa syöttää vain taakse päin, muuten sama

Missä on sinun vastustaja? Missä muitten vastustajat?

• Minne sinun vastustaja liikkui?

• Missä on vaarallisin vastustaja vai oma vastustaja?

Millä alueella kenttää on vaarallisin tilanne? Miten tulee toimia?

• Löydäkaikkivastustajatkentältä, tunnistaomavastustaja

• Tunnistaketävastaanjoukkuekaveritpuolustavat

Tunnistatilanteessavaarallisinvastustaja

PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:

PIIRROS:

8m 4m 4m

Valmentaja

Malliharjoituksia - Teknistaktinen puolustus

HARJOITEPOHJA

HARJOITE/IKÄ:

(U7) 3v3 harjoitteet neljään maaliin

AIHE: SISÄLTÖ:

Merkkaaminen

HARJOITETYYPPI:

3v3 pienipeli

SÄÄNNÖT:

PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:

PIIRROS:

Tunnista suora vastustaja

PISTEIDENLASKU:

Kstreenit

3v3, molemmat lähtevät samaan aikaan ja valmentaja syöttää pallon jommallekummalle pelaajalle.

• Maalinteko kuljettamalla pallo jostain portista läpi

• Variaatio: valmentaja syöttää pallon aina toiseen jonoon hyökkääjälle, ja tilanteen jälkeen hyökkääjästä tulee pakki

KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:

• Missä on sinun vastustaja? Missä muitten vastustajat?

• Minne sinun vastustaja liikkui? Missä on vaarallisin vastustaja vai oma vastustaja? Millä alueella kenttää on vaarallisin tilanne? Miten tulee toimia?

• Löydäkaikkivastustajatkentältä, tunnistaomavastustaja

• Tunnistaketävastaanjoukkuekaveritpuolustavat

• Tunnistatilanteessavaarallisinvastustaja

HARJOITE/IKÄ:

HARJOITETYYPPI: HARJOITEPOHJA

(U7) 3 v 3 neljään maaliin

AIHE: SISÄLTÖ:

Tunnista suora vastustaja

PISTEIDENLASKU:

SÄÄNNÖT:

PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:

PIIRROS:

• Hyökätään 3 v 3 tilanteita aluksi lähtötilanteessa pallo keskipelaajalla. Laiturit liikkuvat kaistoillaan nopeasti eteenpäin, jolloin muodostuu kolmio hyökkkäykseen. Maalin voi tehdä 6m:n maalintekoalueelta.

• Kunpuolustajariistääpallon, vastahyökkäyspäätyynkahteenmaaliin Pallon mentyä yli rajojen aloitetaan uusi hyökkäys. Hyökkääjien maali 1p, puolustajan maali 2p. Vaihdetaan puolustavia pelaajia ja hyökkäävää joukkuetta lyhyin väliajoin.

KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT: Maalinteko

• Missä on sinun vastustaja? Missä muitten vastustajat?

• Minne sinun vastustaja liikkui?

• Missä on vaarallisin vastustaja vai oma vastustaja?

• Millä alueella kenttää on vaarallisin tilanne? Miten tulee toimia?

• Löydäkaikkivastustajatkentältä, tunnistaomavastustaja

• Tunnistaketävastaanjoukkuekaveritpuolustavat

• Tunnistatilanteessavaarallisinvastustaja

HARJOITE/IKÄ:

Merkkaaminen

HARJOITETYYPPI: HARJOITEPOHJA

8 (3v3+2mv) 28x18m (U7) 3v3+2mv kahdella alueella

AIHE: SISÄLTÖ:

Sijoitu vastustajan ja oman maalin väliin

PISTEIDENLASKU:

Muokattu peli Maalinteko

SÄÄNNÖT: KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:

Lähdetään alhaalta 2v1 tilanteesta, pallo käytävä molemmilla laidoilla

• Sitten luodaan kuljettamalla 3v2 seuraavalle alueelle

• Ohitettu puolustava pelaaja saa jatkaa puolustamista Pallonmenetyksen jälkeen heti prässi ja tuki Tilanteenvaihdossa ei tarvitse syöttää eri laidoille

Missä on sinun vastustaja? Mitä sinun pitää nähdä?

