O´Times - marraskuu2020

O’TIMES O´TIMES XXXXKUU 201X

MARRASKUU 2020

O´TIMES - marraskuu 2020 SISÄLLYSLUETTELO 3 Pääkirjoitus: Joudunko tekemään enemmän työtä unelmieni eteen?

4 Etäopetus – kaikkien opettajien painajainen 5 Abit – loppu häämöttää 7 Ylppärit eli lukiotaipaleen kauhistuttava 8 Lukio-opetuksen uudet tuulettajat 10 Opiskeluympäristön vaikutus mielialaan

Kuvassa toimittajat (vas.) Frida, Minttu, Lumi, Eevi, Aada, Silja, Oona, Helmi, Pihla ja Heta

12 Piinapenkissä Antti Järvinen 14 Lukiolaiset lukevat – vai lukevatko?

16 Miss Ireland, how you doing?

18 ”Mikään virtuaalitapaaminen ei korvaa f2f-tapaamista” 19 Ogeli edusti Suomen Lukiolaisten Liiton liittokokouksessa 20 Pikamuoti kuormittaa ympäristöä 22 Betoniviidakosta väriloistoon

Kuvassa (vas.) Sandra, Sofia, Elvira, Emma ja Siiri

24 ”Liikaa strösseleitä!”

Toimitus

27 Horoskoopit

Helmi Joensuu, päätoimittaja, taitto Heta Häkkinen, toimitussihteeri, taitto Sylvia Merivirta, taitto Silja Oja, taitto Sandra Karisalmi, taitto Oona Erälähde, taitto, juliste Eevi Granlund, taitto Frida leppävuori, taitto Siiri Kotkaslahti Pihla Jutila, taitto, kansikuva Sofia Jutila, taitto Ilona Valotie, taitto-opastus Aino Rotstén

28 Kumpulointia ja leiripäivä lähimaastossa 30 Abi on jumala ja muut tulee perässä 31 O´Why 32 Suusta siepatut

O’times

Lumi Päivärinne, taitto Aada Holmberg, taitto Elvira Mäkinen, taitto Emma Kallio Minttu Mielikäinen, taitto Silja Gardemeister, taitto Ohjaava opettaja Satu Mäkinen Avustavat toimittajat Väinö Törmikoski ja Erkka Sipilä

2

JOUDUNKO TEKEMÄÄN ENEMMÄN TYÖTÄ UNELMIENI ETEEN? OLEN AINA TIENNYT haluavani tehdä työtä, jota rakastan. Urahaaveet iän myötä ovat vaihtuneet, mutta unelma mielekkäästä työstä on pysynyt ja raha on ollut toissijainen asia.

Lapsena haaveet töistä vaikuttivat hyvinkin yksinkertaisilta, eikä ajatus niiden toteuttamisesta kuulostanut kovinkaan vaikealta.

Tietenkin saatettiin tulla sanomaan ympäripyöreästi jotain esimerkiksi opiskeluiden kestosta ja motivaation tärkeydestä, muttei pienen ihmisen unelmia haluttu murskata kertomalla työn rankkuudesta tai muista hankaloittavista tekijöistä.

En esimerkiksi muista, milloin sain tietää ja tajuta, että pelkästään sukupuoleni saattoi vaikuttaa unelmatyöni saamiseen.

Pitkään ajattelin Suomen olevan täysin tasa-arvoinen maa, mutten silloin tuntenut faktoja yhtä hyvin kuin nykyään. Aina, kun olen oppinut yhä enemmän yhteiskunnasta ja sen historiasta, olen kuullut ja ymmärtänyt sen ihanteita ennen ja nyt sekä tapoja, joihin on jumituttu ajan saatossa.

Vaikka tuppaamme usein ajattelemaan, että Suomi on hyvin edistyksellinen ja sukupuolten mahdollisuudet ovat samanlaiset, ei näin kuitenkaan ole.

Jos vertaamme maailmaa 30 vuotta sitten ja tänä päivänä, on vallalla yhä jako eri sukupuolille ominaisiin aloihin eikä suomalaisten ajatusmaailmassa ole tapahtunut järin isoja muutoksia.

Esimerkiksi vieläkin mieskätilöä ja naispuolista putkiasentajaa pidetään outona näkynä.

On pakko myöntää se karu totuus, että olemme juuttuneet tietynlaiseen mielikuvaan päässämme tiettyjen ammattien edustajista, kuten muun muassa kosmetologeista.

Alan edustajat ovat nuoria naisia, täysissä meikeissä ja aina huoliteltuina.

Tämä stereotypia rajaa hyvin pienen laatikon, johon harva oikeasti mahtuu. Jos laatikkoon ei yksinkertaisesti sovi, on alalla varmasti muita vaikeampi menestyä ja pitää varautua tuomitseviin katseisiin. Johtotehtäviin taas usein kuvitellaan vahva miespuolinen henkilö.

Onko siis syytä pelätä, että hakiessani unelmapaikkaani sen saamisen voisi estää väärillä perusteilla valittu henkilö?

Jos perusteluina ei olisikaan se, että kumpi soveltuu paremmin tehtävään ja osaisi homman paremmin taidoillaan, vaan toinen valittaisiin sukupuolen perusteella? Pitääkö minun vain sen takia tehdä enemmän työtä unelmieni eteen?

Jokaisella pitäisi olla samat mahdollisuudet työn saantiin, mutta entä jos nämä mahdollisuudet eivät toteudukaan todellisuudessa? Eikö meidän pitäisi katsoa ihmisiä heidän taitojen perusteella, eikä sukupuolen?

Teksti ja kuva Helmi Joensuu

Etäopetus – kaikkien opettajien painajainen Koronakevät oli usealle oppilaalle rankkaa, mutta miten opettajilla meni? Otimme selvää ja haastattelimme Petteri Wellingiä, Virva Lehmusvaaraa ja Arja Holmaa.

YKSI ASIA ON ainakin varmaa: etäopetukseen ei haluta joutua uudestaan. Kukaan kolmesta opettajasta ei tykännyt siirtymisestä etäopettamiseen. Se oli kaikille kova paikka ja varmasti monet voivat samaistua Wellingin reaktioon (sensuroitu).

Luonnollisesti opettajat oppivat tietotekniikkaa ja Teamsin käyttöä ja monen täytyi oppia sietämään staattista työskentelyä ja isojen kokonaisuuksien siirtämistä sähköiseksi opiskelumateriaaliksi. Mukaan mahtui myös niitä, jotka eivät oppineet mitään, Welling mukaan lukien (”En ole oppinut mitään uutta vuosikymmeniin”).

Rankkaa oli oppituntien valmistaminen, koska se vei niin paljon aikaa.

Etäopetuksessa joutui paljon myös miettimään, mitä jos jokin menee pieleen ja mihin kokoukseen suuntaan seuraavaksi. Rankkaa oli myös

Arjan tekemät kuvispaketit opiskelijoille oppilaiden poissaolo, mikä varsinkin kuvaamataidossa korostui. Arja sanoikin, että näytöllä näkyvää pallukkaa, jossa on nimikirjaimet, on vaikea auttaa ja ohjeistaa.

Helpompia Wellingille ja Virvalle olivat luonnollisesti työmatkat. Oli myös paljon rennompaa siirtyä oppitunnilta toiseen, kun ei ollut tark-

kaa minuuttiaikataulua. Virva oli tyytyväinen, kun ei tarvinnut kestää koulun hälyä. Kotona opettaminen ei ollut myöskään haastavaa, koska pystyi menemään omaan huoneeseen ja keskittyä täysin opettamiseen. Arjan lapset asuvat jo omillaan ja Welling lukittautui yksin huoneeseen. Opettamiseen keskittyminenkin helpottui, kun oppi tietyn rytmin.

Olimme uteliaita ja halusimme tietää, oliko opettajille syntynyt jotain outoa rutiinia tai oliko jotain muuta outoa opittu. Wellingille ei tullut mitään mieleen, mutta Virva kertoi aloittaneensa aamun aina 6.30 lenkillä ja kuntopiirillä. Go Virva! Myös hauskat taustat Teams-puheluissa naurattivat; milloin näkyi avonaista vaatekaappia ja milloin oli avaruus taustalla.

Opiskelija esittelemässä kuvaamataidon etätehtävää O’times

Vapaa-ajan ja työajan erottaminen tuntui Arjasta ja Virvasta vaikealta.

Kävi helposti niin, että unohtuikin tietokoneelle vielä pitkäksi aikaa sen 4

jälkeen, kun olisi jo pitänyt lopettaa. Kuvataiteen töitä palautettiin ympäri vuorokauden, mikä teki työn ja arjen erottamisesta vielä vaikeampaa.

Wellingistä tämä tuntui kuitenkin helpolta. Kun kone meni kiinni, hän keitti kahvit ja meni sohvalle lukemaan kirjaa. Erityisesti haastatteluissa korostui se, että opettaminen on ihmissuhdetyö ja hienointa opetustyössä on yhdessäolo.

Opettajan työssä tärkeää on neuvominen ja opastaminen kasvotusten.

Arja sanoikin: ”Onnistumisen tunteet syntyvät kannustamisesta!”

Kaikki opettajat olivat myös lukeneet O’Timesia, Arja jopa kaikki ilmestyneet numerot. Konkreettista lehteä oli ikävä, mutta onneksi ne pystyy lukemaan myös netistä.

Welling odotti kuumeisesti uutta lehteä eikä pystynyt keskittymään oppitunneilla ennen kuin lehti oli ilmestynyt.

Jos etäopetukseen joudutaan uudestaan, tulee se varmasti lannistamaan kaikkia. Toki ylimääräinen säätö tekniikan kanssa jäisi vähemmälle, koska ne ovat jo tuttuja keväältä. Työssä kuitenkin tärkeää on ihmiskontaktit, joista opettamisen ilokin syntyy. Opettaminen on vuorovaikutusta oppilaiden ja opettajan välillä.

