Palopäällystö 2/2024

sppl.fi 2/2024

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE

Paluu Paviljonkiin – katsaus Jyväskylän Palopäällystöpäiviin

s. 6–9

Pelastusalan venetoiminnan kehitykseen vauhtia

s. 36–37

Esittelyssä: Hallinto ja tukipalvelut -jaosto

s. 10

Tilaa palokuntaasematunnukset verkkokaupastamme: SPPL.FI

Olkapoletit, paikka vaakunalle tai lisätunnuksille

Tyhjä paikka vaakunalle tai lisätunnuksille, hinta: 34,90 €/pari

Brodeeratulla vaakunalla tai lisätunnuksella, hinta: 37,90 €/pari

Olkapoletit

Hinta: 31,90 €/pari

Olkavarsilaatat

Hinta: 26,90 €/kpl

Hihalaatat

Hinta: 31,90 €/pari

Nimilaatat

Hinta: 19,50 €/kpl

Verkkokaupastamme myös metallimerkit, kokardit, lakkilaatat jne.

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS

Kuvaa elämää, älä onnettomuuspaikkaa 2.0

Julkisen sanan neuvostoon tehtiin useita kanteluita toukokuussa Espoon Tapiolassa tapahtuneen siltaonnettomuuden uutisoinnista. JSN on median itsesäätelyelin. Sen nettisivujen mukaan kyseessä on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Sen päätökset perustuvat journalistien ohjeiden tulkintaan. Kuvat alaikäisistä onnettomuuden osallisista johtivat JSN:n langettaviin päätöksiin. Kuvassa ainakin yksi onnettomuuden uhri oli tunnistettavissa. Lopputuloksena neuvosto katsoi, että ”vaikka

julkisella paikalla kuvaaminen ja myös onnettomuuspaikalla kuvaaminen on Suomessa lähtökohtaisesti sallittua, tulee lasten ja alaikäisten kohdalla noudattaa erityistä varovaisuutta ja hienotunteisuutta. Käsitellyistä kanteluista Helsingin Sanomat ja Iltalehti saivat kumpikin langettavan päätöksen. Yksi päätös oli Helsingin Sanomille vapauttava. Kunniaksi medialle on se, että Julkisen sanan neuvoston päätöksillä ja näillä langettavilla päätöksillä on mediaa ohjaava vaikutus. Vantaalla huhtikuussa 2024 tapahtunut traaginen kouluampuminen oli päivän pääuutinen. Nyt uutisointi oli kuitenkin sivistyneempää. Syytä ollakin,

varsinkin lasten ja nuorten onnettomuudet ja väkivallanteot eivät ole viihdettä.

Tänä vuonna julkisen sanan neuvosto on päivittänyt omia journalistin ohjeitaan. Päivitetyt ohjeet hyväksyttiin huhtikuussa, ja ne tulevat voimaan lokakuun alussa. Yksi muutetuista kohdista koskee tietojen tai materiaalin pyytämistä onnettomuus- tai rikospaikalta. Jatkossa median tulee ohjeistaa yleisöä toimimaan turvallisuutta vaarantamatta. Muutos on symbolinen, mutta oikeaan suuntaan. Silti jatkossakin toisen kärsimys on silminnäkijän leffalippu.

Liian monta kertaa pelastajat ovat itse olleet vaarassa, kun liikenneonnettomuuspaikan ohittaneet keskittyvät kuvaamiseen ajamisen sijaan. Suomen Palopäällystöliiton hanke vuodelta 2022, josta tämän pääkirjoituksen otsikkokin on lainattu, tarttui tähän ongelmaan. Palosuojelurahaston tukeman hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL sekä Suomen Ensihoitoalan Liitto. Hankkeessa ideoitiin hälytysajoneuvoihin otsikon mukainen tarra. Toivottavasti ei tarvita uusia tarroja, kuten ”kunnioita ihmisarvoa” ja ”muista yksityiselämän suoja”. Kun puhutaan materiaalin julkaisemisesta, niin Journalistin ohjeiden mukaan vastuu tästä on toimittajalla. Käyttäytymisen vastuu on meillä kaikilla. Siksi kuvaamisesta pidättymistä on edelleen syytä pitää esillä viranomaisten viestinnässä.

Tätä kirjoittaessa (18.5.) Utsjoella aurinko on jo noussut pysyvästi, laskeakseen seuraavan kerran vasta 27.7. Eihän kaamoksesta ole montaakaan viikkoa, ja nyt on vihreää joka paikassa! Kyllä Suomi kaikkine vuodenaikoineen on hieno maa. Nautitaan siitä täysin siemauksin ja ladataan henkisiä akkuja – hyvää kesää!

V-P Ihamäki

liittohallituksen puheenjohtaja pelastusjohtaja

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

3. Pääkirjoitus

PALOPÄÄLLYSTÖ-LEHDEN SISÄLTÖ 2/2024

5. Toiminnanjohtajan katsaus

6. Paluu Paviljonkiin – katsaus Jyväskylän Palopäällystöpäiviin

10. Hallinto ja tukipalvelut -jaoston johtokunnan jäsenet

11. Hallinto ja tukipalvelut -jaoston kuulumisia

12. Pelastustoiminta-jaosto: CASE: Nordic Response 2024

13. Vapaaehtoispalokunta-jaosto: Pelastustoimen resurssit täysimääräisinä käyttöön

14. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto: Varautumisen monet ulottuvuudet Palopäällystöpäivien ohjelmassa

16. Riskienhallinta-jaosto: Nuorten osallisuus turvallisuusviestinnässä: Imatran opintopäivien antia

17. Yritysturvallisuus-jaosto: Yritysturvallisuus Palopäällystöpäivillä 2024

19. Turvapari-jäsenyys

19. Hae mukaan pelastusalan posttrauma-työpajaan

20. Palopäällystöpäivien tuote-esittelijät

28. Opetusalan turvallisuusfoorumi

30. Palopäällystöliitto kehittää pelastusalaa myös hankkeiden avulla

31. Liittohallituksen kokoukset ja uudet jäsenet

32. Hankepäällikkö Iivari Valkonen

33. Hankeasiantuntija Ville Tuovinen

34. Hankepäällikkö Juhan-Petteri Laakso

35. Hankepäällikkö Juha Gröhn

36. Viranomaisvenetoiminnan ajankohtaispäivä veti tuvan täyteen

37. PETOVEKO-hankkeella kehitetään venetoimintaa valtakunnallisesti

38. Sammutustekniikan ja -taktiikan uusia tuulia on seurannut jo yli 15k katsojaa

39. Tutkimusmatkoja rivitalojen yläpohjiin

40. Kaikkien aikojen ensimmäinen Palopäällystö MTB

41. MC Fire Officers mukana Hymyilevän Motoristin Kevätpäivässä

42. Pelastusala saa ensimmäisen oman DEIB-seminaarinsa

43. Road Rescue -tieliikennepelastamisen koulutus pelastajille ja ensihoitajille

44. Hyvän hallinnon periaatteet – yhdenvertaisuusperiaate

46. Hälytysmuonitus on osa pelastustoimen huoltotoimintaa

47. Rekisterinpidon muutos vaatii ohjeistusta

48. Siviilipalvelus kokonaisturvallisuuden ytimessä

49. Sopimuspalokuntaviikon tavoitteena on saada lisää jäseniä palokuntiin

50. Tervehdimme palopäällystöä

60. Koulutuskalenteri

PALOPÄÄLLYSTÖ

Anna palautetta!

Anna toimituskunnallemme palautetta Palopäällystölehdestä. Mistä asioista tai näkökulmista toivoisit saavasi lukea?

sppl.fi/anna-palautetta-lehdesta

PÄÄTOIMITTAJA hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki TOIMITUSKUNTA toiminnanjohtaja Ari Keijonen

• koulutusjohtaja Tomi Timonen • viestintäpäällikkö Terhi Kallio • kehittämispäällikkö Antti Kinnunen

• koulutuspäällikkö Mikko Poutala • koulutuspäällikkö Olli Korteniemi • turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski

• erityisasiantuntija Saku Sutelainen • erityisasiantuntija Joel Kauppinen • hankepäällikkö Juhan-Petteri Laakso

• hankepäällikkö Juha Gröhn • hankepäällikkö Iivari Valkonen • koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi

• talous- ja hallintokoordinaattori Jaana Kovero KANSIKUVA: Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastus- ja öljyntorjunta-aluksia.

Kuvaaja: Alan O'Leary. TAITTO Zerren Design Oy • PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2023, ISSN 1795-3812 ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy, puhelin 045 114 4178, ilmoitukset@sppl.fi

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki, puhelin 0440 345 112 , toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi, sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi, www.sppl.fi, Facebook: @SPPL - Suomen Palopäällystöliitto, Instagram: @SPPL_ry, Viestipalvelu X: @SPPL_ry Youtube: @palopaallystoliitto, Linkedin: @Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen

Ennätysvilkkaan kevään myötä kesälaitumille

Palopäällystöliiton toiminnan ensimmäinen vuosipuolisko tätä vuotta alkaa olla takanapäin. Tuo jakso on ollut poikkeuksellisen toiminnallinen. Toisen kivijalkamme eli koulutuksen puolelta olemme onnistuneet tärkeissä mittareissamme: tilaisuuksien lukumäärä sekä osallistujien ja koulutettavapäivien määrät kipusivat kivasti yli puolivuotistavoitteemme.

Helmenä tietysti Palopäällystöpäivät, jotka näinä julkisen ja hyvinvointialueiden talouden haasteellisina aikoina kokosi hienosti yli 300 osallistujaa ajankohtaisen ohjelman, laajan näyttelyn ja tärkeän vuorovaikutuksen ympärille. Vielä kerran kiitos kaikille osallistujille, esiintyjille ja näytteilleasettajille sekä Keski-Suomen pelastuslaitokselle johtajansa Ville Mensalan johdolla panoksestanne – taas olemme yhden askeleen ”turvallisuussivistyneempiä”. Ja iso kiitos omalle upealle tiimilleni venymisestänne ja asenteestanne!

Kokonaan uusista tilaisuuksistamme kevään aikana voisi mainita muun muassa alkuvuonna järjestetyt Viranomaisvenetoiminnan ajankohtaispäivän ja Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuusseminaarin, jotka keräsivät alkuperäisajatustamme isommat yleisöt. Opetusalan turvallisuusfoorumi järjestettiin hiljattain jo 20. kerran kooten opetus- ja pelastusalaa yhteiskehittämiseen.

Ennätyksiä edellisetkin, mutta huikein tulos kevään aikana on saavutettu Pelastusopiston kanssa yhteisellä webinaarisarjalla Sammutustekniikka ja -taktiikka rakennus- ja liikennevälinepaloissa. Silmiä hieraisematta lukema on tosi: yli 15.000 osallistujaa! Ja webinaarit jatkuvat vielä syksyllä. Yhteistyössä on siis voimaa, ja mikä tärkeintä, uudet opit ovat menneet suoraan käytäntöön niin harjoittelussa kuin pelastustoiminnassakin.

Asiantuntijatoiminta, toinen kivijalkamme, on sekin vauhdissa. Loppusyksystä aloitettu pelastusalan sanastohanke etenee suunnitellusti, ja hankkeenahan se on varsin perustavaa laatua oleva, sillä kaiken ammattimaisen toiminnan taustalla on yhteinen ammattisanasto.

Uutena hankkeena käynnistimme rivitalojen yläpohjien riistäytyvien palojen taustaselvityksen: miksi näin käy ja mitä asialle on tehtävissä, miksi palo-osastointien suunnittelu ja toteutus eivät kohtaa toisiansa. Uutena alkoi myös osaamisen kehittämishanke pelastustoiminnan valmiuden turvaamiseksi hybridiuhissa.

Kolmas uusi hankkeemme tähtää pelastuslaitosten venetoiminnan kehittämiseen. Osa-alue, jossa on todettu osaamisvajetta ja jonka aiomme laittaa nyt kuntoon tuottamalla koulutuskokonaisuuden, jota hankkeen puitteissa koulutettavat kouluttajat pääsevät alueillaan toteuttamaan.

Näissäkin hankkeissa tärkeänä rahoittajana toimii Palosuojelurahasto.

Asiantuntijatoiminnan puolelta haluan mainita vielä liittohallituksen jäsenaloitteen pohjalta juuri perustaman uuden toimikunnan, Pelastusalan kestävän kehityksen toimikunnan. Toimikunnan lähtökohtana toimivat YK:n kestävän kehityksen periaatteet, ja vielä syksyn kuluessa haarukoimme, mitkä näistä periaatteista ovat niitä, joita toimikuntamme lähtee alamme ominaisuudet ja tarpeet huomioon ottaen työstämään. Syksyllä tulemme hakemaan jäseniä toimikuntaan avoimen haun perusteella.

Kevään toteutuksen rinnalla katseemme ovat olleet samaan aikaan jo syksyn toteutussuunnitelmassa. Tarjonta vastaa jälleen kysyntää, joten kannattaa seurata kanaviamme, ja myös tässä lehdessä toisaalla on kerrottu osasta tilaisuuksistamme.

Yhden kalenterimerkinnän myös toivoisin tehtävän, tosin vasta ensi vuoden kalenteriin. Valmistelemme parhaillaan yhdessä SPEKin kanssa kansainvälistä turvallisuusviestinnän seminaaria, International Safety Education Seminar, tutummin ehkäpä ISES. Aloitteestamme aikoinaan käynnistynyt tapahtuma toteutetaan nyt kahdeksannen kerran, ja ilolla voin todeta, että saimme järjestelykapulan jälleen Suomeen. Odotamme yli 100 osallistujaa ympäri maailman ja toivottavasti näemme ison suomalaisosallistujajoukon 12.–13.3.2025 Levillä.

Pelastusalan tärkeä perinne on huomion osoittaminen ansiomerkeillä. Palopäällystöliiton ansiomerkit ovat arvostettuja. Hakemalla ansiomerkkiä hakija osoittaa arvostusta merkin saajaa kohtaan, ja Palopäällystöliiton ansiomerkit annetaan sananmukaisesti ansioista. Pelkkä pitkäaikainen toiminta pelastusalan ja turvallisuuden hyväksi ei riitä, vaan sen lisäksi tarvitaan toiminnalla aikaansaatuja tärkeitä, erityisiä tai poikkeuksellisia ansioita.

Palopäällystöliiton ansiomerkkejä voidaan hakea laajasti pelastus- ja turvallisuusalan ansioituneille henkilöille – miehistöstä päällystöön ja turvallisuuden asiantuntijoille sekä turvallisuutta poikkeuksellisesti edistäneille alan ulkopuolisillekin.

Kun seuraavan kerran yhteisössäsi mietitään palkitsemisia, erityisesti henkilökunnan arvostamia sellaisia, ota yhteyttä tai vieraile verkkosivuillamme. Autamme mielellämme.

On aika siirtyä kesälaitumille – rentouttavaa ja leppoisaa kesää kaikille jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme!

Ari Keijonen toiminnanjohtaja

Suomen Palopäällystöliitto

Kuva: Ossi Pietiläinen

Paluu Paviljonkiin

– katsaus Jyväskylän Palopäällystöpäiviin

Palopäällystöpäivät 2024 kokosi pelastus- ja turvallisuusalan ammattilaiset jälleen yhteen huhtikuussa, kun alan ajankohtaisimmista aiheista ja tulevaisuuden kehityssuunnista päästiin keskustelemaan yhdessä Jyväskylän Paviljongissa. Kolmen päivän aikana käsiteltiin kattavasti muun muassa varautumista, tiedolla johtamista sekä työntekijöiden hyvinvointia pelastusalalla.

Ilmastonmuutos, aurinkomyrskyt ja hybridivaikuttaminen edellyttävät varautumista myös pelastustoimelta

Palopäällystöpäivät käynnistyivät tuttuun tapaan varautumisen teemalla. Tänä vuonna pääsimme kuulemaan omien erityisalojensa asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miten pelastustoimen tulisi varautua globaaleihin uhkiin, joilla voi olla tuhoisia seurauksia.

Esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt haastavat yhä enemmän myös pelastustoimea. Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas arvioikin Palopäällystöpäivillä, että ilmastonmuutos on mahdollisesti ihmiskunnan suurin haaste kuluvalla vuosisadalla. Kuten jo nyt on nähty, lisääntyneet tulvat, myrskyt ja hellejaksot työllistävät lisääntyvissä määrin myös pelastustoimen henkilöstöä. Sään ääri-ilmiöiden ennustaminen ja vaikutusten arviointi onkin nousemassa entistä tärkeämmäksi osaksi alueellista varautumista. Tästä hyvä esimerkki löytyy Pohjois-Savosta, jossa on otettu käyttöön ilmastotiekartta, joka auttaa varautumaan ilmastonmuutoksen riskeihin.

Toinen pelastustoimen varautumiseen vaikuttava, ihmisen toiminnasta riippumaton uhka löytyy avaruudesta: aurinkomyrskyt voivat aiheuttaa yhteiskunnalle arvaamattomia haasteita tulevaisuudessa. Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija Tapio Tourula käsitteli Palopäällystöpäivien puheenvuorossaan muun muassa aurinkomyrskyjen aiheuttamia uhkia kuten sähkökatkoksia ja radioliikenteen häiriöi-

Petteri Taalas

tä. Näiden seuraukset voivat tunnetusti olla yhteiskunnalle kriittisiä – pahimmassa tapauksessa jopa lamauttavia. Kyseisiin uhkiin varautuminen vaatiikin pelastustoimelta ennen kaikkea huolellista suunnittelua ja tiivistä yhteistyötä sekä muiden viranomaisten että muiden toimijoiden kanssa.

Palopäällystöpäivien toisena päivänä jat-

kettiin varautumisen teemalla hybridivaikuttamisen osalta. Hybridivaikuttamisesta voi perinteisesti tulla mieleen informaatiovaikuttaminen ja tiedonkulun häirintä. Tosiasiassa sitä voivat olla myös esimerkiksi toistuvat onnettomuudet tietyllä alueella. Tällöin tavoitteena voi olla esimerkiksi ihmisten turvallisuudentunteen horjuttaminen. Pelastus-

laitoksille hybridiuhkiin varautuminen on luonnollinen osa laaja-alaista riskienhallintaa. Avainasemassa on henkilöstön osaaminen hybridiuhkiin liittyen: jos osaamistaso ei ole riittävä, hybridiuhkia on haastava tunnistaa. Hybridiuhkiin varautumisessa korostuukin pelastuslaitosten välinen yhteistyö osaamisen lisäämisessä.

Hybridivaikuttamisen paneelikeskustelussa pelastuspäällikkö Teemu-Taavetti Toivonen (vas.), pelastuspäällikkö Teemu Veneskari ja hankepäällikkö Juha Gröhn juontaja Riika Raition haastattelussa.

Tapio Tourula

Johtava psykologi Teemu Paajanen puhui työntekijöiden kognitiivisesta kuormituksesta.

Nato ja tiedolla johtaminen puhuttivat

Palopäällystöpäivien toisen päivän kärkiteemoja olivat pelastustoimen suhde sotilasliitto Natoon sekä tiedolla johtaminen pelastusalalla. Suomen Nato-jäsenyyteen liittyen sisäministeriön johtava asiantuntija Iikka Saunamäki korosti Palopäällystöpäivillä erityisesti sitä, että Naton resilienssivaatimuksiin vastaaminen kohdistuu yhteiskunnan kaikille tasoille – ja vaatii näin lisäpanostusta myös pelastustoimelta. Nato tulleekin näkymään kaikkien pelastustoimessa työskentelevien työssä jollain tapaa: jatkossa oma työ ja päätöksentekoprosessit tulee sovittaa Naton viitekehykseen. Sekä Suomen sisäisen että rajat ylittävän yhteistyön, suunnittelun ja re-

surssien merkitys korostuneekin tulevaisuudessa entisestään.

Viranomaisyhteistyö toimi avainsanana myös tiedolla johtamista käsitelleessä paneelikeskustelussa. Juuri nyt tärkeää olisi löytää toimivia tapoja yhteisen toimintakulttuurin edistämiselle sekä väyliä tiedon avoimemmalle jakamiselle eri viranomaisten välillä. Tällä hetkellä tiedon yhteiskäytön tiellä on esimerkiksi lainsäädäntö, jossa oikeudet ja velvollisuudet ovat erilaiset eri viranomaisille. Tästä puolestaan seuraa se, ettei tieto aina kulje parhaalla mahdollisella tavalla eri viranomaisten välillä. Toisaalta myös tavoitteiden asettaminen ja toiminnan mittaaminen korostuu tiedolla johtamisessa: systemaattinen lähestymistapa on edellytys sille, että itse kerättyä tai muilta saatua tietoa ylipäätään

Tiedolla johtamisen paneelikeskustelussa olivat professori Tomi Voutilainen, pelastusjohtaja Markus Aarto ja tietopäällikkö Antti Markkula sekä kuvasta puuttuva lainsäädäntäneuvos Annika Parsons.

voidaan hyödyntää päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä.