• Miten sijoitut kentälle?

• Minne sinun vastustaja voi liikkua? Mikä liike pitää estää?

• Sijoitusitenettävoitnähdävastustajankokoajanja hänenaikeet Ole valmisestämäänvastustajanliikepuolustuksenselustaan

PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:

PIIRROS:

Malliharjoituksia - Teknistaktinen puolustus

HARJOITE/IKÄ:

HARJOITETYYPPI: HARJOITEPOHJA

(U7) 3 v 3 neljään maaliin

AIHE: SISÄLTÖ:

Merkkaaminen

3 v 3 neljään maaliin

SÄÄNNÖT:

PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:

PIIRROS:

Sijoitu vastustajan ja oman maalin väliin

PISTEIDENLASKU:

Maalinteko

• Kunpuolustajariistääpallon, vastahyökkäyspäätyynkahteenmaaliin Pallon mentyä yli rajojen aloitetaan uusi hyökkäys.

• Hyökkääjien maali 1p, puolustajan maali 2p. Vaihdetaan puolustavia pelaajia ja hyökkäävää joukkuetta lyhyin väliajoin.

KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:

• Missä on sinun vastustaja? Mitä sinun pitää nähdä? Miten sijoitut kentälle?

• Minne sinun vastustaja voi liikkua? Mikä liike pitää estää?

• Sijoitusitenettävoitnähdävastustajankokoajanja hänenaikeet Ole valmisestämäänvastustajanliikepuolustuksenselustaan

HARJOITE/IKÄ:

AIHE:

Merkkaaminen

HARJOITETYYPPI: HARJOITEPOHJA

(U7) 3v3 harjoitteet neljään maaliin

SISÄLTÖ:

Sijoitu vastustajan ja oman maalin väliin

PISTEIDENLASKU:

Kstreenit

3v3 pienipeli

SÄÄNNÖT:

• 3v3, molemmat lähtevät samaan aikaan ja valmentaja syöttää pallon jommallekummalle pelaajalle.

• Maalinteko kuljettamalla pallo jostain portista läpi Variaatio: valmentaja syöttää pallon aina toiseen jonoon hyökkääjälle, ja tilanteen jälkeen hyökkääjästä tulee pakki

KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:

Missä on sinun vastustaja? Mitä sinun pitää nähdä? Miten sijoitut kentälle?

• Minne sinun vastustaja voi liikkua? Mikä liike pitää estää?

• Sijoitusitenettävoitnähdävastustajankokoajanja hänenaikeet Ole valmisestämäänvastustajanliikepuolustuksenselustaan

PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:

PIIRROS:

HARJOITE/IKÄ:

Merkkaaminen

HARJOITETYYPPI: HARJOITEPOHJA

PELAAJAMÄÄRÄ/ KENTÄN KOKO:

PIIRROS: AIHE: SISÄLTÖ:

Sijoitu vastustajan ja oman maalin väliin

PISTEIDENLASKU:

Pallonhallinta Kuljettaminen alueella 6 18m x 15m (U7) 3v3

SÄÄNNÖT:

• Maalista suunta vaihtuu Jos jokeri mukana niin jokerilla max kaksi kosketusta

• Maalialueen koko pelaajien osaamisen mukaan

KYSYMYKSIÄ/LAATUTEKIJÄT:

• Missä on sinun vastustaja? Mitä sinun pitää nähdä? Miten sijoitut kentälle?

• Minne sinun vastustaja voi liikkua? Mikä liike pitää estää?