Teksti Frida Leppävuori ja Sandra Karisalmi Kuvat Arja Holma

Abit - loppu häämöttää Haastattelimme abeja syksyn yo-kirjoitusten jälkeisistä fiiliksistä ja lukio-opiskelun mukavuudesta.

Syksyn kirjoituksissa kaikki haastattelemamme abit olivat kirjoittaneet ainakin kaksi ainetta. Pääosin kirjoituksista jäi hyvä fiilis, vaikka kaikki kauhuskenaariot olikin käyty päässä läpi ennen kirjoitusten alkua. Kokeiden jälkeen jäi kuitenkin Adan sanojen mukaan tyhjä olo.

Oliko lukio sellaista kuin kuvittelit?

Lukioaika itsessään oli Otson mielestä juuri sellaista kuin oli kuvitellutkin, mutta se tuntui lyhyemmältä.

Moni haastatelluista kertoi, että lukio on ollut vapaampaa ja helpompaa kuin alkuun oli ajateltu.

Lukio-opinnot ovat myöskin selkeyttäneet sitä, että koulua käydään itsensä takia, ei hyvien arvosanojen.

Kysyimme abeilta, miltä tuntuu lähteä Ogelista, ja vastauksista aisti haikeuden. Ogelista lähteminen on surullista ja Otson mukaan “varsinkin etäkoulun aikana on hitannu se ajatus, ettei kaikkia ihmisiä tuu näkee enää montaa kertaa”.

5

Sata aamua on perinteinen tapa juhlistaa varsinaisten jäljellä olevien opiskelupäivien määrää. Kuvassa (vas.) Ada, Daniela, Sofia, Eki, Emil ja Adan ja Millan mielestä on harmillista lähteä tutusta ja turvallisesta ympäristöstä, mutta haastateltujen mukaan on myös siistiä päästä eteenpäin seuraavaan elämänvaiheeseen.

Jos voisit tehdä jotain toisin, mitä tekisit? Pääasiallinen vastaus oli oppitunneilla keskittyminen, läksyjen tekeminen ja rohkeampi osallistuminen oppitunneilla.

O’times

Syksyn kirjoituksissa kaikki haastattelemamme abit olivat kirjoittaneet ainakin kaksi ainetta. Pääosin kirjoituksista jäi hyvä fiilis, vaikka kaikki kauhuskenaariot olikin käyty päässä läpi ennen kirjoitusten alkua. Kokeiden jälkeen jäi kuitenkin Adan sanojen mukaan tyhjä olo.

Oliko lukio sellaista kuin kuvittelit?

Lukioaika itsessään oli Otson mielestä juuri sellaista kuin oli kuvitellutkin, mutta se tuntui lyhyemmältä.

”Tärkeämpää lukiossa on se vietetty aika eikä ällän rivi” lopettaa Otso haastattelun.

Kiitokset haastatelluille: Otso Salste, Tyko Lund, Milla Halonen ja Ada Augustin.

Teksti Heta Häkkinen ja Helmi Joensuu Kuva Satu Mäkinen

Pukeutumispäivänä abit olivat sonnustautuneet antiikin jumaliksi.

Lakanajoukkion keskeltä erottuivat nämä kaksi tarunhohtoista jumalaa.

Ylppärit eli lukiotaipaleen kauhistuttava huipennus Nyt takana ovat syksyn 2020 ylioppilaskirjoitukset ja myös minä pääsin – tai jouduin – niihin osallistumaan. Valmistautuminen kirjoituksiin alkoi oikeastaan jo lukion alussa. Kelataan siis matkaa hieman taaksepäin.

Ykkösvuonna horisontissa siintävä abivuoden yo-kirjoitusurakka vaikutti valtavalta, ylitsepääsemättömältä vuorelta. Samalla kun abivuosi lähestyi, vuori näytti kuitenkin yllättäen pienentyvän.

Matkalla myös reissureppuun oli kertynyt joukko tarvikkeita, joiden avulla tämän vuoren mahdollisesti saattoikin ylittää. Miten tämä kaikki tapahtui ja miten vuoren ylityksessä lopulta kävi?

Ykkösvuosi oli pitkälti lukioarkeen tutustumisen ja totuttelemisen aikaa. Yläasteeseen verrattuna isompi työmäärä sekä suurempi vastuu vaativat kaikilta sopeutumista.

Lähinnä pakollisia kursseja suorittaessa pääsi tutustumaan moniin oppiaineisiin ja niiden sisältöihin lukiossa. Pari aivan uuttakin ainetta mahtui joukkoon, nimittäin psykologia ja filosofia.

Kun ensimmäisen vuoden aikana oli opeteltu käynnistämään kirottu Abitti-ohjelma ja toivuttu siitä hirveydestä, että koealueena oli kokonainen kirja, kääntyivät katseet kohti kakkosvuotta.

Toinen vuosi lukiossa oli omasta mielestäni erinomaista aikaa. Oman vuosikurssin opiskelijoihin oli ehtinyt tutustua ja nyt lukujärjestys alkoi täyttyä itselle mieleisistä aineista. Kakkosvuonna omat yo-kirjoitussuunnitelmat alkoivat selkey7

alkoi tuntua, että ehkä niissä ylppäreissä jotenkin pärjää.

Koronakeväänä oli myös hyväksyttävä tosiasia, ettei tuleva kesä olisikaan pelkkää rantatuolissa löhöilyä.

Loman alussa kuitenkin itse rentouduin pari viikkoa ennen kuin raahauduin oppikirjoineni kirjastoon.

Ylppäreihin lukeminen ei loppujen lopuksi tuntunut niin raskaalta kuin olin ajatellut, vaikka viimeiset neljä viikkoa vietinkin vähintään kuusi tuntia kirjastossa joka päivä.

Kun opiskelun rytmiin pääsi, meni kertaaminen melko jouhevasti. Yhteiskuntaopin yo-koepäivän aamuna jännitti lähinnä koetilanne, joka oli minulle ensimmäinen.

Alussa puhuin vuoresta ja reissurepusta. Yhteiskuntaopin kokeessa istuessani huomasin kuitenkin vuoren kadonneen. Tuntui, että olin tavallisessa kurssikokeessa aiempaa runsaampien ja maukkaampien eväiden kanssa.

Kuusi tuntia voi äkkiseltään kuulostaa pitkältä ajalta, mutta voin kertoa, että sitä se ei ole. Pidempäänkin olisin voinut istua ja kirjoittaa vastauksia.

Kun omaa reissureppuani aloin kokeessa purkamaan, löysin monta hyödyllistä tarviketta; esseenkirjoitustaidon, taidon analysoida ja käyttää aineistoja, stressinhallinta-

Oodin opiskelupöydät tulivat tutuiksi kesän aikana. itseluottamuksen sekä tiedot, kuinka kansanedustajat valitaan, mitä tarkoittaa keynesiläisyys, mitkä ovat EU:n toimielimet, miten ratkaistaan yhtälöpari ja miten dervioidaan ja paljon muuta.

Nämä ovat kaikki asioita, joita lukio on matkan varrella opettanut. Kova ja pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta, mistä kiitos kuuluu myös opettajille.

Haluan siis lohdutukseksi sanoa teille pienille ykkösille ja vähän isommille kakkosille, että myös teidän reissureppunne kasvaa ja myös te tulette pärjäämään ylppäreissä.

Trust the process!

Teksti ja kuva Sofia Jutila O’times

Lukio-opetuksen uudet tuulettajat Joka vuosi lukioomme saapuu uusia oppilaita ja opettajia. Äidinkielen opetus on saanut lisävahvistuksen Mari Järvenpäästä ja musiikin opetuksen puolelle on tullut Joonas Tuominen. O’Times tutustui hieman heihin.

Marilla on koulussamme kymmenen vuoden pitkä opetusura takana yläkoululaisten parissa.

Kaivatessaan uusia haasteita ja näkökulmaa opetukseen Mari siirtyi myös lukion puolelle opettamaan.

Joonas puolestaan opetti Kallion lukiossa muutaman vuoden ajan, minkä jälkeen hän siirtyi opettamaan tänne Oulunkylään.

Omaan ammattiin voi päätyä monen mutkan kautta ja sen löytäminen voi kestää hyvinkin kauan.

Marin tapauksessa opettajaksi tuleminen ei ollut hänelle aina selvää. Vasta yliopistossa opiskellessaan suomen kieltä ja kirjallisuutta ystävänsä rohkaisemana Mari alkoi miettiä opettajan uraa.

Kuvassa lukiomme uusi äidenkielen opettaja Mari Järvenpää

O’times

8

Opettaminen on kuitenkin ollut aina luontaista Marille. Hän ajattelee oppimansa aina niin, miten opettaisi sen muille eteenpäin.

Taidemuotona kirjallisuus on ollut aina Marille tärkein. Kieli on ollut aina kiinnostava väline, jolla voi ilmaista itseään sekä monenlaisia

“Sanoilla voi tehdä paljon asioita”, Mari sanoo. Tämän takia oppiaineeksi valikoitui suomen kieli ja kirjallisuus.

Fyygelin ääressä istuu Musiikinopettajamme Joonas Tuominen Unelma-ammatti ja halu pyrkiä työskentelemään oman intohimonsa kanssa voi myös olla tiedossa pienestä pitäen.

Joonas on ollut musiikin kanssa tekemisissä jo lapsesta asti ja halusi musiikin liittyvän tulevaan ammattiinsa muttei kuitenkaan halunnut ammattimuusikoksi epävarmuuden ja vaihtuvien työaikojen takia.

Halu musiikin kanssa työskentelyyn ja kiinnostus opettamista kohtaan yhdistyivät, minkä takia Joonas päätyikin musiikinopettajan ammattiin. Hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa musiikinopettajaksi ja sen

Mari siirtyi alun perin opettamaan Oulunkylän yhteiskouluun, koska halusi vaihtaa työpaikkaa ja saada uutta näkemystä ja kokemusta opetukseen.

Työpaikka oli tarjolla aika vähin työtunnein, mikä sopi hyvin Marin senhetkiseen elämäntilanteeseen.

Joonaksen kohdalla Oulunkylän lukio kiinnosti pitkien musiikkiperinteiden ja hyvien tilojen ja tarvikkeiden takia. Ennen kouluun saapumista Joonaksella ei ollut suuria ennakko-odotuksia, mutta hänellä oli kuitenkin peruskäsitys Oulunkylän korkeatasoisuudesta ja hyvästä meiningistä.

Teksti Aada Holmberg ja Pihla Jutila Kuvat Pihla Jutila

9

O’times

Oppimisympäristön vaikutus opiskeluun Viime aikoina oppimisympäristöjen kehittämisessä on huomioitu oppimisympäristön vaikutus opiskelijan mielialaan ja suorituksiin.

Oppimisympäristö voi vaikuttaa opiskelijaan positiivisesti ja negatiivisesti. Ensimmäisenä kaikilla tulee varmasti mieleen arvosanat, mutta oppimisympäristö voi vaikuttaa muihinkin asioihin opiskelijassa.

Huonossa oppimisympäristössä opiskelijan keskittyminen herpaantuu ja opiskelija ei ole motivoitunut, mikä johtaa helposti arvosanojen muuttumiseen.

Arvosanojen lisäksi oppimisympäristö vaikuttaa huomattavasti opiskelijan mielialaan koulussa ja kotona. Jos opiskelija ei saa koulussa tarvitsemaansa työrauhaa, se voi vaikuttaa opiskelijan käyttäytymiseen ja jopa aiheuttaa opiskelijalle stressiä.

O’times

Niinpä opiskelijan on siis helpompi opiskella rauhallisessa ja hyvässä oppimisympäristössä. Jos oppimisympäristöstä tehdään monipuolinen ja muista poikkeava, voi opiskelijalla olla enemmän motivaatiota opiskeluun, ja se voi rauhoittaa opiskelijaa.

Artikkelin mukaan tulevaisuudessa tähdätään siihen, että ryhmäkoot olisivat pieniä ja vastaisivat jokaisen henkilökohtaisiin oppimistarpeisiin. Kouluista tulisi löytyä avaria yhteisiä tiloja, joita oppilaat voivat käyttää opiskeluun.

Tärkeitä seikkoja hyvän oppimisymMillainen on hyvä oppimisympä- päristön rakentamisessa ovat turvalristö? Käsitys hyvästä oppimisym- lisuus, monipuolisuus ja opiskeluun päristöstä voi vaihdella jokaisen motivointi. henkilökohtaisista näkemyksistä ja kokemuksista.

Fyysisten koulutilojen lisäksi oppimisympäristön käsitettä on laajenRaija Kattilakosken artikkeli (Op- nettu oppimaisemaksi, mikä sisältää pimista tukeva oppimisympäristö esimerkiksi koulun yhteishengen ja 12.3.2019, Valteri) kertoo oppimisympäristön vaikutuksista opiskeEtäopiskelun aikana opiskelijoita luun ja opiskelijan terveyteen.

voi myös nähdä esimerkiksi Oodissa

10

ilmapiirin, virtuaaliset ympäristöt ja myös koulun ulkopuoliset ympäristöt.

Koronakeväänä koulut siirtyivät etäopetukseen. Kotiolot poikkeavat tavallisesta oppimisympäristöstä hyvin paljon. Oppilaat ovat tottuneet samoihin luokkiin ja tunneilla oleviin ihmisiin ympärillä, mutta kotioloissa opiskelu on hyvin erilaista.

Kotona useimmat saattavat viettää koulupäivän yksin omassa huoneessaan koneen ääressä. Helposti myös muun muassa kännykän käyttämisen houkutus on suuri kotona, kun kukaan ei ole vahtimassa.

Opiskelijoilla voi olla puhelimen lisäksi kotona muutenkin enemmän häiriötekijöitä. Lemmikit ja sisarukset voivat helposti häiritä, jol-

loin opettajan opettama asia saattaa mennä ohitse.

Etäopetuksen oppimisympäristö on myös useimmissa tapauksissa paljon “rennompi”, mikä voi hyvin johtaa siihen ajattelutapaan, että opiskelun sijaan oltaisiin lomalla.

Suomessa oppimisympäristö on uudistunut ja laajentunut nopeasti.

Esimerkiksi vuonna 2019 Jätkäsaaren peruskoulu siirtyi uuteen koulurakennukseen, jossa ei ole luokkatiloja, vaan “soluja”, joita yhdistää aula.

Uuteen oppimisympäristöön hyppääminen on herättänyt kiinnostusta Suomen pedagogeissa ja ympäri maailmaa.

Kotiolot poikkeavat tavallisesta oppimisympäristöstä hyvin paljon.

Puhelimen lisäksi kotona voi olla enemmän häiriötekijöitä, kuten lemmikit ja sisarukset.

Teksti Oona Erälähde ja Aada Holmberg Kuvat Oona Erälähde ja Oppimaiseman osa-alueet (Björklid 2005; Dorman, Aldridge & Fraser 2006; Kumpulainen ym.

2011; Lievonen & Vesisenaho 2013; Harrison & Hutton 2014)

Oppimisympäristön käsite sisältää nykyään oppimisympäristön, mikä koostuu useasta eri osaalueesta.

11

O’times

Piinapenkissä Antti Järvinen Mitä Antti on harrastanut, tai mikä tarina on tatuoinnin takana? Tässä numerossa pääsemme tutustumaan lukiossamme tänä syksynä opinto-ohjaajana aloittaneeseen Antti Järviseen.

Miksi tulit Ogeliin opettamaan?

Oletko pelannut jossain Mitä ainetta opettaisit, urheiluseuroissa, missä? jos et olisi opo?

Mä hain tänne, koska mä halusin tul- Jääkiekkoa Heinolan pelissä, salibanla. Oon nyt toiminut opinto-ohjaaja- dya HSB:ssä ja bandyboysseissä. na pari vuotta ja se on ollut mukavaa.

Te olette menossa elämässä eteenpäin Miksi sulla on suomileijoja teillä on positiivisia ajatuksia. Mä na-tatuointi jalassa? tykkään tämmöisestä toiminnasta, että voi auttaa nuoria eteenpäin.

Mä oon ite pelannut lätkää ja mä kunnioitan Suomen jääkiekkomaa√49 x 5+79 x 4=? joukkueen saavutuksia. Se on otettu silloin, kun Suomi voitti maailmanMä sanon 23, koska se on mun lem- mestaruuden. Se ei liity mitenkään pinumero. muuten mihinkään ideologiaan. Kunnioitan Suomen lippua ja vaakunaa.

Liikuntaa, koska mä oon aina ollut kiinnostunut liikunnasta ja urheilusta. Ja mähän oon myös urheilupsykologi ammatiltani. Se on kiinnostavaa.

Voisin opettaa myös psykologiaa, koska siihen mulla on pätevyys tälläkin hetkellä. Mutta jos saisin valita, niin valitsisin liikunnan.

Nuori ja vanha Antti näyttävät lähes samalta.

O’times

12

Mikä merkitys leikillä on lapsen kehittymiselle?

Leikillä on lapselle äärimmäisen iso merkitys. Lapsen pitää antaa leikkiä omia leikkiään ja kehittää mielikuvitustaan.

Mikä on sun spirit animal ja miksi?

Mark ”The Animal” Mendoza (”rock ’n roll forever”) tai leijona.

Mikä on noloin muistosi lukioajalta?

Mähän olin ihan loistava opiskelija, mutta ehkä semmosia noloja juttuja on, että on ilmoittanut, että ei pääse tunnille ja sitten opettaja tuleekin jossain kahvilassa vastaan.

Mikä on mottosi?

I WANNA ROCK!

Sana-assosiaatiotesti: Tik Tok: ei mitään hajua One direction: bändi Joe Biden: kandidaatti Kati Wackström: liikkaope

Antti on ollut muodin huipulla jo vauvasta lähtien. Kuvasta voimmekin huomata Antin rakkauden tyylikkääseen kukkakuvioon. Kukkakuvioon onkin yhdistetty nykyäänkin trendikäs bucket hat, joka löytyy Antilta kauniissa oranssin sävyssä.

iPhone 12: nykyaikaa kappale: The Price – Twisted Sisters Ruotsi: jees, eiku laita ja simp: ei mitään hajua, simply the best syksy: uuden alku Teksti Frida Leppävuori, Minttu Mielikäinen, Lumi Päivärinne Kuvat Minttu Mielikäinen, Antti Järvisen kotialbumi

13

O’times

Lukiolaiset lukevat… vai lukevatko?

Kuinka paljon lukiolaisemme lukevat? Pyysimme heitä kertomaan meille lukutottumuksistaan ja noin sata ihmistä auttoi meitä vastaamalla kyselyyn.

JOKAINEN, JOKA LUKEMISEEN kykenee, on luultavasti lukenut ainakin yhden kirjan elämänsä aikana.

Lukeminen on suosittu vapaa-ajan harrastus. Kyselynkin tuloksista näkee, että suurin osa vastanneista lukee myös koulutyön ulkopuolella.

Kaikki eivät tietenkään pidä lukemisesta, mikä on täysin ymmärrettävää eikä siinä ole mitään väärää. Hyvin usein lukemisen nautinto riippuu kirjasta, jota luetaan.

Fantasia, rikoskirjallisuus ja fiktio ovat vastaajien suosiossa. Tulokset eivät oikeastaan yllättäneet, ovathan nämä kolme genreä muutenkin suosittuja ympäri maailmaa.