Uusia näkökulmia työkyvystä huolehtimisen Jyväskylän Palopäällystöpäivien viimeisen aamupäivän kantava teema oli kehosta ja mielestä huolehtiminen. Työntekijöiden hyvinvointiin liittyvien alustusten ja keskusteluiden aikana esille nousivat muun muassa termit kognitiivinen kuormitus ja moraalinen stressi, joita on tähän saakka harvemmin käsitelty pelastusalan kontekstissa.

Työterveyslaitoksen johtava psykologi Teemu Paajanen nosti esiin, miten työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus on pelastusalalla tunnistettu, mutta työnteki-

Kansainvälistä väriä saatiin naapurimaasta, kun Kristoffer Wahter Silfwerbrand kävi Palopäällystöpäivien päätteeksi jakamassa Suur-Göteborgin pelastuslaitoksen oppeja räjähdysonnettomuuksiin liittyvästä pelastustoiminnasta.

Iikka Saunamäki

jöiden kognitiivinen kuormitus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Onnistunut pelastustoiminta vaatii hyvää kommunikaatiota, tilallista hahmottamista, päätöksentekoa ja jatkuvaa tilannetietoisuutta. Kun yhdistelmään lisätään se, että työ on usein vuorotyötä ja voi vaatia pitkään hereillä olemista, pelastusalalla on ensiarvoisen tärkeää oppia tunnistamaan ja käsittelemään kognitiivista kuormitusta. Esimerkiksi muistihäiriöt ja tarkkaavuuden herpaantuminen voivat viestiä kognitiivisesta kuormituksesta. Siispä kognitiivisella kuormituksella voi pelastusalan työtehtävissä olla yksittäisen työntekijän työkyvyn ja -hyvinvoinnin lisäksi kriittisiä vaikutuksia myös koko työyhteisön työturvallisuuteen.

Moraalista stressiä tai vauriota puolestaan voi aiheuttaa toiminta, jossa joutuu rikkomaan omia moraalisia uskomuksiaan. Tästä kertoi projektitutkija Sanna Korpela Xamkista. Näin voi käydä esimerkiksi, jos joutuu todistamaan esihenkilön tai kollegan toimintaa, joka on oman moraalin vastaista. Moraalisiin arpiin voi liittyä monenlaista psyykkistä oi-

reilua ja psykologista suorituskyvyn häiriintymistä – myös nämä molemmat ovat asioita, joilla niin ikään voi olla työkykyä ja -hyvinvointia alentavia vaikutuksia.

Päivien

huipennuksena oppeja länsinaapurista

Vuoden 2024 Palopäällystöpäivät huipensi Suur-Göteborgin pelastuslaitoksen alueellisen onnettomuuspäällikön Kristoffer Wahter Silfwerbrandin alustus tahallisista räjähdysonnettomuuksista, joita tapahtuu Ruotsissa nykyään noin kaksi viikossa. Ennen kaikkea hän korosti, että voimme välttää saman tilanteen toimimalla ennakoivasti:

– Tehkää kaikkenne, ettette joudu samaan pahaan tilanteeseen, mikä Ruotsissa on. Nämä kriminaalit tulevat Suomeen ihan muutaman vuoden sisään, jos päättävät haluta suomalaiset huumemarkkinat. Estäkää se kaikin mahdollisin keinoin.

Myös räjähdysonnettomuuksiin liittyvän pelastustoiminnan osalta peräänkuulutettiin jo päivien aikana tutuksi tullutta teemaa:

Vuoden 2024 Palopäällystöpäivät avasi sisäministeri Mari Rantanen, joka korosti puheessaan päivien aikana usein esille noussutta teemaa: yhteistyötä.

saumaton viranomaisyhteistyö on ehdottoman tärkeää.

Mikä pelastusalaa puhuttaa keväällä 2025? Tule

Tampereelle, niin tiedät!

Keskustelu Palopäällystöpäivillä käsitellyistä teemoista on tuttuun tapaan jatkunut myös päivien jälkeen niin kahvipöydissä kuin sosiaalisen median kanavillakin. Ajatuksia ja keskusteluja herättävät teemat ovat jatkossakin Palopäällystöpäivien ytimessä. Seuraavan kerran Palopäällystöpäivät kokoaa pelastus- ja turvallisuusalan sekä varautumisen parhaat asiantuntijat yhteen ensi huhtikuussa, kun alan ajankohtaisimmat keskustelut käydään Tampereella 8.–10.4.2025. Laita päivät jo nyt kalenteriisi!

Niki Räsänen viestintä

Suomen

Palopäällystöliitto

Kuvat: Joel Kauppinen

Aurinkomyrskyihin varautumisesta pureutuvaa paneelikeskustelua moderoi valmiuspäällikkö Juha Alander.

Palopäällystöpäivillä jaettiin myös tunnustuksia: Vuoden palokuntanuoriso-osasto -palkinnon kävivät Jyväskylästä nappaamassa Kouvolan VPK:n nuoret. Pelastusalan viestintäteko – Palokärki -palkinnon puolestaan sai johtaja Antti Määttänen LähiTapiolalta, joka on aktiivisesti nostanut rakenteellisen paloturvallisuuden puutteita julkiseen keskusteluun.

Johtokunnan jäsenet esittelyssä

Peter Johansson, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, johtokunnan puheenjohtaja

Toimin Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtajana. Koska pelastusjohtaja Itä-Uudellamaalla myös toimii toimialajohtajana, kuuluu tehtäviin myös kohtuullisen paljon iltakokouksia, joten vapaaaika on aika ajoin kortilla. Vapaa-aikaani käytän erityisesti koiran kanssa liikkumiseen sekä mökkeilyyn Porvoon saaristossa.

Markus Aarto, Lapin pelastuslaitos, johtokunnan varapuheenjohtaja

Toimin Lapin pelastuslaitoksen pelastusjohtajana. Olen Lappiin rakastunut keski-ikäinen, jolla on johdossaan pelastuslaitos, jonka alue kattaa lumoavimman kolmanneksen Suomesta. Harrastan työntekoa eri muodoissaan sekä vaihtelevasti liikuntaa ja ulkoilua koirien kanssa tai ilman. Perusluonne on optimistinen ja avoimen utelias uusia asioita kohtaan.

Torbjörn Lindström, Pohjanmaan pelastuslaitos, johtokunnan sihteeri Juuri valittuna pelastusjohtajana olen uusien haasteiden edessä Pohjanmaalla. Olen ollut Palopäällystöliiton jäsen vuodesta 2000. Heti alusta alkaen olen ollut mukana pohjoismaisessa yhteistyössä. Olin pitkään myös liittohallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja sekä ollut Palopäällystöliiton kv-toiminnassa ja FEU-delegaattina. Minulle tärkeintä mukana olemisessa on ammatillinen kehittäminen, ajan tasalla pysyminen, kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen, yhteenkuuluvuuden tunne, ystävät ja se, että se on kivaa.

Olli-Veikko Kurvinen, Helsingin Pelastusliitto ry, jaoston koulutusvastaava

Toimin tällä hetkellä Helsingin Pelastusliitto ry:n HELPE toiminnanjohtajana. Johdan yhdistyksen toimintaa ja kehitän pelastusalan vapaaehtoisjärjestöjen ja yritysturvallisuussektorin koulutuspalveluja sekä vastaan yhdistyksen taloudesta sekä muista tuki- ja hallintopalveluista. HELPEssä korostuu yhteisöllinen ja vaikuttava järjestötyö. Rentoudun harrastamalla monipuolisesti eri liikuntalajeja, liikkumalla luonnossa ja kalastaen. Vapaa-aikaani kuuluu myös monipuoliset luottamustehtävät turvallisuus- ja kiinteistöalalla.

Kimmo Markkanen, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, jaoston viestintä- ja lausuntovastaava

Toimin palveluyksikköjohtajana LUPissa ollen yleishenkilö pelastuslaitoksen toiminnoissa ja erityisesti pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja ensihoidon sekä omavalvonnan suunnittelussa ja ohjauksen johtamisessa. Harrastuspuolella olen aktiivinen vapaaehtoistoimija kansainvälisessä järjestötyössä Lions-toiminnassa. Toinen isompi kokonaisuus on olutharrastuneisuus ja olen Suomen Olutliiton valitsema vuoden 2023 olutseuralainen ja kuulun mm. Suomen Olutliitto ry:n ja Suomen Sahtiseura ry:n hallitukseen.

Jarmo Haapanen, Pelastusopisto, johtokunnan 1. varajäsen

Toimin nykyisin siviilivalmiuden ja onnettomuuksien ehkäisyn tiimin yliopettajana. Juuriltani olen eteläpohojalaas-kaenuulaane. Kuulun palokuntalaisiin, jotka ovat saaneet savua jo syntyessään. Minut on aikoinaan kuskattu Kauhavan synnytyslaitokselta Kauhavan paloasemalle, josta vuoden ikäisenä muuttokuormassa Lapuan paloasemalle. Päätoimista työkokemusta on yli 35 vuotta pelastusalan järjestöstä, Lapuan, Kuortaneen, Seinäjoen ja Nivalan palolaitoksista, Jokilaaksojen pelastuslaitoksesta ja nyt Pelastusopistosta.

Mari Voutilainen, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, johtokunnan 2. varajäsen ja viestintävastaava Toimin Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen lisäksi viestinnän tehtävissä myös Pohjois-Savon pelastuslaitoksella ja Itä-Suomen alueella. Olen uusi jäsen Palopäällystöliitossa, johon liityin vuonna 2023. Viestintä on kiinteä osa pelastuslaitosten johtamista ja tästä tehtävästä olen löytänyt oman paikkani ja tapani auttaa sekä työyhteisöjä että asukkaita. Vapaa-ajalla olen retkipirkko, haluan katsoa kauas vaaroilta ja tuntureilta. Luontoliikunnan lisäksi harrastan kuntouintia tosissaan.

Jaosto pähkinänkuoressa

Hallinto ja tukipalvelut -jaoston tehtävänä on tukea aktiivisesti jäsenistön valmiuksia johtaa henkilöstöä osallistavasti ja vastuullisesti.

Jaoston tavoitteena on vaikuttaa omalta osaltaan Palopäällystöliiton yhteiskuntasuhteiden vahvistamiseen ja toimia yhteistyön linkkinä pelastusjohtajien organisaation sekä muiden sidosryhmien ja päättäjien kanssa. Tätä varten jaosto järjestää yhteistyössä liiton

toimiston kanssa tapahtumia, joissa painopiste on pelastuslaitosten johtavien viranhaltijoiden, luottamushenkilöjohdon ja valtionhallinnon pelastusalan viranomaisten vuorovaikutusmahdollisuuksien kehittämisessä.

Jaoston tehtävän on toimia pelastuslaitosten hallinto- ja tukipalvelujen päällystöä ja muita toimijoita viestinnän ja koulutuksen keinoin parhaiden käytäntöjen jakamiseksi. Pelastuslaitosten oman henkilöstön lisäksi jaoston toiminta palvelee pelastuslaitoksen tuotannollisia palveluja tukevia organisaatioita, että myös hyvinvointialueiden konser-

nin palvelujen henkilöstöä sekä sopii myös pelastustoimen ja ensihoidon ohjauksesta sekä valvonnasta vastaaville toimijoille.

Jaoston jäsenyys sopii kaikille pelastuslaitosten päällystö- ja muissa hallintotehtävissä toimiville sekä myös materiaalipalvelujen, ICT:n, viestinnän ja henkilöstöasioiden asiantuntijoille. Myös ensihoidon esihenkilöt ja päällystö ovat tervetulleita mukaan jaoston toimintaan.

Jaosto läpileikkaa koko pelastuslaitoksen ja pelastusalan toimintakentän mukaan lukien vapaaehtoiskentän ja ensihoitopalvelut.

Kun yksinkertainen asia muuttuu hallintohimmeliksi

Siirtymä hyvinvointialueille merkitsi muun ohella merkittävää muutosta pelastuslaitosten mahdollisuuksiin tehdä toimintansa kannalta välttämättömiksi arvioituja investointeja. Hyvinvointialueesta annetun lain 16 §:n ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain 11 §:n mukaan hyvinvointialueiden investointisuunnitelmat edellyttävät näet nykyisin STM:n tai SM:n hyväksyntää ja mikäli hyvinvointialueelle ei ole myönnetty investointivaltuutta myös lainanottovaltuusneuvotteluja VM:n johdolla. Ei ole liioiteltua sanoa, että tämä kankea prosessi vaarantaa jo keskipitkällä aikavälillä pelastustoimen toimintakyvyn.

Koko hyväksymisprosessin alkuperäisenä tavoitteena oli kontrolloida hyvinvointialueiden kalliimpia hankintakokonaisuuksia erityisesti sairaalarakentamista. Tämä on toki jossakin määrin ymmärrettävää, vaikka hyvinvointialueet ainakin näennäisesti itsehallinnollisia ovatkin. Käytetty investointien sisällöllinen ja euromääräinen määrittely on kuitenkin johtanut siihen, että jo muutaman kymppitonnin kalustoinvestoinnit sekä raskaan kaluston investoinnit ovat yhtälailla osa pelastustoimen ministeriöön toimitettavia osainvestointisuunnitelmaa.

Pelastustoimen järjestämislain 11 §:n mukaan pelastustoimen osainvestointisuunnitelman tulee perustua valtakunnallisiin strategisiin tavoitteisiin sekä kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin sekä onnettomuusuhkiin ja muihin uhkiin. Hyvinvointialueen on valittava pelastustoimen osasuunnitelmaan hyvinvointialueen pelastustoimen järjestämisen kannalta tärkeimmät investoinnit ja investointia vastaavat sopimukset, ja siinä on arvioitava sen sisältämien toimien vaikutuksia hyvinvointi-

alueen pelastustoimen palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen, laatuun ja kustannusvaikuttavuuteen.

Äärimmilleen vietynä edellä todettu kait merkitsee sitä, että esimerkiksi 35.000 euron arvoisen pelastusvälinesarjan osalta pitäisi investoinnin vaikuttavuutta arvioida varsin syvällisesti, kun kentällä taas on kyse siitä, että jonkin pelastusyksikön tieliikennepelastamisen kyky menetetään, jos uusia välineitä ei hankita. Kun pelastustoimessa on aina eletty riittämättömän investointirahoituksen aikaa, pelastuslaitoksissa on kyllä opittu investoimaan vain välttämättömään ja suorituskykyjä turvaavaan kalustoon. Hiukan isommassa mittakaavassa pelastuslaitoksissa on yksityiskohtaisen tarkka tieto siitä, millaisia pelastusajoneuvoja kaluston kierto ja toimintakyvyn ylläpitäminen edellyttää. Sillä, että SM:n pelastusosastolle tehdään loputtomasti selvityksiä siitä, ovatko hankinnat välttämättömiä luodaan merkittävää byrokratiaa ja toisaalta epäluottamusta virkavastuulla toimivien kenttäihmisten ja ministeriön välille. En oikein jaksa tässäkään uskoa, että SM:llä olisi parempi viisaus hankintatarpeista kuin kentällä.

Sen lisäksi, että on havaittavissa pyrkimystä investointien sisällölliseen mikromanageeraukseen, myös investointisuunnitteluun kuluva aika on muuttunut poskettoman pitkäksi. Tulevan vuoden osalta alustava investointisuunnitelma piti toimittaa huhtikuun 2023 loppuun mennessä ja lopullinen investointisuunnitelma vuoden 2023 loppuun mennessä ja ministeriöt antanevat vastauksensa siihen kuluvana kesänä. Hyvinvointialueiden taloustilanteesta johtuen suurin osa hyvinvointialueista päätyy lainanottovaltuusneuvotteluihin

välttämättömien investointien toteuttamiseksi ja mikäli investointivaltuutta saadaan se sidottaneen sopeuttamistoimien onnistumiseen siten, että investointiraha on de facto käytettävissä kesällä 2025. Kun valtaosa pelastustoimen kalustosta on saatavilla vain pitkillä toimitusajoilla, tarkoittaa se sitä, että investoinnit eivät toteudu suunnitelmavuonna. Toimintavalmiuden ylläpidon näkökulmasta ollaan kestämättömässä tilanteessa ja vielä kestämättömämpää tilanteeseen joudutaan, jos ikääntynyt kalusto särkyy ennenaikaisesti.

Kun olen aiheen tiimoilta käynyt lukemattomia keskusteluja eri ministeriöiden edustajien kanssa, vedotaan yleensä siihen, että kun lainsäädännössä prosessi on määritelty, sitä noudatetaan. Tämä tietysti on totta, mutta jos halua prosessin järkevöittämiseen olisi, ei lainsäädännön muuttaminen kovin vaikeata olisi. Näin kentälle asia näyttäytyy nyt valtapolitiikan muotona, jonka ytimessä on se, kuka saa päättää pelastustoimen kalustoinvestoinneista. Jotta alkuperäinen lainsäädännön ydinajatus toteutuisi, pitäisi normaalit pelastustoimen kalustohankinnat palauttaa sisällöllisesti hyvinvointialueiden yksinomaiseen päätösvaltaan samoin kuin niihin kohdistuva lainanotto. Rakennushankkeiden ja muiden merkittäviä ja pitkäaikaisia kustannuksia aiheuttavien hankkeiden osalta ministeriöt voivat toki jatkossakin puumerkkinsä laittaa.

Markus Aarto johtokunnan varapuheenjohtaja Hallinto ja tukipalvelut -jaosto Suomen Palopäällystöliitto pelastusjohtaja Lapin pelastuslaitos

CASE: Nordic Response 2024

Enontekiö, Suomen ja Norjan raja – Maaliskuussa 2024 järjestetty Nordic Response -harjoitus toi yhteen Pohjoismaiden ja NATO:n joukot harjoittelemaan haastavissa olosuhteissa Pohjois-Suomessa ja Norjan rajalla. Nordic Response 24 on osa Naton Steadfast Defender 24 -harjoitussarjaa. Siinä Nato-maat ja -kumppanit harjoittelevat liittokunnan kykyä siirtää joukkoja pohjoiseen harjoittelemaan puolustuksellista yhteisoperaatiota arktisissa olosuhteissa Suomen, Norjan ja Ruotsin alueilla. Steadfast Defender 24 on Naton suurin harjoitus vuosikymmeniin, minkä vuoksi sitä ja myös Nordic Response 24 -harjoitusta on valmisteltu jo usean vuoden ajan. Harjoitus tarjosi erinomaisen mahdollisuuden testata pelastustoimen ja sotilaallisten toimijoiden integraatiota isän-

tämaatuen eli Host Nation Support (HNS) näkökulmasta.

Harjoituksen suunnittelu ja turvaorganisaatio

Lapin pelastuslaitos oli valmiudessa Nordic Response 24 -harjoituksessa 29.2.–15.3.2024. Valmiuden suunnittelu aloitettiin kuukausia aikaisemmin. Harjoituksen ajankohta sattui talvilomakaudelle eli Lapin kiivaimpaan turistisesonkiin. Viranomaiset hoitivat harjoituksessa turvallisuustoimia sekä huolehtivat paikallisten ja turistien turvallisuudesta.

Pelastuslaitoksen tehtävänä oli tukea joukkoja mahdollisten onnettomuustilanteiden varalta. Pelastuslaitos sijoitti alueelle 1+3-vahvuisen pelastusryhmän, joka koostui päätoimisesta ammattihenkilöstöstä. Pelastusryhmää johti päivystävä palomestari. Tilannekuvaa ylläpidettiin JOTKE:ssa.

Harjoituksen turvaorganisaatioon kuului sotilastoimijoiden lisäksi eri viranomaisia, kuten Lapin pelastuslaitos, Lapin hyvinvointialueen ensihoito, poliisi ja Rajavartiolaitos. Turvaorganisaatio kokoontui aamuisin ja iltaisin yhteisiin palavereihin. Palavereissa suunniteltiin ja arvioitiin päivän tapahtumat sekä varmistettiin, että kaikki osapuolet oli-

vat ajan tasalla mahdollisista riskeistä ja toimenpiteistä. Huolellinen suunnittelu ja tiivis yhteistyö eri viranomaisten välillä oli olennaista harjoituksen sujuvuuden, onnistumisen ja turvallisuuden kannalta.

Yhteistyö ja tulevaisuuden näkymät

Nordic Response -harjoitus osoitti, kuinka tärkeää on kehittää pelastustoimen ja sotilaallisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Harjoituksen aikana saadut kokemukset ja opit ovat arvokkaita tulevaisuuden vastaavien tilanteiden varalta. Pelastustoimen, sisäisen turvallisuuden viranomaisten ja ensihoidon osallistuminen monikansallisiin harjoituksiin vahvistaa toimijoiden valmiuksia toimia kansainvälisessä ympäristössä ja kohdata mahdollisia kriisitilanteita.

Tulevaisuudessa pelastustoimen ja NATOn välinen yhteistyö tulee todennäköisesti syvenemään entisestään. NATOn jäsenmaiden kanssa tehtävä yhteistyö tarjoaa pelastustoimelle ja sisäisen turvallisuuden viranomaisille mahdollisuuden oppia uusimpia käytäntöjä ja teknologioita, mikä parantaa valmiuksia valtakunnallisesti. Lisäksi tiiviimpi yhteistyö NATOn kanssa voi johtaa yhteisten koulutusohjelmien ja harjoitusten lisääntymiseen, mikä vahvistaa kaikkien osapuolten kykyä toimia tehokkaasti ja turvallisesti erilaisissa kriisitilanteissa.

Lapin pelastuslaitos on jatkanut yhteistyön rakentamista. Touko-kesäkuun vaihteessa pelastuslaitos on harjoitellut puolustusvoimien kanssa monikansallisessa sotilaallisessa harjoituksessa. Rovaniemen pelastusasemalla järjestettiin myös US Army Civil Affairs:n vierailu.

Uskon, että NATO tulee enenemissä määrin näkymään Lapissa, kuin myös valtakunnallisesti pelastustoimessa.

Timo Nyholm johtokunnan jäsen Pelastustoiminta-jaosto palomestari

Lapin pelastuslaitos

Kuva: Puolustusvoimat

NÄKÖKULMA:

Pelastustoimen resurssit täysimääräisinä käyttöön

Voidaanko pelastajapula ratkaista vain rahalla? Ehkä, mutta sitä ei ole riittävästi – peräänkuulutetaan rakenteellisia uudistuksia. Iso rakennemuutos tapahtui hyvinvointialueiden mukana, mutta tulos ei näytä hyvältä.

Tuleen ei kuitenkaan saa jäädä makaamaan. Kansalaisten arvostus ja luottamus pelastustoimeen on korkealla. Hyvää mainetta kannattaa hyödyntää tarpeiden esiin tuomisessa, mutta itku ja valitus voi käydä tappioksi. Keskustelu pelkästä pelastajapulasta on asemoinut pelastustoimen haasteet kovin yksinkertaisiksi. Pelastajakoulutusta on kyllä lisätty ja uusia pelastusasemia rakentuu, mutta toimenpiteet eivät näytä ratkaisevan ongelmia kuin ehkä paikallisesti.

Sopimuspelastajapulaan helpotusta norminpurulla?

Isot asutuskeskittymät ja haja-asutusalueet kamppailevat eri asioista saman pelastajapula-termin alla. Konkretiaa tähän toi Ylen artikkeli Pelastajapulan todetaan helpottaneen, mutta ala tarvitsee käsityksen siitä, kuka voi tehdä työtä (8.4.2024). Kysymyksen nosti esille Kainuun pelastusjohtaja Juha Saario. Saario ehdottaa alalle norminpurkua, jolla vastattaisiin palveluiden saatavuuden turvaamiseen harva-alueilla. Kun puhuttaan harva-alueista, puhutaan sopimuspalokunnista ja sopimuspelastajapulasta. Suomessa on vahva sopimuspalokuntajärjestelmä. Se on erittäin kustannustehokas, muttei taivu kaikkiin vaatimuksiin.

Vaatimukset ja virkavastuu?

Sopimuspelastajien koulutus- ja kelpoisuusvaatimuksia kehitetään ja ne ovat tiukentuneet hiljattain. Erikoista asiassa on, että kun vaatimukset ja taso kasvavat, niin samassa kelpoisuudet tehtäviin kaventuvat. Esimerkiksi voi nostaa uudet sisäministeriön ohjeet

savusukelluksesta ja PVAT:sta. Taustalla lienee alati kiristyvät työturvallisuusvaateet, mutta logiikka ontuu. Loogista olisi, että vähemmän vaativissa tehtävissä voitaisiin toimia alemmilla vaatimuksilla ja korkean riskin tehtäviin vaadittaisiin korkein koulutus. Periaatetta noudatettiin edellisessä savusukellusohjeessa. Tätä ilmeisesti Saario tarkoittaa esittämällään norminpurulla. Artikkelissa nousi esille myös pelastajien kesälomasijaisuudet, jossa valtakunta näyttää ainakin jossain määrin jakautuneen ruuhka-Suomen ja maaseudun kesken.

On tärkeää muistaa, että ei ole lainsäädännöllistä ongelmaa palkata kesälomaviransijaiseksi riittävästi koulutettua sopimuspelastajaa tai tietyin edellytyksin pelastajaopiskelijaa. Samassa yhteydessä puhutaan epäpätevistä henkilöistä, joka antaa väärän kuvan, ja se on siksi ongelma koko alan kannalta. On nähtävissä, että kysymys virkavastuusta vaikuttaa edellä mainituissa asioissa. Ei yksin, mutta sen taakse on helppo tukeutua. On syytä muistaa, että vain merkittävän julkisen vallan käyttö edellyttää viranomaisasemaa.

Pelastuslaissa (36 § Pelastusviranomaisen toimivaltuudet) säädetään pelastusviranomaisista ja pelastusviranomaisen toimivaltuuksista. Todettakoon, että pelastustoiminnan dynaamisuuden takia toimivaltuuksien kirjaimellinen noudattaminen de facto ei ole aina mahdollista, mutta se ei myöskään ole ollut ainakaan käytännön ongelma, vaikka pelastusviranomaisen toimivaltuudet ovat usein etänä toimivalla pelastustoiminnan johtajalla. Tilannepaikan tai jopa tilapäinen pelastustoiminnan johtajuus voi olla sopimushenkilöllä, mutta niihin liit-

tyvistä virkavastuista ei ole säädetty ainakaan suoraan. Pitäisikö säätää?

Kuten jo todettiin, merkittävää julkista valtaa voi antaa vain viranomaiselle. Perustuslakivaliokunta on tapauskohtaisesti pitänyt toimivallan antamista muulle kuin viranomaiselle mahdollisena, kun se tapahtuu rajatussa tilanteessa. Tällainen tilanne on ilmiselvästi sopimuspalokunnan osallistuminen sopimuksen mukaiseen toimintaan. Erikoista on, ettei pelastuslaissa ole säädöstä sopimushenkilöstön virkavastuusta lainkirjoittajan oppaan mukaan: ”Ilmoitetun laitoksen palveluksessa olevaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säädöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).”

Muutos on varmaa

Tässä kirjoituksessa on noussut esille sekä norminpurku että sääntely. Molemmille löytynee kannatusta ja vastustusta. On niitä, jotka korostavat vain ammattitutkinnon merkitystä, mutta tosiasiat puhuvat sopimuspalokuntien olemassaolon puolesta, kuten pääministeri Petteri Orpon (Kok) hallitusohjelma. Suomessa on 706 sopimuspalokuntaa, joista suurimmalla osalla on hyvin pitkä historia ja omanlaisensa perinteet, joten ne eivät ole kaikkein helpoin maaperä muutoksille. Muutos on kuitenkin varmaa, eikä siltä voi välttyä muttei myöskään pelätä. Toimialaa tulee kehittää niin, etteivät rekrytointi ja pitovoima heikkene ja kansalaiset saavat luvatut palvelut ja että toimitaan sopimusyhteiskunnan pelisääntöjen mukaan.

Antti Rautava viestintävastaava Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto palokunnanpäällikkö Lappvik FBK

Varautumisen monet ulottuvuudet

Palopäällystöpäivien ohjelmassa

Varautuminen on noussut viime vuosina yhä tiiviimmin niin turvallisuusalan ammattilaisten kuin laajan yleisönkin huomion kohteeksi. Näkyvä muutos alkoi koronapandemiasta ja se on edelleen voimistunut Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alettua Ukrainassa.

Varautumisen ja väestönsuojelun jaosto järjesti ensimmäisen Palopäällystöpäivien varautumisen pre-seminaarin vuonna 2014 noin 50 hengen osallistujajoukolle Jyväskylän pelastuslaitoksen auditoriossa. Nyt vuoden 2024 Jyväskylän Palopäällystöpäivillä oli varautumisen teemat ensimmäisen kerran otettu laajasti osaksi päivien varsinaista ohjelmaa. Varautuminen ja väestönsuojelu

-jaosto oli ohjelman järjestämisessä kuitenkin samalla lailla aktiivinen kuin, mitä meiltä vuosikymmenen kuluessa oli jo opittu odottamaan.

Näkymättömiä uhkia ilmasta ja avaruudesta ”Palaako maailma?” kysyi Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas retorisesti yleisöltä. Kysymyksessä oli kaksi puolta. Palaako maailma koskaan ennalleen, sellaiseksi kuin sen muistamme vaikkapa lapsuudesta? Vai onko edessä kauhuskenaario, dystopia, maailman tuhoutuminen? ”Ei mitä todennäköisimmin kumpaakaan”, totesi Taalas. Tär-

Valtakunta näyttää ainakin jossain määrin jakautuneen ruuhka-Suomen ja maaseudun kesken.

Keskustelua aurinkomyrskyistä johti Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Juha Alander

Kuvat: Joel Kauppinen

Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja siihen varautumisesta keskustelivat TKI-asiantuntija Jyri Wuorisalo (vas.), pääjohtaja Petteri Taalas, maakuntajohtaja Pekka Hokkanen ja pelastuskomentaja Jani Pitkänen.

keintä ilmastonmuutoksen torjunnassa on päättäväinen luopuminen fossiilisisten polttoaineiden käyttämisestä. Mutta vaikka toimet ovat osin jo käynnissä, jo 1,5 asteen lämpeneminen ilmastossa saa aikaan muutoksen, johon liittyy paljon ikäviä sivuvaikutuksia. Siksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen on kuluvan vuosisadan pakollinen uusi normaali. Sopeutumisen ja varautumisen kannalta olennaista pohjoisella pallonpuoliskolla ovat paikalleen jämähtävät säätyypit: kesällä hellejaksot ja kuivuus, talvella kylmyys, matalapaineiden vakiintuessa tietyille reiteille tulvia usein samoilla alueilla.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja varautumisen haasteita pohdittiin keskustelussa aluetasolla Helsingin, Jyväskylän ja Pohjois-Savon näkökulmista. Pohjois-Savossa on kehitetty maakuntatasolla ilmastonmuutoksen sopeutumisen käytännöllistä riskikartoitustyön mallia, jota esitteli Savonian ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Jyri Wuorisalo. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ratkaisuja vauhdittaa vihreän siirtymän rahoituksen tarjoama tuki. Tuen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin myös aktiivista sopeutumisen ratkaisujen innovointia sekä alan yritystoiminnan vilkastumista alleviivasi keskustelussa Keski-Suomen maakuntajohtaja Pekka Hokkanen.

Keskustelun lomassa yleisöltä kysyttiin näkemyksiä vihreän siirtymän merkityksistä pelastustoimelle. Aihe tulee olemaan tulevina vuosina tiiviissä seurannassa, vaikka

se nyt vielä tuntuukin kovin teoreettiselta. Helsingin pelastuskomentaja Jani Pitkänen näki jatkuvan teknologiamuutoksen haastavan monin tavoin ison väestökeskittymän varautumista. Resursseja uusien teknologioiden käyttöönottamiseksi uudenlaisiin uhkiin varautumisessa tarvitaan pelastustoimenkin työssä kipeästi.

Avaruusmyrskyt voivat yllättää

Nykyinen digitalisoitunut toimintaympäristö on erityisen herkkä sähkömagneettisille häiriöille. Johtava varautumisasiantuntija Tapio Tourula Huoltovarmuuskeskuksen rahoittamasta tutkimuksesta, jonka avulla tehostetaan varautumista aurinkomyrskyjen mahdollisiin haittoihin. Todella vakavia aurinkomyrskyjä arvioidaan tapahtuvan kerran 100–150 vuodessa. Vakavimpia vaikutuksia voi aiheuttaa Carringtonin ilmiönä tunnettu tapahtuma, jollainen koettiin maapallolla vii meksi 1859. Tällainen parin päivän varoajalla etenevä tapahtuma voi aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia sähköverkkoihin globaalillakin tasolla ja sen kaltaiseen laajaan tapahtumaan varautuminen on haastavaa.

man skenaarion uhkakuvista teki pelottavia se, että niiden monet kerrannaisvaikutukset ovat vaikeita ennakoida. Vaikutukset erityisesti sähkön saannin ja sähköverkkojen häiriöiden kautta ulottuisivat yllättävän moniin paikkoihin.

Positiivisena asiana keskustelusta kuitenkin jäi kuulijan mieleen tieto siitä, että myös aurinkomyrskyjen uhkaan voidaan varautua ja että tätä työtä myös koko ajan tehdään. Suomessa esimerkiksi muuntajateknologia kestää paremmin avaruussääilmiöitä kuin monessa muussa maassa. Ja lopulta samat varautumisen toimet pätevät pitkälle niin aurinkomyrskyihin kuin vaikkapa talvimyrskyihin tai tavanomaisiksi tulleisiin kyberuhkiinkin varauduttaessa. Tärkeää on rakentaa järjestelmistä kestokykykyisiä sekä varmistaa varajärjestelmien toimivuus.

Keskustelua aurinkomyrskyistä johdatteli Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Juha Alander ja siihen osallistuivat digipoolin Tero Oittinen, maakuljetuspoolin Arto Purkunen sekä sähköpoolista Voimatelin toimitusjohtaja Mikko Heinonen. Pahim-

Harriet Lonka varapuheenjohtaja

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto

Suomen Palopäällystöliitto

hankepäällikkö

Kokonaisturvallisuuden klusteri Pohjois-Savon liitto

Turvallisuusviestinnän opintopäivien reipas osallistujakaarti Imatralla. Kuvassa etualalla Katariina Ristimäki ja Markku Salminen Special Rescue -toiminnasta Illon VPK:sta.

Nuorten osallisuus turvallisuusviestinnässä:

Imatran opintopäivien antia

Imatran kylpylässä 22.–23.5. järjestetyt Turvallisuusviestinnän opintopäivät keräsivät yhteen pelastusalan ammattilaisia ja asiantuntijoita ympäri Suomen. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Palopäällystöliitto ja turvallisuusviestinnän asiantuntijaverkosto.

Nuorten ääni kuuluviin

Opintopäivien kantavana teemana oli nuorten kohtaaminen ja osallisuus. Osallisuuden asiantuntija Laura Saartoala Nuorten Suomi ry:sta korosti nuorten osallisuuden tärkeyttä ja haastoi kuulijoita pohtimaan myös omaa osallisuuttaan ja vaikuttamismahdollisuuksiaan. Hänen esityksensä herätti paljon keskustelua siitä, miten nuoret voitaisiin ottaa mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon.

Lappeenrannan nuorisovaltuuston edustajat sekä sopimuspalokuntanuori Veikka Himanen Rutolan VPK:sta tarjosivat arvokkaita näkemyksiä nuorten maailmasta ja ajattelusta. Heidän esityksissään korostuivat sosiaalisen median rooli ja sen muutos. Somepoliisi Konstaapeli Danielin puheenvuoro täydensi tätä kokonaisuutta tarjoamalla käytännön esimerkkejä someviestinnän haasteista ja mahdollisuuksista.

Päivät eivät koostuneet pelkästään luennoista, vaan osallistujat pääsivät ryhmissä pelaamaan muun muassa Seppo.io-alustan peliä kylpylän kauniissa lähiluonnossa. Pe-

lin tehtävät liittyivät turvallisuusviestintään ja nuoriin, ja tämä interaktiivinen osuus sai paljon kiitosta osallistujilta.

Osallistavaa oppimista ja verkostoitumista

Toinen päivä alkoi aurinkoisissa merkeissä ja tarjosi lisää mielenkiintoisia puheenvuoroja. Suomen opiskelija-asunnot ry:n toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu kertoi, että Suomessa nuoret siirtyvät maailmanlaajuisesti vertaillen hyvin varhain asumaan itsenäisesti. Uuteen elämänvaiheeseen sisältyy paljon uutta opittavaa niin itsenäiseen elämään kuin asumiseen ja turvallisuuteenkin liittyen. Iltapäivällä osallistujat saivat kuulla vielä turvallisuusviestinnän kampanjoista, kuten Päivä Paloasemalla -tapahtumasta, NouHätä!-kampanjasta ja Punainen Liitu -liikenneturvallisuuskampanjasta. Päivän päätteeksi tutustuttiin Erätauko-keskustelun keinoihin, jotka tarjoavat uusia näkökulmia ja menetelmiä vuorovaikutukseen.

Kollegoiden kohtaamiset tärkeitä

Opintopäivillä oli mukana reilut 30 osallistujaa. Erityisen arvokkaaksi koettiin muiden turvallisuusviestijöiden kohtaaminen ja keskinäiset keskustelut. Ensimmäistä kertaa

opintopäiville osallistunut Juha Hakosaari Satakunnan pelastuslaitokselta tiivisti kokemuksensa: "Oli hienoa päästä tutustumaan muiden laitosten kollegoihin ja oppimaan nuorten kohtaamisesta uusia asioita. Erityisesti mieleen jäivät pohdinnat siitä, miten kohdata ja vaikuttaa niihin nuoriin, jotka ovat esimerkiksi syrjäytymisen ja tuhopolttojen riskiryhmää."

Imatran opintopäivät olivat kokonaisuudessaan erittäin hyvin toteutetut ja tarjosivat monipuolista sisältöä sekä mahdollisuuden verkostoitumiseen. Opintopäivien anti herätti varmasti monissa kipinän pohtia, miten nuoria voidaan osallistaa heitä koskevissa asioissa ja kuinka heidän näkemyksensä saadaan paremmin kuuluviin turvallisuusviestinnässä ja päätöksenteossa.

Mikko Puolitaival viestintävastaava

Riskienhallinta-jaosto Suomen Palopäällystöliitto

riskienhallintapäällikkö Satakunnan pelastuslaitos

Kuva: Terhi Kallio

Yritysturvallisuus Palopäällystöpäivillä 2024

Palopäällystöpäivät 2024 ovat takanapäin. Mitä jäi käteen? Hyviä kohtaamisia, vanhoja kollegoita, uusia tuttavuuksia, tuote-esittelyitä ja mielenkiintoisia puheenvuoroja. Palopäällystöpäivät kokoavat vuosittain yhteen runsaasti pelastusviranomaisia, mutta vain muutaman yritysten turvallisuuspuolen ihmistä kuulemaan ajankohtaisia asioita viranomaisnäkökulmista. Päivien anti 2024 yritysten näkökulmasta ei ollut korkea. Osa aiheista oli yhteiskunnallisia ongelmia, jotka koskettavat ihan jokaista, mutta valtaosa aiheista oli suunnattu viranomaisille.

Konsepti kokonaisuudessaan on kuitenkin hyvä. Mitä jäi siis oikeasti käteen? Käteen jäi hyviä esityksiä muun muassa ilmastonmuutokseen ja aurinkomyrskyihin liittyen. Aiheet eivät sellaisenaan varmasti kovin montaa yritystä saa tekemään kummempia varautumistoimia, mutta ne saavat meidät ymmärtämään, miten haavoittuvainen nykyaikainen digitalisoitunut yhteiskunta voi olla. Se, että olemme sähkön ja verkkojen varassa, on hyvä asia, mutta on huolehdittava myös siitä, että olemme varautuneet monenlaisia uhkia vastaan, jotka voivat lamaannuttaa nämä toiminnot. Tä-

hän teemaan Palopäällystöpäivillä syvennyttiin paneelikeskustelussa, jossa mukana olivat edustajat Huoltovarmuusorganisaation digipoolista, maakuljetuspoolista ja sähköpoolista.

Teollisuuden ja kolmannen sektorin toimijat mukaan

Palopäällystöpäiville 2025

On erittäin tärkeää, että keskustelua viranomaisten resursseista laajennetaan koskemaan myös yritysten omavarautumista. Yritykset, erityisesti teollisuuden ja kolmannen sektorin toimijat, ovat olennainen osa kriittisen infrastruktuurin suojelua ja hätätilanteiden hallintaa.

Teollisuuden ja kolmannen sektorin toimijat ovat usein suuria ja monimutkaisia organisaatioita, joilla on omat erityiset haasteensa ja tarpeensa hätätilanteiden varautumisessa ja toiminnassa. Siksi on tärkeää, että nämä toimijat ovat mukana keskusteluissa ja suunnittelussa, kun puhutaan resursseista ja varautumisesta.

Tehdaspalokunnat ja muut yritysten sisäiset palokuntajärjestelyt ovat erinomai-

Palopäällystöpäivien 2024 paneelikeskustelussa aurinkomyrskyihin varautumisesta mukana johtava varautumisasiantuntija Tapio Tourula Huoltovarmuuskeskuksesta (vas.), Tero Oittinen digipoolista, Arto Purkunen maakuljetuspoolista ja Mikko Heinonen sähköpoolista.

nen esimerkki siitä, miten yritykset voivat ottaa aktiivisen roolin omavarautumisessa ja hätätilanteiden hallinnassa. Näiden toimijoiden kouluttaminen yhteisiin taktisiin menetelmiin ja varustaminen ovat keskeisiä tekijöitä, jotta he voivat toimia tehokkaasti onnettomuustilanteissa ja tukea viranomaisten työtä ja toisinpäin.

Julkinen ja yksityinen sektori voivat tehdä yhteistyötä (Public-Private Partnership, PPP) monin tavoin. On tärkeää tehdä kohderyhmäanalyysi varmistaaksemme, että kaikki Palopäällystöliiton (SPPL) jaostojen jäsenryhmät on huomioitu asianmukaisesti PPP:n sisällössä ja markkinoinnissa. Tämä varmistaa, että kaikki toimijat saavat tarvitsemansa tiedon ja resurssit yhteistyön parantamiseksi.

Lisäksi on huomioitava lisääntyvät lupavaatimukset, jotka koskevat erityisesti teollisuuslaitoksia ja muita suuria toimijoita. Nämä lupavaatimukset voivat liittyä esimerkiksi ympäristönsuojeluun, turvallisuuteen (turvauskiin) ja hätätilanteiden varautumiseen.

Lisääntyvät lupavaatimukset voivat myös korostaa tarvetta ammattitaitoisen henkilöstön koulutukselle ja pätevyydelle. Koulutuksen ja sertifikaattien merkitys kasvaa, kun yritykset pyrkivät täyttämään lainsäädännön asettamat vaatimukset ja varmistamaan, että niiden henkilöstö on valmiina toimimaan erilaisissa tilanteissa, myös hätätilanteissa.

Kalle Seppänen puheenjohtaja Yritysturvallisuus-jaosto

Juhana Jääskeläinen johtokunnan jäsen Yritysturvallisuus-jaosto

Jussi Lång johtokunnan jäsen Yritysturvallisuus-jaosto

Kuva: Joel Kauppinen

Turvapari-jäsenyys yrityksille ja yhteisöille

Lanseeraamme uuden Turvapari-jäsenyysmuodon yrityksille ja yhteisöille. Se otetaan syksyllä käyttöön aiemman kannatusjäsenyyden rinnalle. Turvapari-jäsenyys tarjoaa jäsenyritykselle aiempaa laajempaa yhteistyötä Palopäällystöliiton kanssa sekä paremman mahdollisuuden verkostoitumiseen turvallisuusasiantuntijoiden kanssa muissa yrityksissä ja yhteisöissä.

Turvapari-jäsenyyden lanseeraus

Lisätiedot jäsenyydestä: https://sppl.fi/jasenyys/ yritykset-ja-yhteisot-jasenena/

Turvapari-jäsenyyden esittely ja lanseeraus pidetään 4.9.2024 Helsingissä. Jos haluat tapahtumasta lisätietoja, ota yhteyttä toiminnanjohtaja Ari Keijoseen: ari.keijonen@sppl.fi, p. 040 5884 112.

Hae mukaan pelastusalan posttraumatyöpajaan!

24.–26.9.2024, Laukaa

Posttraumatyöpajassa käsitellään yksittäistä kuormittavaa työtehtävää tai vähennetään kumulatiivista stressiä.

Työpaja on kolmen päivän internaatti, jossa kokonaiskuormitusta madalletaan psykososiaalisen tuen ammattilaisten kanssa eri keinoin sekä vertaistuen avulla. Posttraumatyöpajasta saa lisäksi informaatiota ja työkaluja kuormituksen hallintaan.

Työpajaan otetaan 18 osallistujaa tarveharkinnan perustella. Jokaiselle ilmoittautuneelle lähetetään ilmoittautumisvahvistuksen mukana kysymykset, joihin vastaamalla perustellaan posttraumatyöpajan tarpeellisuus. Lopulliset osallistujavalinnat Posttraumatyöpajaan tehdään vastausten ja tarvittaessa henkilökohtaisen haastattelun perusteella. Työpajan toteutuksen kustannuksista vastaavat pelastuslaitokset. Kustannusten jakautumisesta on sovittu erikseen Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa.

Lue lisää ja ilmoittaudu viim. 2.8. >> sppl.fi/posttraumatyopaja

Millaisella tekniikalla uhkakuviin voi vastata?

Kun vastassa on ilmastonmuutoksen ja aurinkomyrskyjen kaltaiset haasteet, on tarvetta uudenlaisille teknisille innovaatioille. Yksityinen kenttä esitteli jälleen Palopäällystöpäivillä erilaisia ratkaisuja näihin haasteisiin.

DrägerSuomiOy oli myös mukana näytteilleasettajana. Teemu Riihimäellä oli esillä Drägerin uusi innovaatio: UCF FireCore -suojaimiin integroitava lämpökamera, joka jättää kädet vapaiksi. Kiitos kaikille, jotka kävivät pisteellämme.

Oli mukavaa osallistua tänäkin vuonna! Lisätiedot: https://www.draeger.com/ fi_fi/Home tai teemu.riihimaki@draeger.com

AlucatCatamarans Oy:n ALUCAT® suunnitellaan aina ensisijaisesti ammattikäyttöön ja valmistus toteutetaan ammattilaisstandardein. Huippuajettava, vakaa, turvallinen ja tilava katamaraanirunkoinen monikäyttövene on tarkoitettu vaativaan ammatti- ja viranomaiskäyttöön. Lisätiedot: www.alucat.fi ja pirkka@alucat.fi

DetectorOy osallistui Jyväskylän Palopäällystöpäiville esittelemällä kaasunvalvontaratkaisujaan. Messuilla esiteltiin muun muassa kaasunvalvontajärjestelmiä ja yksintyöskentelyn turvalaitteita. Detector Oy on kotimainen ratkaisu vaativiin kaasunvalvontatarpeisiin.

Lisätiedot: www.detector.fi ja mikko.ruuskanen@ detector.fi

C.P.E.ProductionOy toimii maahantuojana Euroopassa valmistettaville laadukkaille ja kestäville HAIX-merkkisille kengille. Saksalainen HAIX on yksi maailman johtavista palokenkien valmistajista monipuolisen mallistonsa ansiosta. HAIX:ilta löytyy palokengät jokaiseen jalkaan ja tehtävään, moottorisahasuojalla tai ilman.

Lisätiedot: www.cpe.fi ja claudia.turkki@cpe.fi

AGISFire&SecurityOy:n ratkaisuja esittelivät Marko Pelkonen ja Riku Kokki. Päivien aikana keskusteltiin mm. paloilmoittimiin kytketyistä kuulutusjärjestelmistä, jotka nykysäännösten mukaan ovat äänievakuointilaitteistoja. Tästä syystä niiden asennuksessa ja kunnossapidossa on huomioitava paloilmoittimeen kohdistuvat vaatimukset. AGIS Fire & Securityn palvelut kattavat sammutus-, paloilmaisu- ja äänievakuointijärjestelmät suunnittelusta asentamiseen ja huollosta ylläpitoon.

Lisätiedot: www.agisfs.fi ja kimmo.karila@agisfs.fi

Elektro-Arolan osastolla etenkin Virve 2:n käyttöönotto siivitti paljon mielenkiintoisia keskusteluja pelastustoimen hälytys- ja viestintäjärjestelmiin liittyen.

Lisätiedot: www.elektro-arola.fi ja kalle.arola@elektro-arola.fi

BlacklineSafety tarjoaa alan johtavan turvallisuusratkaisun kaikkiin hätätilanteisiin. Saat kattavan suojan Blacklinen pilvipalveluihin yhdistettävillä henkilökohtaisilla ja alueellisilla kaasumonitoreilla. Täysin skaalautuvan ja tehokkaan ohjelmisto- ja analytiikka-alustamme Blackline Liven tukemana voit optimoida tapausreaktiosi ja päästä edelle pelastajasi kohtaamista riskeistä – olipa kyse syttyvistä, myrkyllisistä kaasuista tai VOC-yhdisteistä. Ota yhteyttä, niin parannamme pelastajienne turvallisuutta.

Lisätiedot: www.blacklinesafety.com ja mkarkkainen@blacklinesafety.com

EsriFinlandOy on maailman johtavan paikkatietoteknologiatoimittajan Esrin edustaja Suomessa. Tarjoamme eri alojen ammattilaisille ratkaisuja, joilla he voivat tuottaa analysoitua tietoa operatiivisten, taktisten ja strategisten päätöstensä tueksi. Ratkaisumme mahdollistavat ajantasaiset tilannenäkymät, turvallisen tietomallipohjaisen tiedonhallinnan sekä sujuvan yhteistyön eri sidosryhmien kesken. Sijaintianalytiikan avulla pelastustoimi luo luotettavaa tietoa päätöksentekoon aina riskiluokituksista tilannekuviin. Lisätiedot: www.esri.fi ja markus.marila@esri.fi

Sammutusasujen tehokas puhdistus on palo- ja pelastusalalla työturvallisuus- ja vetovoimatekijä.

HygioOy:n desinfiointikaappien avulla poistetaan

tehokasti sammutusasuista PAH-yhdisteitä. Pesun ja kuivauksen jälkeen hygiointi poistaa jopa 70 % haitallisista yhdisteistä.

CVNMedicalSolutions kehittää, valmistaa ja maahantuo laadukkaita ensihoitotuotteita. Palveluihin kuuluvat myös turvallisuuskoulutukset ja ensiapukurssit yrityksille ja muille toimijoille.

Lisätiedot: www.cvn.fi ja sami@cvn.fi

FernoNorden on Suomen johtavia ensihoidon ja pelastustuotteiden, varoitusvalojen sekä evakuointivarusteiden toimittajia sekä julkiselle että yksityiselle sektorille.

Yhteystiedot: www.fernonorden.fi ja vesa@fernonorden.com

Lisätiedot: www.hygio.fi ja jenna.metsanpera@hygio.fi

FireProFinlandOy toimittaa ympäristöystävällisiä ja kohteeseen kuin kohteeseen skaalautuvia sammutusratkaisuja. Kuvassa pääsuunnittelija Riitta Jaakkonen (vas.) ja myynti- ja asiakkuuspäällikkö

Henna Lampinen (oik.) Jyväskylän toimipisteeltä.

Lisätiedot: www.firepro.fi ja henna.lampinen@firepro.fi

GPBMNordicOy on pohjoismainen maahantuoja mm. tuotemerkeille CGS, GreenEx ja Housegard. Sanna Lötjönen on Suomen vastuuhenkilö.

Lisätiedot: www.gpbmnordic.fi ja sanna.lotjonen@gpbmnordic.fi

Millog-yhtiöt kiittää hyvin järjestetyistä Palopäällystöpäivistä sekä mielenkiintoisista keskusteluista. Millogilta paikalla olivat mm. Aki-Petri Ahvenranta, Saara Oripelto, Kari Relander sekä Heli Roivainen ja Senop Communicationsilta Jesse Lohtander sekä Toni Leppänen.

Näkemisiin taas ensi vuonna! Lisätiedot: www.millog.fi ja heikki.loytty@millog.fi

FLAIMTrain is the world’s first multi-sensory immersive learning solution for firefighters, designed to replicate real-world emergency situations safely and cost-effectively. It has zero emissions, zero contamination of personnel, zero expenses for maintenance of equipment, zero usage of water or other suppressants and zero expenses for combustion-related costs. Formoreinformation: www.trifire.dk and kk@trifire.dk

Huoltovarmuusorganisaatio (HVO) on verkosto, joka työskentelee yhdessä Suomen toimintakyvyn ja sen edellyttämän huoltovarmuuden hyväksi. Siihen kuuluvat Huoltovarmuuskeskus (HVK) ja sen hallitus, huoltovarmuusneuvosto sekä eri toimialojen sektorit ja poolit.

Lisätiedot: www.huoltovarmuuskeskus.fi/ huoltovarmuusorganisaatio

Tuotepäällikkö Peter Malmelin Hedengren Securitystä oli paikalla kertomassa kotimaisen Prodex Firescape -järjestelmän innovatiivisista ja ekologisista ominaisuuksista.

Lisätiedot: www.hedengren.com/fi/ security ja peter.malmelin@ hedengren.fi

KovaGearOy tarjoaa laadukkaita ja käytännönläheisiä varusteratkaisuja ammattilaisille.

Veli-Matti Karjalainen (oik.) ja Matti Räihä (vas.) esittelivät Palopäällystöpäivillä mm. pelastuspotkukelkkaa.

Lisätiedot: www.kova-gear. com ja matti. raiha@kovagear.fi

PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVIEN

KaukoOy:n osastolla Juhani

Kartano ja Janne Kolu esittelivät Toughbookin vahvennettuja Windowspäätelaitteita ja Zebran Android-käsipäätteitä. Puettavaa teknologiaa edustivat Zepcamin haalarikamera ja Realwearin puheohjattava Androidälylaite. Lisätietoja osastolla esillä olleista tuotteista saat kätevästi sähköpostilla myynti@kauko.com tai soittamalla 029 373 7700.

Käy tutustumassa myös verkkosivuihimme osoitteessa www.kauko.com

KataSafetyOy:n Janne, Elina ja Joni Rahunen iloisina messuilemassa. Hyviä kohtaamisia rempseällä itäsuomalaisella tyylillä. Kata Safety Oy on väestönsuojelun sekä säteily- ja paloturvallisuusalan asiantuntijayritys. Lisätiedot: www.kata.fi ja janne@kata.fi

IndustrialScientificin kaasunilmaisimet ja dynaaminen pilvimallinnus tarjoavat merkittäviä etuja työpaikan turvallisuuden varmistamisessa. Ilmaisimet auttavat tunnistamaan ja valvomaan vaarallisia kaasuja, mikä mahdollistaa varhaisen havaitsemisen ja oikea-aikaisen reagoinnin mahdollisiin riskeihin. Dynaaminen pilvimallinnus mahdollistaa kaasun leviämisen visualisoinnin ja ennustamisen, mikä auttaa evakuointisuunnittelussa ja hätätilanteissa. Yhdessä nämä tekniikat parantavat turvallisuusprotokollia ja minimoivat onnettomuuksien ja loukkaantumisten riskiä. Lisätiedot: www.indsci.com/en/ ja sophie.starck-rissanen@eu.indsci.com

FSMOy :n Petri Hyvönen esittelee Dahuan lämpökameroita, body-kameraa sekä ajoneuvokameroita ja Juha Etula puolestaan Inim Previdia -paloilmoitinjärjestelmiä. Lisätiedot: www.fsm.fi ja juha.etula@ fsm.fi

PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVIEN TUOTE-ESITTELIJÄT

ObservisOy edustaa Suomessa CBRNe-tunnistimien johtavia kansainvälisiä valmistajia. Esillä Palopäällystöpäivillä oli kattava valikoima ilmaisimia taisteluaineiden, teollisuuskemikaalien, huumeiden, räjähteiden ja säteilyuhkien ilmaisuun ja tunnistukseen. Observis Oy erikoistuu myös laite- ja järjestelmäintegraatioihin sekä reaaliaikaisen tilannetiedon tuottamiseen laitteilta saatua mittadataa hyödyntämällä. Lisätiedot: www.observis.fi ja timo.silonsaari@observis.fi

Pelastustoimen luotettava kumppani ProIndustrialServicesOy tarjoaa kaikki kaasunilmaisimet ja kaasuturvallisuustuotteet ja -palvelut ammattimaisesti ja kustannustehokkaasti. Lisätiedot: www.prois.fi ja jyri.forsten@prois.fi

SaurusOy on perinteisesti menossa mukana SPPL:n päivillä. Paikalla Saurusta edustavat pitkän linjan sauruslaiset jälkimarkkinointipäällikkö Reijo

Julkunen ja myyntipäällikkö Jari Suutari. Alan kumppanina ja kotimaisena pelastusajoneuvojen valmistajana Saurus Oy on aktiivisesti mukana varautumis- ja huoltovarmuustyössä. Saurus Oy on valmistanut yli 2000 pelastusajoneuvoa 40-vuotisen historiansa aikana. Saurus Oy työllistää 70 alan ammattilasta tehtaallaan Jyväskylän Säynätsalossa. Lisätiedot: www.saurus.fi ja juhani.harkonen@saurus.fi

SiemensOsakeyhtiö on talotekniikan asiantuntija, jonka BuildingX-alustalle pystytään liittämään eri talotekniikan järjestelmät, myös palojärjestelmä. Kuvassa esittelyssä Siemens Sinteso Fire Manager. Lisätiedot: www.siemens.com ja pertti.tikkanen@ siemens.com

Sarlinilta saat laadukkaat Bauer-hengitysilmakompressorit ja tarvikkeet yli 35 vuoden kokemuksella. Sarlinilla on myös valtakunnallinen huoltopalvelu.

Sarlinilta löydät myös monipuolisen valikoiman Blackline Safetyn sekä Honeywellin kaasuhälyttimiä. Hengitysilmakompressorit: jesse.suokas@ sarlin.com tai puh. 050 347 6758 Kaasuhälyttimet: henri.hedman@ sarlin.com ja puh. 010 550 4349

PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVIEN TUOTE-ESITTELIJÄT

Asiakkuuspäällikkö Mari Väisänen kertoo, että ProbisSolutionsOy:n STORElla on usean hyvinvointialueen pelastustoimessa ja ensihoidossa tyytyväinen käyttäjäkunta. STORE on nykyaikainen toiminnanohjausjärjestelmä, joka kehittyy jatkuvasti. Se on saumaton kokonaisuus mm. työajan ja työvuorojen hallintaan, palkkaerien koostamiseen sekä osaamisen hallintaan – raportointia ja tiedolla johtamista unohtamatta. Palopäällystöpäivät tarjosivat antoisia keskusteluja ja kohtaamisia, tavataan viimeistään vuoden kuluttua uudelleen! Lisätiedot: www.probis.fi/store ja myynti@probissolutions.fi

StandbyOyAb tarjoaa innovatiivisia hälytys- ja varoitusratkaisuja sekä tuotteita erikois- ja hälytysajoneuvojen käyttäjien tarpeisiin. Lisätiedot: www.standbygroup.com/fi ja jaana.niinisuo@standbygroup.com

SuomenPelastusalan Keskusjärjestö on varautumisen, onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastusalan asiantuntijajärjestö. Teemme tutkimustoimintaa ja turvallisuusviestintää, tarjoamme koulutusmahdollisuuksia sekä kehitämme työkaluja palokuntien tueksi. Lisätiedot: www.spek.fi www.palokuntaan.fi www.72tuntia.fi spekinfo@spek.fi

Palosuojelurahaston avustuksilla tuetaan tulipalojen ehkäisyä sekä pelastustoiminnan edistämistä kaikkialla Suomessa. Lisätiedot: www.palosuojelurahasto.fi ja johanna.herrala@govsec.fi

Ilkka Ekman ja Petri Asikainen Tamrex Oy:stä esittelivät Palopäällystöpäivillä pelastushenkilöstön henkilökohtaisia varusteita. Kiitämme mukavista kohtaamisista. Lisätiedot: www. tamrex.eu/fi/ ja petri.asikainen@ tamrex.fi

TeknosafeOy:n osastolla Elina Metsi kertoi Teknosafen juuri Suomen markkinoille tuomasta uutuuspalvelusta – sammutusvarusteiden dekontaminaatiosta nestemäisellä hiilidioksidilla. Ylivoimaisesti tehokkain puhdistusmenetelmä puhdistaa kaikki likaantuneet varusteet. Esittelyssä oli myös mm. kaasumittarit sekä Nanuk-kuljetusja säilytyslaukut.

Lisätiedot: www.teknosafe.fi ja elina. metsi@teknosafe.fi

Telkolta saat maailman johtavan valmistajan Orchidee Europen palontorjuntavaahdot. BlueFoam-sammutusvaahtotiiviste sammuttaa palavat nesteet ja alkoholipalot tehokkaasti, on täysin fluorivapaa ja biohajoava, suojaa ympäristöä ja ruokaketjua kuormitukselta sekä täyttää Itämeren suojelustandardit. Telkolta nyt myös litiumioniakkujen turvalliseen säilytykseen ja lataamiseen sertifioidut kaapit, jotka tarjoavat 90 minuutin palosuojauksen. Valikoimastamme löydät myös öljyn- ja kemikaalientorjuntaan tarvittavat imeytysaineet ja laitteistot: Pig, Desmi, Sorbix.

Lisätiedot: www.telko.com/fi/tuotteet/ymparistoturvallisuus ja chemicals@telko.com

Temet on maailman johtava räjähdyssuojauksen, CBRN-suojauksen ja ilmanvaihtoratkaisujen kehittäjä, valmistaja ja toimittaja. Temetin asiantuntemusta, kokemusta ja ratkaisuja käytetään väestönsuojelussa sekä sotilas- ja kriisinhallinnan tarpeissa ja erilaisissa teollisuuskohteissa ympäri maailmaa.

Lisätiedot: www.temet.com ja sampsa.salmela@temet.fi

TurvataOyAb panostaa pelastajan turvallisuuteen ja tänä vuonna esitteli mm. savusukeltajan aktiivihiilialusasut, CBRN-tiedustelijan aktiivihiilialus- ja -päällysasut, CBRN-hyväksytyn paineilmahengityslaitteen, lämpimät palamattomat alusasut, uusia teknisiä pelastusasuja, moottoroidut hengityksensuojaimet, pienikokoiset kypäräkamerat, ulkoapäin sammuttamisen välineistöä sekä maasto- ja metsäpalokalustoa. Esittelimme myös uuden myyntipäällikkömme, Kristian Holmström (kuvassa) vastaa Turvatan Länsi-Suomen myynnistä.

Lisätiedot: www.turvata.fi ja info@turvata.fi

Työturvallisuuden asiantuntija Kari Salmi Vandernet Safetylta kertomassa suojaimista ja niiden valinnasta eri työtehtäviin. Tuomme maahan mm. putoamissuojaimia ja koulutamme niiden käyttöä. Työ ei saa olla riski, ehjänä kotiin!

Lisätiedot: www.vandernet.com ja pasi.halmisto@ vandernet.com

UrsuitOy on suomalainen sukellus- ja pelastuskuivapukujen valmistaja. Ursuit valmistaa sukellus- ja pelastuskuivapukuja ammatti- ja harrastekäyttöön. Ursuit on käyttäjille, jotka vaativat varusteiltaan parasta mahdollista käytettävyyttä ja mukavuutta sekä kestävyyttä.

Lisätiedot: www.ursuit.com ja info@ursuit.com

PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVIEN

ZenitelFinlandOy valmistaa IP-pohjaisia verkotettavia äänijärjestelmiä. Lisäksi toimimme maailman suurimman radiopuhelinvalmistajan, Motorolan partnerina Suomessa. Käyttöympäristöinä ovat mm. vankilat, laivat, tunnelit, kaivokset, myymälät, teollisuuslaitokset, sairaalat ja koulut. Äänijärjestelmiemme avulla voit rakentaa turvallisen, räätälöidyn ja liiketoimintaasi tukevan kokonaisuuden. Zenitel antaa turvallisuudelle äänen.

Lisätiedot: www.zenitel.com ja sales.finland@zenitel.com

ESTERIGROUP edustaa alallaan pitkäaikaista ammattitaitoa ja vahvaa erikoisosaamista yhteensä yli 145 v. ajalta. Esteri Group valmistaa kiinteästi liikkuvaan kalustoon asennettavia sammutusvesipumppuja, moottoriruiskuja, hinattavia ja/tai lennätettäviä ASL-pumppuyksiköitä, pumppukontteja sekä muuta sammutusveden siirtokalustoa. Omia päätuoteryhmiä ovat Esteri-sammutusvesipumput, TR-vesitykit, RPL-paloliittimet, -suihkuputket ja -alkusammutuskalusto sekä Hose Master -letkunhuoltolaitteet.

Lisätiedot: www.esterigroup.fi ja esteri@esterigroup.fi

OyVeljeksetKulmalaAb:n henkilökunta on valmiina palvelemaan asiakkaita laadukkaiden edustusten kanssa jo lähes sadan vuoden kokemuksella. - Tervetuloa jutulle tapahtumissa tai poikkeamaan meillä Linjatiellä kalustoasioissa, toteaa toimitusjohtaja Ville Luojukoski.

Lisätiedot: www.veljeksetkulmala.fi ja ville.luojukoski@veljeksetkulmala.fi

Keski-SuomenhyvinvointialuejaKeski-Suomenpelastuslaitos olivat mukana järjestämässä vuoden 2024 Palopäällystöpäiviä yhtenä yhteistyökumppanina. Esittelypaikalla pääsi tutustumaan pelastuslaitoksen toimintaan videon muodossa, keskustelemaan pelastuslaitoksen henkilöstön mm. pelastuspäällikkö Arto Ahlroosin kanssa (kuvassa) sekä perehtymään evp. koulutusmestari Reijo Hirven kokoamaan Jyväskylän kaupungin palokunnan 100-vuotiseen historiaan. Teokset löytyvät myös sähköisenä pelastuslaitoksen verkkosivuilta: pelastustoimi.fi/keski-suomi/ajankohtaista/julkaisut

Mediayhteistyökumppani:

”Ihminen

selviää melkein mistä vain, kun siihen valmistautuu”

– terveisiä O petusalan turvallisuusfoorumilta

Opetusalan turvallisuusfoorumi järjestettiin tänä vuonna

20:nnettä kertaa 6.–8. toukokuuta, keräten yhteen suuren joukon opetusalan turvallisuudesta kiinnostuneita henkilöitä.

Opetusalan turvallisuusfoorumin teemoina olivat ajankohtaiset opetusturvallisuuden kysymykset, kuten uhka- ja väkivaltatilanteiden hallinta, kyberkriisit, sodan vaikutukset lapsiin, henkisesti kuormittavien tilanteiden jälkihoito sekä jengiytymisen ennaltaehkäisy. Lisäksi esiteltiin uusia oppilaitosturvallisuushankkeita ja palkittiin ansioituneita kouluja ja henkilöitä, kuten Ounasrinteen peruskoulu ja Kontulan ala-asteen koulun rehtori Marko Perkiö. Teemat nivottiin yhteen foorumin lopuksi, kun pienryhmät käsittelivät aiheita neljän eri työpajan kautta. Työpajojen aiheet olivat poikkeusoloihin varautuminen, uhka- ja väkivaltatilanteet, digitaalinen turvallisuus ja psykologinen resilienssi.

Työpajan fasilitoivat Hanna Iisakkila Rojas ja Anja Aatsinki Laurea-ammattikorkeakoulusta.

Poikkeusoloihin varautuminen

Euroopan

epävakaa turvallisuustilanne on nostanut poikkeusoloihin varautumisen keskiöön. Foorumissa pohdittiin, miten sota vaikuttaisi koulutukseen Suomessa. Työpajan keskusteluissa nousi esiin käytännön järjestelyt kuten etäkoulun mahdollisuudet ja koulupäivien joustavuus. Erityisesti korostettiin arjen normaalien rutiinien ylläpitämistä oppilaille. Myös Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen VSS

suunnittelija Tuula Luoma painotti omassa puheenvuorossaan normaaliuden säilyttämisen merkitystä. Osallistujat keskustelivat myös konkreettisista toimista, kuten ruokahuollon, lääkkeiden ja wc-tarvikkeiden varmistamisesta sekä viestinnän tärkeydestä. Yhteenvetona poikkeusolojen varautumisen työpajasta jäi päällimmäisenä mieleen neuvokkuus ja ratkaisujen löytäminen, kun niitä tarvitaan.

Uhka- ja väkivaltatilanteet

Vantaalla sattunut kouluampuminen nosti uhka- ja väkivaltatilanteiden hallinnan entistä ajankohtaisempaan asemaan seminaarissa. Vantaan apulaiskaupunginjohtajat Katri Kalske korosti ennakolta rakennettujen yhteistyörakenteiden merkitystä ja organisaation viestinnän roolia kriisitilanteissa. Työpajassa analysoitiin väkivallan eri muotoja ja nostettiin henkinen väkivalta kuten pelottelu ja mitätöinti esille merkittävinä väkivallan muotoina. Ruotsin

Uhka- ja väkivaltatilanteiden hallinta -työpajan sanapilvi: Mikä on väkivaltaa?

opettajien yhdistyksen Erik Ekstöm jakoi kokemuksia jengiytymisen haasteista ja esitteli Säkerhetsdialogen-sivuston materiaaleja.

Uhka- ja väkivaltatilanteiden vaatimissa osaamistarpeissa korostui tarve selkeille toimintaohjeille ja -malleille, sekä rohkeus puuttua tilanteisiin. Puuttumisen tapoja käsiteltiin myös ONNI on turvallinen koulu -hankkeen lopputuotoksia koskevassa professori Eila Lindforsin puheenvuorossa. Yhteisöllisyys, vuorovaikutus ja kohtaaminen nousivat esille fooruminen aikana useista näkökulmista, muodostaen oppilaitoksen turvallisuuden ytimen.

Digitaalinen turvallisuus

Digitaalisen turvallisuuden työpajassa käsiteltiin digitaalisen maailman ja fyysisen ympäristön yhteensulautumista. Esille nousivat uusien digitaalisten uhkien näkyvyys ja tarpeet kyberkriiseihin varautumisessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun lehtori Karo Saharinen ja vanhempi asiantuntija Anna-Liisa Ojala korostivat kyberturvallisuusharjoitusten tärkeyttä. Työpajan osallistujat korostivat koulutuksen ja osaamisen merkitystä digitaalisen turvallisuuden ylläpitämisessä.

Digitaalisen turvallisuuden työpajan nostojen perusteella voisikin olla aiheellista, että oppilaitoksissa kiinnitettäisiin huomio-

ta siihen, mihin on varauduttu ja mitä osaaminen kattaa. Digitaaliseen turvallisuuteen liittyvät osaamistarpeet kehittyvät valtavalla vauhdilla ja koska kaikkea ei mitenkään pysty hallitsemaan, nousee riittävän osaamisen ja ymmärryksen määrittely entistä merkittävämpään asemaan.

Psykologinen resilienssi

Psykologinen resilienssi eli henkinen joustavuus oli tärkeä teema foorumilla. Palopäällystöliiton erityisasiantuntija Saku Sutelainen korosti henkisesti kuormittavien tilanteiden jälkihoitoa ja ennakointia resilienssin kehittämisessä. Työpajan osallistujat painottivat onnistumisten juhlistamisen ja toimivan työyhteisön merkitystä. Työyhteisössä tulisi antaa arvoa sille, että huomataan mitä on saavutettu ja saatu tehtyä. Turvallisuus ei synny itsestään tyhjiössä, vaikka edellytykset teorian tasolla olisivatkin kunnossa. Hyvä johtaminen ja avoin keskustelu nousivat esiin tärkeinä tekijöinä kriisinkestävän yhteisön luomisessa. Erityisesti rehtorin rooli korostui useammassa puheenvuorossa foorumin aikana. Vaikka turvallisuus onkin yhteistä työtä, vaatii se kuitenkin jämäkkää ja suunnitelmallista johtamista. Rehtorilla on oltava aito halu poistaa esteitä ja edistää osaamista. Myös talon sisäisen osaamisen tunnistaminen on

Digitaalinen turvallisuus -työpajan sanapilvi: Mikä on tulevaisuuden isoin haaste?

tärkeää ja turvallisuuden kehittämisessä pitäisi pyrkiä minäpystyvyyden kehittämiseen. Työpajan vastaukset kuvaavat hyvin, että toimiva ja terve työyhteisö, jossa asioista keskustellaan avoimesti ja toisista huolehtien, on myös kriisissä resilientti yhteisö.

Yhteenveto

Foorumin työpajoissa korostui yhteisöllisyyden ja ennakoinnin merkitys turvallisuuden ylläpitämisessä. Osallistujat ymmärsivät hyvin riittävän valmistautumisen ja suunnitelmallisen johtamisen merkityksen poikkeustilanteissa. Yhteisöllisyys, luottamus ja avoin vuorovaikutus nähtiin keskeisinä tekijöinä niin arjessa kuin kriisitilanteissakin. Foorumin anti korosti, että ihmiset ja yhteisöt selviytyvät vaikeistakin tilanteista, kun niihin on varauduttu huolellisesti ja toiminta on suunniteltu hyvin.

Anja Aatsinki lehtori

Laurea-ammattikorkeakoulu

Hanna Iisakkila Rojas lehtori

Laurea-ammattikorkeakoulu

Palopäällystöliitto kehittää pelastusalaa myös hankkeiden avulla

Palopäällystöliiton ”kevätlukukausi” alkaa tämän lehden ilmestymisen aikaan olla loppusuoralla. Niinpä onkin hyvä hetki hieman muistella mennyttä. Nykyinen toiminta tietysti rakennetaan aiemmin luodun vankan perustuksen päälle. Kehittämispäällikön rootelissa tämä on tarkoittanut erityisesti erilaisten hankehakemusten valmistelua sekä käynnissä olevien hankkeiden läpiviemistä.

Hankehakemuksemme ovat viime aikoina menestyneet erittäin hyvin. Esimerkiksi Palosuojelurahaston rahoituksen turvin käynnistimme kevään 2024 aikana neljä uutta hanketta, jotka ovat:

• Sammutustekniikka ja -taktiikka rakennus- ja liikennevälinepaloissa -webinaarisarja -hanke

• Rivitalojen yläpohjien palo-osastoinnin toimivuuden selvityshanke

• Pelastustoiminnan valmiuden turvaaminen hybridiuhissa -hanke

• Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakoulutus (PETOVEKO) -hanke Pelastusopiston kanssa yhteistyössä toteutettu Sammutustekniikka ja -taktiikka -webinaarisarja -hanke on näistä pyörinyt pisimpään. Siitä olemme saaneet paljon erittäin positiivista palautetta. Tällaiselle uusien oppien jalkauttamistavalle on alalla selkeästi tarvetta. Iso kiitos kaikille järjestelyissä mukana olleille, webinaareissa asiantuntemus-

Palopäällystöliitto tukena pelastusalan kehittämisessä

Tuemme voimavarojemme puitteissa mielellämme eri tahojen pelastusalan kehitystä tukevia aloitteita ja uusia hankeavauksia. Pitkäjänteisen ja joustavan yhteistyön avulla olemme onnistuneet kasvattamaan kumppanuusverkostoamme ja sen seurauksena tulemme tulevaisuudessa todennäköisesti olemaan mukana entistä monipuolisemmin erilaisissa hankkeissa. Hankkeiden avulla pystymme suoraan kehittämään pelastusalaa, mutta niiden avulla hankitaan myös näkemystä sisäisen turvallisuuden kehittämiseen ns. oman laatikon ulkopuolelta. (SPPL:n vuosikertomus 2023)

taan jakaneille sekä tietysti hankkeen päävetovastuussa häärineelle Kauppisen Joelille. Nämä webinaarit jatkuvat vielä syksyllä, joten seuraathan koulutuskalenteriamme. Hanketyöntekijöidemme määrä onkin ennätyssuurella tasolla, sillä tällä hetkellä suoraan hankkeiden parissa työskentelee kuusi työntekijää, joista muutama osa-aikaisesti. Hankkeiden ja työntekijöiden lisääntynyt määrä on kasvattanut liiton vakinaisen henkilöstön työmäärää, kun muun muassa tuki- ja hallintopalveluihin ja esihenkilötyöhön kuluu huomattavan paljon aikaa. Tähän asti hankkeita on tuettu oman toiminnan ohessa, mutta nyt tätä työtä on niin paljon, että tarvetta olisi erilliselle hankekoordinaattorille. Käytännössä tulevissa hankehakemuksissa tämä asia täytyy huomioida nykyistä paremmin, jotta hankkeiden läpivieminen on tulevaisuudessakin mahdollista.

Jatkamme hankkeiden avulla tehtävää pelastusalan kehittämistyötä tulevaisuudes

sa. Jätimmekin Palosuojelurahastoon toukokuussa kolme hankehakemusta ajankohtaisista teemoista. Näiden lisäksi valmistelussa on muutamia muita hankeavauksia, joita laitetaan eteenpäin, kun aika on kypsä. Kiitokset siis kaikille hanke-, kehittämis- ja koulutusasioissa kevään aikana mukana olleille. Yhdessä olemme enemmän.

Kehittämispäällikön kevätkiireet onneksi vaihtuvat pian kesärientoihin, jotka ovat erilaisia kuin työtehtävät, joissa pelastetaan maailma yksi sähköposti, postaus, lausunto, hakemus, koulutus, kokous jne. kerrallaan. Itselläni kesällä ohjelmassa mökkeilyn lisäksi hieman sporttihommia, kuten Jukolan viesti ja Saimaa Cycle Tour. Palataan asiaan syksyllä ellei kesän riennoissa törmätä.

Rentouttavaa kesää itse kullekin!

Kinnunen kehittämispäällikkö

Palopäällystöliitto

LIITTOHALLITUS 2/24

Vuoden toinen kokous pidettiin 12.3. Teams-etäyhteydellä, kokoukseen osallistui yhdeksän henkilöä.

Kokousmuodollisuuksien jälkeen käytiin läpi jaostojen kuulumiset ja vahvistettiin 14 jäsenkandidaatin jäsenyys. Todettiin liiton muodostuvan 1894 jäsenestä ja 13 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Tuliristi nro 116, Erityisansioristit nro 91 ja 92, kuusi Ansioristiä sekä neljä Ansiomitalia.

Nimettiin liiton edustajaksi Litiumioniakkujen elinkaaren paloturvallisuus- ja varautumisohjeet -hankkeen ohjausryhmään erityisasiantuntija Joel Kauppinen ja hänen varajäsenekseen koulutuspäällikkö Olli Korteniemi. Nimettiin liiton edustajaksi Komposiitti- ja nanomateriaalit operatiivisessa toiminnassa, altistuminen ja sen vähentäminen (COMPO) -hankeen ohjausryhmään koulutuspäällikkö Olli Korteniemi ja hänen varajäsenekseen Pelastustoiminta-jaoston puheenjohtaja Heikki Havukainen. Nimettiin liiton edustajaksi Omatoiminen varautumien poikkeusoloihin -hanke ohjeiden laatimiseksi Pelastussuunnitelma-jaostoon palotarkastaja Sanni Partio ja Väestönsuojien käyttöönotto ja

käyttö -jaostoon valmiuspäällikkö Katja Ahola.

Hyväksyttiin tilinpäätös eli tuloslaskelma ja tase sekä tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunnot kevätliittokokouksen vahvistettavaksi. Käsiteltiin varainhankinnan kehitysnäkymiä. Hyväksyttiin vuosikertomus vuodelta 2023 esitettäväksi liittokokoukselle.

Vahvistettiin Tieliikennepelastamisen toimikunnan esitys seuraavan kauden kokoonpanoksi: Samu Kemppi, Keski-Suomen pelastuslaitos, puheenjohtaja (erovuorossa 2024), Juha Virolainen, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, jäsen (2024), Ari Tuulenkari, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos, jäsen (2024), Samuli Piipponen, Helsingin pelastuslaitos, jäsen (2025), Jarno Joensuu, Satakunnan pelastuslaitos, jäsen (2025), Pasi Wiiala, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, jäsen (2025). Lisäksi asiantuntijajäseniksi: Tommi Luhtaniemi, sisäministeriön pelastusosasto ja Markus Vaara, Pelastusopisto.

Vahvistettiin Vesisukellustoimikunnan esitys seuraavan kauden kokoonpanoksi: Janne Taskinen, Helsingin kaupungin pelastuslaitos, puheenjohtaja (erovuorossa 2024), Pasi Saari, Pirkanmaan pelastuslaitos (2024), Jere Mäki-Patola, Pohjois-Savon pelastuslaitos (2024), Riku Koskinen, Varsinais-Suomen pelastuslaitos (2025), Riku Seppä, Etelä-Savon pelastuslaitos (2025), Vesa Läderberg,

Päijät-Hämeen pelastuslaitos (2025). Lisäksi asiantuntijajäseniksi: Arthur Heickell, Suomenlahden merivartiosto, Juho Leppäkorpi, Länsi-Suomen merivartiosto, Tuomas Saarilehto, Rajavartiolaitos, esikunta, Tuomas Runola, Merivoimien esikunta, Tomi Wuorimaa, Rajavartiolaitos, Harri Mäkitalo, Sukelluslääketieteen keskus, Tommi Luhtaniemi, sisäministeriön pelastusosasto.

UUDET JÄSENET 2/24

Riskienhallinta

Aarnio Atte, palotarkastaja, Kymenlaakson pelastuslaitos

Haka Mira, palotarkastaja, Pohjanmaan pelastuslaitos

Kivioja Eetu, paloinsinööri, Jensen Hughes Kolehmainen Johanna, vanhempi palotarkastaja, Lapin pelastuslaitos

Kärkkäinen Jouni, turvallisuuskoordinaattori, Kymenlaakson hyvinvointialue

Vähäkoski Kimmo, paloturvallisuusasiantuntija, Jensen Hughes

Pelastustoiminta

Ruotsalainen Jari, suunnittelija, Pelastusopisto

Vapaaehtoispalokuntatoiminta

Joki Ari, vanhempi sammutusmies, Puistolan VPK/Kellokosken VPK

Lehtonen Rene, yksikönjohtaja, Hämeenlinnan VPK

Pehkonen Jari-Matti, hälytysosaston johtaja, Kouvolan VPK

Salminen Markku, palokunnanpäällikkö, Illon VPK

Åberg Andrea, sopimuspalokunnan päällikkö, Bobäck FBK

Varautuminen ja väestönsuojelu Vimpari Juha, ryhmänjohtaja, Rautpohjan VPK

Hallinto ja tukipalvelut Kojola Johanna, viestintäpäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot: Jaana Kovero, talous- ja hallintokoordinaattori, jaana.kovero@sppl.fi

Tuliristi

Hankepäällikkö Iivari Valkonen

On hienoa, että tämä hanke sai rahoituksen ja saimme kerättyä hanketyöhön mukaan monia valtakunnan viranomaisvenetoiminnan kärkiosaajia.

Aloitin Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakoulutuksen kehittämishankkeessa (PETOVEKO) hankepäällikkönä tänä keväänä. Olen työskennellyt vesipelastuksen ja kouluttamisen teemojen ympärillä lähes koko työurani. Pelastustoimen ura alkoi palomiehenä ja pelastussukeltajana Etelä-Savon Pelastuslaitoksella 15 vuotta sitten. Kuljettajakurssin myötä työnkuvaan tuli mukaan venesimulaattori ja veneharjoitusten järjestämistä. Alipäällystökurssin ja pedagogisten opintojen myötä matka jatkui opettajaksi Pelastusopistolle, jossa vastuualueina olivat muun muassa pintapelastus- ja vesisukellusopetus sekä venekalusto. Pelastusalan useiden täydennyskurssien lisäksi olen suorittanut

muun muassa avoimen yliopiston opintoja ja Euroopan pelastuspalvelumekanismin kursseja kuten Technical Experts for Maritime Incidents. Virkatöiden ohella olen toiminut yrittäjänä turvallisuuskoulutusten, oppimisympäristöjen ja työturvallisuuden parissa.

On hienoa, että tämä hanke sai rahoituksen ja saimme kerättyä hanketyöhön mukaan monia valtakunnan viranomaisvenetoiminnan kärkiosaajia. Pelastusalalla on kattavasti kymmeniä erilaisia täydennyskursseja, mutta ei venekurssia – vielä. Koulutus ja toimintamallit vaihtelevat valtakunnassa suuresti. Onnettomuuksia ja läheltä piti -tilanteita sattuu pelastustoimen aluksille turhan paljon ja tarve koulutuksen kehittämiselle on tunnis-

tettu ja tunnustettu alalla. Kysehän on yksinkertaisuudessaan turvallisen ja vakioidun toimintamallin jalkauttamisesta palokunnan venetoimintaan. Sitä voisi kutsua palokuntatermein ”venetoiminnan perusselvitykseksi”. Työni keskiössä on ollut pitkään kouluttaminen ja vene- ja vesistötoiminta, kun taas vapaalla lempiharrastukseni on purjehdus, joten pelastustoimen venekoulutuksen kansallinen kehittämishanke on minulle erittäin mieluinen projekti!

Iivari Valkonen hankepäällikkö

PETOVEKO

Suomen Palopäällystöliitto

Hankeasiantuntija Ville Tuovinen

Aloitin Palopäällystöliitossa osa-aikaisena hankeasiantuntijana toukokuun alussa. Teemme yhdessä Iivari Valkosen kanssa Palosuojelurahaston rahoittamaa Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakoulutuksen kehittämishanketta (PETOVEKO) seuraavan puolentoista vuoden ajan. Hankkeen tavoitteena on tuottaa sekä kirjallista materiaalia että valmis kurssiformaatti venetoiminnan kouluttamiseen. Minun tehtäväni hankkeessa on vastata kirjallisen materiaalin tuottamisesta ja yhdessä Iivarin ja muun työryhmän kanssa valmistella ja toteuttaa ensimmäiset kurssit.

Teen työtä Suomen palopäällystöliitolle osa-aikaisesti ja päätyöni on palomestarina Etelä-Savon pelastuslaitoksella. Työskentelen päivystävänä palomestarin ja vastaan pelastuslaitoksen ympäristövahinkojen torjunnasta ja venetoiminnasta. Venetoiminnan ja -koulutuksen kehittäminen on ollut minulle mielenkiintoista ja lähellä sydäntä olevaa työtä jo pidemmän aikaa, mutta määrätietoista kehittämistyötä olemme tehneet Etelä-Savossa vuodesta 2018 alkaen. Ajattelen tätä hanketta jatkumona kehittämistyöllemme ja uskon, että hankeen kautta saadaan pelastuslaitoksille käyttöön oikein hyvä peruskoulutusaineisto venekoulutuksen kehittämiseen.

Olen hankkinut venetoiminnan substanssiosaamisen pohjan Suomen Meripelastusseurasta, jossa olen tehnyt vapaaehtoistyötä vuodesta 2006 alkaen. Viime vuosina olen Meripelastusseurassa etupäässä toiminut koulutuksen kehittämisen parissa. Meripelastusseurasta samaani pohja on laajentunut ja vahvistunut pelastuslaitoksella töissä ollessani, tehtäväkenttääni veneiden parissa kuuluu nykyään muun muassa investointien toteuttaminen aina valmistelusta veneen käyttöönottoon, henkilöstön koulutusten organisointi, alusten kunnossapidon suunnittelu ja valvonta, pelastuslaitoksen venetoiminnan ohjaaminen sekä käytännön tasolla kouluttaminen. Etelä-Savon pelastuslaitoksella on noin 50 eri kokoista ja ikäistä venettä A-luokasta F-luokkaan, joten erityyppiset pe-

lastustoimen veneet ovat jo varsin tuttuja niin teknisesti kuin kyvykkyyksienkin puolesta. Viime vuosina olen jututtanut monia kollegoja eri pelastuslaitoksilta ympäri Suomea venetoiminnan aihepiiristä ja on käynyt selväksi, että useimmilla koulutuksessa on samankaltaisia haasteita, mitä itsekin olen kohdannut – perustason määrämuotoista koulutusta, joka on suunniteltu nimenomaan pelastustoiminnan vaatimuksia ajatellen ei ole olemassa, eikä myöskään yhteisiä perustoimintamalleja toiminnan yhdenmukaistamiseksi. Toivon, että hankkeella saadaan autettua pelastuslaitoksia ympäri Suomen

tämän ongelman poistamiseksi ja venetoiminnan peruskoulutusta pitkässä juoksussa yhdenmukaisemmaksi.

Töiden ulkopuolella aika kuluu pääasiassa perheen parissa Leppävirralla. Minulla ja vaimollani on 5- ja 2-vuotiaat pojat, joten vauhtia arjessa riittää. Myös vapaa-ajalla viihdyn hyvin veden äärellä ja vietän kesää mielellään mökillä tai veneilemässä.

Ville Tuovinen hankeasiantuntija PETOVEKO Suomen Palopäällystöliitto

Perustason määrämuotoista koulutusta, joka on suunniteltu nimenomaan pelastustoiminnan vaatimuksia ajatellen , ei ole olemassa .

Hankepäällikkö Juhan-Petteri Laakso

Olen aloittanut tänä keväänä Palopäällystöliitossa Rivitalojen yläpohjien palo-osastoinnin selvityshankkeen hankepäällikkönä. Tehtävänä on lyhyesti sanottuna hankkeen kokonaisvaltainen johtaminen ja myös toteuttaminen yhteistyötahojen kanssa. Tällä hetkellä on juuri alkanut tilannekuvan muodostus ja olen jalkautunut palotarkastajien kanssa tutkailemaan yläpohjia sekä suunnitelmista että fyysisesti paikan päällä. Mukana matkassa on ollut muutamia rakennustarkastajiakin. Tiedonkerääminen vie tällä hetkellä ison osan työaikaa.

Tilannekuvan muodostaminen ja kierros kattaa koko Suomen. Pohjoisimmat kohde käynnit on suunniteltu Rovaniemelle. Vuo

denvaihteen tienoilla kohteet on oletettavasti kierretty ja havainnot kerätty kokoon, jonka jälkeen alkaa analyysi ja raportointivaihe. Raportin tietoja ei ole tarkoitus pitää salassa, vaan mahdollisimman suuri tiedon jalkauttaminen on eduksi ymmärtämään nykytilaa. Loppuraportin yhteydessä on suunniteltu laatia konkreettiset suositukset paloturvallisuuden parantamiseksi. Suositukset voivat koskea myös pelastuslaitoksen toimintaan, kuten pelastustoimintaa tai onnettomuuksien ehkäisyn toimia.

Koulutustaustaltani olen rakennusinsinööri. Minulla on ”kombinaatio” koulutustausta eli olen lisäksi opiskellut pelastusalan koulutusputken ja tutkinnot alusta loppuun.

Olen jalkautunut palotarkastajien kanssa tutkailemaan yläpohjia sekä suunnitelmista että fyysisesti paikan päällä.

Miehistö- ja alipäällystötutkinto on suoritettu sekä palopäällystötutkinto on valmis ja todistusta odotan postin tuomana toukokuun lopussa. Olen työskennellyt pelastuslaitoksella enimmäkseen operatiivisissa tehtävissä, mutta myös onnettomuuksien ehkäisyn tehtävissä. Insinööriopintojen lopussa ja jälkeen työskentelin rakennesuunnittelijana vajaat pari vuotta. Olen virkavapaalla paloesimiehen tehtävästä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

Ruuhkavuosielämä määrittää nyt arkea ja lohkaisee suuren osan vapaa-ajastani. Vapaa-ajalla lasten harrastusten teemana on ”KKK” (kuljeta, kannusta ja kustanna) sekä myös toimihenkilönä toimiminen, joka kuuluu jokapäiväiseen arkeen. Omiin harrastuksiini on kuulunut urheilu, mutta nykyään voidaan paremminkin puhua liikunnasta. Jääkiekko on noussut jälleen päälajiksi. Pallopelejä harrastan laajemminkin kunnon ja mielen ylläpitämisen kannalta. Oulun-mallin testirata ja fyysiset testit näillä näkymin pitää mennä vielä useita vuosia läpi. Ja se vaatii vuosien vieriessä aina enemmän. Palomiesten SM-kilpailuihin olen osallistunut Espoon palolaitoksen urheilijoiden joukkueessa eri turnauksissa (silloin, kun on mahtunut rosteriin…).

Pelastusalan kehittäminen kiinnostaa, kuten nykyiseen tehtävään hakeutuminen osoittaa. Etenkin pelastustoimintaan kuten sammutus- ja pelastustekniikoihin liittyvät kehityshankkeet kiinnostavat. Aihealueen ympärille olisi hyvä saada akateemisten periaatteiden mukaista ja tutkittua tietoa. Tällaisen tekijöitä pelastusalalla on vain kovin vähän Suomessa, kun ei ole omaa yliopistotutkintoa. Palontutkintaan en juurikaan ole aktiivisesti osallistunut, mutta aihealue on kiinnostava.

Nautitaan kaikki keväästä ja kesän odotuksesta!

Juhan-Petteri Laakso hankepäällikkö

Rivitalojen yläpohjien palo-osastoinnin selvityshan ke

Suomen Palopäällystöliitto

Hankepäällikkö Juha Gröhn

Hanke on ajankohtainen ja todella mielenkiintoinen ja sitä tehdään yhteistyössä neljän pilottilaitoksen kanssa.

Pääsin huhtikuussa Palopäällysliittoon tekemään Pelastustoiminnan valmiuden turvaaminen hybridiuhissa -hanketta, kahden vuoden ajaksi. Hankkeen rahoittaa Palosuojelurahasto. Hanke on ajankohtainen ja todella mielenkiintoinen ja sitä tehdään yhteistyössä neljän pilottilaitoksen kanssa. Hankkeessa on lisäksi yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun TKI-palvelut. Tämä työtehtävä kuulosti mielenkiintoiselta ja tuli sopivassa vaiheessa eteeni.

Olen ollut lähes koko työurani Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluksessa. Urani aluksi olin neljä kuukautta Porvoon palolaitoksella ja sen jälkeen Vantaan pelastuslaitoksella, joka alan uudistusten jälkeen muuttui Keski-Uudenmaan pelastuslaitokseksi.

Olen tehnyt noin 24 vuotta vuorotyötä pelastusalalla. Toistaiseksi toimistorytmi on sopinut tosi hyvin. Vaihtelu virkistää, sanotaan. Se jää nähtäväksi, mutta toisaalta ker-

kesihän sitä vuorotyötä jo hetken nähdäkin.

Aiemmissa tehtävissä olen saanut toimia palomiehenä, pelastussukeltajana, paloesimiehenä ja palomestarina. Alun perin opiskelin ajoneuvotekniikan mekaanikoksi. Pelastajan tutkinto kiinnosti kuitenkin mekaanikon töitä enemmän. Pelastajan tutkinnon suoritin 1999 ja sen jälkeen koulutuksia onkin tullut tasaisen epäsäännöllisesti. Välillä olen opiskellut hieman alan ulkopuoleltakin. Datanomin tutkinnon suoritin vuonna 2007.

Palopäällystöliiton kanssa olen ollut aiemmin melko vähän tekemisissä. Tänne töihin tuleminen oli kuitenkin tosi helppoa. Uusiin työkavereihin tutustuminen on ollut helppoa ja on tuntunut, että minut on otettu hyvin vastaan. Hankkeesta odotan uuden asian oppimisen mukanaan tuomia haasteita ja mielenkiintoisia tapaamisia eri puolilta pelastusalan verkostoja. Pyrin huomioimaan hankkeessa mahdollisimman hyvin eri alueiden, erilaisia toiveita. Mahtavaa nähdä uusia

ihmisiä ja kuulla erilaisia näkemyksiä asioista. Hankkeessa saan hyödyntää monipuolisesti omaa pelastusalan kokemusta sekä alan ulkopuolisia koulutuksiani.

Vapaa-ajallani pelailen maalivahtina jääkiekkoa, joskin viime aikoina harrastus on jäänyt pienemmälle huomiolle. Korjailen kaikennäköistä mielenkiintoista, mitä eteen tulee: autoa, moottoripyörää, elektroniikkaa yms. Harrastamalla opiskelua epäsäännöllisen usein olen pitänyt omaa aktivisuuttani yllä. Se onkin tällä hetkellä aikaa vievin harrastukseni. Viimeisimpänä ajanvietteenä ovat olleet opiskelut Jyväskylän yliopistolla.

Hauskaa ja aurinkoista kesää kaikille!

Juha Gröhn hankepäällikkö

Pelastustoiminnan valmiuden turvaaminen hybridiuhissa

Suomen Palopäällystöliitto

Viranomaisvenetoiminnan ajankohtaispäivä veti tuvan täyteen

Sarjassaan ensimmäinen Palopäällystöliiton järjestämä Viranomaisvenetoiminnan ajankohtaispäivä pidettiin 14. helmikuuta Venemessujen yhteydessä Messukeskuksessa. Sali oli täynnä, kun eri viranomaistoimijat vaihtoivat tietoja, kokemuksia ja ajatuksia venetoiminnan arjesta ja sen kehittämisestä. Jatkoa tälle suositulle tapahtumalle on luvassa taas ensi keväänä.

Ajankohtaispäivän ohjelmaan oli koottu kattavasti teemoja viranomaisvenetoiminnan eri tekijöiltä. Aktiivinen yleisö piti hyvin myös keskustelua yllä koko päivän ajan.

Palomestari Peik Joutsen esitteli liikennealuerajakartan avulla, mikä haaste Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen merellisessä toiminnassa on, kun eri vesialueilla ajaessa pitää olla riittävät pätevyydet. Esimerkiksi Hangosta ei pääse edes satamasta ulos pelkällä kotimaanliikenteen kuljettajatutkinnolla. Varsinaisena haasteena on saada pelastajat

pitkille kursseille, koska ovat sen aikaa poissa muusta kapasiteetista. Yksi ratkaisu olisikin tuoda koulu pelastuslaitokselle.

Helsingin venepoliisi operoi vesillä huhtikuusta lokakuulle, kertoi ylikonstaapeli Panu Kanniainen. Paikka on Suomenlinnan merivartioasemalla. Samassa paikassa toimivat myös Raja ja Tulli, joten viranomaisyhteistyö on näppärää ja yhteistoimintaa tehdäänkin paljon.

Merivartioston tehtävät merellä ovat moninaisia ja yllätyksiä täynnä. Harjoituskoordinaattori Sampsa Koskivaara Suomen-

merivartiostosta esiintyivät

lahden merivartiostosta kertoi, miten heillä kaikkien on oltava moniosaajia. Meriturvallisuuskäsikirjassa on kuitenkin kortit, joista katsotaan toimintaohjeet erilaisissa pelastuksen tehtävissä. Määräaikaisharjoittelulla pidetään yllä kunkin henkilökohtaista meripelastusosaamista.

Meripelastusseuralta turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg kertoi seuran tärkeästä roolista vesiliikenteenteessä. Hän muistutti kuulijoita siitä, miten tärkeää on laskea ja tehdä merikortteihin valmiiksi eniten käytettyjä reittejä, ettei suuntia tarvitse yrittää kiireessä laskea pomppivassa veneessä. Koulutuksen kehittämispäällikkö Marko Seppä Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta avasi, millainen on pelastustoimen koneenhoitajan koulutus. Sen materiaalia ja sisältöjä löytyy pelastustoimen yhteiseltä koulutusalustalta Koulumaalista. Lisätietoja voi kysyä myös erityisasiantuntija Olli Ryhäseltä sisäministeriöstä.

Lisätietoja tapahtumasta ja venetoiminnasta voi kysyä Palopäällystöliitosta turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoskelta, vili.heinikoski@sppl.fi, p. 044 7384 112.

Terhi Kallio viestintäpäällikkö Suomen Palopäällystöliitto

Venepoliisin partiovene Kustaanmiekassa Suomenlahdella.

Kuva: Terhi Kallio

Kuva: Venepoliisi

Sampsa Koskivaara (vas.) ja Jukka Pekka Lumilahti Suomenlahden

täydelle salille Viranomaisvenetoiminnan ajankohtaispäivässä helmikuussa.

PETOVEKO-hankkeella kehitetään venetoimintaa valtakunnallisesti

Suomen Palopäällystöliitto on aloittanut Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakoulutuksen kehittämishankkeen. Palosuojelurahaston rahoittama PETOVEKO-hanke määrittelee valtakunnalliset vakioidut toimintamallit alustoimintaan, jotta vesillä tapahtuvan pelastustoiminnan turvallisuutta ja tehokkuutta saadaan parannettua. Hanketyöryhmä tuottaa koulutusmateriaalit, venetoiminnan oppaan, kouluttajaoppaan, verkko-opinnot ja kouluttajakoulutuskiertueen. Neljällä alueellisella kouluttajakurssilla pätevöityy ympäri Suomen yhteensä 64 venekouluttajaa, joilla on valmius jalkauttaa osaamista omassa organisaatiossaan venekurssin, työvuorokoulutusten ja -harjoitusten myötä. Hanke kestää vuoden 2025 loppuun. Aluksi keskitytään toimintamallien ja kou-

lutusmateriaalien valmisteluun, alueiden ja harjoituspaikkojen kartoitukseen sekä kuvamateriaalin tuottamiseen. Kehitystyö, kirjoittaminen ja aineiston tuotanto jatkuvat ensi vuonna ja viikon mittaiset kouluttajakurssit järjestetään toukokuussa ja syyskuussa 2025. Hankkeen tuotoksena julkaistaan vapaasti saatavilla oleva venetoiminnan opas, jossa on kattavasti pelastustoimen venetoiminnan perusteet.

Kansallista venekoulutushanketta on pyritty saamaan käyntiin jo vuosia, ja nyt sille järjestyi tarvittavat resurssit ja taustajoukot.

PETOVEKOn hankepäällikkönä toimii Iivari Valkonen, joka vastaa hankkeen kokonaistoteutuksesta ja muun muassa yhteistyöstä sidosryhmien ja kouluttajakursseille osallistuvien pelastuslaitosten kanssa. Hän on työs-

Etelä-Savon pelastuslaitoksen venetoiminnan kurssi touko-kesäkuun vaihteessa.

kennellyt vesipelastuksen ja kouluttamisen teemojen ympärillä lähes koko työuransa. Hankkeessa työskentelee lisäksi osa-aikaisena asiantuntijana palomestari Ville Tuovinen Etelä-Savon pelastuslaitokselta. Hän osallistuu muun muassa materiaalien tuottamiseen ja kouluttamiseen.

Lisätietoja hankkeesta, koulutuksista ja koulutusmateriaaleista lisätään alkusyksystä Palopäällystöliiton verkkosivuille sppl.fi.

Valkonen hankepäällikkö

PETOVEKO

Suomen Palopäällystöliitto

Kuva: Alan O'Leary

Webinaarisarjan jaksossa viisi keskusteltiin täydentävistä sammutustekniikoista, alkusammutustiedustelusta ja käsisammuttimista. Asiantuntijoina olivat Karoliina Meurman, Arto Latvala ja Ismo Huttu. Kuvassa lisäksi webinaarisarjan vetäjä Joel Kauppinen.

Sammutustekniikan ja -taktiikan uusia tuulia on seurannut jo yli 15k katsojaa

Sammutustekniikka ja -taktiikka rakennus- ja liikennevälinepaloissa -webinaarisarja on saavuttanut huiman osallistujamäärän. Odotimme laajaa osallistumista, mutta kyllä tämä suosio on yllättänyt ja osaltaan todentaa sitä, että kentällä on tiedonnälkää ja webinaarit ovat vaikuttava tapa jakaa tietoa valtakunnallisesti. Kun aiheet ovat kiinnostavia ja toteutus laadukas, yleisöä tulee paljon paikalle ja he jaksavat seurata esitykset loppuun asti.

Kevään aikana toteutettiin kymmenen webinaarijaksoa, jotka keräsivät yhteensä yli 6300 katsojaa. Jokaisesta jaksosta on julkaistu tallenne Palopäällystöliiton YouTube-kanavalle. Tallenteita on kirjoitus-

päivään mennessä katsottu yli 9300 kertaa. Aloitusjakson lisäksi suosituimpia jaksoja ovat olleet johtamiseen ja tiedusteluun, nelikenttämalliin ja täydentäviin sammutustekniikoihin liittyneet jaksot.

Webinaarit jatkuvat syksyllä

Suunnitelmissa on toteuttaa syksyn aikana vielä kahdesta neljään jaksoa. Kahdessa jaksossa saamme kuulla ulkomaalaisia alan huippuosaajia. Syyskuussa lavalle nousee Ricardo Weewer otsikolla Basic Principles of Firefighting in Netherlands Based on Prac tical Research ja lokakuussa Lars Axelsson otsikolla the First 1 Minute of the Incident.

Lisäksi tarkastelun alla on pari aihetta, joista saatetaan tehdä omat jaksot. Ajantasaisin tieto löytyy verkkosivuilta osoitteesta sppl. fi/sammutustekniikat. Sieltä löytyvät myös kaikki webinaaritallenteet. Tiedotamme uusista jaksoista myös somen kautta.

Suomen Palopäällystöliitto toteuttaa webinaarisarjan yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Sarjan rahoittaa Palosuojelurahasto.

Joel Kauppinen erityisasiantuntija

Suomen Palopäällystöliitto

Tutkimusmatkoja rivitalojen yläpohjiin

Tätä juttua kirjoittaessa Rivitalojen yläpohjien palo-osastoinnin toimivuuden selvityshankkeen kohdekäynnit ovat lähteneet käyntiin Itä- ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitosten alueella. Kiitos heille asiantuntijatyöpanoksesta. Tuloksena on kahdeksan taloyhtiön kohteet sisältäen noin 100 huoneistojen välistä palo-osastoivaa seinää (HVS) ja yläpohjaa. Seuraavaksi suuntaus on kohti Pirkanmaata ja Varsinais-Suomea.

Kohdekäyntien tarkoituksena on tilannekuvan muodostaminen alle 10 vuotta vanhojen rivitalojen yläpohjien palo-osastoinneista verraten suunnitelmia toimistossa ja toteutusta kiinteistössä paikan päällä. Suuremmin en ala tässä vaiheessa aineiston hankintaa spekuloimaan, mutta voidaan todeta, että rakentamisen laatu vaihtelee. Tilannekuvan ja tuloksien jälkeen analyysissä hyödynnetään lisäksi nyt käynnissä olevan PRONTOn teematutkinnan tuloksia ja havaintoja laadittaessa konkreettisia suosituksia. Eli onnettomuusselosteiden täyttäjille viestinä – onnettomuusselosteiden kirjauksilla on merkitystä! Yksittäiset puutteet kohdekäynneillä eivät tee kaikista rivitaloista puutteellisia. Marraskuussa, kun käynnit alkavat olla tehtynä, on suuresta aineistosta mahdollista tehdä johtopäätöksiä.

VTT on tutkinut ontelopaloja 2000-luvun alussa1. Ontelopalojen kriittisiä kohtia on havaittu ja tunnistettu vesikaton ja HVS:n liitos, räystään savusulku ja palon kiertämisen estäminen räystään kautta sekä mahdolliset luukut

Kuvassa yllä: Valolla osoitettu seinän vastakkaiselta puolelta. Ruoteiden väliä ei ole tiivistetty (1) ja palo pääsee kiertämään vesikatteen ja HVS:n liitoksesta käytännössä vapaasti. NR-ristikon yläpaarre (2). Huoneistojen välinen seinä (EI30) (3).

HVS:ssä. Nykyään jokaiseen palo-osastoon tulee olla pääsy ulkoa 2 , 40§, joten luukkuongelma koskee noin 30 vuotta vanhoja tai vanhempia saneerauskohteita.

Juhan-Petteri Laakso hankepäällikkö

Suomen Palopäällystöliitto

Lähteet:

1: Ontelotilojen paloturvallisuus. Ontelopalojen ominaispiirteitä sekä palojen etenemisen rakenteellinen katkaiseminen ja sammuttaminen. VTT tiedotteita 2249.

2: Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017.

Kuvassa ruoteiden väli tiivistetty palamattomalla villalla suunnitelmien ja nykyään hyväksyttävän rakennustavan mukaan. NR-ristikon yläpaarre (1). Ruodelauta (2). Tiivistysvilla (3). Huoneistojen välinen seinä (EI30) (4).

Kaikkien aikojen ensimmäinen

Palopäällystö MTB

Suomen Palopäällystöliitto järjestää Palopäällystö MTB -tapahtuman elokuussa Rovaniemellä. Tapahtumassa on tarkoitus ajaa paikallisia maastopyöräilypolkuja ja -reittejä yhdessä rennolla meiningillä. Tapahtuman majoituspaikkana ja tukikohtana toimii Santasport Sporthotel Ounasvaaralla, polkujen äärellä.

Rovaniemi on erinomainen maastopyöräilykaupunki. Alueelta löytyy monenlaista ajettavaa luomupoluista rakennettuihin

reitteihin ja hissipyöräilyyn. Tavoitteena on tutustua ja ajaa erilaisia reittejä.

Tapahtumaan voi hyvin lähteä mukaan, jos on jo jonkin verran harrastanut maastopyöräilyä ja hallitsee maastopyöräilyn perusteet. Mikään huippukuski ei tarvitse olla. Pyöräksi käy tavallinen tai sähkömaastopyörä. Ryhmässä ajetaan kuitenkin tavallisten pyörien ehdoilla.

Palopäällystö MTB -tapahtumaan mahtuu mukaan 20 polkijaa ja paikat täytetään

ilmoittautumisjärjestyksessä. Kannattaa siis ilmoittautua pikimmiten, että mahdut varmasti mukaan! Rovaniemelle pääsee helposti pyörän kanssa esimerkiksi junalla.

Nähdään Rovaniemen poluilla!

Mikä:

Joel Kauppinen erityisasiantuntija

Suomen Palopäällystöliitto joel.kauppinen@sppl.fi

Palopäällystö MTB –yhteisöllinen Palopäällystöliiton maastopyöräilytapahtuma

Missä:

Rovaniemen poluilla

Milloin: 22.–25.8.2024

Mitä maksaa: jäsenhinta 120 € + majoitus omien mieltymysten mukaan

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: sppl.fi/palopaallysto-mtb/

Kuva: Elina Paloniemi

MC Fire Officers mukana

Hymyilevän Motoristin Kevätpäivässä

Joukko Palopäällystöliiton motoristeja kokoontui Lahteen tuhansien muiden kaksipyöräisten ystävien kanssa 18. toukokuuta. Alkukesän helle suosi ja liikkeellä oli jäseniämme ympäri Suomen. Moni yhdistikin kokoontumisen kesän ensimmäiseen pidempään ajoreissuun. MC Fire Officers on Palopäällystöliiton moottoripyöräileville jäsenille suunnattu kerho, johon ei liity erillistä jäsenmaksua tai velvoitteita. Jäseneksi ilmoittautuneilla on mahdollisuus hankkia liiton verkkokaupasta hieno hihamerkki. Viestinnän tueksi ryhmällä on myös oma Facebook-sivu.

Tapaamisen ovat olleet tähän saakka satunnaisia ja osallistujamäärät ovat vaihdelleet muutamasta henkilöstä pariin kymmeneen. Jos sinua kiinnostaa osallistua esimerkiksi rata-ajopäivään tai turvallisen ajon koulutuspäivään, ole yhteydessä liiton toimistolle Tomiin tai Olliin. Kun saamme paremman käsityksen kiinnostuksen kohtaista, voimme ryhtyä edistämään asiaa, sillä tapahtumien toteuttaminen edellyttää aktiivisia osallistujia. Turvallisia kilometrejä tien päälle!

Tomi Timonen koulutusjohtaja

Suomen Palopäällystöliitto tomi.timonen@sppl.fi

Olli Korteniemi koulutuspäällikkö

Suomen Palopäällystöliitto olli.korteniemi@sppl.fi

Pelastusala saa ensimmäisen oman

DEIB-seminaarinsa – jos aihe ei kiinnosta

yhtään, tämä tilaisuus on juuri sinulle

Palosuojelurahasto myönsi Suomen Palopäällystöliitolle rahoituksen ensimmäisen pelastusalan DEIB-seminaarin järjestämiseen Suomessa. DEIB on lyhenne englanninkielisistä termeistä Diversity (monimuotoisuus), Equity (yhdenvertaisuus, tasavertaisuus), Inclusivity (inkluusio, mukaanottaminen) ja Belonging (yhteenkuuluvuus). Rahoituksella on iso merkitys tapahtuman toteutumiselle, sillä se mahdollistaa maksuttoman osallistumisen ja matalan osallistumiskynnyksen.

DEIB-seminaarikutsu koskee teeman mukaisesti monipuolisesti ja osallistavasti pelastusalalla työskenteleviä ja toimivia – aivan erityisesti kuitenkin kohderyhmiä,

joille aihe on vieras tai tuntuu vaikealta. Tavoitteena on saada monimuotoinen osallistujakunta eri taustoista ja organisaatioista: tervetulleita ovat esimerkiksi johtamisen, hr:n, esihenkilötyön, viestinnän ja operatiivisen työn parissa työskentelevät. Seminaarin tarkoituksena on tavoittaa sopimuspalokuntia, pelastuslaitoksia, järjestöjä ja oppilaitoksia.

– Seminaari on ennen kaikkea heille, jotka eivät ole kiinnostuneita aiheesta. Jos siis koet, että aihe ei ole tarpeellinen tai et tiedä

siitä mitään, tämä tilaisuus on juuri sinulle, kiteyttää Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen.

Suomen Palopäällystöliitto haluaa toimia pelastusalan arvojen mukaisesti ja näyttää, miten arvoja voi toteuttaa ja soveltaa eri tilanteissa.

– Me ymmärrämme pelastustoiminnassa inhimillisesti-arvon siten, että kaikkia autetaan riippumatta taustasta tai ominaisuuksista, ja se on meillä selkärangassa. Enemmän on vielä työstämistä siinä, mitä monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus tarkoittavat työyhteisötasolla, asemapalvelussa ja johtamisessa, Ari Keijonen painottaa.

Seminaarissa osallistujat pääsevät päivittämään DEIB-osaamistaan ja luomaan yhteistä keskustelua turvallisessa ympäristössä. Alustukset ja vuorovaikutus tarjoavat keskusteltavaa ja oppia omaan työhön myös seminaarin jälkeen.

Seminaarissa on ainoastaan läsnäosallistumismahdollisuus, eikä tilaisuutta striimata. Tapahtuman rakenteen vuoksi osallistujilta toivotaan sitoutumista molempiin päiviin.

Laitathan päivämäärät ylös kalenteriin. Tarkempi ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen aukeaa kesän 2024 aikana.

Pelastusalan ensimmäinen DEIB-seminaari järjestetään Helsingissä tiistaista keskiviikkoon 1.–2.10.2024.

Lämpimästi tervetuloa!

Siiri Pohjoinen tapahtumatuottaja

DEIB-seminaari 2024

Suomen Palopäällystöliitto

Ari Keijonen toiminnanjohtaja

Suomen Palopäällystöliito

Siiri Pohjoinen

Ari Keijonen

Kuva: Joel Kauppinen

Kuva: Tuuli Shinyella

Road Rescue -tieliikennepelastamisen koulutus pelastajille ja ensihoitajille

Olli Korteniemi

koulutuspäällikkö Suomen Palopäällystöliitto

ja raskaiden ajoneuvojen tekninen kehitys on nopeaa ja liikenteessä on yhä enemmän sähkö-, hybridi- ja kaasuajoneuvoja. Kaikki tämä vaikuttaa osaltaan pelastustoimintaan, kuten myös autojen korirakenteet, jotka ovat entistä vahvempia. Samojen asioiden vuoksi myös ensihoitoyksiköiden rooli onnettomuustilanteissa on jatkuvasti kasvanut, ovathan ne usein kohteessa ennen pelastusysiköitä.

Suomen Palopäällystöliiton luotsaama tieliikennepelastamisen toimikunta järjestää tänäkin vuonna Road Rescue -koulutustapahtuman. Tapahtuma järjestettiin nykymuodossa ensimmäisen kerran 2018. Tämänvuotinen Road Rescue 2024 -koulutus järjestetään Porissa, Turvallisuuskeskuksen pelastusharjoitusalueella 3.10.2024 ja 4.10.2024 kahtena samansisältöisenä koulutuspäivänä.

Ensihoitajien rastipisteet

Tapahtumaa on kehitetty joka vuosi saatujen palautteiden perusteella. Esimerkiksi nyt on todettu tarve huomioida paremmin ensihoidon rooli osana tieliikennepelastamistehtävään liittyvää auttamisen ketjua. Siksi tänä vuonna päivien sisältöön on lisätty ensihoidolle omat rastiosuudet molemmille päiville painottuen ensitoimenpiteisiin onnettomuustilanteissa. Pelastajille ja ensihoitajille on molemmille omat kiintiöt koulutuksessa. Osallistujaroolin voi valita ilmoittautumisen yhteydessä Palopäällystöliiton sivuilta.

Ensihoidon rastien aiheet (muutokset mahdollisia):

- Potilaan siirtovalmistelut, erilaiset siirrot

- Turvallinen toiminta tieliikennepelastamisessa ja ajoneuvopalon sammuttaminen

- Tutustuminen ohjatusti rastikouluttajan toimesta pelastuksen rastien toimintaan

Uusiutuva autoteknologia

Koulutuksissa käsitellään uusiutuvan autoteknologian pelastustoiminnalle asettamia vaatimuksia, turvallista potilaan siirtämistä ja ensihoitoa ensihoidon ammattilaisten ohjauksessa. Tapahtumassa on huomioitu ajankohtaiset opit tieliikennepelastamisesta ja sen uusista tuulista. Päivän ohjelmaan kuu-

luu yhteinen aloitusoppitunti ja pienryhmissä järjestetyt rastikoulutukset. Kouluttajina toimivat kokeneet tieliikennepelastamisen asiantuntijat eri pelastuslaitoksilta.

Pelastuksen rastien aiheet (muutokset mahdollisia):

- Henkilöauton kylkikolari, ketjuveto ja kyljen avaus

- Peräänajokolari ja siinä toimimisen pelastustekniikka

- Kuorma-auton kolari ja sen hytistä pelastaminen

Lisätietoa ja ilmoittautuminen osoitteessa: sppl.fi/roadrescue2024 Tieliikennepelastamisen harjoittelua Turvallisuuskeskuksessa Porissa.

Kuva: Terhi Kallio

Hyvän hallinnon periaatteet – yhdenvertaisuusperiaate

Perustuslain 2. luku sisältää runsaasti erilaisia perusoikeuksia, joilla muodostetaan yksilöille eritasoisia oikeuksia aina henkilön elämään ja koskemattomuuteen koskevista asioista kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. Perusoikeudet jakautuvat käytännössä yleiseen osaan, joita voidaan tarvittaessa rajoittaa ja niin sanottuun ydinalueeseen, joka on aina koskematonta.

Myös viranomaisten toimintaa ohjataan perustuslakitasoisesti, muun ohella oikeusturvan takeilla sekä yksityiselämän suojalla. Viranomaisten toiminnan kannalta eräs keskeinen abstrakti perustuslaillinen ohjaus on annettu sen 21.2 §:ssä, jossa turvataan hyvä hallinto. Käytännön sääntelyteknisistä syistä hyvän hallinnon sisältöä ei ole avattu laajemmin perustuslaissa, vaan ne ovat muodostettu hallintolain (434/2003) sisälle. Tästä syystä hallintolain 6 §:ssä mainitut hyvän hallinnon perusteet nauttivat perustuslaillista suojaa. Lisäksi perustuslakiin on kirjattu velvollisuus julkiselle vallalle toteuttaa mahdollisimman perusoikeusmyönteistä hallintoa, joka osaltaan edistää perusoikeuksien toteutumista. Koska hyvä hallinto kuuluu osaltaan perusoikeuksien ydinalueeseen, ei niitä voida ohittaa.

Käsittelen seuraavissa artikkeleissani hallintolain hyvän hallinnon periaatteita ja avaan niiden sisältöä niin juridisesti kuin käytännön tasolla. Tässä artikkelissa käsittelen yleisesti hyvän hallinnon periaatteita sekä yhdenvertaisuusperiaatetta.

Yleisesti

Hallintolain 6 §:stä johtuu käytännössä viisi erilaista periaatetta, jotka muodostuvat yhdenvertaisuusperiaatteesta, tarkoitussidonnaisuusperiaatteesta, objektiviteettiperiaatteesta, suhteellisuusperiaatteesta sekä luottamuksensuojaperiaatteesta. Vaikka nämä ovat kirjoitettu hyvin väljästi hallintolaissa, on niiden sisältö merkittävä koko

hallintoprosessin laatuvaatimusten osalta. Osasta periaatteista on muodostettu itsenäistä lainsäädäntöä, josta voidaan mainita esimerkkeinä yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) ja julkisuuslaki (621/1999). Hyvän hallinnon periaatteisiin voidaan myös lukea esimerkiksi hallintolain 7 §:n mukainen palveluperiaate sekä 9 §:n mukainen hyvän kielen vaatimus, mutta nämä on käsitelty jo aiemmissa artikkeleissani.

Yhdenvertaisuusperiaate

Hallintolain yhdenvertaisuusperiaate koostuu syrjinnän kiellosta, tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta sekä johdonmukaisuusperiaatteesta. Periaatteen keskeisenä tarkoituksena on ihmisten samanlainen kohtelu samanlaisissa tapauksissa, toisin sanoen,

säädännössä syrjinnän kieltoa konkretisoi esimerkiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettu laki (609/1986) sekä yhdenvertaisuuslaki (1325/2014). Näiden mukaan kaikki henkilöön liittyvien perusteiden perusteella tapahtuvan syrjintä tai suosinta on kiellettyä. Syrjinnän kiellon nojalla esimerkiksi palotarkastuspäätöksen tekemättä jättäminen tai sen lievemmän tulkinnan, kuten myös tiukemman tulkinnan tekeminen suosiakseen vaikkapa yksityistä uskonnollista yhdistystä on kielletty. Syrjinnän kielto liittyy näin ollen voimakkaasti myös objektiviteettiperiaatteeseen, jota käsitellään seuraavissa artikkeleissa.

Tasapuolisen kohtelun vaatimus edellyttää viranomaiselta sitä, että samanlaisissa tapauksissa viranomaisen on päästävä samaan ratkaisuun. Asian tunnusmerkistö määrit-

Tasapuolisen kohtelun vaatimus edellyttää viranomaiselta sitä, että samanlaisissa tapauksissa viranomaisen on päästävä samaan ratkaisuun.

kaikenlainen syrjintä tai suosinta on perusteetta kielletty. Yhdenvertaisuusperiaatteen käyttö edellyttää ikään kuin useampien tapausten vertailua keskenään, mikäli tapauksen tilanne on samanlainen, lopputuloksen tulee olla samanlainen. Tätä periaatetta vahvistaa lisäksi perustuslain 6.1 §:n mukainen oikeus olla lain edessä yhdenvertainen.

Syrjinnän kiellon perusteella ketään ei saa asettaa perusteettomasti eriarvoiseen asemaan, esimerkiksi uskonnon, alkuperän tai sukupuolen perusteella. Periaatteen tulkintaa voidaan myös laajentaa koskemaan esimerkiksi myös kotipaikkaa. Muussa lain-

telee sen, sovelletaanko asiassa tasapuolisen kohtelun vaatimusta vaiko ei. Samanlaisissa tunnusmerkistöissä asia tulee ratkaista samalla tavalla. Tämä jättää viranomaiselle liikkumavaraa, sillä harvemmin tapauksen tunnusmerkistöt ovat täysin identtisiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että viranomainen olisi aina tulevaisuudessa sidottu ensimmäiseen päätökseensä, vaan voi poiketa yleisestä ratkaisukäytännöstä, mutta tällöin viranomaisella on asiassa laaja perusteluvelvollisuus. Asiassa on kuitenkin huomioitava se, että samanlaisuuden arviointi on tapahduttava objektiivisesti, eikä arviointia voida tehdä

syrjivästi tai mielivaltaisesti. Tasapuolinen kohtelu tarkoittaa myös sitä, että saatu tai tarjottu palvelu tulisi olla samanlaista jokaiselle hallinnon asiakkaalle. Tämä konkretisoituu esimerkiksi suurilla hyvinvointialueilla, jossa ikään kuin useammat pelastuslaitokset toimivat ja saatu palvelu saattaa olla eriarvoinen eri kuntien alueilla. Jotta tasapuolisen kohtelun vaatimus täyttyisi esimerkiksi valvontatyössä, tulee suunnitellut valvontatoimet perustella ennakolta yleisesti hyväksyttyjen ja tasapuolisiksi sovellettavien perusteiden mukaisesti. Esimerkiksi tietyllä alueella tapahtuva yksityisasuntojen valvonta tulee perustua vaikkapa palvelutasopäätöksessä mai-

nittuun riskilähtöiseen valvontatyöhön. Yleisesti johdonmukaisuusvaatimus edellyttää viranomaiselta johdonmukaista linjaa ratkaisukäytännöissään sekä sen käyttämissä menettelyissä. Tällä taataan hallinnon subjekteille oikeusvarmuutta. Johdonmukaisuusvaatimus ei ole sidottu ainoastaan saman viranomaisen ratkaisukäytäntöön vaan myös eri viranomaisten ratkaisukäytäntöihin keskenään, jolloin riippumatta esimerkiksi päätöksen tekevästä viranomaisesta tai hyvinvointialueesta, samoissa asioissa tulee päätyä samoihin ratkaisuihin. Kuten aiemmin jo todettiin, viranomainen voi muuttaa ratkaisukäytäntöään perustellusti. Johdonmukaisuus-

vaatimuksen nojalla tällöin uutta ratkaisu- ja päätöslinjaa tulee noudattaa johdonmukaisesti. Esimerkiksi pelastuslain (379/2011) 9.1 §:n 3 kohdan mukaisen operatiivisen pelastustoiminnan turvaamisen tulkinta tulee olla johdonmukainen eikä esimerkiksi erota vuorossa kulloinkin olevien viranhaltijoiden kesken.

25.–26.9.2024 | Vanha ylioppilastalo, Helsinki

Ole pari askelta edellä – koska olet yksi niistä, jotka tekevät huomisesta turvallisemman.

SPPL:n jäsenetu: Koodilla SPPL24 -100€ tapahtuman osallistujalipuista. Liput ja ohjelma: professio.fi/viranomaispaivat

Sebastian De Caro hyvän hallinnon puolesta

Hälytysmuonitus on osa pelastustoimen huoltotoimintaa

Hälytysmuonitus eli ruokahuolto, on keskisuurissa ja suurissa onnettomuuksissa tapahtuvaa muonitusta, yleensä tilannepaikalla hoidettuna. Siinä huolehditaan pelastajien ja sopimuspelastajien muonituksesta sekä samalla muonitetaan paikalla olevat muutkin henkilöt esimerkiksi ensivaste ja poliisi.

Hälytysmuonitustoiminnassa on tärkeää huomioida työturvallisuus sekä muonittajien tunnistettavuus; muonittajilla pitää olla asianmukaiset suojavarusteet. Muonituspisteen sijainti pitää lisäksi olla tarkoin valittu sekä muonittajille ohjeistettu.

Huoltotoimintaakin ohjaa pelastuslaki. Pelastuslaitoksilla on huoltotoiminnoista omat ohjeistuksensa – toivottavasti hälytysmuonitus on siellä myös huomioituna.

Huomioitavia asioita huoltotoimintojen järjestämisessä

Kun hälytysmuonitustoimintaa yleisesti suunnitellaan, valmistellaan ja harjoitellaan, vastaa toiminnasta sopimuspalokunnan päällikkö/yhteyshenkilö. Kun pyyntö muonitustehtävästä on otettu vastaan, vastaa toiminnasta tilannepaikalla tilannetta johtava pelastusviranomainen.

Kun toiminta on laadukasta, löytyy sopimuspalokunnan hälytysmuonitusryhmältä ajantasainen hälytysmuonitussuunnitelma. Se sisältää olennaiset tiedot tehtävän vastaanottamisesta tehtävän palautekeskusteluun ja laskutukseen.

Hälytysmuonituskurssin suorittaminen on vahva suositus, mutta ei pakollista osallistuakseen toimintaan. Hygieniapassia ei vaadita, mutta siitä on palokuntatoiminnassa hyötyä muutenkin. Hälytysmuonituskurssi on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kurssimateriaaleja, ja kouluttajia löytyy melkein joka pelastusliitosta. Valtakunnalliset SPEKin hälytysmuonitusseminaarit ovat myös olleet todella suosittuja.

Hyvät verkostot apuna

Hälytysmuonitustoiminnassa on olemassa jo hyvät verkostot valtakunnallisesti. Osalla pelastusliitoista on nimettynä hälytysmuonitustoiminnasta vastaava. Osalla pelastuslaitoksia on hälytysmuonitustoiminnan yt-ryhmä tai vastaava. Alueellisesti palokunnilla on tiedossa lähialueiden hälytysmuonitusryhmät, ja on ollut jo tilanteita, missä naapuriapu on ollut arvokasta ja toimivaa.

Ihan koko Suomessa hälytysmuonitus ei ole samalla tavalla tarpeellista toimintaa. Jos alueellasi toiminta ei ole top 10 joukossa, se ei todellakaan tarkoita, etteikö se jossain muualla päin Suomea olisi todella tarpeellista. Hinta-laatusuhde esimerkiksi ABC-asemien palveluihin verrattuna on taatusti hälytysmuonitusryhmiä käyttämällä joka tavalla tarkastellen pelastuslaitoksille edukkaampaa.

Ravintoarvot tarpeen mukaan

Muonituksen sisältöön on myös kiinnitettävä ravitsemuksellisesti huomiota, mikä auttaa pelastustoimintaa tekeviä jaksamaan entistä paremmin. Tästä on Pelastusopistolla tehty pari hyvää opinnäytetyötäkin.

Vaikka muonitus on satunnaista ja lyhytkestoista, on sen tarjontaan erittäin tärkeää kiinnittää huomiota, ettei esimerkiksi hiilihapollinen limppari kupli fyysisesti raskaassa tehtävässä vatsasta ylöspäin ja aiheuta vain hetkellistä energiapiikkiä tai rasvainen lihapiirakka grillimakkaralla aja ketään puskaan kyykkimään kesken tohinan. Tässäkään toiminnassa ei pelastajasta saa tulla pelastettavaa. Laadukkaalla ja ennalta hyvin suunnitellulla muonalla saa kaikki pelastustoimintaan osallistuvat jaksamaan ja tekemään monta tuntia lisää hommia ansaitun tauon jälkeen. Myös nykypäivän allergiat ja ruokavaliot on helppo ottaa huomioon juurikin laadukkaalla ennakkosuunnittelulla. Pääsääntö on, että muonituksen pitää olla kaikille sopivaa,

mahdollisimman nopeasti ja helposti tehtynä, mahdollisimman nopeasti ja helposti nautittavana.

Visiona tulevaisuuden hälytysmuonituksessa on hyvin yksinkertaisesti se, että riippumatta siitä, missä päin Suomea asut ja toimit sopimuspalokuntalaisena, on tietyt asiat aina samoin. Näitä asioita ovat esimerkiksi työturvallisuus, tunnistettavuus sekä huoltotoiminnon tarkoituksenmukaisuus. Tehdystä työstä kuuluu saada korvaus, ja jokaisella, joka toimii tilannepaikalla, on oikeus asianmukaiseen turvallisuuteen sovitussa tehtävässään. Malleja hyvästä hälytysmuonitustoiminnasta on olemassa esimerkiksi Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksilla. Hälytysmuonituksen varusteista voi mallia ottaa myös Jokilaaksosta, ja muonituskärryjä on muun muassa Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan pelastuslaitoksilla.

Marika Metsä-Tokila

Kalannin VPK, Laitilan VPK, SPEKin palokuntatoimikunnan jäsen, SPEKin Harrastustyöryhmän pj. ja Pelastusalan naiset ry sihteeri

Rekisterinpidon muutos vaatii

ohjeistusta

Hätäkeskustoiminnasta annetun lain rekisterinpidon muutosta koskevat pykälät tulivat voimaan 1.1.2024. Muutos on merkittävä, sillä aiemmin Hätäkeskuslaitos on toiminut hätäkeskustietojärjestelmässä pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen tietojen rekisterinpitäjänä. Uuden lain myötä hyvinvointialueet ja HUS tulivat hätäkeskustietojärjestelmässä olevien omien tietojensa rekisterinpitäjiksi. Käytännössä siis jokainen hätäpuhelu ja siihen liittyvät tiedot kuuluvat toiminnasta johtovastuussa olevalle viranomaiselle.

Tilanne on siis muuttunut aiempaan verrattuna. Euroopan unionin tietosuoja-asetuksen mukaan rekisterinpitäjä määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Hätäkeskuslaitos toimii siis henkilötietojen käsittelijänä viranomaisten eli rekisterinpitäjien lukuun. Tämä edellyttää sitä, että rekisterinpitäjät eli poliisi, hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS antavat dokumentoidut ohjeet Hätäkeskuslaitokselle henkilötietojen käsittelystä. On vielä korostettava, että Hätäkeskuslaitos on valtakunnallisesti toimiva virasto, joten ohjeet eivät voi kuitenkaan olla aluekohtaisia, koska tällöin valtakunnallinen toiminta ei ole mahdollista.

Hätäkeskuslaitos on pyrkinyt edistämään asiaa, mutta sillä ei ole toimivaltaa asiassa. Rekisterinpitäjillä on toimivalta ja Hätäkeskuslaitos voi vain pyrkiä tuomaan toiminnan kannalta merkittäviä tarpeita esille. Toistaiseksi Hätäkeskuslaitos ja hyvinvointialueet ovat saaneet perussopimuksen aikaan, mutta tarkentavat liitteet vielä suurelta osin puuttuvat.

Asia tuntuu olevan melko pieni yksityiskohta ja varmasti se sitä onkin toimintansa käynnistäneille hyvinvointialueille, joilla on paljon erilaisia suuria haasteita toimintansa alkuvaiheessa. Asia on kuitenkin suomalaisen hätäkeskustoiminnan kannalta erittäin tärkeä. Tilanne alkaa myös vaikuttaa hätäkeskustoiminnan kehittämiseen negatiivisesti. Euroopan tietosuoja-asetusta laadittaessa ei ole otettu huomioon Suomen kaltaista tilannetta, jossa yksi virasto hoitaa usean eri viranomaisen hätäilmoitusten vastaanottamisen. Tietosuoja-asetus asettaakin suuria haasteita suomalaiselle ainutlaatuiselle hätäkeskusjärjestelmälle. Tilanne on huomattavasti yksinkertaisempi oikeastaan kaikissa muissa Euroopan unionin maissa.

Ohjaavia toimenpiteitä tarvitaan

Lainsäädännön vaatimukset ovat olleet tai ainakin pitänyt olla tiedossa kaikilla viranomaisilla jo huhtikuun alussa vuonna 2023, jolloin laki hätäkeskustoiminnasta tuli voimaan. Varsinainen valmistelu lähti kuitenkin käyntiin vasta kesälomien jälkeen ja silloinkin Hätäkeskuslaitoksen aloitteesta.

Varsinaiset neuvottelut ovat olleet melko hankalia eikä sitä ole helpottanut se, että hyvinvointialueiden puolella henkilöt ovat vaihtuneet. Neuvottelut eivät tällä hetkellä etene kovinkaan juohevasti. Hätäkeskuslaitoksen näkökulmasta hyvinvointialueita ohjaavien sisäministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön yleistä ohjausta kaivattaisiin. Niillä on kuitenkin paremmat mahdollisuudet vaikuttaa hyvinvointialueisiin kuin henkilötietojen käsittelijänä hyvinvointialueiden lukuun toimivalla Hätäkeskuslaitoksella.

Taito Vainio ylijohtaja Hätäkeskuslaitos

Toistaiseksi Hätäkeskuslaitos ja hyvinvointialueet ovat saaneet perussopimuksen aikaan, mutta tarkentavat liitteet vielä suurelta osin puuttuvat.

Siviilipalvelus

kokonaisturvallisuuden ytimessä

Suoritan siviilipalvelusta Satakunnan pelastuslaitoksella.

Meneillään on viimeinen neljännes, joten on oivallinen hetki vetää yhteen palvelusajan pohdintoja.

Koko palvelusaikani on ollut melkoista pioneerityötä, sillä olen ilmeisesti historian ensimmäinen sivari Kanta-Porin paloasemalla. Pelastuslaitoksen ensimmäinen sivari en kuitenkaan ole, sillä aiemmin muutama kuuleman mukaan on työskennellyt Rauman paloasemalla.

Ollessani ensimmäistä kertaa yhteydessä pelastuslaitokseen työtehtävikseni suunniteltiin lähetin töitä, alkusammutuskoulutuksia ja viestinnän tehtäviä. Tehtävät kuulostivat varsin mielenkiintoisilta, mutta ensimmäisten palvelusviikkojen totuus oli aivan toisen-

lainen. Tieto tulostani oli tavoittanut ihmiset huonosti, joten parempien tehtävien puutteessa kohtalonani oli siivoamisen kaltaiset hanttihommat.

Pohjalta aloittaminen kuitenkin palkitsi, sillä viikko viikolta olen päässyt tekemään luvattuja töitä ja paljon muutakin. Olen esimerkiksi ollut mukana useammassa harjoituksessa ja tuottanut opetusmateriaalia työvuoroille. Turvallisuusviestintää olen tehnyt niin sosiaalisessa mediassa kuin messuillakin. Uutena asiana olen ottanut haltuun Excel-taulukot, mistä on ollut runsaasti iloa

Siviilipalvelus

• Siviilipalvelus jakautuu kahteen osaan: koulutusjaksoon ja työpalvelukseen, joiden yhteiskesto on 347 päivää.

• Koulutusjakso kestää 28 päivää ja se pidetään osin etänä ja osin läsnä Lapinjärven koulutuskeskuksella.

• Koulutusjaksolla on yhteisiä oppiaineita (esim. EA1 ja oman talouden hallinta) sekä oman ryhmävalinnan mukaisia aineita (esim. järjestyksenvalvojakurssi tai öljyntorjunta).

• Työpalveluspaikka etsitään itse. Mahdollisia palveluspaikkoja ovat esimerkiksi valtion tai kunnan laitokset sekä yhdistykset ja säätiöt.

• Siviilipalvelusvelvolliselle maksetaan portaittain nouseva päiväraha. Yhteensä yhden velvollisen kustannukset palveluspaikalle ovat n. 7500 euroa.

niin hallinnolle kuin palomiehillekin. Huhujen mukaan taulukoitani on esitelty jopa ministerille.

Uudistuksia vai sittenkin ryhtiliikettä?

Aika ajoin julkiseen keskusteluun nousee kommentteja siviilipalveluksen uudistustarpeista. Yleensä näissä kommenteissa väitetään, että siviilipalvelus ei nykyisellään kytkeytyisi riittävästi yhteiskunnan kokonaisturvallisuustyöhön. Väitteet ovat järjettömiä, sillä pakollisella koulutusjaksolla ei mitään muuta olekaan. Palvelustehtävissä on toki eroja, mutta kriisinkestävyys huomioon ottaen on vaikeaa keksiä, miten vaikkapa jokin kulttuurilaitoksessa suoritettu palvelus olisi vähempiarvoisempi.

Jos olisin diktaattori, tekisin siviilipalvelukseen tasan kaksi uudistusta. Ensimmäisenä lyhentäisin tasa-arvosyistä siviilipalveluksen keston 347 vuorokaudesta 165 vuorokauteen, eli samaan kuin varusmiespalvelus on lyhyimmillään. Toisena parantaisin tiedotusta siviilipalveluksen mahdollisuudesta, sillä esimerkiksi kutsunnoissa siviilipalvelus kuitataan yhdellä pintapuolisella dialla samalla kun eri aselajeja esitellään tunti jos toinenkin. Laajempi tietoisuus siviilipalveluksesta voisi myös vähentää turhia ennakkoluuloja.

Jos siviilipalvelusta halutaan kehittää “perinteisen” turvallisuuden näkökulmasta, kaivataan ryhtiliikettä eri viranomaisten johdolta. Etsikää ja kehittäkää tehtäviä siviilipalvelusvelvollisille. Teillä on jo kaikki mahdollisuudet rekrytoida sivareita. Kylmä esimerkki on, että hakusanalla “siviilipalvelus pelastuslaitos” tulee vain yksi aiheeseen liittyvä hakutulos. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen hakuilmoitus kolmen vuoden takaa.

Miika Tuomela siviilipalveluksen suorittaja Satakunnan pelastuslaitos

Siviilipalvelua alkusammutusharjoitusten parissa.

SOPIMUSPALOKUNTAVIIKKO SOPIMUSPALOKUNTAVIIKKO 31.8.–8.9.2024 | @palokuntaan

Sopimuspalokuntaviikon tavoitteena on saada lisää jäseniä palokuntiin

Sopimuspalokuntaviikkoa vietetään tänä vuonna 31.8.–8.9.2024. Teemaviikon tavoitteena on lisätä palokuntatoiminnan tunnettuutta ja innostaa palokuntia rekrytoimaan uusia jäseniä.

Viime vuonna yli 100 palokuntaa esitteli Sopimuspalokuntaviikolla toimintaansa sosiaalisessa mediassa ja tapahtumissa. Yhteensä palokunnat järjestivät yli 120 tapahtumaa ympäri Suomen.

– Palokuntien kannattaa tänäkin vuonna esitellä toimintaansa avoimissa viikkoharjoituksissa tai jalkautua omalle alueelle, jotta palokuntatoiminta tulee tutuksi. Uusia palokuntalaisia on helpompi rekrytoida, kun ihmiset tuntevat palokuntatoimintaa ja toiminnassa mukana olevia, kannustaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntapalvelujen kehittämispäällikkö Niko Ara.

Somekampanja toi näkyvyyttä sopimuspalokuntatoiminnalle

Palokunnat toivat viime vuonna toimintaansa aktiivisesti esille sosiaalisen median kanavissa. Palokuntaan-somekanavissa teemaviikon julkaisut tavoittivat yli 85 000 ihmistä.

– Yhdessä tekemällä saimme palokuntatoiminnalle laajaa näkyvyyttä, Ara iloitsee.

Sopimuspalokuntaviikkoon osallistuvat palokunnat saavat

Ilmoita palokuntasi mukaan viimeistään 18.8.2024

Ilmoita palokuntasi mukaan Sopimuspalokuntaviikkoon osoitteessa palokuntaan.fi/sopimuspalokuntaviikko. Sivulta saat myös ajankohtaista tietoa teemaviikosta.

Ilmoittautuminen Sopimuspalokuntaviikkoon on käynnissä, ilmoita palokuntasi mukaan nyt!

rekrytoinnin ja somemarkkinoinnin tueksi SPEKin tuottamia valmiita materiaaleja.

Ajankohtaisia webinaareja ja palkintoja palokuntatoimijoille

SPEKin palokuntapalvelut järjestää Sopimuspalokuntaviikolla palokuntatoiminnassa mukana oleville webinaareja päivänpolttavista aiheista.

– Webinaareissa tullaan käsittelemään muun muassa huoltovarmuutta, altistumista palokuntatyössä sekä laadukasta palokuntanuorisotoimintaa, kertoo Ara.

Suomen Sopimuspalokuntien Liitto palkitsee teemaviikolla Vuoden sopimuspalokunnan ja SPEK jakaa ensimmäisen kerran valtakunnallisen Vuoden palokuntanuori -tunnustuksen. Viikon päättää SPEKin Presidents' Forum -kehittämisseminaari palokuntien puheenjohtajille ja päälliköille.

Sopimuspalokuntaviikon suunnittelusta ja koordinoinnista vastaa SPEK.

Syksyn koulutuskalenteri 2024

22.–25.8. Palopäällystö MTB -maastopyörätapahtuma, Rovaniemi

21.8. ja Onnettomuuksien ehkäisyn 4.–5.9. koulutusohjelma, moduulit 5–6

3.9. Kauppakeskusturvallisuuden kutsuseminaari, Helsinki

19.9. AS1-pääkouluttajakoulutus, Vantaa

18.–19.9. Pelastusalan työterveys ja turvallisuus -ajankohtaispäivät, Tampere

24.–26.9. Pelastusalan posttraumatyöpaja, Laukaa 25.–26.9. Tapahtumaturvallisuusfoorumi, Pori 25.–26.9. Viranomaispäivät 2024, hybriditapahtuma /Helsinki, pääjärjestäjänä Professio 1.–2.10. Pelastusalan DEIB-seminaari

2.–3.10. Jälkipurkuohjaajakoulutus, Vantaa

3. ja 4.10. Road Rescue, tieliikennepelastamisen koulutus, Pori 9.–10.10. Vertaispurkuohjaajakoulutus, Hämeenlinna

9.–10.10. Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 19.10. Sopimuspalokuntien koulutuspäivä

22.–23.10. Mental Rescue Tools, Tuusula

23.–25.10. Yritysturvallisuusfoorumi, Helsinki–Tukholma–Helsinki

29.10. Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusfoorumi

30.–31.10. Tulitöiden kurssinjohtajakoulutus

6.–7.11. Operatiivisen johtamisen symposium, Tampere

12.–13.11. Mental Rescue Tools esihenkilöille, Tampere 20.–21.11. Palontutkinnan opintopäivät, Jyväskylä

27.-28.11. Vesisukellusseminaari 2024, Tampere 3.–4.12. Energy Transition Safety Forum 2024, Espoo

10.12. Jouluseminaari

Webinaarit:

Sammutustekniikka ja -taktiikka- sekä Tunti turvaa -webinaarisarjat jatkuvat syksyllä

Auta meitä kehittämään Palopäällystöliiton toimintaa tarpeitasi ja toiveitasi vastaaviksi.

Vastaa jäsenkyselyyn 30.6. mennessä. Kyselyyn vastataan nimettömänä, ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Vastaaminen vie noin kymmenen minuuttia.

Vastanneiden Palopäällystöliiton jäsenten kesken arvotaan:

• 1x 400 euron koulutusseteli SPPL:n koulutuksiin ja muihin tapahtumiin

• 1x 100 euron lahjakortti SPPL:n verkkokauppaan

• 2x 50 euron lahjakortti SPPL:n verkkokauppaan

Pääset kyselyyn osoitteessa sppl.fi/jasenkysely