***************************************************************

• Sijoitusitenettävoitnähdävastustajankokoajanja hänenaikeet Ole valmisestämäänvastustajanliikepuolustuksenselustaan

Valmentaja

Tavoitteiden asettaminen tärkeä osa valmennusta

Tavoitteenasettelu on yksi käytetyimmistä valmennuskeinoista. Tavoitteiden asettamisessa on kannattavaa pohtia ja ymmärtää, millaiset tavoitteet tukevat suorituskykyä ja miten ne on asetettu, sillä muutoin niistä ei juurikaan hyödytä ja voivat olla jopa haitaksi.

Tavoitteenasettaminen on prosessi:

1. Pohdinta: mitä halutaan saavuttaa tai/ja oppia?

2. Päätetään tavoitteet ja kirjataan ne

3. Laaditaan toimintasuunnitelma (mitä tehdään ja kuinka paljon)

4. Tavoitteiden jatkuva arviointi ja reagointi tarpeen mukaan muutoksiin

5. Palkitseminen etukäteen sovitusti

Erilaisilla tavoitteilla tuetaan erilaisia asioita ja kaikille on paikkansa eri hetkissä.

Tavoitetyyppejä:

1. Lopputulostavoite

- Kilpailun toivottu lopputulos esim. sarjapaikka, sarjanousu, mitalisija, mestaruus

- Vertailu toisiin korostuu ja tukee minäsuuntautuneisuutta (motivaation osa)

- Ei ole pelaajan / joukkueen hallittavissa

2. Suoritustavoite

- Omaan toimintaan ja suorittamiseen liittyvä tavoite esim. parantaa testituloksia 30m juoksutestissä, onnistua 1v1 puolustustilanteissa paremmin

- On pelaajan hallittavissa useimmiten

3. Prosessitavoite

- Suorituksen laatutavoitteet, esim. lajitekniset tavoitteet

- Kuvaa tapoja toimia ja saavuttaa paremmin tavoitetta

4. Ryhmätavoitteet (tärkeää avata tarkemmin ryhmäilmiöin kautta)

Tavoitteenasettelun pyrkimyksenä on vahvistaa motivaatiota, suorituskykyä ja tuottavuutta. Viisaasti ja laadukkaasti asetetut tavoitteet ovat yhteydessä sisäiseen motivaatioon ja sitoutumiseen. Toimintamekanismiltaan tavoitteiden vaikutusta voidaan tarkastella eri näkökulmista, ja tähän on nostettu kaksi erilaista tulokulmaa: mekanistinen ja kognitiviinen.

Mekanistisen teorian mukaan, tavoitteet vaikuttavat suoritukseen neljän eri vaikutuskanavan kautta (kuva 1). On esitetty, että tavoitteen yhteys suoritukseen on monimutkaisten prosessien takana ja yhteyteen vaikuttaisi tavoitteen merkityksellisyys itselle, pystyvyyden kokemus saavuttaa tavoite ja saatu palaute. Kognitiivisen teorian mukaan tavoitteiden vaikutukset suoritukseen ovat epäsuoria ja perustaa siihen, miten tavoite vaikuttaa psyykkisiin tekijöihin (esim. ajattelu). Aiemmin esiteltyjen tavoitetyyppien mukaan, mikäli tavoitteet ovat lopputuloskeskeisiä, korostuu vertailu toisiin ja mahdollisena vaikutuksena on paineen kokemus ja epärealistiset odotukset. Nämä lisäävät epävarmuutta ja suoritusjännitystä, sekä vähentävät yrittämistä ja sen myötä suorittamista. Sen sijaan, omaan tekemiseen liittyvät suoritus- ja prosessitavoitteet edistävät hallinnan tunnetta, itseluottamusta, yrittämistä ja auttavat epäonnistumisten käsittelyssä.

Kuvassa 2 (alla) on esitetty pidemmälle viety viitekehys tavoitetyyleistä ja niiden vaikutuksista.

Yksilöllistäminen

Tavoitteiden asettelussa kannattaa tarkastella mitä olisi suotavaa huomioida yksilöllisesti.

Pelaajat eroavat toisistaan sinä, miten tavoitteenasettelu vaikuttaa käyttäytymiseen ja suoriutumiseen.