Fantasia on luovuuden huippu, rikoskirjallisuus on täynnä jännitystä eikä fiktiolla ole rajoja. Mitä muuta lukukokemukselta voisi haluta?

O’times

Kyselyssä kävi ilmi, että osa lukiolaisista ei lue kaunokirjallisuutta koulutyön ulkopuolella siitä huolimatta, että pitävät siitä.

Aikaa ei tietenkään aina riitä arjen kiireen takia, joten on täysin ymmärrettävää, jos lähinnä kaikki, mitä luetaan, liittyy suoraan koulutehtäviin.

Aikaa voi viedä myös moni muu harrastus, josta nyt vaan sattuu pitämään enemmän kuin lukemisesta.

Äänikirjojen tullessa yhä yleisimmiksi ja suositummiksi, perinteinen lukeminen jää monella taka-alalle.

Millä lukiolaisia sitten saisi uudelleen innostumaan perinteisestä lukemisesta? Miksi kannattaa lukea?

Ensinnäkin lukemisen terveydelliset hyödyt ovat ilmeisiä. Samalla tavalla, kuin salilla käyminen kasvattaa fyysistä kuntoa, lukeminen kasvattaa henkistä kuntoa.

14

Lukiessa pääsee hetkellisesti astumaan jonkun toisen kenkiin. Äkkiä ei olekaan maantiedon koetta murehtiva lukiolainen vaan vallankumousta johtava kapinallinen.

Huomattavasti mielenkiintoisempaa kuin murehtiminen. Lukiessa pääsee eläytymään hahmon mielenliikkeisiin ja tunteisiin.

Lukemattomissa tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että lukeminen muun muassa laajentaa sanavarastoa, kasvattaa empatiakykyä ja hidastaa ikääntymisestä aiheutuvaa kognitiivisten kykyjen heikkenemistä.

Lisäksi lukemisesta on fyysistä hyötyä. Lukeminen laskee sykettä ja verenpainetta. Lukeminen ennen nukkumaanmenoa lyhentää nukahtamisaikaa. Ei kuitenkaan e-kirjan tuijottaminen tabletinnäytöltä, vaan vanhan kunnon painetun kirjan lukeminen, se kun ei säteile haitallista sinistä valoa.

Lukeminen on hyvä keino paeta todellisuutta väliaikaisesti. Välillä tuntuu siltä, että elämässä kaikki on päin honkia, koulussa ei suju ja ihmissuhteet sakkaavat. Hyvään kirjaan on silloin mukava uppoutua, ja murheet pyyhkiytyvät mielestä kätevästi.

On paljon mukavampaa tuntea olevansa korviaan myöten rakastunut kuin korviaan myöten läksyissä.

Teksti ja kuvat Silja Oja ja Sylvia Merivirta

Ja jokainen lukiolainen voi varmasti samaistua siihen, että stressitasot ovat joskus pilvissä. Ei hätää, apu on lähellä. Lukeminen vähentää stressiä!

15

O’times

Miss Ireland, how you doing?

Vaikka suuri osa tämän vuoden vaihtosuunnitelmista ei toteutunut, on kuitenkin koulumme kakkosella oleva Lotta päässyt näkemään, millaista elämää on Irlannissa. Haastattelimme häntä lehteen kysellen hieman kuulumisia reissusta tähän asti.

1. Mun tietojen mukaan olet siis Irlannissa mutta missä päin?

Asustelen Midletonin viereisessä kylässä nimeltä Whitegate.

2. Onko sut otettu hyvin vastaan siellä ja millainen hostperhe sulla on?

On otettu tosi hyvin! Perhe on aivan huippukiva ja kaikki tosi innoissaan, kun kuuli et olen Suomesta.

Mulla on perheessä kolme hostsiskoo ja yks vaihtarisisko Saksasta ja äiti. Lemmikkeinä meillä on kissoja, koiria, pari heppaa ja kanoja.

3. Mikä on ollut erilaista Suomeen verrattuna?

Mistä sitä edes aloittaisi? Täällä liikenne on tietty eripäin, sisällä käytetään kenkiä, koulussa koulupuku ja ite oon tyttökoulussa, aina puhuteltaessa pitää sanoo opettajaa miss tai sir ja sit sukunimi (ite aivan hukassa siinä hommassa).

Täällä on tällä hetkellä menossa lockdown, mikä tarkoittaa, että kaikki muut paikat on suljettu, paitsi koulut, seuraavan kuuden viikon ajan.

5. Käyttekö koulussa normaalisti vai etänä?

Mun arkeen se ei kauheasti siis ole vaikuttanut. Joudun käyttämään maskia junassa ja koulussa. Sitten esimerkiksi koulussa aina pyyhitään pulpetit sellaisilla desinfiointilapulla ennen kuin mennään istumaan.

6. Millainen on sun normaali päivä?

Kauppaan saa mennä vain yksi perheenjäsen kerrallaan, ei saa mennä yli viiden kilometrin päähän kodista eikä saisi nähdä ketään sisätiloissa.

Ulos jos menee näkemään jotakuta, niin yksi ihminen kerrallaan.

Koulu tosiaan menee ihan normaalisti mun ikäluokassa, yliopistot on puoliksi tai kokonaan etänä.

Normaalina kouluaamuna herään seitsemän maissa ja lähetään ajamaan juna-asemalle noin 7:20. Siitä menen junalla Corkkiin ja kävelen sieltä kouluun.

Koulu alkaa 8:50 ja kaikkina muina päivinä paitsi keskiviikkona koulu loppuu 15:45. Kun pääsen koulusta, kävellään taas juna- asemalle, otetaan juna ja mennään Midletoniin,

Säännöt koulussa on tosi tiukkoja puhelimien kohdalla: ei saa missään kohtaa ottaa puhelinta esiin. Myös koneiden käyttö on vähän eri tasolla kuin Suomessa eli kaikki tulostetaan ja tosi harva asia tehdään koneella.

Koulussa ei tarjota mitään ruokaa eli omilla eväillä mennään koko päivä eikä omaa lukujärjestystä saa päättää.

4. Miten korona on vaikuttanut siellä?

Kyllä kastumisen ja ties minkä muunkin jälkeenkin hymyilyttää, kun on vaihdossa!

Lotalla on seuranaan vaihtarisisko Dana ja kasa söpöjä eläimiä. missä venaillaan kyytiä kotiin. Samalla kun ajetaan kotiin, käydään kaupassa tai muualla, jos tarvitsee.

Himassa oon yleensä 17:30 maissa.

Jos on hyvä sää, menen ratsastamaan tai sitten kävelylle.

Illallinen on yleensä siinä 19-20 maissa, ja sen jälkeen yleensä teen läksyt, jos niitä on tullut. Hengailen sit perheen tai mun vaihtarisiskon kanssa ja menen nukkumaan siinä yhdentoista maissa.

8. Kaipaatko jotain Suomesta?

Mitä?

Suomesta kaipaan varmaan vähän rennompaa otetta koulussa, ruisleipää ja suklaata.

Tietty puhun facetimea perheen ja kavereiden kanssa, mutta ei se kuitenkaan ole sama asia.

Lotan ja hänen vaihtarisiskon Danan matkaa voit seurata En siis ole mikään ruisleivän suu- instagramissa nimimerkillä rin fani, mutta kaikki leipä täällä on @crazy_sisters33. sitä vaaleinta mahdollista, niin alkaa tulla vähän korvista ulos.

Ei myöskään ole tosiaan muita suomalaisia, niin vähän on ikävä oman kielen puhumista.

Haastattelu Helmi Joensuu Kuvat Lotta Murtopuro

7. Mikä on ollut parasta tähän asti?

Paras asia oli varmaan, kun mentiin mun luokan kanssa sellaiseen paikkaan, jossa oli tehtävärata. Siellä meidän piti kiipeillä ja rämpiä mudassa xD. Oon tosiaan TY-luokalla, mikä tarkoittaa, että tänä vuonna oli tarkoitus käydä tosi paljon retkillä ja eri paikoissa. Ei ole paljoa kokeita, ja vaan kokeillaan, millaisia kaikki aineet on.

Nyt tietenkin koronan takia kaikki muuttui, mutta ihan rento meno siellä ainakin vielä on.

Varmasti vaihtarikolmikko näytti hyvältä myös kiipeilemässä, vaikka maskit olivat päällä.

”Mikään virtuaalitapaaminen ei korvaa f2f-tapaamista”

Korona on vaikuttanut elämässämme kaikkeen, mutta erityisesti se on vaikuttanut koulumme kansainvälisyysprojekteihin. Projektien järjestelyihin on jouduttu tekemään monenlaisia muutoksia ja uusia menetelmiä on otettu käyttöön.

KOULUMME OPETTAJAT Eija Raitala ja Niina Ikonen kertovat, että kansainvälisyysprojektien liikkuvuus ei onnistu tänä syksynä koronan takia.

Käytännössä tämä tarkoittaa projektien hoitamista etänä. Suoraan sanottuna projektien toteuttaminen on vielä meille kaikille mysteeri.

Esimerkiksi Eijan organisoiman kansainvälisyysprojektin Ranskan matka on siirretty myöhemmäksi, mutta ennen matkaa toteutetaan etätapaamisia, jotka ovat kuitenkin lyhyempiä kuin tapaamiset olisivat kasvotusten. Haasteita etätapaamisiin tuovat aikaerot maiden välillä.

Tällä hetkellä kaikki on hyvin epävarmaa. Erasmus+ projektin kautta keväällä tänne tulleet oppilaat joutuivat lähtemään aikaisemmin kotiin. Silloin ajateltiin, että kevään vaihdot siirrettäisiin syksyyn, mutta tilanne on vielä liian kriittinen.

Koululle on laadittu tulevaisuutta varten kansainvälisyysstrategia. On myös haettu Erasmus+ akkreditointia. Jos se saataisiin, koulumme olisi virallinen Erasmus+ -koulu. Akkreditointihakemukseen on myös sisällytetty henkilökuntavaihdot ja -koulutukset.

