Riskienhallinta-jaosto: Valvontatyö koronavuonna

Puheenjohtajalta

Tätä kirjoittaessa on juuri päättynyt Palopäällystöliiton ja SPEKin ensimmäisen kerran yhteistyössä järjestämien Onnettomuuksien ehkäisyn ja rakenteellisen paloturvallisuuden opintopäivien ensimmäinen osuus. Ensimmäiseen etäyhteyksillä toteutettuun päivään osallistui yli sata henkilöä, joten tilaisuus oli yleisömenestys. Tämä luo uskoa sille, että alan asiantuntijoiden ammatilliselle kehittämiselle on tarvetta ja kysyntää edelleen, vaikka olemmekin pitkälti siirtyneet etätöihin. Tätä kirjoittaessa myös lausuntopalautteen perusteella korjattu sote-maakuntalakipaketti, joka sisältää pelastustoimen järjestämisen osana sote-maakuntaa, on hiljattain luovutettu lainsäädännön arviointineuvoston arvioitavaksi. Samalla nimi sote-maakunta muutettiin hyvinvointialueeksi. Sosiaalisen median perusteella erityistä huolta on aiheuttanut ainakin pelastustoimen rahoitus osana hyvinvointialueita. Tämä nousi esiin myös aiemmin lausunnolla olleesta lain luonnosversiosta annetussa palautteessa. Myös valtion ohjauksen vahvistuminen on nähty haasteeksi. Se voi muodostaa jännitteen hyvinvointialueen alueellisen itsehallinnon ja valtion ohjauksen välille. Riskienhallinnan näkökulmasta erityisen mielenkiintoista on se, mihin suuntaan pelastustoimen alueellisiin ja valtakunnallisiin riskeihin perustuva rahoitus tulee ohjautumaan ja miten nämä riskiperusteet tulevat määräytymään. Elämme siis koko alan kannalta mielenkiintoisia aikoja.

Kari Telaranta

puheenjohtaja Riskienhallinta-jaosto

Riskienhallinta-jaoston johtokunta on pohtinut vuotta 2020 eri näkökulmista. Moni asia on muuttunut, mutta työmme ydin, turvallisuuden edistäminen, ei ole muuttunut. Seuraavissa teksteissä käsitellään työtä pelastuslaitoksissa muuttuneiden työmenetelmien ja käsillä olevan tilanteen kautta.

Mitä me tiedämme toimintaympäristöstämme?

Mitä me tiedämme toimintaympäristöstämme, ja miten tätä tietoa voitaisiin hyödyntää onnettomuuksien ehkäisyssä ja onnettomuusriskien hallinnassa?