- Pelaajat, jotka vertaavat omaa suorittamistaan vahvasti toisiin urheilijoihin ja suhtautuvat asioihin ja mahdollisuuksiin tyypillisesti pessimistisemmin, auttaa realistiset suo-

ritus- ja prosessitavoitteet. Tavoitteisiin sitoutumista edistää pelaajan osallistaminen, mutta urheilijat eroavat myös siinä, kenen asettamat tavoitteet avittavat suoritusta.

- Pelaajat, jotka kokevat oman kehittymisen perustuvan omasta kovasta ponnistelusta ja yrittämisestä, itse asettamat tavoitteet vahvistavat todennäköisemmin sitoutuneisuutta tehtävän suorittamiseen.

- Pelaajat, jotka kokevat osaamisen olevan synnynnäistä tai sattumalla saatua, valmentajan asettamat tavoitteet tukenevat suoriutumista paremmin.

Joka tapauksessa, on tärkeätä, että kaikissa tapauksissa pelaaja ymmärtää tavoitteiden asettamisen perustan. Minäpystyvyys (usko omiin onnistumisen mahdollisuuksiin, eng. self-efficacy) on vahvasti linkittynyt

Kuva 1

tavoitteen ja tekemisen väliseen yhteyteen.

Muita tärkeitä huomioitavia asioita tavoitteiden asettamisessa pelaajan kanssa on yksilö ihmisenä, motivaatiorakenne ja voimavarat. Myöskään pelaajaa ei saa pakottaa tavoitteiden asettamiseen. Valmentajana on kannattavaa kehittää omia taitojaan siten, että onnistuu motivoimaan urheilijoita tavoitteenasetteluun, jotta urheilijat kiinnostuvat ja huomaavat tavoitteenasettelun merkityksellisyydeen suorituskyvylle sekä hyvinvoinnille.

Vinkkejä jalkapallovalmentajalle siitä, miten auttaa pelaajia tavoitteenasettelussa yksilölliset erot huomioiden:

1. Ymmärrä pelaajan lähtötaso ja tavoitteet

• Keskustele jokaisen pelaajan kanssa yksilöllisesti ja selvitä heidän vahvuutensa, kehityskohteensa ja motivaationsa.

• Kysy, mitkä ovat heidän omat tavoitteensa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

• Huomioi pelaajan ikä, taitotaso ja rooli joukkueessa.

2. Aseta SMART-tavoitteet

• Spesifit: Tavoitteen tulee olla selkeä ja tarkka (esim. ”haluan parantaa ensimmäistä kosketustani”).

• Mitattavat: Edistystä tulee voida seurata (esim. ”haluan onnistua 8/10 ensimmäisestä kosketuksesta harjoituksissa”).

• Achievable (Saavutettavat): Tavoitteen tulee olla realistinen mutta haastava.

• Relevantti: Tavoitteen tulee liittyä pelaajan kehitykseen ja rooliin joukkueessa.

• Tavoitteeseen sidottu aika: Aseta aikaraja edistymisen arvioinnille (esim. ”haluan parantaa ensimmäistä kosketustani kuukauden sisällä”).

3. Huomioi yksilölliset erot

• Fyysiset ominaisuudet: Pelaajat kehittyvät eri tahtiin, joten huomioi ikä, kasvu ja fyysiset edellytykset.

• Mentaalinen kapasiteetti: Jotkut pelaajat hyötyvät tarkemmista ohjeista, toiset taas vapaammasta lähestymistavasta.

• Motivaatio: Jotkut pelaajat ovat sisäisesti motivoituneita kehittymään, toiset tarvitsevat enemmän ulkoista kannustusta.

• Oppimistyylit: Toiset oppivat parhaiten visuaalisesti, toiset käytännön harjoitteiden kautta.

4. Auta pelaajaa pilkkomaan tavoitteensa

• Suuret tavoitteet voivat tuntua ylivoimaisilta, joten jaa ne pienempiin osiin.

• Esim. ”haluan parantaa pelinlukutaitoani” voidaan pilkkoa:

1. Kehitän sijoittumistani puolustuksessa.

2. Opin tunnistamaan vastustajan liikkeet ennakoivasti ja nopeammin.

3. Harjoittelen nopeampia päätöksiä pallollisena.

5. Seuraa edistymistä ja säädä tavoitteita tarvittaessa

• Käy säännöllisiä palautekeskusteluja pelaajien kanssa ja hyödynnä esimerkiksi whatsapp viestiä tai vertaispalautetta pelaajalta toiselle.

• Hyödynnä videopalautetta ja dataa edistymisen arvioimiseksi.

• Muokkaa tavoitteita tarpeen mukaan – joskus tavoite voi olla liian helppo tai liian haastava.

6. Kannusta ja tue henkisesti

• Jokainen pelaaja tarvitsee positiivista palautetta ja kannustusta.

• Auta pelaajia käsittelemään epäonnistumisia ja haasteita osana oppimisprosessia.

• Luo ympäristö, jossa pelaajat uskaltavat kokeilla ja epäonnistua ilman pelkoa negatiivisesta palautteesta.

7. Yhdistä henkilökohtaiset tavoitteet joukkueen tavoitteisiin

• Näytä, miten yksilön kehitys hyödyttää koko joukkuetta.

• Esim. pelaaja, joka haluaa parantaa syöttötarkkuuttaan, voi nähdä, miten se auttaa joukkuetta rakentamaan parempia hyökkäyksiä.

Tavoitteenasettelu on jatkuva prosessi, jossa valmentajan tuki, motivointi ja ohjaus ovat avainasemassa. Jokainen pelaaja kehittyy omaan tahtiinsa, ja yksilöllinen huomio auttaa maksimoimaan heidän potentiaalinsa. Erittäin tärkeä arvo on tuoda joukkueen saama hyöty esille. Joukkueurheilu on yhteisö ja yhdessä ollaan enemmän.

Teksti: Marko Viitanen

Jatkuva oppiminen on urheiluvalmennuksen kilpailuetu

JOUVA-hanke – mitä ja miksi?

Valmennusosaamisen kehittäminen on noussut suomalaisen urheilun keskeiseksi prioriteetiksi. Esimerkiksi Olympiakomitean toteuttamassa laajassa verkostokyselyssä johtamis- ja valmennusosaamisen kehittäminen korostui ensisijaisena tarpeena yhdessä tukijärjestelmien kehittämisen kanssa. Valmentajien osaamisen kehittämisestä puhutaan usein siitä näkökulmasta, että se parantaa urheilumenestystä tai tekee valmennuksesta eettisempää. Valmentajien osaaminen liittyy läheisesti myös heidän työelämäänsä. Osaava työvoima työllistyy paremmin ja on keskeisessä roolissa mahdollistamassa koko alan hyvinvointia.

Verkostosta voimaa – Jatkuva oppiminen urheiluvalmennuksen alalla (JOUVA) –hankkeessa vastaamme valmennusosaamisen kehittämisen tarpeeseen keskittymällä valmentajien jatkuvaan oppimiseen. Erityisesti keskitymme ammattivalmentajiin ja heidän työelämäänsä. Hankkeen päämääränä on vaikuttaa positiivisesti valmentajien osaamis- ja koulutustasoon sekä työllisyyteen mahdollistamalla valmentajille mahdollisimman hyvä asiantuntijana kehittymisen polku.

Urheiluvalmennuksen jatkuva oppiminen on jokaisen vastuulla Jatkuvalla oppimisella on 2020-luvun keskustelussa viitattu pääasiassa työikäisten työuran aikaiseen oppimiseen. Työikäisten jatkuva oppiminen voi tapahtua koulutusjärjestelmän tarjontaa hyödyntämällä, työssä ja työyhteisössä oppimalla sekä vapaa-aikana oppimalla. Kiihtyvässä yhteiskunnallisessa muutoksessa jatkuvan oppimisen merkitys korostuu jo sen takia, ettei työntekijöiden osaamisen säilyminen ajantasaisena koko heidän työuransa ajan ole itsestäänselvyys. Usein keskitytään siihen, että työelämään siirtyvillä on riittävä koulutus- ja osaamistaso. Työuran aikana ehtii kuitenkin syntyä valtava määrä uusia osaamistarpeita. Tälläkin hetkellä työelämä ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat Suomessa nopeasti. Erityisesti digitaitojen merkitys kasvaa.