Akkreditointi helpottaisi rahoitusten hakemista ja niiden saamista, silloin koulullamme olisi Erasmus+ -koulun status.

Niin kuin Niina toteaa: ”Mikään virtuaalitapaaminen ei korvaa f2f-tapaamista.” (Eli tapaamista kasvotusten.) Jatkossakin halutaan panostaa, että oppilaat pääsevät liikkumaan, koska kielikylpy ei onnistu muutamassa tunnissa, vaan siihen vaadi-

taan ympärivuorokautinen oleminen erikielisessä ympäristössä.

Kouluumme on tullut tänä syksynä kaksi vaihto-oppilasta, jotka opiskelevat koulussamme tälläkin hetkellä.

Eija ja Niina arvioivat, että oppilaita voisi lähteä muihin maihin parhaimmillaan vuoden kuluttua, jos koronatilanne on rauhoittunut.

Suunnitteleminen on koronan takia hankalaa, mutta opettajat yrittävät keksiä luovia ratkaisuja.

Tekijät Minttu Mielikäinen ja Lumi Päivärinne Kuva Lumi Päivärinne

Muitakin projektitapaamisia on siirretty mutta ei vielä peruttu kokonaan. Yleensä periaatteena on mennä perheisiin, mutta jos matkat toteutetaan nyt, matkalle lähtisi vain pieni määrä oppilaita ja he yöpyisivät hotellissa.

Jotkut oppilaat ovat tehneet Padletilla virtuaalitervehdyksiä, jotta tilanteeseen tulisi hieman normaalin tuntua. Erasmus-projekteissa on se hyvä puoli, että niitä voi koronatilanteessa pidentää alkuperäisestä.

O’times

Haastattelimme ranskanopettaja Eijaa ja saksanopettaja Niinaa.

18

Ogeli edusti Suomen Lukiolaisten Liiton liittokokouksessa LIITTOKOKOUS on Suomen Lukiolaisten Liiton tärkein tapahtuma, jossa päätetään liiton tärkeimmistä asioista. Tänä vuonna lukiolaisia oli paikalla reilu 200. Liittokokouksella on vaikutusta liiton toiminnan lisäksi myös Suomen koulutuspoliittiseen linjaan.

Liittokokous järjestettiin tänä vuonna Mikkelissä. Itse kokoukset kestivät yhteensä kolmen päivän aikana noin 22 tuntia. Niiden aikana saatiin päätettyä lukuisista asioista esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liiton tavoitteista ja linjoista ensi vuodelle.

OYK:n OPKH ylärivi vas. Taavi, Eero, Hertta, Meeri, Lauri, Erik, Niko, Saimme myös äänestää uuden pu- alarivi vas. Väinö, Ellen, Sofia, Milla ja Erkka (kokouksesta olivat tällä heenjohtajiston, sekä uuden LiHan, kertaa pois Otso ja Sami) eli liittohallituksen.

Matka Likoon alkoi perjantaiaamuna 6:00. Ensimmäiseen 9:00 alkaneeseen kokoukseen tuli pieni hoppu erään pommiin nukkuneen takia.

Perjantain kokoustamisen päätteeksi matkasimme hotellille keräämään voimia seuraavaa aamua varten.

Lauantai oli täynnä tehokasta äänestämistä, päivän päätteeksi käytiin syömässä ravintolassa. Sunnuntaina sitten jännitettiin vaalien äärellä.

Yleisesti kokouksissa ja koko tapahtuman aikana oli huomioitu turvavälit ja käsihygienia superhyvin!

Teksti Erkka Sipilä ja Väinö Törmikoski Kuvat hallituslaiset

19

Opiskelijakunnan yleiskokous järjestetään 16.12. etänä.

Yleiskokouksessa valitaan uuden hallituksen jäsenet.

O’times

Pikamuoti kuormittaa ilmastoa Kiihtyvä ilmaston lämpeneminen on herättänyt huomiota niin nuorissa kuin vanhoissa. O’Times selvitti, kuinka ilmastovastuullista muoti Oulunkylän Yhteiskoulussa on.

PIKAMUOTI ON PYÖRITTÄNYT maailman vaateteollisuutta jo pitkään.

Viime aikoina on herätty nopean kulutuksen ympäristövaikutuksiin.

Suuri osa maailman päästöistä on peräisin tekstiiliteollisuuden massatuotannosta.

perustavat tehtaitaan laajalti Aasiaan, kuten Bangladeshiin ja Indonesiaan. Tehtaat työllistävät suuria määriä ihmisiä, mutta tuntipalkka ei vastaa työmäärää.

si seikoista, jotka vaikuttavat ostopäätökseen, ja yleisesti oman tyylin ja populaarikulttuurin eroista. Kaiken kaikkiaan saimme noin 100 vastausta.

Juuri massatuotanto tekee näistä vaatteista hyvin halpoja, mikä saa monet ihmiset ostamaan niitä. Eettisestä näkökulmasta halvan vaatteen hinta on kuitenkin usein paljon kalliimpi.

Ihmisoikeuksien toteutuminen ja kestävä kehitys on noussut etenkin sosiaalisessa mediassa esille. Varsinkin nuoret ovat ottaneet vastuuta ekologisemman muodin kehittämisessä. Halusimme selvittää, millaista pikamuodin kulutus on Oulunkylässä.

Vaatteen hintaa alentaa usein se, että pikamuoti valmistuu hyvin halvan työvoiman kehitysmaissa. Länsimaiset suuryritykset, kuten H&M,

Lähetimme muotia käsittelevän Google Forms –kyselyn Oulunkylän yhteiskoulun opiskelijoille syyskuussa. Kysyimme esimerkik-

Tutkimuksen mukaan valtaosa ogelilaisista kiinnittää silloin tällöin ostovaiheessa huomiota vaatteen alkuperäiseen valmistusmaahan. Vain 12,1 % kertoi kiinnittävänsä valmistusmaahan huomiota lähes aina. Kyselyyn vastanneista enemmistö ostaa joskus vaatteensa kierrätettyinä, huolettavan suuri osa kuitenkin vastasi, että ei osta lähes koskaan vaatteitaan kierrätettyinä.

O’times

Opettajat Melissa ja Mari vierailivat Vimman myymälässä.

20

Suurin osa ogelilaisista kiinnittää huomiota vaatteen valmistusmaahan vain joskus.

Haastattelimme aiheesta myös kolmea Ogelin opettajaa: Keijo Käkelää, Melissa Paakkasta ja Tiina Männynväliä. Kysymykset käsittelivät esimerkiksi tyyliä sekä vaatteiden hintaa ja materiaalia.

Kaikki kolme opettajaa olivat melko samoilla linjoilla. Kaikki sanoivat esimerkiksi kiinnittävänsä huomiota eettisyyteen ja maksavansa mieluummin hiukan enemmän laadukkaasta ja eettisestä vaatteesta.

Melissa kertoi olevansa entinen vaatetusalan ammattilainen, minkä vuoksi hänelle on tärkeää vaatteen materiaali ja hän ostaakin eettisiä ja ympäristöystävällisiä vaatteita.

Noin joka kolmas ostaa vaatteensa aina tai usein käytettynä.

min oman tyylinsä mukaisesti. Melissa kertoi pitävänsä tyylillä leikittelystä ja uusien vaateyhdistelmien keksimisestä.

Kiihtyvä ilmastonmuutos aiheuttaa varmasti stressiä monille nuorille. Jokainen voi omilla teoillaan vähentää pikamuodin aiheuttamaa ilmastokuormaa. Ajatuksena ei tarvitse olla ”kaikki tai ei mitään”, vaan pienetkin teot auttavat.

muodin ostoksia ja ostaa myös osa vaatteista käytettynä. Tällaisista pienistä teoista kiittää niin planeetta, ihmiset kuin oma kukkarokin.

Teksti ja graafit Oona Erälähde ja Eevi Grönlund Kuvat Satu Mäkinen

Ei siis tarvitse ryhtyä boikotoimaan kaikkea pikamuotia, vaan ehkä enKangaskasseja näkee usein nemmin harkita tarkemmin pika-

Ogelin käytävillä.

Tiina ja Melissa vastasivat kumpikin ostavansa käytettyjä vaatteita.

Erityisesti suuri osa Melissan käyttämistä vaatteista on käytettynä ostettuja tai ystäviltä saatuja. Keijo puolestaan kertoi, ettei osta kovin paljon käytettyjä vaatteita mutta panostaa kuitenkin ostamiensa vaatteiden laatuun.

Haastatteluissa opettajilta kysyttiin myös, seuraavatko he ennemmin muotia vai omaa tyyliä. Tiina vastasi pukeutuvansa oma tyylinsä mukaan, mutta muotikin voi vaikuttaa hänen tyyliinsä. Myös Melissa ja Keijo totesivat menevänsä ennem21

O’times

Betoniviidakosta väriloistoon Kuvataiteen lukiokurssilla opiskelijat kävivät tutustumassa katutaiteen maailmaan Helsingin Itä-Pasilassa. Opastettu Helsinki Urban Art -taidekierros piti sisällään hyvin paljon erilaista taidetta ja sen monimuotoisuutta.

PASILA SAATTAA NÄYTTÄYTYÄ monelle hyvin harmaana ja ankeana kaupunginosana, mutta se on muuttunut suorastaan katutaiteen keskittymäksi. Sieltä löytyy yli 50 eri teosta niin ulkomaisten kuin kotimaistenkin taiteilijoiden tekeminä.

Katutaide rantautui Suomeen 80-luvulla. Innostus katutaiteeseen kasvoi huimaa vauhtia ja teoksia alkoi näkyä katukuvassa hyvinkin paljon.

