Liittohallituksen kokoukset

LIITTOHALLITUS 5/20

Vuoden 2020 viides kokous pidettiin 10.9. Radisson Blu Seasidessa ja Teams-etäyhteyksin, kokoukseen osallistui kahdeksan henkilöä.

Kokousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin 27 jäsenkandidaatin jäsenyys. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1953 jäsenestä ja 12 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Erityisansioristi nro 69 sekä kolme Ansioristiä ja kahdeksan Ansiomitalia.

Vahvistettiin liiton antamat lausunnot: Sopimuspalokuntatoiminnan kansallisen kehittämisen toimintaohjelma Mahdollisuus esittää näkemyksiä pelastuslain uudistamisen esiselvityshankkeen Varautuminen ja väestönsuojelu -jaostolle.

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää -hankkeen kehittämän demopelin (Pelastusposse) ohjausryhmään liiton edustajaksi nimettiin koulutusjohtaja Tomi Timonen.

Tieliikennepelastamisen kehittäminen Suomessa -hankkeen ohjausryhmään liiton edustajaksi nimettiin varsinaiseksi jäseneksi palomestari Juha Virolainen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, ja tämän varajäseneksi kehittämispäällikkö Antti Kinnunen.

Sammutustekniikka rakennus- ja liikennevälinepaloissa -hankkeen ohjausryhmään liiton edustajaksi nimettiin palomestari Jarno Majaniemi, Pirkanmaan pelastuslaitos, ja hänen varajäsenekseen palomestari Heikki Havukainen, Pirkanmaan pelastuslaitos.

Sopimuspalokuntakoulutuksen kehittämisverkoston liiton edustajaksi muutettiin ryhmänjohtaja Jaana Turunen, Sökö Sommarö VPK FBK.

FEU-delegaateiksi vuosille 2020–2022 nimettiin liiton puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki, kehittämispäällikkö Torbjörn Lindström, Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja pelastusjohtaja Peter Johansson, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos. Varadelegaatit ja asiantuntijat kutsutaan tapauskohtaisesti.

Kutsuttiin syysliittokokous koolle tiistaiksi 8.12.2020 klo 11.30, paikkana Helsingin pelastuskoulu, Tyynenmerenkatu 1, Helsinki. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi mahdollistetaan osallistuminen myös Teams-yhteyksin. Etäyhteydellä osallistuvien osalta mahdolliset vaalit ja lippuäänestykset toteutetaan Webropol-linkin avulla.

Vahvistettiin seuraavat ajantasaistetut ohjesäännöt ja todettiin, että niiden laadinnassa on otettu huomioon Palosuojelurahaston edellyttämät vaatimukset:

• Luottamuselinten korvaukset ja palkkiot (entinen Hallintoelinten korvaukset ja palkkiot) • Koulutustilaisuuksien luentopalkkiot ja kulukorvaukset • Työryhmät ja toimikunnat • Asiantuntija ja edustaja • Matkustusohje

Merkittiin tiedoksi, että Palokuntien SM-kilpailun järjestelytoimikunta, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja Palopäällystöliiton kilpailulautakunta ovat päättäneet 16.6.2020 pitämässään kokouksessa perua vuoden 2020 Palokuntien SM-kilpailun. Liittohallituksen jäsenet Kari Telaranta (Riskienhallinta), Mikko Parikka (Yritysturvallisuus) ja Juhani Carlson (Varautuminen ja väestönsuojelu) ilmoittavat eroavansa liittohallituksen jäsenyydestä kuluvan vuoden syysliittokokouksesta alkaen. Heidän kautensa jaostojensa johtokuntien puheenjohtajina päättyy syksyn 2020 aikana. Telaranta ja Parikka olisivat varsinaisesti erovuorossa liittohallituksesta syysliittokokouksessa 2021 ja Carlson syysliittokokouksessa 2022. Liiton sääntöjen mukaan kesken kauden eroavien tilalle loppukaudeksi tulee valita uudet jäsenet. Jaostokokoukset valitsevat ehdokkaat liittohallitukseen. Varsinaisia erovuoroisia liittohallituksesta joulukuun syysliittokokouksessa ovat Ilkka Horelli ja Torbjörn Lindström, joilla tulee täyteen kaksi kolmivuotiskautta, joten liittokokous valitsee heille seuraajat jaostokokousten ehdotusten pohjalta.

LIITTOHALLITUS 6/20

Vuoden kuudes kokous pidettiin 10.11. Teams-etäyhteyksin, kokoukseen osallistui yhdeksän henkilöä.

Kokousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin 9 jäsenkandidaatin jäsenyys. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1958 jäsenestä ja 12 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Erityisansioristi nro 70 sekä kahdeksan Ansioristiä ja 11 Ansiomitalia.

