Riskienhallinta-jaosto Puheenjohtajalta
T
ätä kirjoittaessa on juuri päättynyt Palopäällystöliiton ja SPEKin ensimmäisen kerran yhteistyössä järjestämien Onnettomuuksien ehkäisyn ja rakenteellisen paloturvallisuuden opintopäivien ensimmäinen osuus. Ensimmäiseen etäyhteyksillä toteutettuun päivään osallistui yli sata henkilöä, joten tilaisuus oli yleisömenestys. Tämä luo uskoa sille, että alan asiantuntijoiden ammatilliselle kehittämiselle on tarvetta ja kysyntää edelleen, vaikka olemmekin pitkälti siirtyneet etätöihin. Tätä kirjoittaessa myös lausuntopalautteen perusteella korjattu sote-maakuntalakipaketti, joka sisältää pelastustoimen järjestämisen osana sote-maakuntaa, on hiljattain luovutettu lainsäädännön arviointineuvoston arvioitavaksi. Samalla nimi sote-maakunta muutettiin hyvinvointialueeksi. Sosiaalisen median perusteella erityistä huolta on aiheuttanut ainakin pelastustoimen rahoitus osana hyvinvointialueita. Tämä nousi esiin myös aiemmin lausunnolla olleesta lain luonnosversiosta annetussa palautteessa. Myös valtion ohjauksen vahvistuminen on nähty haasteeksi. Se voi
muodostaa jännitteen hyvinvointialueen alueellisen itsehallinnon ja valtion ohjauksen välille. Riskienhallinnan näkökulmasta erityisen mielenkiintoista on se, mihin suuntaan pelastustoimen alueellisiin ja valtakunnallisiin riskeihin perustuva rahoitus tulee ohjautumaan ja miten nämä riskiperusteet tulevat määräytymään. Elämme siis koko alan kannalta mielenkiintoisia aikoja. Kari Telaranta puheenjohtaja Riskienhallinta-jaosto Riskienhallinta-jaoston johtokunta on pohtinut vuotta 2020 eri näkökulmista. Moni asia on muuttunut, mutta työmme ydin, turvallisuuden edistäminen, ei ole muuttunut. Seuraavissa teksteissä käsitellään työtä pelastuslaitoksissa muuttuneiden työmenetelmien ja käsillä olevan tilanteen kautta.
Mitä me tiedämme toimintaympäristöstämme? Mitä me tiedämme toimintaympäristöstämme, ja miten tätä tietoa voitaisiin hyödyntää onnettomuuksien ehkäisyssä ja onnettomuusriskien hallinnassa?
M
eillä jokaisella on oma käsityksemme siitä, mitä pitää sisällään toimintaympäristö, miten sitä kuvataan, miten sen muutoksia arvioidaan ja mitä vaikutuksia sillä on pelastustoimen ja erityisesti onnettomuuksien ehkäisyn palvelutarpeisiin. Palvelutarpeiden tarkastelussa joudumme ottamaan huomioon useita näkökulmia, joiden tarpeet ja painotukset eivät ole yhteneväisiä: asiakasnäkökulma, eri palvelutuottajien näkökulmat, palvelujen järjestäjän näkökulma, rahoittajan näkökulma ja viranomaisen näkökulma poikkeavat toisistaan. Sanotaan, että toimintaympäristömme on jatkuvassa muutoksessa ja meidän tulisi reagoida muutoksiin. Muutos on paremminkin pysyvä olotila, jossa reagointi on aina myöhässä ja korjaavat toimenpiteet useimmiten kohdistuvat vain osaongelman ratkaisuun
20
tai pahimmassa tapauksessa vain pahentavat ongelmaa. Sisäisen turvallisuuden strategiassa ympäristöömme kohdistuvina muutosvoimina on esitetty esimerkkeinä ääriliikkeet ja -ideologiat, arvojen sirpaloituminen ja monimuotoinen polarisaatio, jotka vaikuttavat yhteiskunnan eheyteen ja vakauteen. Voimakkaana muutosvoimana on esitetty myös julkisen talouden epätasapaino. Ulkoa tulevina muutosvoimina maahanmuuton turvallisuusvaikutukset ja globaali turvallisuusympäristö tulee myös huomioida. Teknologian kehityksen nopeus tuo uusia ratkaisukeinoja, mutta lisää toisaalta myös yhteiskunnan haavoittuvuutta. Edellä mainittujen muutosvoimien huomioimiseksi ja hallitsemiseksi tarvitaan tietojen, tilanteen, tapahtumien ja ilmiöiden seurantaa, tietojen analysointia ja muutosten ennakointia. Toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa tulee huolehtia riittävistä toimivaltuuksista ja suorituskyvystä, osaamisen jatkuvasta kehittämisestä sekä kriisinkestokyvystä. Nykyinen toimintaympäristömme analyysi perustuu pääosin asukastietoihin ja niiden ennusteisiin, onnettomuustietoihin, raken-
nuskannan ja sen odotettavien muutosten tietoihin, erityisten riskikohteiden tietoihin, rakennetun infran ja sen muutosten tietoihin sekä logistiikan tietoihin kuljetuksista. Tietoja on käytettävissä monista lähteistä, osa maksullisina ja osa vapaasti saatavilla eri formaateissa. Tietojen keräämiseen ja niiden merkityksen arviointiin käytetään paljon työtunteja ja päivitykset tehdään harvoin. Odottelen aikaa, jolloin voin arvioida onnettomuuksien ehkäisyn ja riskienhallinnan vaikuttavuutta ja palvelutarpeita yhdellä järjestelmällä. Järjestelmä hyödyntää olemassa olevaa avointa ja viranomaiskäyttöön tarkoitettua dataa, oppii louhimaan ja yhdistelemään tiedoista todennäköisyyksiä ilmiöille ja tapahtumille ja arvioimaan eri riskienhallintatoimenpiteiden vaikuttavuutta. Tapahtumat, tehdyt toimenpiteet ja niiden vaikutukset tuottavat uutta dataa, jonka järjestelmä huomioi ennustemallia tarkentamalla. Ottaen huomioon teknologian kehittymisnopeuden ja jo nyt saatavilla olevat tekniikat olen optimistinen. Odotusaika voi olla yllättävän lyhyt. Martti Honkala Pirkanmaan pelastuslaitos