Yksilön osaamisen ja työllisyyden lisäksi jatkuva oppiminen voi olla keskeinen menestystekijä organisaatioille ja yhteiskunnalle. Esimerkiksi yrityksien kilpailuetu rakentuu aina jonkinlaiselle osaamiselle, joka mahdollistaa erottautumisen kilpailijoista. Sama ajatus on sovellettavissa myös urheiluvalmennukseen ja urheilussa menestymiseen. Laadukkaasti suunniteltu ja toteutettu jatkuva oppiminen voi olla erittäin merkittävä menestystekijä sekä urheilumenestystä että valmentajien työllisyyttä mitattaessa. Valmennuksessa jos missä on tärkeää pysyä eturintamassa kilpailussa muita vastaan.

Edelläkävijäorganisaatiot kehittävät jatkuvasti entistä kehittyneempiä tapoja omien työntekijöidensä oppimisen tukemiseksi ja samalla oman kilpailuasetelman edistämiseksi. Suomalaisella urheiluvalmennuksella on hyvät mahdollisuudet samaan. Ammattivalmentajilta vaaditaan jatkuvaa oppimista ja osaamisen pitämistä ajan tasalla. Valmentajien lisäksi vaatimuksia kohdistuu myös työnantajiin, seuroihin, lajiliittoihin, urheiluakatemioihin sekä valmennuskeskuksiin. Sekä työn pitkäjänteisen tuloksellisuuden että työnantajan vastuullisuuden näkökulmasta on tärkeää mahdollistaa työntekijän osaamisen kehittyminen ja tarjota siihen tukea.

Jatkuvaa oppimista kannattaa tukea suunnitelmallisesti

Työ ja sen suunnittelu on ratkaisevassa asemassa työntekijöiden jatkuvalle oppimiselle. Tutkimuksen mukaan jopa 80 % työntekijöiden työhön liittyvästä oppimisesta tapahtuu työtä tehdessä. Tämä oppiminen voi olla sekä suunniteltua että suunnittelematonta. Työ opettaa itsessään, mutta työnantaja voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten työntekijän osaaminen kehittyy. Työstä saadaan eniten irti, kun sitä muotoillaan oppimisen näkökulmasta. Työssä oppiminen tapahtuu usein epämuodollisesti työtä tehdessä ja vaatii erilaisia toimenpiteitä kuin työntekijän koulutuksen tukeminen. Työssä oppimista edistävät esimerkiksi selkeät roolit ja vastuualueet, vaihtuvat työtehtävät ja monipuoliset työympäristöt. Työssä oppimista voidaan vauhdittaa esimerkiksi ohjaamalla työntekijää suunnitelmallisesti oppimaan uusien työtehtävien tai erilaisten projektien kautta, järjestämällä vertaisoppimisen hetkiä kollegojen kesken ja tarjoamalla mahdollisuuksia mentorointiin.

Vaikka työn merkitys korostuu työntekijöiden jatkuvassa oppimisessa, on koulutuksella oma merkittävä roolinsa. Koulutus luo pohjaa osaamiselle, jota työssä voi kehittää ja mahdollistaa sellaisen tietopohjan kertymisen, jota työtä tekemällä ei välttämättä yhtä luontevasti synny. Koulutuksissa opittujen asioiden lisäksi koulutus edistää työssä oppimista. Kouluttautuminen kehittää valmiuksia tiedon hankkimiseen ja prosessointiin, mikä auttaa myös työssä tapahtuvaa oppimista.