Vuonna 1998 Helsingissä päätettiin ottaa käyttöön nollatoleranssi ja kaikki teokset pestiin ja siivottiin

Hankkeeseen laitettiin paljon rahaa ja palkattiin vartijoita, jotteivat katutaiteilijat pääse salaa tekemään teoksia.

Nollatoleranssi päättyi kuitenkin vuonna 2008, jonka jälkeen katutaide on alkanut elpyä ja tämä näkyykin hyvin Pasilassa.

Vuodesta 2017 Pasilasta on muodostunut eräänlainen katutaidekaupunginosa. Siitä haluttiin tehdä niin sanottu katutaiteen taidegalleria.

Hankkeen myötä Pasilaan saatiin ympäri maailmaa taiteilijoita, jotka ovat luoneet siitä hyvin värikkään kaupunginosan, joka tuo iloa kaupungin asukkaille.

Teokseen on käytetty jätelasia lasiteiteilijoita O’times

22

Pasila tarjoaa taiteilijoille monia mahdollisuuksia. Sieltä löytyy paljon tyhjiä betonipintoja, portaikkoja, siltoja ja kaiteita, joille taiteilijat saavat toteuttaa omia visioitaan ja näkemyksiä.

Monelle sanasta katutaide tulee mieleen erilaiset maalaukset, mutta katutaide on paljon muutakin. Se voi ilmetä myös esimerkiksi keramiikan, lasitaiteen ja tarrojen muodossa.

Katutaiteelle on kuitenkin tyypillistä, ettei se ole pysyvää vaan sen päälle saatetaan tehdä myöhemmin jokin muu teos.

Pasila on aluetta, jotta taiteilijat saavat päästää luovuutensa valloilleen ja kokeilla rajojaan. Se on myös kaupunginosa, joka tuo esille erilaista taidetta, jota muualla Suomessa ei välttämättä tule vastaan.

Teksti ja kuvat Pihla Jutila

23

O’times

“Lisää strösseleitä!”

Toimitus haastoi viisi opettajaa piparinkoristelukilpailuun, jossa sääliä ei tunnettu eikä armoa annettu. Jokainen opettaja sai koristeltavakseen yhden piparin. Rajana olivat vain oma mielikuvitus ja toimituksen tarjoamat materiaalit.

OPETTAJAT AHERSIVAT kukin oman näköisensä piparin. Kun mestariteokset olivat valmiit, otimme niistä kuvat. Lisäksi pyysimme jokaista opettajaa kuvailemaan omin sanoin työn inspiraation lähteitä ja luomisprosessia.

Opettajat ottivat haasteen vastaan erilaisin strategioin. Opettajista Virva, Pipsa ja Mirva olivatkin kaikki suunnitelleet luomuksiaan jo etukäteen, ja kaikilla oli selkeä visio siitä, mitä aikovat tehdä.

Pipsan visio kylläkin meni uusiksi, kun toimittajan leipomien piparien muoto ei ollutkaan sama kuin Pipsan suunnitelmissa. Hups. Pahoittelut vielä siitä. Tapper oli päättänyt luottaa siihen, että inspiraatio iskee kyllä, kun hetki on oikea.

Mirvan kasvomaski vihjaa jotakin siitä, mitä hänen piparissaan näkyy.

Tapper luotti hetkessä syntyvään inspiraatioon.

Virva alkoi ideoimaan pipariaan heti, kun kuuli, että hänet oli haastettu opettajien piparinkoristelukilpailuun.

Vaikka toimitus ei sokerikuorrutteiden ja strösseleiden lisäksi tarjonnutkaan koristelun avuksi sen erityisempiä työkaluja, ottivat opettajat mallia MacGyverista ja improvisoivat apuvälineitä saatavilla olevista materiaaleista, kuten saksista.

Piparien koristeleminen käy myös treenistä. Kuorrutetta pursottaessa papu kasvaa kuin huomaamatta, eikä punttisalille tarvitse erikseen lähteä.

Koristelusession aikana käytiin keskustelua mitä vaihtelevimmista aiheista alkaen Devon Rex -kissoista aina Babylon Berlin -sarjaan ja USA:n presidentinvaaleista Valkoisen talon joulukoristeisiin.

Pipareista parhaimmat valitsette te, hyvät lukijamme!

O’times

24

PIRJO PIIRAINEN: Olin hahmotellut mielessäni neljä erilaista tapaa koristella pipari mutta kaikki neljä paljon luovuutta ja energiaa vaatinutta suunnitelmaani olin tehnyt pyöreälle piparille. Hukkaan meni taiteellinen työ!

Katselin sydäntä ja sain tukea Mikko Rohkealta (ruotsiksi Tapper). Kirjoitin keskelle sydäntä ”God Jul”. Nyt ainakin oli tehtävän ydin paperilla - siis piparilla. Kuin taikaiskusta muumihahmot alkoivat vilistä mielessäni.

Mitä ihmettä ne tunkivat ajatuksiini hetkellä, jolloin oli pakko sepittää jotain? Mutta oliko muumeilla jokin tarkoitus? Silloin välähti: ne yrittivät viestiä jotain joulusta ja koulun väestä. Oliko koulun väki koskaan viettänyt joulua Muumilaaksossa?

Ei ollut! Siispä tarvittiin kutsukortti.

Ei ollut tällä tekijällä taitoa, joten tarvittiin toinen väläys. Koska meillä oli lumeton joulu viimeksi, uskaltaisiko olettaa, että se olisi tänä vuonna myös Muumilaaksossa?

Aina sitä osaisi pari kukkaa piirtää.

Tiesin kyllä, miten vaarallisia asioita ajattelin, mutta taidottomana oli keksittävä ratkaisu.

Miten selvitä rakkaan Pikku Myyn kritiikiltä ja naurulta? Päätin vain, että välttelen häntä ja juoksen pakoon aina tammikuulle ja tarvittaessa kevääseen asti. Kyllä hän unohtaa tämän uskaliaan ehdotuksen.

sesta. Siinä veljesten pakopaikka, Impivaaran pirtti, palaa maan tasalle jouluyönä, ja veljesten pitää luikkia puolipukeissa ja paljain jaloin pakkasessa takaisin Jukolaan.

Piparissa olen kuvannut ilmilieVIRVA LEHMUSVAARA: keissä olevan pirtin ja taivaalle seitsemän tähteä, jotka symbolisoivat Työni ”Impivaaran pirtti palaa jou- veljeksiä. Heitähän verrataan usein luyönä” sai inspiraationsa Seitsemän Otavan tähtikuvion seitsemään tähveljeksen ikonisesta joulukohtauk- teen.

Piirsin sydämen alareunaan vielä lumikukkia varmuuden vuoksi (Welling tietää niiden latinankielisen nimen). Koska Muumilaaksossa on aina kaikki ”lugnt och mysigt”, uskoin, etten ollut loukannut ketään heistä.

Ihmettelin itsekin, miten uskalsin toivoa lumetonta joulua sinne, mutta silloin tajusin, ettei hahmojen joukossa ollutkaan teräväkielisintä olentoa, tarkoitan Pikku-Myytä.

Mikko oli saanut työnsä jo valmiiksi, joten oli painettava loppuun asti.

25

O’times

MIRVA LINDSTRÖM:

MIKKO NAUKKARINEN:

Piparini koristelu on hyvin perinteinen joulumaisema, jossa päähenkilönä on Kattivaaralla asuva Mimosa-kissa. Kattivaara sijaitsee Impivaaran naapurissa.

Piparin idea juontaa juurensa kautta aikain parhaimman futaajan kunnianosoitukselle: 32 seurajoukkuemestaruutta, 3 maailmanmestaruutta, 1283 maalia, vuosisadan urheilija ja jalkapalloilija.

On jouluaatto, ja Mimosa on tassutellut joulupukkia vastaan. Pukin myssyn tupsu näkyy pirtin vieressä vaaran takana. Taivaalla välkehtii joulun tähti. Mimosa toivottaa iloista joulunaikaa koko Ogelin väelle!

Tietysti Naukkarinen teki urheiluaiheisen piparin.

Paljon onnea Pelé 80 v.! Hyvää joulua kaikille samaa ja eri mieltä oleville. Onnittelut myös pyöreitä täyttäneelle Maradonalle.

MIKKO TAPPER: Sain kutsun piparinkoristelutilaisuuteen. Minulla ei ollut minkäänlaista käsitystä tilaisuudesta, joten menin levollisin mielin luokkaan 51.

Todellisuus löi tajuntaani heti nähtyäni minua ennen tehdyt mestaripiparit.

tettyä päätin keskittyä perusteisiin ja tartuin rohkeasti Dr. Oetkerin valmistamiin pursottimiin. Keskityin työssäni perussanoman välittämiseen. Hyvää joulua!!

Babylon Berlin on tv-sarja, josta Tyhjän taulun kauhu valtasi mieleni. Pipsa ja Tapper keskustelivat piparinkoristelun lomassa.

Ensimmäisen lamaannuksen helli

Ennen joulua järjestetään vielä äänestys siitä, mikä näistä ihanista pipareista on ihanin!

Osallistuthan!

Piparinkoristelukilpailun järjestivät Silja Oja ja Sandra Karisalmi Kuvat Pihla Jutila

O’times

26

27

O’times

Horoskoopit Oinas

Leijona

TUNNET ITSESI erittäin väsyneeksi… Vaivut yhä syvemmälle uneen.

PIM! Nyt huomaat, että koeonnesi on kääntynyt- niin hyvässä kuin pahassakin. Saat lisää energiaa lukea kokeisiin, mutta niin kuin sanotaan: With great power comes great responsibility. Älä unohdu lukemaan liikaa öisin, vaan nuku.

Ole valmis seikkailuun! Päädyt mielenkiintoiselle matkalle täysin uuteen ja avaraan paikkaan, kenties koulun ruokalaan. Älä silti lannistu. Arkisten asioiden takaa voi löytyä vaikka mitä salaisuuksia.