Vahvistettiin liiton antama lausunto Sisäisen turvallisuuden selonteko; Kehittämislinjaukset.

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutuksen uudistamishankkeeseen nimettiin liiton edustajaksi varsinaiseksi jäseneksi koulutusjohtaja Tomi Timonen ja tämän varajäseneksi toiminnanjohtaja Ari Keijonen.

Kansainvälisen pelastustoiminnan kehittäminen -työryhmään nimettiin liiton edustajaksi pelastusjohtaja Peter Johansson, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos.

Liesipalo-hankkeen ohjausryhmään nimettiin liiton edustajaksi kehittämispäällikkö Antti Kinnunen.

Pelastussukellusohjeen uudistamis- ja päivitystyö -työryhmään nimettiin varsinaiseksi edustajaksi liiton kehittämispäällikkö Antti Kinnunen ja varajäseneksi palomestari Antti Koskela, Pirkanmaan pelastuslaitos.

Vuoden Palomies -toimikuntaan liiton edustajiksi nimettiin hallintopäällikkö Pauli Nurminen, Keski-Suomen pelastuslaitos, ja pelastuspäällikkö Mika Haverinen, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos.

Työvoima- ja elinkeinoministeriön Turvallisuustekniikan neuvottelukuntaan liiton edustajiksi ehdotetaan palotarkastaja Tarja Asikainen, Päijät-Hämeen pelastuslaitos, ja tämän varajäseneksi palotarkastusinsinööri Saila Salomäki, Pirkanmaan pelastuslaitos.

Syysliittokokous pidetään tiistaina 8.12.2020 klo 11.30 alkaen Helsingin Pelastuskoululla (Tyynenmerenkatu 1, Helsinki). Kokoukseen on mahdollisuus osallistua myös etänä Teamsin välityksellä. Sääntöjen mukaan (12/5 §) liittohallituksen tehtävänä on valmistaa liittokokoukselle esitettävät asiat.

Lisätiedot: Jaana Kovero, jaana.kovero@sppl.fi

Hyvä hallintotapa -sarja Hallintopäätös – pelkkää sanahelinää vai oikeuksia ja velvollisuuksia luova instituutio?

Olen aiemmissa artikkeleissani viitannut toistuvasti päätöksentekoon. Olen käsitellyt päätöksentekoa osana perustuslaillista järjestelmää, toimivallan osalta sekä silloin, kun viranomainen joustavia normeja käyttämällä voi päätyä erilaisiin ratkaisuihin.

Mutta mitä tarkoittaa viranomaisen päätöksenteko ja mitä se pitää sisällään? Päätöksenteko – tai ennemminkin hallintomenettely – pitää sisällään erilaisia vaiheita. Mikäli näistä vaiheista oiotaan, hyvään päätöksentekoon ei voida päästä. Tässä artikkelissa käsittelen sekä päätöksiä yleisesti että päätöksenteon vaikutuksia. Tulen seuraavissa artikkeleissa käsittelemään päätöksen muotovaatimuksia sekä päätöksessä huomioitavia seikkoja, kuten kuulemista.

Mikä on päätös? Päätöksellä tarkoitetaan sellaista tointa, jossa viranomainen joko suullisesti tai kirjallisesti asettaa kiellon tai rajoituksen – tai myöntää edun tai oikeuden. Päätös voi olla yleinen tai yksittäistapauksellinen ja olla voimassa määritellyn ajan tai vaihtoehtoisesti pysyvästi. Myös päätöksen oikeusvaikutukset vaihtelevat. Yksinkertaistettuna päätöksellä viranomainen ratkaisee jonkun etuihin, oikeuksiin tai velvollisuuksiin liittyvän asian. Yhteistä kaikille yllä mainituille tilanteille on se, että viranomainen sille suotua toimivaltaa käyttäessään antaa oikeudellisesti sitovan ratkaisun siihen, mihin päätöksenteon kohde on – tai ei ole – oikeutettu tai velvoitettu.