Jatkuvan oppimisen koulutustarjonta on yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämisen keskeisiä kohteita. Eri koulutustasojen koulutuksen järjestäjät tarjoavat enenevissä määrin opintoja työssä oleville ja kehittävät uusia ratkaisuja työelämän jatkuvan oppimisen tarpeisiin vastaamiseen. Haaste on, että nykyisin tutkintokoulutuksia käytetään liikaa tällaisiin jatkuvan oppimisen tarpeisiin, mikä vaikeuttaa ensimmäiseen tutkintokoulutukseen pääsyä ja aiheuttaa koulutuksen kasautumista.

Jatkuva oppiminen urheiluvalmennuksessa – mitä seuraavaksi?

JOUVA-hankkeen Howspace-sivuilta löydät tietoa jatkuvasta oppimisesta ja esimerkiksi kokoamamme interaktiiviset Thinglink-kartat eri koulutustasojen valmennuskoulutuksen tarjonnasta. Kartat ovat vapaasti käytössä ja jaettavissa. Seuraavaksi järjestämme yhdessä Suomen Valmentajat ry:n kanssa webinaareja urheiluvalmennuksen jatkuvan oppimisen mahdollisuuksista. Joukkue- ja palloilulajeille suunnattu webinaari on vuorossa maanantaina 10.2. Lisää tietoa ja ilmoittautumisen löydät Suomen Valmentajien sivuilta. Helmikuussa avautuu myös ilmoittautuminen huhti-toukokuussa järjestettävään Työssä oppimisen tiimit -kokonaisuuteen, jonne kuka tahansa ammattimaisen valmennuksen parissa pää- tai sivutoimisesti työskentelevä voi tulla mukaan ratkomaan valmentajien työssä oppimisen haasteita ja jakamaan osaamistaan.

JOUVA-hanke on esimerkki siitä, että urheilun kehittämistyötä voidaan tehdä mitä erilaisimmilla rahoituksilla ja avauksilla. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR+) ja se on osa Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa. Urheilun kehittämistyöhön onkin mahdollista saada lisää resurssia esimerkiksi tämän kaltaisella työelämähankkeella perinteisempien rahoitusmuotojen lisäksi.

Lähteet

Lemmetty, S., Jaakkola, M., Collin, K. & Pihlajamaa, J. 2022. Jatkuva työssä oppiminen – lähtökohtia, edellytyksiä ja seurauksia. Teoksessa S. Lemmetty & K. Collin (toim.) Jatkuva oppiminen ja aikuispedagogiikka työssä, 22–55. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Olympiakomitea. 2024. Urheilun verkostopäivät Helsingissä: Yhteinen tulevaisuus – yhteinen vastuu. Olympiakomitea.fi. 8.10.2024. Viitattu 11.11.2024. https://www.olympiakomitea.fi/ajankohtaista/uutiset/urheilun-verkostopaivat-helsingissa-yhteinen-tulevaisuus-yhteinen-vastuu/ Ranki, S. 2022. Miten yksilöiden osaaminen muuttuu yrityksen tuottavuudeksi ja edelleen talouskasvuksi? Teoksessa S. Lemmetty & K. Collin (toim.) Jatkuva oppiminen ja aikuispedagogiikka työssä, 88–123. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Rouvali, T., Kirjavainen, A., Hyvönen, P., Varjus, R., Kalpala, J., Koukku, N. & Ihalainen, J. 2024. Verkostoselvitys jatkuvasta oppimisesta urheiluvalmennuksessa: Urheiluvalmennuksen alan koulutuksen järjestäjien näkemyksiä ja kokemuksia. JYU Reports 47.

Tanhuanpää, H. & Kirjavainen, A. 2024. Työssä oppiminen urheiluvalmennuksessa: työssä oppimisen työryhmän koonti. Valtioneuvosto. 2020. Osaaminen turvaa tulevaisuuden: Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:38.

Yeo, R. K. 2008. How does learning (not) take place in problem-based learning activities in workplace contexts. Human Resource Development International, 11(3), 317–330.