Meillä jokaisella on oma käsityksemme siitä, mitä pitää sisällään toimintaympäristö, miten sitä kuvataan, miten sen muutoksia arvioidaan ja mitä vaikutuksia sillä on pelastustoimen ja erityisesti onnettomuuksien ehkäisyn palvelutarpeisiin. Palvelutarpeiden tarkastelussa joudumme ottamaan huomioon useita näkökulmia, joiden tarpeet ja painotukset eivät ole yhteneväisiä: asiakasnäkökulma, eri palvelutuottajien näkökulmat, palvelujen järjestäjän näkökulma, rahoittajan näkökulma ja viranomaisen näkökulma poikkeavat toisistaan. Sanotaan, että toimintaympäristömme on jatkuvassa muutoksessa ja meidän tulisi reagoida muutoksiin. Muutos on paremminkin pysyvä olotila, jossa reagointi on aina myöhässä ja korjaavat toimenpiteet useimmiten kohdistuvat vain osaongelman ratkaisuun tai pahimmassa tapauksessa vain pahentavat ongelmaa. Sisäisen turvallisuuden strategiassa ympäristöömme kohdistuvina muutosvoimina on esitetty esimerkkeinä ääriliikkeet ja -ideologiat, arvojen sirpaloituminen ja monimuotoinen polarisaatio, jotka vaikuttavat yhteiskunnan eheyteen ja vakauteen. Voimakkaana muutosvoimana on esitetty myös julkisen talouden epätasapaino. Ulkoa tulevina muutosvoimina maahanmuuton turvallisuusvaikutukset ja globaali turvallisuusympäristö tulee myös huomioida. Teknologian kehityksen nopeus tuo uusia ratkaisukeinoja, mutta lisää toisaalta myös yhteiskunnan haavoittuvuutta. Edellä mainittujen muutosvoimien huomioimiseksi ja hallitsemiseksi tarvitaan tietojen, tilanteen, tapahtumien ja ilmiöiden seurantaa, tietojen analysointia ja muutosten ennakointia. Toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa tulee huolehtia riittävistä toimivaltuuksista ja suorituskyvystä, osaamisen jatkuvasta kehittämisestä sekä kriisinkestokyvystä. Nykyinen toimintaympäristömme analyysi perustuu pääosin asukastietoihin ja niiden ennusteisiin, onnettomuustietoihin, rakennuskannan ja sen odotettavien muutosten tietoihin, erityisten riskikohteiden tietoihin, rakennetun infran ja sen muutosten tietoihin sekä logistiikan tietoihin kuljetuksista. Tietoja on käytettävissä monista lähteistä, osa maksullisina ja osa vapaasti saatavilla eri formaateissa. Tietojen keräämiseen ja niiden merkityksen arviointiin käytetään paljon työtunteja ja päivitykset tehdään harvoin. Odottelen aikaa, jolloin voin arvioida onnettomuuksien ehkäisyn ja riskienhallinnan vaikuttavuutta ja palvelutarpeita yhdellä järjestelmällä. Järjestelmä hyödyntää olemassa olevaa avointa ja viranomaiskäyttöön tarkoitettua dataa, oppii louhimaan ja yhdistelemään tiedoista todennäköisyyksiä ilmiöille ja tapahtumille ja arvioimaan eri riskienhallintatoimenpiteiden vaikuttavuutta. Tapahtumat, tehdyt toimenpiteet ja niiden vaikutukset tuottavat uutta dataa, jonka järjestelmä huomioi ennustemallia tarkentamalla. Ottaen huomioon teknologian kehittymisnopeuden ja jo nyt saatavilla olevat tekniikat olen optimistinen. Odotusaika voi olla yllättävän lyhyt.

Martti Honkala

Pirkanmaan pelastuslaitos

Valvontatyö koronavuonna

Koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot ovat vaikuttaneet pelastuslaitosten valvontatoimintaan keväästä lähtien. Pelastuslaitoksesta riippuen valvontakäynnit ovat saattaneet olla osan vuodesta keskeytettynä, valvontaa on siirretty asiakirjojen avulla toteutettavaksi ja tiettyjä valvontakohteita on saatettu siirtää tulevalle vuodelle. Valvontakäynteihin on sisältynyt uusi työturvallisuusnäkökulma, kun on opeteltu suojautumaan voimassa olevien suositusten mukaisesti.

Epidemia on vaikuttanut myös osassa pelastuslaitoksia työntekijöiden työoloihin ja toimenkuviin. Henkilöstöä on saatettu eriyttää poikkeaviin työtiloihin, ja osa on siirtynyt tekemään etätyötä. Henkilöstö on myös saattanut tehdä osan työajastaan jotakin muuta kuin perustyötään, kun epidemiatilanteessa on täytynyt tukea pelastuslaitoksen muita toimintoja. Koronavirustilanteen aiheuttamat muutokset ovat joissain pelastuslaitoksissa edellyttäneet valvontasuunnitelman päivitystä, kun valvonta ei ole toteutunut suunnitellun mukaisesti. Päänvaivaa on aiheuttanut myös poikkeavien valvontakeinojen laskuttaminen, joka ei kaikilla pelastuslaitoksilla ole ollut mahdollista.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella (LUP) onnettomuuksien ehkäisyn asiantuntijatyössä etätyöskentely oli jo jonkin verran tuttua ennen kevään koronavirustilanteen tuomaa etätyömääräystä. Etätyöhön siirtyminen laajasti koko ”päivähenkilöstön” toimesta sujui yllättävän ketterästi. Positiiviseksi onkin koettu, että etätyökäytännöt tulivat koko pelastuslaitoksella aktiiviseen käyttöön. Koronavirustilanteen vuoksi keväällä koko LUP:n henkilöstölle määriteltiin vara- ja hätätyöt. Oman työn vähetessä tai jopa täysin loppuessa esimerkiksi palotarkastajien ja turvallisuuskouluttajien työpanosta pystyttiin keväällä kohdentamaan joustavasti erilaisiin työtehtäviin pelastuslaitoksen toiminnan tukemiseksi ja varmistamiseksi. Palotarkastajia ja turvallisuuskouluttajia perehdytettiin ja koulutettiin muun muassa tukemaan tilannekeskuksen toimintaa, luomaan pelastuslaitoksen tilannekuvaa sekä auttamaan erilaisissa huolto- ja logistiikkatehtävissä. Kaikki osapuolet ovat olleet erit-

Mitä korona-ajasta jää elämään jatkossa?

