Otimes_toukokuu_25

O’TIMES

O´TIMES XXXXKUU 201X

TOUKOKUU 2025

Toukokuun lehti 3 Helsinki tuhon partaalla

Lehteä tekivät

Emmi Paasto, taitto

4 Mikä ihmeen Puhvi?

Paavo Herkman, päätoimittaja, juliste, taitto

Eeli Kuusiniemi

5 Gasellien back to school

Suzan El-Habbal

6 Ûllatus: Jonas Andreasen

Matias Hännikäinen, taitto, kuvitus

Shukri Muhamed Osman

7 O´Times Tallinnassa

Ella Ala-Marttila, taitto

Aminata Bah, taitto

8 LUKIODIPLOMI: Niin virallista teatteria kuin löytyy

Venla Mantere, taitto, kuvitus

Nanna Soikkeli, taitto

Nestori Holma, taitto

Iita Hartikainen, taitto

Meri Luoma, taitto

Henri Marno, taitto

Emilia Uusi-Simola, taitto

Vera Vesanto, taitto

Martta Vesterinen, taitto, kuvitus

Elina Tyynelä, taitto

Hertta Dahlqvist, taitto

Vierailijat Kuutti Moksunen

Tuukka Peuralahti, taitto

Kannet (etu) Sumi Teikari, (taka) Lumi Koistinen

9 LUKIODIPLOMI: Olisin katunut, jos en olisi tehnyt musiikin lukiodiplomia 10 LUKIODIPLOMI: Kotitalouden lukiodiplomi (teemana synttärimenu) 12 Norjalaisen elämän lumoissa 14 Missä he ovat nyt? muusikko Minsku Tammela 18 Mikä huolestuttaa eniten?

20 Mielenosoitukset peilinä poliittiselle kriisille - mitä Serbiassa tapahtuu?

22 Diakoniksi?

23 Kesäisiä herkkureseptejä 24 Leipomo Big Back Spring Edition 26 Ellan ja Matiaksen leffanurkkaus: Polkupyörävaras ja Orlando 28 KÄSITYÖ: Virkattu tähti 29 Miksi en tee mitään?

30 Ripaus runoutta 32 O´Why 34 Suusta siepatut O’times

2

Helsinki tuhon partaalla Huolestuttaako sinua Helsingin tilanne? Onko epätoivo ottanut vallan? Ei hätää, minulla on ratkaisu!

Jokainen helsinkiläinen on ylpeä omasta ratikasta. Nuo kauniit viherkeltaiset komistukset jyräävät kauneudellaan kaikki yksityisautoilijat, jotka yrittävät kieltää raitioliikenteen tehokkuuden. Kuitenkin viime vuosina muut kaupungit ovat alkaneet ottamaan “mallia” Helsingistä. Tampereen hävytön kopiointi Helsingin raitioliikenteestä on suorastaan oksettava. Nuo punaiset palikkamonsterit pilaavat Tampereen jo valmiiksi rumaa kaupunkikuvaa entisestään. Tampere ei kuitenkaan ole ainut ongelma.

Myös Turku on syyllistynyt samanlaiseen maanpetokseen. Turussa oli vuonna nakki ja muusi ratikoita, mutta ne poistettiin, koska turkulaiset eivät jaksaneet kunnostaa raitiolinjoja. Nyt Turku on elvyttämässä kuollutta rataliikennettä, mikä on uhaksi Helsingin elinvoimalle kaupunkina. Mitä meidän pitäisi tehdä tässä tilanteessa?

”Turun isoin ongelma on se, että logomon silta ei oo lämmitetty.” Turkulainen Muut kaupungit ovat varastaneet meiltä, joten on täysin oikeutettua, että me varastamme heiltä. Ja ennen kuin alatte lähettämään O’Timesin Instagramiin vihakommentteja: Ei hätää, en aio edes ehdottaa varastamista Tampereelta. Ehdotan jotain suurempaa ja hienompaa – jotain, mikä tulisi pelastamaan Helsingin ja takaamaan sen olemassaolon vielä 300 vuoden päähän. Ehdotan, että varastamme Turusta kuuluisan Turun funikulaarin.

3

Turusta löytyy maaginen funikulaari, joka on tilastojen mukaan parantanut Turun viihtyvyyttä kaupunkina. Funikulaarin toimintaperiaate on simppeli. Se kulkee mäkeä ylös ja alas. Lisäksi Turun funikulaari on täysin ilmainen eli sitä voi käyttää jokainen! Tiedän, että tämä ei välttämättä vakuuta teitä kaikkia, joten olen pyytänyt ekspertin mielipiteen funikulaarin toimivuudesta.

Helppokäyttöinen, mukava, nopea, trendikäs ja tasa-arvoinen. Näillä sanoilla kuvailisin funikulaaria.

Kuvassa on195 cm pitkä naisten oikeuksia puolustava feministi.

Luca Karhuvaara on 20-vuotias turkulainen nuori, joka on erittäin kiinnostunut Turun julkisesta liikenteestä. Kysyimme Karhuvaaran mielipidettä funikulaarista. - Funikulaari on hieno, rakastan sitä, ei ole tarvinnut kävellä mäkeä ylös kahdessa minuutissa, vaan voi seistä viisi minuuttia!

”Muutan Helsinkiin, jos sinne rakennetaan funikulaari.” - Luca Karhuvaara

Turku tulee vajoamaan saveen muutaman vuoden päästä. Tämä myös tarkoittaa sitä, että funikulaari tulee päätymään merenpohjaan. Helsinki voisikin hyödyntää tätä tilaisuutta ja rakentaa oman funikulaarin esimerkiksi Tuomiokirkon portaille tai Kallion kukkuloille.

Funikulaari houkuttelisi myös mereen vajonneet turkulaiset Helsinkiin, mikä puolestaan lisäisi Helsingin elinvoimaa kaupunkina.

Tampere on liian litteä eli sinne ei Olen itse miettinyt aina, miksi ih- voi edes rakentaa funikulaaria eikä miset haluavat asua Turussa. Mutta mikään muu kaupunki ole tarpeeksi funikulaari on todiste siitä, että ih- suuri, että niiden funikulaarihankmiset suostuvat asumaan missä ta- keilla olisi vaikutusta Helsingin maihansa, jos vain kaupungissa on fu- neeseen. Funikulaari onkin ratkaisu nikulaari. Ihmiset ajattelevat, että kaikkiin Helsingin ongelmiin. he eivät tarvitse funikulaaria, mutta heti kun naapurustoon asennetaan uusi tuliterä funikulaari, yhtäkkiä ajatus elämästä ilman sitä on Teksti ja kuvat Paavo Herkman kidutusta.

O’times

Mikä ihmeen Puhvi?

Puhvi eli puheviestintätaitojen päättökoe on Opetushallituksen laatima vuosittainen koe toisen asteen opiskelijoille.

Lukiossamme Puhvi-kokeeseen on osallistunut yleensä noin 10-15 opiskelijaa, tänä vuonna kokeen suoritti 22 lukiolaista.

Koe koostuu kahdesta osasta: esiintymistehtävästä sekä ryhmäkeskustelusta.