Paras koeonni: 26.11

Keskity! Vaikka tuntuu vaikealta keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan, kannattaa välttää liikaa häsläystä. Tulet oppimaan sen kantapään kautta, mutta vain virheitä tekemällä oppii. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!

Härkä Merkurius ja Saturnus ovat linjassa!

Se tarkoittaa jotain, vaikea sanoa kun en lue tähtitiedettä. Sanotaan nyt vaikka, että rakkauselämäsi kokee hirveän muutoksen! Ehkä katseesi kohtaa jonkun kanssa ja päädytte syvälliseen keskusteluun.

Mystinen päivä: 2.1 Neitsyt

Vilkas päivä: 25.12

Kohtalokas päivä: 1.12

Jousimies Tietty henkilö, tiedät kyllä kuka, saa sappesi kiehumaan. Vaikka tekisikin mieli vetäistä häntä päin kasvoja, hallitse itsesi. Ota vähän etäisyyttä, niin välinne jäähtyvät. Sen sijaan hae tukea joltain uudelta tuttavuudelta, ja kuka tietää mitä tapahtuu…

Raivoisa päivä: 30.11 Kauris Tunnet olosi kahlituksi. Kahleissa ei ole lukkoa, joka aukeaa avaimella. Rentoudu, lue hyvää kirjaa ja kuuntele lempimusiikkia. Ennen kuin huomaatkaan, olet vapaa ja voit mennä minne haluat ilman epäilyksen häivää. Tästä se lähtee!

Vapaapäivä: Sunnuntait

Kaksoset

Vesimies Olet ollut ahkera ja se palkitaan.

Olet saamassa hirveän summan rahaa! Muista käyttää se viisaasti, vaikka viereisen Hesburgerin annokset vaikuttavatkin houkuttavilta. Jos et millään löydä rahan kulutukselle kohdetta, ole hyvä ja ota yhteyttä O’Timesin toimittajiin. He lupautuvat hoitamaan asian puolestasi.

Tuhlauspäivä: 20.12 Rapu Luota vaistoosi. Jos sinusta tuntuu, että jokin ei ole sitä miltä näyttää, katso uudestaan. Jos et siltikään näe, olisit käynyt specseversillä. Jokin on myös muuttumassa, kenties huoneesi uusi sisustaminen rauhoittaa mieltäsi.

Epäilyttävä päivä: 22.11

Vaaka Onko elämäsi tasapainossa ja onko kaikki selvää? Muista punnita vaihtoehtoja. Mitä valitsetkaan, ei sinun tarvitse tehdä sitä yksin. Ota kaverisi mukaan (korona huomioon ottaen) ja kulje rohkeasti eteenpäintai taaksepäin.

Ryhmäytymispäivä: 4.12 Skorpioni Pimeät ajat ovat edessäpäin. Vaikka mielesi olisi välillä maassa, tulet löytämään valoa tunnelin päästä.

Ole silti varovainen, ettet saa sähköiskua. Ilman sitäkin, energiatasosi nousee, koska lokakuu on just sun aikaa!

Pirtsakka päivä: 18.1 O’times

Ootko ok? Vaikka jokin selvästi vaivaa sinua, ei siihen ole mitään syytä. Niin kuin Mascarakin laulaa ”oot erittäin hyvä ellet täydellinen”. Älä epäile itseäsi, vaan ota härkää sarvista (kuvainnollisesti) ja tartu haasteeseen.

Täydellinen päivä: 14.1 Kalat Jokin on pielessä, mutta mikä…

Muista, että jokainen kohtaa ongelmia, äläkä tee kärpäsestä härkästä.

Kaikki tulee olemaan ookoo, kunhan jaksat odottaa ja olla kärsivällinen. Siihen asti toivotan mitä eniten tsemppiä!

Virheellinen päivä: 29.12 Teksti Sandra Karisalmi Kuvitus Aino Rotstén 28

Kumpulointia ja leiripäivä lähimaastossa EKAN LUKIOVIIKON tiistaina oli ensimmäinen ryhmäytyspäivä ykkösille. Nimittäin Kumpula-päivä!

Tutoreilla oli jälleen tärkeä ja suuri vastuu suunnitella yhdessä Mäkisen ja Huttusen kanssa erinomainen päivä, jossa kaikki ykköset pääsisivät leikkeihin mukaan ja tutustuisivat toisiinsa. Kumpula-päivä kulkee myös nimellä liikuntapäivä, joten ryhmäytymisleikkien täytyi olla liikunnallisia.

Tänä vuonna aktiviteettien suunnitteluun vaikutti vahvasti korona.

Ensinnäkin kakkoset eivät päässeet osallistumaan päivään. Se oli kuulemma suuri harmitus. Piti myös miettiä sellaiset leikit, joissa lähikontakti olisi minimissä. Esimerkiksi aragazonga jouduttiin suureksi suruksi jättämään välistä.

Turvavälit eivät millään koko päivän pysyneet täysin ohjeistuksen mukaisina. Tämäkin otettiin huomioon.

Käsidesikierroksia oli säännöllisesti ja tutorit näyttivät hyvää esimerkkiä maskien käytössä. Todella monella ykkösellä oli maskit naamalla!

Köydenvetoa Ykköset olivat hyvin mukana kaikissa leikeissä. Alkuun oli kaikkien kesken ponileikki, joka sujui mallikkaasti.

Uusi köysi oli ostettu köydenvetoa varten. Tänä vuonna köydenveto tapahtui vain pienemmissä porukoissa eikä luokkatasolla toisin kuin viime vuonna. Oli myös polttopalloa ja erilaisia nimileikkejä. Päivän leikit huipentuivat ryhmäkisoihin.

Ryhmien kesken kisailtiin eri lajeissa, kuten tukkihumala ja Tuo mulle. Tähän aikaan tunnelma Kumpulassa oli jo melko hektinen. Kaikki ryhmät halusivat voittaa kisan! Tuo mulle -leikin toisiksi viimeisenä tuomisena oli ”tuo mulle uimavalmis itsesi”. Tämä tarkoitti jokaisesta ryhmästä yhtä ykköstä, jolla oli uikkarit ja joka oli käynyt suihkussa. Ilmassa oli hämmennystä. Viimeinen Tuo mulle oli kolme tutoria: Erkka, Lauri sekä Elias.

Vaikeammaksi haun teki se, että pojat olivat jo uimassa Kumpulan altaissa!

Ykköset kannustivat toisiaan paljon ryhmäkisojen aikaan. Myöhemmin ykköset kertoivatkin, että kisan aikana ryhmähenki nousi suuresti.

Säästäkin täytyy aina mainita, etenkin tältä päivältä. Oli hyvin kuuma ja kesäinen päivä.

Tukkihumalassa kova kannustus 29

O’times

seen uusintana järjetettyyn chubby bunny -haasteeseen. Toinen tytöistä voitti suussaan noin 22 vaahtokarkkia.

Lopuksi kerrottiin tarinat tutorvisan kysymysten taustalla. Tänä vuonna kerrottiin tarinoita mm. siitä, kuinka kaverin jalkaan oli heitetty puukko, kuinka netistä oli tilattu epämääräisiä pillereitä 400 eurolla ja kuinka yhtä tutoreista oli luultu Justimusfilmsin jäseneksi.

Korona on muuttanut kaikkia suunnitelmia. Myös leirikeskuksessa olevaa ryhmäytyspäivää. Tänä vuonna sitä ei järjestetty leirikeskuksessa vaan Ogelin ulkojäillä.

Aluksi ajatus oli vähän tylsä, mutta onneksi joustavuutta ja luovuutta löytyi tuoreista. Päivän henkeä muutti vielä sää. Oli viileää ja sadetta oli ennustettu.

ja. Niitä ei heitetty hukkaan vaan lennosta keksittiin uusi ohjelmanumero: tutoreiden kesken chubby bunny, jota kaikki ykköset saivat seurata. Tähän tutoreiden chubby bunnyyn osallistui noin puolet tutoreista.

Vaahtokarkkeja jäi edelleen yli ja ne hyödynnettiin kahden ykkösen väli-

Kehnosta ilmasta huolimatta ykkösillä, tutoreilla ja opettajillakin näytti olevan mukavaa. Tuonakin päivänä kisailtiin toisia pikkuryhmiä vastaan ja voittajat palkittiin karkeilla. Palkintojen jaossa jaettiin myös palkinnot edeltävällä viikolla olleen pukeutumispäivän voittajille.

Tutorit olivat keksineet samankaltaisia leikkejä kuin viime vuonna Velskolassa. Oli tutor- ja musavisaa sekä aliasta. Uusina leikkeinä oli chubby bunny -haaste sekä tiktok-tanssit. Tiktok-tanssin huipennuksena oli opetella WAP-tanssi!

Chubby Bunny -haasteesta jäi yli huomattavan paljon vaahtokarkkeja. Niitä ei heitetty hukkaan vaan lennosta keksittiin uusi ohjelmanumero: tutoreiden kesken chubby bunny, jota kaikki ykköset saivat seurata.

Tähän tutoreiden chubby bunnyyn osallistui noin puolet tutoreista.

Vaahtokarkkeja jäi edelleen yli ja ne hyödynnettiin kahden ykkösen väliseen uusintana järjetettyyn chubby bunny -haasteeseen. Toinen tytöistä voitti suussaan noin 22 vaahtokarkkia.

Chubby Bunny -haasteesta jäi yli huomattavan paljon vaahtokarkkeO’times

30

Abi on jumala ja muut tulee perässä PUKEUTUMISPÄIVÄNÄ koulussa kulki spurguja, porvareita ja tietenkin jumalia. Perinteisesti pukeutumispäivänä pukeudutaan siten, että ykköset ovat kuin vasta aloittelijoita oppimisessa (kyse ei siis ole spurguille tai syrjäytyneille nauramisesta), kakkoset menestyvät melko hyvin (stereotyyppiset menestyjät ovat porvareita) ja abit ovat jo saavuttaneet kaiken (ja pukeutuvat lakanoihin, heh).

Pari vuotta sitten ykköset olivat vauvoja. Kaikki olivat heittäytyneet pukeutumispäivään mukaan! Aika siistii.

Toimitus haastatteli muutamaa uutta ykköstämme. He toivoisivat lisää puketumispäiviä, mutta sillä hetkellä mieleen ei tullut mitään tarkempia ehdotuksia. Sen lisäksi he olivat ihan valmiina pukeutumaan päivää varten.

Ylempänä kakkoset, alempana ykköset 31

Kakkoset kertoivat, että tykkäävät näistä päivistä ja siitä, että kaikki pukeutuu. Pukeutumispäiviä on myös liikennevalopäivä, jolloin puetaan vihreää, jos on vapaa, keltaista, jos on jotain säätöä, ja punaista, jos on varattu.

Kakkosilta tuli uusi idea, jossa oppilaat pukeutuisivat opettajiksi. Toinen idea oli, että pukeuduttaisiin sen mukaan, asuuko Helsingissä, Espoossa vai Vantaalla.

Teksti Silja Gardemeister Kuvat Silja Gardemeister ja Satu Mäkinen O’times

O’Why Kolme toimittajaamme vastaa koulun kuumimpiin kysymyksiin parhaiden kykyjensä ja huumorin kanssa.

KIINNOSTAVIN HISTORIAN AIKAKAUSI? Ehdottomasti renessanssi, kulttuurihistoriallinen aikakausi Euroopassa vuosina 1350-1600.

Koulun kuumin ope? Matti AlaAho on henkilökohtainen suosikkimme.

Montako opettajaa koulussa on?

Liian vähän.

Mikä on elämän tarkoitus? Päästä levelille 100 hay dayssä.

Minkä värinen on peili? Pinkki norsu Miksen ole saanut kavereita? Iso L , oo vaan oma ittes.

Montako oppilasta tässä koulussa on? Liikaa.

Mitä tehdä, jos on raskaana pliis vastatkaa, tarvitsen apua. Rehellinen vastaus on, ei hajuakaan. Ollaan liian nuoria tietämään mistään mitään.

Kuis panee? No kun ei pane ollenkaan.

Millä luokalla komeimmat äijät?

Ei ainakaan ykkösellä, mutta kauneus on katsojan silmissä!

Mikä on tällä hetkellä Petteri Wellingin tietokoneen taustakuva?

Toivottavasti koiranpentu ratsastamassa yksisarvisella, sitä odotellaan.

Mp V.R? Ihan komia poika.

Mitä tehdä, jos on raskaana? Toivotaan tyttöä.

Miten saada opiskeluun motivaatiota? “Menkää koulun parkkipaikalle ja potkikaa toisianne (sensuroitu) niin kauan kunnes motivaatio palaa.” - Welling

Miten maailma pelastetaan?

Toivo on jo menetetty, syö lautanen tyhjäksi Mikä on teidän poliittinen kantanne/mitä puoluetta äänestäisitte, jos voisitte? Vaalisalaisuus.

Paljastuksena: ei äänestetty persuja.

Kuka on ykkösistä noloin luuseri? Yksi omistamme, Siiri Kotkaslahti.

Teksti Emma Kallio, Siiri Kotkaslahti ja Elvira Mäkinen

O’times

32

33

O’times

Suusta Siepatut Mikko Tapper

”Uu jee.”

Timo Salminen

”Kotona oottaa vaan korona.”

“Monitor going to sleep? Ei kyllä varmaan nukuta kesken ruotsin tunnin!”

”Saako sanoo kaiken äänen, mitä tulee mieleen?”

”Kaikki tällaset sometähdet sais heittää ankkuri kaulassa kolera-altaaseen!”

“Aa emmä voi, bad hair day.” *kun oppilaat kysyy Salmista luokkakuvaan*

”Kuka on pudottanut mun naiset seinältä?”

”Kyllä Timo auttaa, jag hjälpa... dig.”

Petteri Welling

“Ja siihen mennessä viinin myynti on kaksinkertaistunut.”

“Ei vaipparahaa, vaan raipparahaa.”

“Koeta rauhottuu nyt. Mä tiedän, että sulla on ongelmii mut silti.”

“Kauheen tylsä toi seuraava verbi, mä kerron teille, mitä tapahtui bussissa seitsemältä aamulla.”

“Kuvitelkaa, jos iskä lähtis leirille ja tilalle tulis joku kiinalainen kommunisti.”

“Elämähän on melkein mallillaan.” *2 minuuttia myöhemmin* “Miten tää elämä on niin monimutkasta?”

“Ranskastakin tulee natsilandia. Ne on kuin Puuhamaita kaikki.”

*puoliääneen* “Voi Pipsukka, sä olet taas hyvä tänä aamuna.”

“Sä olet se väkivallan ammattilainen, kun olet sen tutorkoulutuksen käynyt.”

”Mitä varten elämä on tänä päivänä erilaista kuin eilen?”

”Muista Pipsa, tänään Babylon Berlinin kolmoskausi!”

Keijo Käkelä *auraa tietään väkijoukon läpi* ”Tilaa kauneudelle!”

“Jos joskus tulee sellanen näytelmä, jossa on vesimyyrä, YOU ARE THE ONE!” “Mä haen kahvia, mä en kuule avunhuutoja.”

“Mä uhmasin jumalia, ja ne kosti sen!”

“Epidemia käynnissä, jos mä kuolen – vanhuuteen kuoleminen on mulla jo riski – ni mulla ei oikeesti hermot kestä...” ”Haloo, lähtiks kaikki röökille? ”Jos te haluutte pukeutua sammakkopukuun ja piiskata toistenne pyllyjä niin hei, be my guest!”

“Ainahan Venäjää voi kasvattaa.” ”Roastaus on kivaa!”

“Mä voin vähän vilauttaa teille.” ”Välilliset verot on kierretävissäkin.”

“Jos se noin helppoa olis, niin kai mäkin alkaisin tässä koodaamaan... jonkun saatanallisen tapporallin...”

Pipsa Piirainen ”Nyt menee ruotsilla huonosti.”

“Kuulkaa kun mulla ei ole muuta kuin maalarinteippiä, jolla liimata teidän nuppinne kehoon kiinni.”

O’times

”Tää on se metodi Käkelän hulluudessa.” ”Would you come and be the Jesus in the middle there?

“Tässä vaiheessa ainut, mitä voi sanoa varmasti, on, että Kanye Westistä ei tule presidenttiä.”

Lauri O. ”Natsit on hyvä esimerkki kaikkeen.”

34

”Meillä on 10 minuuttia aikaa, me aloitetaan ne ongelmat.” ”Onko teillä nyt sellanen olo, että ilman tuota RO-tuntia ois elämä menny vessanpöntöstä alas?”

Satu Mäkinen “Se kilpailu ei ole mitään leikkiä! Se on veristä kilpailua, siinä taistellaan kunniasta ja pullakahveista!”

“Sä vingut nyt ihmiselle, joka on nähnyt tuhat lännenelokuvaa.” ”*Oppilaan nimi*, pieni pesusieni, onhan siellä nyt muitakin tehtäviä!”

“Miks Mikkeliin? Siellä on ihan hirveetä!” *tuodessaan Tapperille kesken tunnin puhelimen, jonka tämä oli unohtanut johonkin* ”Siinä näky olevan Tinder auki.”

”Mitenhän me tähän päädyttiin?”

“Miten sä näytät ihan pikku pojalta?”

”Mä todella lusikoin teidät, jos te unohdatte ne kotiin!”

“Pitäskö mun ehkä miettiä välillä, mitä mä sanon?”

“Mulla on suhteita kirjoihin... kirjahyllyihin.”

“Nyt kävi silleen, että piti niskapers-otteella heittää ne häiriköt pois tieltä.”

“Tää vois olla sellanen Trump-kurssi.”

“Digi on niin eilispäivää! Paperissa on tulevaisuus.”

“Hyvin toimi tää vihellys, joka oli aika surkee.”

“Sä oot nii raaka ja väkivaltanen luonne, että ihan sen takia nousee käsiä valtava määrä.”

“Taasko mun pitää viedä se saunan taakse?” *kommentoi Tapperin kommenttia tutor-koulutuksen väkivaltaisuudesta*

“Tuoksuuko täällä pippurisumute ja tuore virtsa?”

Arja Holma

”Kuka helkkari on Matias Ojanen?”

Marko Särkilahti ”Seksuaalisia haluja ei saa tyydyttää YO-kokeen aikana.”

“Kaksi asiaa, jotka osottaa länsimaisen kulttuurin rappeutumisen, on turistilennot Dubaihin ja risteilyt ruotsinlaivalla.”

HannuHuhtala ”Mut vaan hyljätään, mä en kestä, kun mut hyljätään.”

“Keppi heiluu.”

“Nyt istut perseelles ja olet niinku et olisikaan, myöhästyit ratkasevasti.”

“Mä oon hammaslääkärissä menettänyt mun elämäni naisen.”

“Mä nyt näytän tän ilman mitään esileikkiä.”

“Se valtio on Malediivit. MA-LE-DIIVIT!”

“Hiplataan sitä kahvaa.”

“Mä slaidaan ton *oppilaan nimi* dm:ään.”

Jaakko Jokinen

”Mulla on kalafetissi.”

“Kuinka moni teistä on alle 18? Okei no en mä ehkä sitte tätä kerro...”

“Sit kun saan housut pois, niin on helpompaa.”

“Sillä ehdolla saat kokeen, että pyhästi lupaat olla enää häiritsemättä tätä tuntia noilla pöhköillä kysymyksillä.”

“Hannu on jotenkin pilannut sen.”

35

Kuvat Sylvia Merivirta

O’times

O’times

36