Tarkastellaan asiaa pelastusviranomaisen valvontatehtävän kautta. Pelastuslain (379/2011) 78 §:n mukaan pelastusviranomaisen on alueellaan valvottava pelastuslain 2 ja 3 luvussa säädettyjen velvoitteiden noudattamista. Samaisen pykälän 2 momentin mukaan näiden velvoitteiden toteutumista valvotaan palotarkastuksilla tai muilla valvontatoimenpiteillä. Jos pelastusviranomaisen päätöksenteko 78 §:n nojalla halutaan yksinkertaistaa, kyse on siitä, että pelastusviranomainen ratkaisee palotarkastuksilla, vastaako toiminta valvottavassa kohteessa pelastuslaissa asetettuja velvoitteita ja tekee sen perusteella mahdollisia velvoittavia päätöksiä. Viranomainen voi asettaa kohteelle velvoitteen korjata olemassa oleva tilanne vastaamaan lain velvoitteita eli asettaa velvoittavan päätöksen. Viranomainen voi myös tehdä etuja suovia päätöksiä, joissa viranomainen toteaa kohteen vastaavan lain mukaisia velvoitteita ja siten esimerkiksi myöntää oikeuden käyttää erikoistehosteita kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 81.4 §:n nojalla. Samaa päätösmekaniikkaa voidaan soveltaa myös kemikaaliturvallisuuslain 115.2 §:n mukaisen valvonnan osalta.

Mitä merkitystä päätöksellä on? Sen lisäksi, että viranomainen lakia käyttäessään ratkaisee vireillä olevan asian, saa ratkaisuasiakirja – siis päätös – erilaisia oikeudellisia muotoja. Oikeudellisesti puhutaan siten kolmesta eri käsitteestä: lainvoimasta, oikeusvoimasta sekä pätevyydestä. Lainvoima on näistä asioista konkreettisin. Kun päätös saa lainvoiman, sitä ei voi tuomioistuin tai viranomainen muuttaa ilman erityisen painavaa syytä. Lainvoima on sidottu päätösten pysyvyyteen, joka on merkittävä osa oikeusvarmuutta. Päätös tulee yleensä lainvoimaiseksi silloin, kun päätökseen ei voi enää hakea muutosta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2018) mukaisessa säännönmukaisessa menettelyssä. Yleensä päätöksen toimeenpano on sidonnainen päätöksen lainvoimaan ja päätös pannaan täytäntöön vasta sen tullessa lainvoimaiseksi. Pelastusviranomaisen tekemään päätökseen saa yleensä hakea muutosta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tarkoittaako tämä siis sitä, ettei pelastusviranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä tarvitse noudattaa kuin vasta päätöksen tultua lainvoimaiseksi? Ei tarkoita, sillä lainsäätäjä on katsonut asiaa turvallisuuden näkökulmasta ja säätänyt, että pelastusviranomaisen antamaa määräystä tulee noudattaa heti pelastuslain 104.3 §:n nojalla, vaikka päätökseen olisikin haettu muutosta. Toisin sanoen pelastusviranomainen voi tarvittaessa määrätä välittömiä toimenpiteitä, joita on välittömästi noudatettava ja vasta jälkikäteen arvioidaan niiden lainmukaisuutta. Tämä osaltaan korostaa pelastusviranomaisen huolellisuutta ja perusteellisuutta.

Oikeusvoima puolestaan merkitsee osaltaan myös päätöksen lopullisuutta. Viranomainen ei voi yksipuolisesti ottaa jo ratkaistua asiaa uudelleen käsiteltäväksi ilman erityistä tai nimenomaista toimivaltasäännöstä. Näin ollen oikeusvoima estää taannehtivan puuttumisen jo ratkaistuun asiaan, ja päätöksenteon kohteet voivat luottaa siihen, että viranomaiset noudattavat tekemiään päätöksiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö viranomainen voisi ottaa jo aiemmin ratkaistua asiaa käsiteltäväksi uudestaan. Tällöin hallintomenettely kuitenkin alkaa alusta, asiasta tehdään uusi päätös ja tämä päätös tulee uudelleen lainvoimaiseksi. Oikeusvoiman osalta on kuitenkin huomioitava, ettei toisen viranomaisen tekemä päätös sido toisia viranomaisia silloin, kun ne ratkaisevat oman toimivaltansa piirissä olevia asioita. Näin ollen esimerkiksi rakennusvalvontaviranomaisen tekemä myöntävä rakennuslupapäätös varastoa varten ei sido pelastusviranomaisen harkintavaltaa päättää kemikaaliturvallisuuslain nojalla vaarallisten kemikaalien varastoinnista. Rakennusvalvontaviranomainen ei voi ratkaista sille kuulumatonta asiaa, kuten ei pelastusviranomainenkaan voi kemikaaliturvallisuuslain nojalla myöntää kemikaalivarastolle rakennuslupaa.

Milloin hallintopäätös on sitten pätevä? Silloin kun toimivaltainen viranomainen on paikkansapitävien tosiasioiden valossa tehnyt asianmukaista menettelyä käyttäen päätöksen. Päätös sitoo tällöin päätöksen osapuolia ja saa aikaan päätöksessä määritellyt oikeusvaikutukset. Päätöksen pätemättömyyttä käsitellään seuraavissa artikkeleissa.

Sebastian De Caro,

hyvän hallinnon puolesta