Jokainen opiskelija valmistelee etukäteen oman noin 5-8 minuuttia kestävän puheenvuoron. Ryhmäkeskustelun aiheen opiskelijat saavat tietää 20 minuuttia ennen ryhmäkeskustelun alkamista. Tuon 20 minuutin aikana opiskelijoilla on aikaa perehtyä aiheeseen, etsiä tietoa sekä rakentaa mielipiteitä.

Opiskelijan vuorovaikutustaitoja arvioi aina kaksi opettajaa. Suoritukset videoidaan, jotta arvioijat voivat vielä tarpeen vaatiessa esimerkiksi tarkastelle opiskelijan kehonkieltä ryhmäkeskustelun aikana.

Opiskelijat saavat tutustua kokeen rakenteeseen, mikäli he suorittavat vuorovaikutuksen syventävän kurssin. Lukiossamme sen löytää opintotarjottimesta koodilla ÄI9.

puheen voi pitää jostain muusta itseä kiinnostavasta aiheesta. Tänä vuonna puheiden aiheita olivat muun muassa true crime sekä ajoturvallisuus.

Tällä kurssilla nimensä mukaisesti syvennytään vuorovaikutustaitoihin, ja arviointiviikolla opiskelijat osallistuvatkin Puhvi-koesimulaatioon, jossa opiskelijat valmistelevat puheenvuoron ja osallistuvat ryhmäkeskusteluun.

Puheviestinnän päättökokeen suorittamisesta saa Opetushallituksen myöntämän todistuksen sekä tulevaisuutta ajatellen hyödyllisen maininnan ansioluetteloon.

Virallisessa puheviestinnän päättökokeen esiintymistehtävässä on vuosittain vaihtuva aihe. Tänä vuonna aihe oli turvallisuus. Opiskelija voi halutessaan pitää puheen vuosittain vaihtuvasta aiheesta, mutta

Kuvassa osa Puhvi-kokeeseen osallistuneista opiskelijoista: Ella, Eino ja Benjam.

O’times

Vuorovaikutustaidot nimittäin ovat avainasemassa tulevaisuudessa esimerkiksi työllistymisen kannalta.

Suosittelen vahvasti vähintäänkin ÄI9-opintojaksolle osallistumista, ja kannustan mahdollisimman montaa opiskelijaa suorittamaan Puhvi-kokeen!

Teksti Ella Ala-Marttila Kuva Satu Mäkinen

4

Gasellien back to school Sain 2. huhtikuuta 2025 kello 16.43 Teams-viestin, joka erottui paljolti muista saamistani Teams-viesteistä. Viestissä kysyttiin, haluaisinko minä ja yhdeksän muuta musalinjalaista tulla avustamaan Gasellien somesketsiin. Sketsi kuvattaisiin viikon päästä tiistaina.

Ajattelin heti, että se olisi minulle hyvä mahdollisuus kysyä räpin ammattilaisilta neuvoja omaan musiikkiuraani liittyen, joten vastasin nopeasti pääseväni paikalle.

Tuosta hetkestä viikon päästä tulin muutaman minuutin myöhässä kuvauspaikalle, joka sijoittui minulle tuttuun ruotsin luokkaan. Lähes kaikki olivat jo paikalla.

Yllätyin heti siitä, kuinka ammattimaisesti sketsi toteutettaisiin.

Luokka oli täytetty kuvausvaloilla, joiden paikat oli selkeästi suunniteltu optimaalisiksi kyseiselle kuvauspaikalle. Tämän lisäksi paikalla oli kunnon kuvausryhmä. Kuvausryhmän laitteissa luki ”Angel Films”.

Yllätyin heti siitä, kuinka ammattimaisesti sketsi toteutettaisiin. Luokka oli täytetty kuvausvaloilla, joiden paikat oli selkeästi suunniteltu optimaalisiksi kyseiselle kuvauspaikalle. Tämän lisäksi paikalla oli kunnon kuvausryhmä.

Minä se vain olin luullut, että sketsi kuvattaisiin puhelimella ja ettei paikalla olisi Gasellien ja oppilasnäyttelijöiden lisäksi muita ihmisiä.

5

Thube esitti somevideossa historian opettajan sijaista. Suosittelemme musiikkiuran jatkamista.

Minut ohjattiin istumaan vapaalle paikalle takariviin ja jatkoin tilan tarkkailemista. Gaselleista oli paikalla kaikki jäsenet Hätä-Miikkaa lukuun ottamatta.

Meille alettiin nopeasti antamaan ohjeita siitä, miten pitää olla ja mitä pitää tehdä. Suurimman osan kohtauksista olin vain paikallani luokkahuoneen täytteenä, joten ohjeita oli erittäin helppo noudattaa. Kohtaukset kuvattiin nopealla tahdituksella ja jotkin videopätkät kuvattiin jopa vain kerran.

Sketsi saatiin kuvattua loppuun hieman etuajassa. Jäin hetkeksi keskustelemaan Gasellien kanssa siitä, millaista on olla räppäri ja siitä, miten uransa alussa oleva räppäri voi nousta pinnalle ja päästä urallaan pidemmälle.

Koen tämän sketsin kuvaamisen olleen hyvä mahdollisuus itselleni.

Sen tekeminen oli hauskaa ja lähtisin ehdottomasti mukaan uudel-

leenkin, jos samanlainen mahdollisuus tulisi vastaan.

Lähtisin ehdottomasti mukaan uudelleenkin, jos samanlainen mahdollisuus tulisi vastaan.

Nyt sketsi on nähtävissä sosiaalisessa mediassa. On outoa nähdä itsensä esiintymässä videolla, jolla on tuhansia tykkäyksiä ja noin 100 tuhatta näyttökertaa.

Video on mielestäni viihdyttävä ja olen katsonut sen itse jo useamman kerran. On kuitenkin yllättävää, ettei kukaan tuttuni ole vielä tullut kertomaan minulle huomanneensa naamani kyseisellä videolla.

Kolme neljästä gasellista on koulumme kasvatteja.

Teksti Kuutti Moksunen Kuva Hannu Huhtala

O’times

Üllatus: Jonas Andreasen Tämän kevään yllätettäväksi valikoitui OYK:n opiskelija Jonas Andreasen. Hän on aina luomassa rentoa tunnelmaa ja hyvää mieltä, ja on lisäksi ilmestynyt useamman kerran O’timesin toimituksen kokoontumisiin tarjoilemaan. Siispä päätimme vaihteeksi tarjoilla takaisin.

Saimme Jonaksen paikalle tekosyyn varjolla ja huusimme yllätettävän saavuttua ”Overraskelse!” (Se on tanskaa ja tarkoittaa yllätystä.) Jonaksen ensireaktio oli kurtistuneet kulmat ja hämmentynyt ”Mitä te oikein huusitte?” Kuultuaan huudahduksemme uudestaan, hän vihdoin ymmärsi, ja ilmaisi nauraen mielipiteensä tanskan kielen taidoistamme. ”Ei pahal mut teiän lausuminen on karseeta.”

O’times

Shukri ja Anni pitivät Jonakselle kauniin puheen, minkä jälkeen laskimme Arjan avustuksella tehdyn hopeisen kruunun ystävämme päähän. Söimme vielä herkulliset palaset mutakakkua. Jonas lähti luokasta sydänilmapallo, kruunu, kermavaahtopurkki, mutakakun loppu ja toimituksen kirjoittamat kirjeet kainalossaan leveästi hymyillen.