Viimeistään nyt on havahduttu siihen, että valvontaa voi ja jopa kannattaa välillä tehdä muutoinkin kuin perinteisenä palotarkastuskäyntinä. Esimerkiksi pelastussuunnitelman valvonta on huomattavasti miellyttävämpää ja tehokkaampaa tehdä rauhassa, vaikka etukäteen, kuin tutustua siihen nopeasti asiakkaan odottaessa samaan aikaan tarkastuksen jatkumista. Erilaiset valvontakeinojen yhdistelmät ovat uusi, mielenkiintoinen tapa tehdä valvontaa; valvonta voi olla esimerkiksi asiakirjavalvonnan, asiakkaan tekemän itsearvioinnin, videoneuvottelun ja palotarkastuskäynnin yhtäin tyytyväisiä tähän toimintamalliin. Asiantuntijat ovat kokeneet erityisen myönteisesti etätyön. Suunnittelu- ja kehittämistyöhön etätyö on antanut keskittymisrauhaa, ja häiriötön ympäristö on parantanut kehittämistyön tuloksellisuutta. Etäkokoukset on nähty ja koettu tehokkaiksi: kokoukset ovat usein paremmin suunniteltuja ja etenevät napakasti. Etätyö on myös vähentänyt turhia ajoja, mikä on luonnon lisäksi säästänyt runsaasti työaikaa. Sähköisten työkalujen käyttöön on tullut hyvää rutiinia kaikille, ja tämä varmasti mahdollistaa sähköisen asioinnin paremman huomioinnin jatkossa useassa eri toiminnossa. Mahdollisuus sähköiseen allekirjoittamiseen helpottaisi työtä eikä asiakirjoja tarvitsisi mennä allekirjoittamaan ja skannaamaan paloasemalle. Etätyössä koetaan haastavaksi innovointi ja työpajatyöskentely. Näihin ei ole saatu riittävästi opastusta ja perehdytystä, eikä aiemmin ole tarvinnut miettiä, miten verkossa voidaan yhdessä tehdä kehittämis- ja koulutustyötä. distelmä tai pelkästään vain joku näistä. Etätyö on tullut jäädäkseen. Uudet valvontakeinot lisäävät entisestään etätyön mahdollisuuksia. Etätyön esteenä on enää ehkä ennemminkin vanhentuneet asenteet. Uusien valvontakeinojen käyttöönotto vaatii vielä jatkotyötä muun muassa laskutusperusteiden osalta. Varmaankin myös etävalvonnan sekä etätyön tietoturvallisuudessa on pelastuslaitoskohtaisesti tarkennettavaa. Osa kehitystyöstä onnistuu toivottavasti kumppanuusverkoston yhteistyönä, osaa ratkotaan pelastuslaitoksilla sisäisesti.

Marjo Oksanen

Korona ja onnettomuuksien ehkäisyn asiantuntijatyö

Päijät-Hämeen pelastuslaitos

Etäpalaverit eivät myöskään loputtomiin korvaa ihmisten tapaamista. Moni kaipaa työyhteisöä, jopa niitä huonoja kahvipöytäkeskusteluja ja väsyneitä vitsejä. Satunnaiset kohtaamiset ja asioiden pikainen kuntoon saaminen käytävällä kohdattaessa puuttuu. Myöskin työvuorojen ja asiantuntijoiden välinen välitön tiedonvaihto jää puuttumaan, ja tämä koetaan erittäin harmilliseksi. Myös muiden organisaatioiden asiantuntijoiden tapaaminen ja ajatusten vaihto pelastuslaitosten välillä jää puuttumaan – verkostojen nettikokousten kahvitauoilla ei kaverin kanssa pääse päivittämään kuulumisia. Ajatusten vaihto kollegoiden kanssa on kuitenkin merkittävä osa oppimista ja edesauttaa työntekemistä. Toisaalta etäkahvit naapuripelastuslaitosten kanssa ovat mahdollistaneet asiakkaiden kannalta yhtenäisten linjausten ja toimintamallien rakentamista.

Pauliina Kopra

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos