Vedetään yhtä köyttä

Tämän lehden kannessa paloasemalla vedetään yhtä köyttä, ponnistellaan yhteisen tavoitteen puolesta.

Kuvan viesti toimii pelastusalan arkeen ja kaikkeen tekemiseen: kirkas tavoite mielessä jokainen tietää, kuinka toimia. Jos köydenvedossa ei ole yhteistä suuntaa, on haastava onnistua tavoitteessa.

Korona-aika on asettanut meidät tilanteeseen, jossa vedämme yhtä köyttä uudella tavalla kuin ennen. Siviilielämämme on voinut muuttua koronan vuoksi radikaalisti, yhtä lailla kuin työelämämmekin. Siinä missä toinen nauttii etätöiden tuomasta tilasta ja vapaudesta, toiselle ilman työkavereita ja toimistokulttuuria työskentely on shokki. Osa joutuu asiakaskohtaamisissa jatkuvasti itse alttiiksi terveyttä ja turvallisuutta uhkaaville tilanteille. Kaikki eivät voi toimia samalla tavalla, eikä yhtä oikeaa mallia ei ole, vaan asioita opitaan matkan varrella.

Kuulun itse siihen ryhmään, joka on kokenut luovuutensa kukoistavan ja tehokkuutensa lisääntyvän juuri etätyön äärellä. Yle taas uutisoi marraskuussa tutkimuksesta, jonka mukaan etätöiden yleistyminen voi lisätä ennakkoluuloja. ”Ystävyyssuhteet työpaikoilla hälventävät stereotypioita ja edistävät myönteisiä asenteita eri ryhmien välillä”, jutussa todettiin.

Yhteiset tavoitteet ovat oleellisia missä tahansa työssä. Viestinnässä joutuu joskus kysymään monta kertaa miksi-kysymyksen, jotta viestin ydintavoite kirkastuu. Arvojen kysyminen (”miksi menen aamulla töihin”) itseltä voi auttaa kirkastamaan syytä sille, miksi jaksaa lähteä töihin ja antaa parhaan panoksensa työnantajalleen ja kollegoilleen. Syksyllä 2020 kysyimme Howspace-alustalla jäsenistömme ajatuksia siitä,

mikä on olennaista pelastusalan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä. Vastaukset olivat monimuotoisia.

Osan mielestä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta puhutaan kyllästymiseen asti. Viitattiin siihen, ettei aiemmin ole ollut ongelmia, mutta viime aikoina ”hössötyksestä on tullut jokapäiväistä”.

Se, että alkaa ärsyttää, antaa itselle mainion paikan pohtia omia ajatuksia ja näkemyksiä: miksi minä ärsyynnyn asiasta, jos kuitenkin olen samaa mieltä? Voisinko kyseenalaistaa oman näkemykseni ja katsoa ympärilleni: voiko yhteisen tavoitteemme toteutumisessa olla jotakin sellaista, jota en itse ole aiemmin huomannut? Jos en itse koe näitä asioita haastavina tai tärkeinä, mistä tiedän, että kollegani ajattelee samoin? Vai voiko olla, että kollegani kokee eri tavalla?

Omien asenteiden ja ajatusten tarkastelu voi avartaa uudella tavalla. Se voi johtaa jopa

siihen, että ymmärtää toisia paremmin.

Vaikka voin allekirjoittaa sen, että etätyö mahdollistaa usein keskittymisen ja tehokkuuden lisäämisen, jouduin myöntämään, että toimistotyölläkin on puolensa – niin kuin kaikilla asioilla on useita puolia. Yhtenä marraskuisena päivänä suuntasin toimistollemme Iso Roobertinkadulle mielessäni haastava viestintäasia, kiire ja ruuhkautunut syksy.

Istuin kahvipöytään työkaverin kanssa. Pian jo pelkkä keskustelu puolitti oman möykyn. Työkaverin kannustava ja lempeä asenne ei pelkästään auttanut minua eteenpäin asian kanssa, vaan toi myös ymmärrystä: ehkä olen ollut väärässä, ehkä hän oli oikeassa. Ehkä kahvipöytäkeskustelussa ja kasvokkain kohtaamisessa on jotakin sellaista tehoa, jota yksin pakertaessa ei saa aikaan.

Kohtaamisella ja sen luomalla ymmärtämisellä on tehonsa: yhdessä keskustelemalla luomme parempaa ymmärrystä.

Toiset ihmiset ovat meille peili. Kollegan nauru ja hymy tuovat nopeasti tunteen siitä, että vedämme yhtä köyttä. Samoja eleitä ja ilmeitä on (myönnän) haastava hahmottaa puhelinkeskustelussa tai Teams-palaverin välityksellä.

Kun akuuteimmat asiat oli saatu pois päiväjärjestyksestä, siirryimme vaihtamaan kuulumisia.

Howspace-alustallamme jaettiin ajatuksia myös yhteistyöstä ja siitä, että yhteiset asiat ja ymmärrys yhdistävät meitä enemmän. "Meitä on aina kiinnostanut enemmän se mikä meillä on yhteistä, kuin se mikä meitä erottaa." ”Toivottavasti tässä arvokkaassa yhdenvertaisuustyössä kuunnellaan paljon niitä, jotka eivät koe oloaan levolliseksi tai turvalliseksi työyhteisössä sen takia, että ovat oma itsensä.” ”Jos opimme arvostamaan erilaisuutta ja edistämään inkluusiota, me voimme edistää kaikkien syrjittyjen asemaa, eikä meidän tarvitsisi lähteä keskustelussa liikkeelle siitä, miten erilaisuus ilmenee tai ketkä ovat vähemmistöjä ja ketkä eivät.”

Vaikka olemme vuoden 2021 alkaessa vielä poikkeuksellisessa tilanteessa, toivon jokaiselle antoisia kohtaamisia ja ajatustenvaihtoja kollegoiden kanssa! Miksi? Siten voimme jatkossakin ymmärtää toisiamme paremmin, erilaisina mutta yhtä köyttä vetävinä.

Siiri Pohjoinen

viestintäpäällikkö Suomen Palopäällystöliitto

Lue lisää etätyöstä, keskustelukulttuurin muutoksesta ja kehittymisestä suomalaisessa yhteiskunnassa:

YLE 16.11.2020, Kerttula, Anu:

Etätöiden yleistyminen voi lisätä rasismia ja ennakkoluuloja, kertoo tuore tutkimus.

Julkaisuaika: 16.11.2020.

YLE 16.11.2020, Sundqvist, Janne:

Tuntuuko hankalalta, kun joku on eri mieltä? Yle ryhtyy parantamaan suomalaista keskuste-

lukulttuuria. Julkaisuaika: 16.11.2020.

Tämän lehden ilmestymisen aikoihin vietämme perinteistä Jouluseminaaria Jouluwebinaarina. Keskustelun teemana on yhdenvertaisuus. Myös tämän lehden sivuilla aihetta käsitellään kattavasti.

Pelastusalan valtakunnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän työ jatkuu vuonna 2021. Mukana on myös Palopäällystön edustus: virallisena jäsenenä on Palopäällystöliiton koulutuspäällikkö Mikko Poutala ja varajäsenenä liiton Riskienhallinta-jaoston johtokunnan jäsen Anja Aatsinki.

Liitto jatkaa työtä sen eteen, että pelastusalan arvojen mukainen viestintä ja työskentely jatkuu myös vuonna 2021.

Haluatko Sinä puhua yhdenvertaisuudesta? Onko sinulla ajatuksia jaettavana? Palopäällystöliiton blogi vastaanottaa kirjoituksia aiheen tiimoilta.

Olethan yhteydessä lehden tai blogin sisältöasioissa:

Siiri Pohjoinen, viestintäpäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto, siiri.pohjoinen@sppl.fi tai Mikko Poutala, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto, mikko.poutala@sppl.fi

Mitä eri termit tarkoittavat?

teon tapa, persoonallisuus ja arvot. (Työturvallisuuskeskus, ttk.fi)

Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan tai vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammaisuudestaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Yhdenvertaisuuden vastakohta on eriarvoisuus (yhdenvertaisuus.fi) ja syrjintä (Kotimaisten kielten keskus).

Tasa-arvo tarkoittaa sukupuolten tasa-arvoa. Tasa-arvovaltuutettu valvoo tasa-arvolakia ja käsittelee siihen liittyviä, sukupuolten tasaarvoa koskevia asioita.

Tasa-arvo sanakirjassa = naisten ja miesten tasa-arvo. Oikeudellinen, taloudellinen tasa-arvo. Tasa-arvon aate. Pyrkimys tasaarvoon työelämässä.

Suomen kielessä termi tasa-arvo on muovautunut tarkoittamaan Monimuotoisuuden määritteitä ovat ikä, sukupuoli, vammaisuus, terveydentila, etninen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus ja seksuaalinen suuntautuminen.

Nämä ovat myös lain määrittelemiä syrjintäperusteita, joiden vuoksi ihmisiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan työntekijänä tai asiakkaana.

Työyhteisössä monimuotoisuuden ulottuvuuksia ovat myös työntekijöiden toisistaan poikkeava koulutus, kokemus, taidot, työnerityisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa. (tasa-arvo.fi)

Inklusiivisuus on tiimityötä, jossa kaikkia yksilöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti, heillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet ja resurssit ja he voivat täysillä vaikuttaa tiiminsä menestykseen. (inklusiiv.org)