Teksti Martta Vesterinen ja Hertta Dahlqvist Kuvat Matias Hännikäinen

6

O’Times Tallinnassa Toukokuun taitteessa lehtiporukkamme matkasi vuosittaisen perinteen mukaan Tallinnaan. Matkamme on samalla kiitos kuluneesta vuodesta sekä tietynlainen kevään huipentuma.

Lehden virkistysmatka tuuliseen Tallinnaan alkoi rempseästi jo heti auringon noustessa. Olo oli ns. erittäin virkeä eikä väsymyksen merkkejä näkynyt lainkaan! Laivamatka oli poikkeuksellisen keinuva, ja samalla kun puolet toimittajista kärsi henkensä edestä, puolet tappoi aikaa korttipelien parissa.

Heti satamaan saapumisen jälkeen suuntasimme päättäväisesti läheiseen kauppakeskukseen nautiskelemaan itämaahenkisestä ruoasta.

Ruoka oli maukasta ja palvelu suhteellisen nopeaa, vaikka erään toimittajan tilaus unohdettiin täysin.

Ruoka-arvostelu: 3,5/5, lowkey.

Osa joukostamme onnistui löytämään itsensä merimuseosta (Eesti Meremuuseum) osoitteessa Vesilennuk 1. Kuvassa kokeiltiin lentoon lähtöä mereltä tulevan tuulen mukana.

Ruokailun jälkeen sai jokainen lähteä seikkailemaan mihin lystäsi. Iso joukko meitä suuntasi kuitenkin ensimmäiseksi pop-taiteen museoon rakkaimman Satu Mäkisen seuralaisiksi. Taidetta tarjoiltiin monessa kerroksessa ja nähtävillä oli esimerkiksi Keith Haringin sekä Banksyn upeita teoksia.

Toimituksen Emmi kävi Nurri Kassikohvikissa (kissakahvila in Finnish) <3 osoitteessa Tartu maantee 24

Itämainen ravintola CHI Nautican kauppakeskuksessa tarjoaa kiinalaista, thaimaalaista ja intialaista ruokaa sekä kotoisan ilmapiirin. Kuvassa väsynyt tunnelma ruoan jälkeen.

Toimittajien päivään kuului kaikenlaista ohjelmaa ihan laidasta laitaan shoppailua, yleistä oleskelua sekä kissakahvitteluakin. Päivän päätteeksi ei tullut yllätyksenä, että laukut painoivat kuin synnit mutta päinvastoin lompakot keventyivät huimasti.

7

Pääsimme lopulta paluulaivalle poliisin pysäytyksistä huolimatta ja seuraavat pari tuntia kuluivat päivään kuluneita voimia keräten: vielä oli kuitenkin jaksettava matkata koteihin ja unen maille. Loppu hyvin, kaikki hyvin!

Rotermanni 2, TALLINNA Pop & Contemporary Art Museum POCO

Teksti Meri Luoma ja Emilia UusiSimola Kuvat Satu Mäkinen, Tuukka Peuralahti, Emmi Paasto ja Meri Luoma O’times

Niin virallista teatteria kun löytyy Sinustako uusi Shakespeare? Ogelissa voi suorittaa teatterin lukiodiplomin!

Se oli ykkösvuonna, kun sain tietää, että koulussamme voi suorittaa teatterin lukiodiplomin. Tiesin heti, että haluan tehdä sen, ja niin halusivat ystävänikin. Nyt olen abi, ja teatteridiplomimme esitys on alle kahden viikon kuluttua (lehden ilmestyessä).

Teatteridiplomin voi suorittaa lähes rajattoman monella eri tavalla.

Se voi olla tyypillinen näytelmä, lyhytelokuva, videoprojekti, pelkkä käsikirjoitus tai jotain aivan muuta. Tärkeintä on, että se näyttää perehtymistä ja osaamista johonkin tiettyyn tehtävään. Kukin diplomintekijä tekee diplomin itse valitsemastaan työtehtävästä, kuten vaikkapa näyttelemisestä tai äänisuunnittelusta.

Päätimme porukalla tehdä näytelmän, joka hyödyntää antiikin teatterin keinoja mutta käsittelee teemoja sangen postmodernisti. Itse teen diplomin käsikirjoittajan ja ohjaajan työstä, mutta ryhmässämme on näyttelijöitä, puvustus/lavastus/ maskeeraus-suunnittelija sekä valosuunnittelija.

Mielestäni ehkä hienointa tähän mennessä on ollut oman luovuuden esiintuominen sekä se, että pääsee näkemään lahjakkaat näyttelijät tulkitsemassa omalla tavallaan kirjoittamiani rooleja.

Sekin on mahtavaa, että pystyn heittämään työryhmälle jonkin idean, jonka päälle he rakentavat lisää: näin oma ideani laajenee ja syvenee.

Mutkia matkassa toki löytyy. Meillä merkittävimmät ongelmat ovat olleet käsikirjoituksen kirjoittamisprosessin viivästyminen sekä jäsenten poissaolo harjoituksista.

Välillä tulee todella ärsyttäviä betoniporsaita (lue: ongelmia) vastaan, kuten miten ilmaistaan manalasta pois kävelemistä. Mutta kun näitä esteitä porukalla takoo läpi, pääsee luomaan jotain niin hienoa, että siitä on hankala puhua ilman innostuksesta hihittelyä.

Suosittelen vahvasti kaikkia vähänkään kiinnostuneita tekemään teatterin lukiodiplomin. Se täydentää ylioppilastodistusta ja näyttää osaamista – erityisesti jos hakee mitenkään teatteriin, esiintymiseen tai esiintymisteknologiaan liittyvälle alalle.

PS. Teatteridiplomimme ”Kääntyvä poika” näytös on sunnuntaina 18.5. klo 16 koulun juhlasalissa!

Teksti ja kuva Matias Hännikäinen

Diplomityömme käsittelee tarinoiden ja hahmojen välistä suhdetta hyödyntäen Orfeuksen ja Eurydiken myyttiä.

O’times

8

Olisin katunut, jos en olisi tehnyt musiikin lukiodiplomia Musiikin lukiodiplomi on vapaaehtoinen suoritus, jonka voi tehdä lukion aikana. Niin kuin kaikki muutkin lukiodiplomit, musiikin lukiodiplomi on vapaavalintainen lukkarin ulkopuolinen kurssi, jonka aikana osoitetaan erityistä harrastuneisuutta musiikkiin.

Musiikkidiplomin voi suorittaa lukemattomilla eri tavoilla. Opiskelija voi esimerkiksi pitää konsertin, säveltää kappaleen, tehdä tallenteen tai luoda sovituksen. Projektin voi tehdä joko yksin tai ryhmässä.

Milja: - Halusin haastaa itseäni ja tehdä jotain, missä saan käyttää luovuutta ja ilmaista itseäni musiikin kautta.

Anna-Maria: - Halusin kokeilla jotain uutta ja kehittää uusia taitoja, joten ajattelin että diplomi olisi aivan täydellinen vaihtoehto sille.

Stella: - Paras osa suoritusta... pakko sanoa kyllä, että prosessi! Pääsin tekemään tosi hienoja juttuja, kun ideoin esimerkiksi sovitukseen liittyen ja löysin ihan uudenlaista intohimoa tätä taiteenalaa kohtaan.

Milja: - Se hetki, kun sain esittää omat biisit yleisölle. Tuntui hienolta jakaa jotain niin henkilökohtaista.

Millainen oli diplomityösi?

Kannattiko diplomi suorittaa?

Leo: - Tein neljän kappaleen rap/ rnb-kokonaisuuden, jonka nimeksi tuli ’’Suomen leijoin korealainen’’.

Tänä vuonna valtaosa diplomin tekijöistä päätti tehdä itsenäiset työt mutta pyysi muita ihmisiä avuksi esimerkiksi soittamaan konserttiin.

Nestori: Tein kaksi partituuria: yksi sovitus ja yksi oma sävellys.

Jos itsenäisen projektin tekeminen ei kiinnosta, on myös toinen vaihtoehto suorittaa diplomi. Diplomin suorittaminen edellyttää aina, että opiskelija on suorittanut ainakin neljä musiikin opintojaksoa. Tähän kuuluu myös kuoro, orkesteri sekä pienyhtyekurssit.

Paavo: - Oman soolon vetäminen keikalla.

Mikä oli paras osa suoritusta?

Nestori: - Kun huomasi, että nyt tein hyvän kuulosen jutun. Siitä tuli hyvä mieli.

Stella: - Oli upeeta nähdä omaa kehitystä projektin aikana ja nähdä, millaisiin asioihin pystyy musiikillisesti.

Leo: - Diplomin teko oli hauskaa ja samalla sopivan haastavaa.

Paavo: - Kannattaa, jos on yhtään intoa, koska siinä oppii todella paljon itsestään soittajana.

Teksti Eeli Kuusniemi Kuva Paula Herkman

Itsenäisen projektin tekemisen sijaan opiskelija voikin koota portfolion kurssien aikana tehdyistä luovista töistä: esimerkiksi konsertit yhtyeen kanssa, MU5-kurssin projekti tai MU9-kurssilla tehty biisi.

Miksi päätit suorittaa lukiodiplomin?

Nestori: - Olen musiikkilinjalla, ja sen takia ajatus diplomista tuntui tosi luonnolliselta jo heti lukion alussa. Ajattelin, että siitä tulee ihan mukava projekti.

Paavo: - Suhtaudun musiikkiin intohimoisesti.

9

O’times

Kotitalouden lukiodiplomi (teemana synttärimenu) Kerromme oman kokemuksemme kotitalouden lukiodiplomin suunnittelusta ja toteuttamisesta. Vastaamme meiltä useimmiten kysyttyihin kysymyksiin Mikä on lukiodiplomi?

Lukiodiplomi on näyttö jonkin taitoja taideaineen osaamisesta, ja diplomityössä opiskelija pääsee toteuttamaan luovan ja käytännöllisen työn omien kiinnostuksen kohteidensa pohjalta. Diplomityö arvioidaan ja siitä saa erillisen todistuksen, jonka voi liittää esimerkiksi jatko-opintohakemukseen. Lukiodiplomi antaa siis mahdollisuuden syventyä johonkin aiheeseen omalla tavalla ja omilla vahvuuksilla.

Mitä kuuluu lukiodiplomiin?

Lukiodiplomiin kuuluu aiheen valinta, työn suunnittelu ja toteutus, dokumentointi sekä kirjallinen raportti, jossa ref lektoidaan omaa työskentelyä ja oppimista. Lisäksi työssä otetaan huomioon eri näkökulmat, kuten taloudellisuus, ekologisuus, kulttuurisuus ja sosiaalisuus.

Arvioinnissa korostuvat oma-aloitteisuus, prosessi ja lopputuloksen laatu.

Mitä me sitten teimme?

Me suunnittelimme ja toteutimme syntymäpäiväjuhlan menun. Työhön sisältyi juhlien ideointi, reseptien valinta ja testaaminen, käytännön toteutus ja esillepano. Menu sisälsi sekä suolaisia että makeita ruokia, joissa näkyi eri kulttuurien makuja. Työssä yhdistyivät käytännön taidot, kulttuuritausta, luovuus ja esteettinen ajattelu.

O’times

Klassinen newyorkilainen juustokakku itse tehdyllä vadelmahillolla Miksi lukiodiplomi kannattaa suorittaa?

Lukiodiplomin tekeminen kehittää monipuolisesti erilaisia taitoja, joita tarvitaan elämässä ja työelämässä: suunnittelua, yhteistyötä, ajankäyttöä, itseluottamusta ja luovaa ongelmanratkaisua.

Lisäksi suorituksesta saa virallisen todistuksen, joka voi olla hyödyksi esimerkiksi jatko-opinnoissa tai työnhaussa.

Parhaimmillaan työ on myös henkilökohtainen ylpeyden aihe, kuten omalla kohdallani – saimme näyttää, ketä olemme, kun yhdistimme kulttuurejamme juhlapöydässä.

Voiko aiheen valita itse?

Kyllä voi. Diplomityön aiheen saa valita omien kiinnostusten ja vahvuuksien mukaan. Esimerkiksi me valitsimme syntymäpäiväjuhlan menun suunnittelun, koska pidämme ruoanlaitosta ja juhlasuunnittelusta.

Pitääkö osata laittaa ruokaa tosi hyvin, että voi tehdä köksän lukiodiplomin?

Ei tarvitse olla ammattilainen, mutta perusruoanlaittotaito kyllä auttaa.

Tärkeämpää on kuitenkin kiinnostus, halu oppia ja kyky suunnitella ja toteuttaa kokonaisuus itsenäisesti.

10

Miten diplomityö arvioidaan?

Diplomi arvioidaan kokonaisuutena. Arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi suunnittelu, toteutus, luovuus, käytännön taidot, työn dokumentointi ja se, miten opiskelija on ottanut huomioon erilaiset näkökulmat, kuten esteettisyyden, ekologisuuden ja taloudellisuuden.

Millaisia taitoja kotitalouden lukiodiplomi kehittää?

Diplomityö kehittää muun muassa ruoanlaitto- ja leipomistaitojen lisäksi ajanhallintaa, budjetointia, visuaalista suunnittelua, ongelmanratkaisua ja yhteistyötaitoja. Myös itseluottamus kasvaa, kun oppii luottamaan omaan tekemiseensä.

Voiko diplomityön tehdä pareittain vai pitääkö tehdä yksin?

Mitä hyötyä diplomin suorittamisesta voi olla tulevaisuudessa, esimerkiksi työnhaussa tai opiskelussa?

Diplomista saa erillisen todistuksen, josta voi olla hyötyä esimerkiksi jatko-opintoihin tai työhön hakemisessa. Se esimerkiksi kertoo, että osaa oma-aloitteisesti ja luovasti suunnitella ja toteuttaa ison kokonaisuuden alusta loppuun.

Mitä kaikkea diplomityöhön kuuluu – pitääkö tehdä vain ruokaa ?

Työhön kuuluu käytännön osuuden lisäksi kirjallinen osuus, jossa kerrotaan työn suunnittelusta, toteutuksesta ja siitä, mitä opittiin. Molemmat osat ovat tärkeitä.

Entä jos ei halua tehdä ruokaa?

Voiko aiheena olla vaikka siivous tai arjen hallinta?

Kyllä voi. Kotitalouden diplomityön aihe voi liittyä myös kodinhoitoon, vastuuseen, ekologisuuteen tai vaikka oman arjen hallintaan. Tärkeintä on, että aihe liittyy kotitalouteen.

Onko kotitalouden lukiodiplomin tekeminen kivaa?

Kyllä – ainakin meidän kokemuksemme oli todella positiivinen. Työ oli mielenkiintoinen, opettavainen ja antoi tilaa luovuudelle.

Miten voi keksiä hyvän aiheen diplomityölle?

Kannattaa miettiä, mistä itse tykkää, missä on hyvä tai mitä haluaisi oppia lisää. Myös omasta arjesta, kulttuurista tai perheestä voi löytää hyvän aiheen.

Teksti ja kuvat Suzan El-Habbal ja Shukri Muhamed Osman

Riippuu koulusta ja opettajasta.

Joissain kouluissa diplomityö tehdään yksin, mutta me saimme tehdä työn parin kanssa, mikä toi siihen mukavasti yhteistyötä ja ideointia.

Saako työhön ohjausta vai pitääkö kaikki tehdä itse?

Opettajalta saa ohjausta tarvittaessa, mutta työ tehdään pääasiassa itsenäisesti. Omatoimisuus on tärkeä osa diplomin ideaa.

Voiko diplomityössä tuoda esiin omaa kulttuuritaustaa tai perheen reseptejä?

Ehdottomasti voi – ja se on jopa suositeltavaa. Oman kulttuurin tuominen mukaan tekee työstä persoonallisen ja ainutlaatuisen. Mekin yhdistimme diplomityössämme somalialaisia ja suomalaisia ruokia.

Biscoff-juustokakku 11

O’times

Norjalaisen elämän lumoissa Pohjoismaissa on paljon yhteisiä piirteitä mutta toki myös kulttuurisia eroja. Toimittajamme Nanna oli viikon vaihdossa huhtikuun alussa Norjassa Bryne-nimisessä kaupungissa ja pääsi elämään viikon verran norjalaista arkielämää.

Lähdin matkaan tuntematta edes muita koulustani mukaan lähteviä oppilaita. Kuitenkin sain kavereita jo heti menomatkalla. Perillä Norjassa huomasin matkalla lentokentältä tulevan viikon kotiin, että ikkunasta näkyviä maisemia ei näy elämässäni koti-Suomessa. Asuin viikon norjalaisella maatilalla, jossa oli yli sata lehmää ja tuotettiin maidon lisäksi kananmunia ja olutta.

Maatilaelämä oli uudenlaista verrattuna elämääni Suomessa.

Matkustin kouluun traktorimönkijällä ja junalla. Koulun nimi oli Bryne Vidaregåande skule. Koulussa on yli 2 000 oppilasta, eli puolet enemmän kuin Ogelissa. Brynen koulussa pystyy opiskelemaan lukiopainotteisesti sekä ammattipainotteisesti monissa eri rakennuksissa. Terveystietoa koulussa opiskeltiin paljon ja siellä on muutenkin monia linjoja kuten Ogelissakin.

Erasmus-projektimme nimi on Kulturkiosk ja sen tavoitteena on tutustua erilaisiin maailmanperintökohteisiin. Tehtävämme olikin tehdä esitys aiheesta ”Childhood then versus now”. Kävimme sitä varten kolmessa mielenkiintoisessa museossa.

Oma ryhmäni teki esityksen runomuodossa.

”Hiekkaranta oli kuin Kreikassa.”

Vapaa-aikana nuorilla on Norjassa paljon harrastuksia, ja suosittuja ovat esimerkiksi käsipallo sekä jalkapallo. He käyvät myös koulun ohella töissä.

Minun vaihtarini työskenteli optikkoliikkeessä. Itse en tee töitä opintojen ohessa vaan pelkästään kesäisin.

Muuten kaverit hengailevat keskenään paljon kuten Suomessakin.

Stavanger on Brynen vieressä oleva iso kaunis kaupunki, jossa vietimme yhden päivän.

O’times

Norjassa otetaan myös ilo irti kauniista luonnosta ja käydään paljon esimerkiksi patikoimassa.

12

Kävimme isolla porukalla katsomassa kallioilla upeaa auringonlaskua Norjassa syödään paljon samanlaisia ruokia kuin Suomessa, kuten esimerkiksi pitsaa, pastaa ja tortilloja.

Sain mahdollisuuden maistaa myös norjalaisia ruokia.

Viimeisenä iltana söin farsea, joka on samantyyppinen kuin hampurilainen mutta sitä ei saanut sanoa ääneen. Yleistä esimerkiksi välipalalla on syödä ”brown cheese” leivän päällä. Rakastuin myös norjalaiseen suklaaseen ja söin sitä joka päivä.

Sain viikon aikana paljon uusia ystäviä sekä tietoa Norjan lisäksi muistakin maista. Ihanat opet Henna ja Teemu piristivät reissua.

Sain opittua paljon länsinorjalaisesta kulttuurista. Vaikka Norjan reissu meni nopeasti, se oli uusia kokemuksia antava sekä ikimuistoinen kokemus.

Vaihtarini kertoi, että olin todella onnekas, että viikkoni aikana Norjassa sää oli hyvä, sillä yleensä alueella sataa paljon. Ilma oli koko viikon aurinkoinen, mutta tuuli paljon. Auringonlasku näytti kauniilta, ja hiekkaranta oli kuin Kreikassa.

Kaupat olivat isoksi osaksi samoja kuin Suomessa. Ihastuin kuitenkin norjalaiseen kauppaan, joka oli nimeltään Blomz Accessories. Se on korukauppa, jossa kaikki maksaa saman verran, noin viisi euroa.

13

Koko Erasmus porukka <3

Stavangerin vanhakaupunki

Teksti ja kuvat Nanna Soikkeli

O’times

Missä he ovat nyt: muusikko Minsku Tammela Opiskelitko meillä yläkoulun, lukion vai molemmat?

- Kävin ensin musaluokat Suutarilassa yläasteelle saakka ja pääsin sitten Ogeliin lukion puolelle vuonna 1993 ja valmistuin keväällä 1996.

Millainen Ogeli oli 30 vuotta sitten?

- Koulu ympäristöineen on fyysisesti pysynyt hyvinkin samanlaisena: kompaktina ja pienenä. Musiikkipainotus oli silloin varmaan vähän erilainen kuin nykyään, mutta tulin tänne juuri sen hyvin vahvan musiikkikulttuurin takia. Täällä oli musiikin opettajana Juha Sippu, joka osaltaan inspiroi mua lähtemään muusikoksi. Ogeli oli silloin korkeatasoinen koulu, meillä oli mukavia opettajia ja hyvä yhteishenki.

On kyllä jäänyt tosi hyviä muistoja.

Musiikki ja näytteleminen oli silloin jo mulle tosi iso juttu ja niitä sai myös toteuttaa lukiossa, mutta oli täällä toki myös tosi vahva matikan ja reaaliaineiden opetus – ja kielien.

Pirjo ”Pipsa” Piirainen oli A-ruotsin opettajanani ja sain älyttömän hyvää ruotsin opetusta, minkä takia olenkin opettanut huomattavan osan työurastani ruotsiksi Vantaalla ja Espoossa Musikinstitutet Kungsvägenillä.

Koulu antoi aika paljon mulle, ja kannustava ilmapiiri oli toimiva.

Kaikki ei ollut helppoa, kuten esimerkiksi pitkä matikka, mutta päätin haastaa itseni, opetus oli hyvää ja jatkoin sinnnikkäästi ja jouduin tietenkin myös kirjoittamaan sen pitkän matikan sitten lopulta.

O’times

Lempioppiaine?

- Musiikki ja muut oli tietty kivoja, mutta ihan lempiaine oli varmaan historia tai psyka. Historia on aina ollut mulle tärkeä aine ja siinäkin oli tosi hyvä ja kannustava opettaja Juha Niemelä.

”Koulu antoi aika paljon mulle, ja kannustava ilmapiiri oli toimiva.”

Epämieluisin oppiaine?

- Olen aina viihtynyt koulussa ja pitänyt oikeastaan kaikista oppiaineista eli ei ole koskaan ollut mitään ainetta, mistä en tykkäisi – paitsi jos se on johtunut epäreilusta opettajasta, mitä ei kyllä Ogelissa tapahtunut. Olen siis ollut koulupositiivinen aina ja musta koulunkäyminen oli yleisesti ottaen mielenkiintoista.

Lempiopettaja?

- Mieleen ovat jääneet musiikin opettaja Juha Sippu, historian opettaja Juha Niemelä ja ruotsin opettaja Pipsa (Pirjo ”Pipsa” Piirainen). Nukarisen Ilmo oli kaksi ensimmäistä vuotta äikän ja näytelmäkerhon opettajana, ja hän oli merkittävä opettaja. Persoonalliset ja hyvät tyypit jäivät mieleen ja ovat olleet omia esikuvia myös myöhemmin opettajuudessa.

Mitä kirjoitit yo-kokeissa?

- Reaalikoehan oli silloin vielä erilainen.

Muistaakseni vastasin siinä ainakin historiaan ja psykologiaan. Kaiken kaikkiaan pakollisia aineita mulla oli äikkä, A-ruotsi, A-englanti, C-saksa, se pitkä matikka ja reaali.

Mitä opiskelit lukion jälkeen?

- Ensin pidin välivuoden ja toimin koulunkäyntiavustajana Maunulassa erityisluokilla, jolloin sain myös vetää oppilaille joitain bändijuttuja.

Silloin tulin varmaksi siitä, että haluan hakea musiikkialan koulutukseen. Hainkin Pop & Jazz konservatorioon Arabiaan ja samaan aikaan Jyväskylän yliopistolle musiikkikasvatukseen. Taisin jossain vaiheessa pyrkiä myös teatterikorkeakouluun, mutten koskaan edes käynyt katsomassa tuloksia ensimmäisenkään hakuvaiheen jälkeen.

”Muusikon paperit saatuani jatkoin Arabialla Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa pop/jazz-musiikkipedagogi-linjalla.”

Pääsin sekä Jyväskylään että Pop & Jazz konservatorioon, jonka näistä kahdesta valitsin muusikon opintojen vuoksi. Muusikon paperit saatuani jatkoin Arabialla Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa (nyk. Metropolia) pop/jazz- musiikkipedagogi -linjalla, josta sain lauluopettajan paperit vuonna 2005.

Siitä lähtien olen opettanut pop/jazz-laulua eri oppilaitoksissa, musiikkiopistoissa, korkeakouluissa, yksityisesti ja kursseilla.

14

Oppilaita ovat olleet niin ammattimuusikot kuin harrastajat. Vuonna 2010 pääsin Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmään laajentamaan musiikkouttani. Sain maisterin paperit Sibikseltä vuonna 2014. Opetuksen lisäksi olen tehnyt myös omaa musiikkia, pääosin folkin ja kansanmusiikin inspiroimana.

Millainen on työnkuvasi?

- Tällä hetkellä toiminkin päätoimisesti freelancerinä ja teen kaikenlaisia muusikon, opettajan ja tuottajan töitä. Hoidan paljon yhtyeeni Juurakon asioita, kuten keikkamyyntiä, PR:ää ja markkinointia, minkä lisäksi pidän myös yksityisiä laulutunteja ja vedän kuoroja. Sävellän jonkin verran tilaustyönä, kuten teidän musikaaliinne, ja esimerkiksi tällä hetkellä toimin säveltäjänä ja muusikkona KOM-teatterin yleisötyöhankkeissa.

15

Keikkoja teen paljon. Keikkatoiminta keskittyy bändieni kanssa useimmiten kesälle ja festareille. Tämä tarkoittaa siis sitä, että talvet tehdään tuotantoja ja opetustyötä ja kesät keikkoja noin karkeasti eriteltynä.

”Hoidan paljon yhtyeeni Juurakon asioita, kuten keikkamyyntiä, PR:ää ja markkinointia.”

Millaista säveltäminen on työnä?

- Säveltäminen on prosessina aika monitahoista. Mulle se on helpointa, kun on deadline ja hyvät raamit.

Nämä auttavat sävellysideoiden syntymistä. En siis voi kutsua itseäni pöytälaatikkosäveltäjäksi eli en sävellä kovinkaan paljon varastoon.

Ideoin kylläkin muistivihkoon lyriikoita tai äänittelen melodioita.

Oma musiikkini on usein hyvin lyriikkavoittoista, ja sanoitus kulkee käsi kädessä sävellyksen kanssa, mutta mitään selkeää kaavaa ei mulla ole. Joskus työstö alkaa melodia-ideasta, riffi-ideasta, sointukuluista ja joskus taas lyriikoista.

Säveltäessä käytän yleensä apuna pianoa tai jouhikkoa, joka on instrumenttini kansanmusiikissa ja soittaessani Juurakossa. Työhön on helpointa tarttua, jos deadline ja teema ovat tiedossa.

Millainen rooli sinulla oli Ogelin musikaalissa ”Kuka uhmaa hurjaa heppaa”?

- Tilaus oli hyvin selkeä: viisi kappaletta tunnin mittaiseen esitykseen.

Se auttoi määrittämään teosten pituuksia, jotta näytelmän tekstille ja replikoinnille jäisi tarpeeksi tilaa.

Tiedossa oli myös sävellyksen kohderyhmä ja instrumentaatio, joka

O’times

määritti musiikin tyyliä ja sovitusten tekoa.

”Työhön on helppo tarttua, jos deadline ja teema ovat tiedossa.”

Alkuperäinen tilaus taisi olla ennemminkin musiikkinäytelmä, jonka sitten yhteistuumin lavensimme musikaaliksi.

Millaista oli työskennellä nuorten keksimien, slangia täynnä olevien tekstien parissa?

Viime keväänä tilauksen tullessa kaikki sanoitukset eivät olleet vielä valmiita, ja sovimme Sadun kanssa tekevämme niitä yhdessä. Suunnitteluun oli runsaasti aikaa, ja käsikirjoitusta työstettiin siinä rinnalla.

- Todella hauskaa. Haastavaa siinä määrin, etten tiennyt kaikkien sanojen tarkkaa merkityksiä etukäteen ja en ollut tehnyt tämän tyyppistä lyriikka aiemmin, mutta tulipahan hyvä syy opetella!

Otin osittain inspiraatiota muista tunnetuista kappaleista ja mietin rytmiä ja melodiaa niiden pohjalta ennen kuin sovitin ne sanoihin.

Laululyriikkana kieli toimi tosi hyvin ja toi kummasti sekä huumoria että uskottavuutta laulujen sisältöön ja koko näytelmään.

Iso osa tekstistä tuli musikaalin työryhmältä ja tein siihen lähinnä pieniä täydennyksiä, jotta musikaalin tarina etenisi myös kappaleissa mahdollisimman hyvin.

Täydensin biisien säkeistöjä ja käytin apuna netistä löytyviä sanakirjoja sekä tarkistutin ne tutuilla, jotka oikeasti käyttävät slangia enemmän.

Ilmeisesti mikään ei pahemmin

O’times

osunut silmään tai korvaan, eli mun katu-uskottavuus (street credibility) on yhä tallessa.

Miten musiikki näkyy elämässäsi työn ulkopuolella?

- Mulle musiikki on elämäntapa; harrastuksena on murtomaahiihto ja luonnossa kävely. Freelanceriys on tavallaan niin kuin yrittäjyys, eli koko ajan ollaan ”vähän” töissä ja mun kohdalla se tarkoittaa sitä, että melkein kaikki asiat, joita päivän aikana teen, liittyvät musiikkiin ja kulttuurialaan.

”Freelanceriys on tavallaan niin kuin yrittäjyys, eli koko ajan ollaan ´vähän´töissä.”

16

Käyn myös erilaisilla keikoilla niin indieartistien kuin vaikka Helsingin kaupunginorkesterin konserteissa ja kuuntelen musiikkia kohtalaisen aktiivisesti. Koen kaiken tämän kuitenkin osaksi työidentiteettiäni, joten on tosi vaikea sanoa, mitä musiikki olisi työn ulkopuolella.

Onko sinulla lempigenreä folkin ja kansanmusiikin lisäksi?

- Olen varsin kaikkiruokainen musiikkimaun suhteen. Koulutuksen myötä olen joutunut ja saanut perehtyä moniin genreihin, ja tykkään kyllä kaikista genreistä, kunhan on laadukkaasti tehtyä musiikkia. Kriteereitäni ovat lähinnä omintakeisuus, koskettavuus, nokkeluus ja aitous.

”Kriteereitäni ovat lähinnä omintakeisuus, koskettavuus, nokkeluus ja aitous.”

70-vuotisnäytelmä, jossa myös räpättiin kuten tässä satavuotisesityksessäkin.

Se rap oli kuitenkin jotain ihan muuta ja sen ajan mukaista - voisi sanoa, että ehkä hiukan ontuvaakin :).Penkkaripäivästä muistan, että oli ihan sairaan kylmä; hytistiin vaan siinä auton lavalla pilkkihaalarit päällä, mutta oli kyllä maailman hienoin päivä, niin kuin varmasti kaikkina muinakin vuosina. Se ja wanhojenpäivä oli tosi hienoja, varmaan sen tradition tunnun takia.

Lukiosta jäi myös tosi pitkäaikaisia ystäviä, joiden kanssa luotiin omia perinteitä, jotka ovat säilyneet vielä näihin päiviin asti. Tärkeät muistot mun kohdallani ovat siis niitä, jotka ovat sykähdyttäneet hetkessä, mutta myös niitä, jotka ovat tuoneet elämään sisältöä pidemmäksi aikaa. Ystävät ja yhteisöllisyyden tunne.

Mitä haluaisit sanoa tämän hetken ogelilaisille?

- Sitä samaa yhteisöllisyyttä kuin 30 vuotta sitten olin havaitsevinani, kun tehtiin tätä musikaalia. Haluan sanoa, että vaalikaa sitä. Yhteisöllisyyden tunne täällä on tosi uniikkia ja tärkeää, ja sitä kannattaa kyllä vaalia päivittäisessä arkielämässäkin.

Teksti Iita Hartikainen ja Henri Marno Kuvat Jimmy Träskelin ja Minskun kotialbumi

Mikä musikaalin biiseistä oli suosikkisi?

- Omia ”sävellyslapsia” on kyllä hirveän vaikeaa arvioida tai pistää paremmuusjärjestykseen, mutta sanomaltaan mua kosketti eniten ehkä ”En nää sun pään sisään”. Kaikki muutkin ovat kyllä tosi hyviä ja ennen kaikkea onnistunut toteutus nosti jokaisen omalle paikalleen musikaalissa. Tosi hyvin onnistui Misun ja Annikan Suosittu -biisi joka oli ihan ”karmea”– karmean hyvä silti.

Paras muisto Ogelista?

- Oikestaan näytelmäkerhon kaikki esitykset, mm. 30 vuotta sitten

17

O’times

Mikä huolestuttaa eniten?

Elämässä on vaikea olla huolestumatta asioista. Jotkin huolestumiset liittyvät arkielämään, jotkin taas hieman isompiin kokonaisuuksiin, kuten maailmantilanteeseen tai sodan uhkaan. Kysyimme Oulunkylän yhteiskoulun lukiolaisilta heitä huolestuttavista asioista ja heidän mielipiteitään näistä huolenaiheista. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 91.

Huolenaiheet Kyselyssä pyysimme vastaajia vastaamaan asteikolla 1–5, kuinka huolestuneita he ovat ilmastonmuutoksesta, maailmantilanteesta, sodasta, koulusta ja Suomen politiikasta. Heillä oli myös kyselyn lopussa mahdollisuus kertoa lisää huolistaan, esimerkiksi siitä, kuinka paljon heitä huolestuttaa yleisesti, ja kertoa, vaikuttaako huolestuminen heidän koulunkäyntiinsä.

Kyselyssä eniten yleisesti huolestuttaneita aiheita olivat maailmantilanne, asteikolla keskimäärin 3.71 pistettä, ja ilmastonmuutos, 3.53 pistettä. Vähiten huolestuttaneet aiheet olivat koulu, 2.92 pistettä, ja Suomen politiikka (eduskunnan päätökset), 2.87 pistettä. Sota taas sai asteikolla yhteensä keskimäärin 3.07 pistettä.

Maailmantilanne on selvästi laajin käsite koko kyselyssä, emmekä pyytäneet osallistujilta selvennystä siihen, miten he ymmärsivät käsitteen. Maailmantilanteessa voi huolestuttaa esimerkiksi palestiinalaisiin kohdistuva sosiaalisessa mediassa hyvin taltioitu kansanmurha, Donald Trumpin astuminen virkaan tai esimerkiksi Ukrainan sota. Myöskään sodan uhka ei kyselyssä välttämättä kaikkien vastaajien mielestä O’times

tarkoittanut juuri Suomeen kohdistuvaa sodan uhkaa tai siitä johtuvaa huolestuneisuutta.

Ilmastonmuutos: yhteiskunnan uhkapeliä Eniten mielipiteitä herätti ilmastonmuutos. Monet vastanneista osoittivat tuntevansa voimattomuutta ilmastonmuutoksen uhan alla ja kertoivat, että ilmastonmuutos on heidän mielestään mahdotonta pysäyttää. Eräs vastaajista totesi: - Kamalaa, kuinka paljon konkreettisia toimia tiedetään tilanteen paranemiseksi mutta kuinka passiivisia päättäjät ovat toimimaan.

Ilmastonmuutos onkin ainut yhteiskunnan ongelma, joka vaatii maailmanlaajuisesti päättäjien yhteisymmärryksen ja toimeenpanon.

Kyselyyn vastanneista muutama ilmaisi uskovansa ilmastonmuutosta vastaan olevan keinoja, joita valtiot eivät hyödynnä, koska eivät ota ilmastonmuutoksen uhkaa tosissaan.

Osa vastaajista taas kritisoi muiden yksilöiden käytöstä. Esimerkiksi lajittelua suositeltiin vahvasti.Ilmastonmuutoksen etenemisen syyksi arveltiin sitä, että toiset ihmiset unohtavat ilmastonmuutoksen olevan totta ja tekevät siksi 18

ilmaston kannalta huonoja päätöksiä arjessaan. Vastaajista pari kuitenkin osoitti uskovansa ilmastonmuutoksen olevan salaliittoteoria.

Huolen vaikutus

Monet vastaajista ilmoittivat, että huoli ei vaikuta koulunkäyntiin.

Osa taas vastasi, että huoli vaiVaikka ilmastonmuutoksesta uu- kuttaa koulunkäyntiin. Osa taas tisoidaan paljon negatiivisessa va- kertoi, ettei huoli vaikuta koulunlossa ja vaikka se vaikuttaisi kuinka käyntiin mutta että heitä silti huoylitsepääsemättömältä ongelmalta, lestuttaa kovasti. on hyvä silti muistaa olla vajoamatta täyteen epätoivoon ilmastonmuu- Jos mikä tahansa hillitsemätön toksen edessä. huolestuneisuus vaikuttaa elämääsi tai koulunkäyntiisi negatiiOn hyvä muistaa, että on olemassa visesti, muista, että voit aina saada paljon eri tahoja, jotka aidosti ha- apua esimerkiksi Oulunkylän yhluavat rajoittaa ilmaston lämpene- teiskoulun koulupsykologeilta. mistä.

Myös nuorille tarkoitettu anonyyIlmastovaikuttaminen.fi on kirjan- mi Sekaisin-chat päivystää arkena nut kotisivuilleen erilaisia suoma- puoliyöhön asti. Sekaisin-chatislaisia tai Suomessa toimivia ilmasto- ta voit saada matalan kynnyksen järjestöjä. Niistä esimerkiksi Fridays jutteluapua. Ja jos huoli vaikuttaa For Future, Luonto-liitto ja Nuorten opiskeluun, voit olla aina myös yhAgenda 2030 ovat nuorille suunnat- teydessä opettajiin tai opinto-ohtuja. jaajaan.

19

Muista pyytää apua, jos sitä tarvitset!

Teksti ja kysely Emmi Paasto Kuvat Pexels stock image

O’times

Mielenosoitukset peilinä poliittiselle kriisille - mitä Serbiassa tapahtuu?

Marraskuussa Novi Sadin asemalla 16 ihmistä sai surmansa juuri remontoidun juna-aseman katon romahtaessa. Moni syyttää tapahtuneesta maan hallintoa: rakennusturvallisuutta ja valvontaa on laiminlyöty merkittävästi.

Onnettomuuden jälkeen Serbian hallinto julkaisi epätäydellisiä asiakirjoja, joiden avulla pyrittiin minimoimaan itse hallinnon vastuu tapahtuneesta.

Novi Sadin tapahtuma oli ns. viimeinen pisara, joka viimeistään paljasti kansan tyytymättömyyden maan korruptoituneeseen hallintoon, demokratian puutteeseen sekä siihen, että kansan hyvinvoinnin sijaan julkinen sektori pistää vaivihkaa hiluja omaan taskuunsa ja tästä joutuvat kärsimään viattomat kansalaiset.

Jopa 300 000 ihmistä osoitti mieltään Serbian pääkaupungissa Belgradissa nyt maaliskuussa. Mistä oikein on kyse ja mikä on ajanut kansan näin näkyvään kannanottoon?

Länsi-Balkanin asiantuntija Jelena Simićiltä kysyttiin Ylen haastattelussa(16.3.2025), miksi Novi Sadin asemalla sattunut onnettomuus oli niin iso asia: - Se symboloi presidentti Aleksander Vučićin hallinnon korruptiota.

Simić jatkaa mielenosoitusten poliittisesta puolesta: - Ne eivät varsinaisesti ole poliittisia eivätkä kohdistu poliittisiin puolueisiin tai hallintoon itsessään. Hallinto kuitenkin edustaa tätä korruptiota, mutta näitä mielenosoittajia ei periaatteessa kiinnosta, onko (presidentti) Vučić vallassa vai ei. He vain haluavat demokratian ja riippumattoman oikeuslaitoksen, joita ei tällä hetkellä ole.

Mielenosoitukset ovat lähtöisin opiskelijoista, jotka haluavat pitää puoluepolitiikan visusti erossa protesteista. Oppositio kuitenkin haluaa tukea mielenosoittajia, ja jotta muutosta saadaan myös oikeasti aikaan, tarvitaan oppositio ajamaan asiaa.

Novi Sadin onnettomuus oli viimeinen pisara.

Miten tästä nyt siis jatketaan? Mielenosoittajat sekä Serbian poliittinen oppositio haluavat väliaikaisen hallituksen, joka järjestäisi uudet rehelliset vaalit.

Korruptio on valta-aseman väärinkäyttöä tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Väärinkäyttö voi olla kaikessa yksinkertaisuudessaan epäeettistä toimintaa kuten suostuttelua tai jopa lainvastaista toimintaa.

Serbia on maailman 35:ksi korruptoitunein maa tämän vuoden tilastoissa (globalis.fi). Suomessa esiintyy heti Tanskan jälkeen toisiksi vähiten korruptiota. Ero on siis huomattava, mutta miten Serbian tilannetta voidaan selittää?

Protesti Belgradissa (kuva Emilija Knezevic, Wikimedia, CC) O’times

20

”Kätenne ovat veriset” (kuva Sergia Oren, Wikimedia, CC) Diktaattori Slobodan Miloševićin hallinnon vallan murenemisen myötä vuonna 2000 Serbia aloitti uuden demokraattisen aikakauden.

Tämä aikakausi kuitenkin päättyi, kun vuonna 2012 Vučić voitti vaalit (rehellisin tuloksin) ja palautti diktatuurivallan maan ylle.

Nykyään median vapaus on hälyttävässä tilassa.

Vučićin ensimmäisestä presidentin valtakaudesta lähtien jokaiset vaalit ovat olleet epärehelliset: vaaliääniä on kerätty ulkomailta, olemattomista osoitteista sekä edesmenneiltä ihmisiltä.

Opiskelijoiden tavoitteena onkin tiedottaa kaikkia niitä kansalaisia, joilla ei ole mahdollisuutta kuulla median sensuurin takia oman maansa tapahtumista. Tällaisia ihmisiä ovat esimerkiksi maan rajoilla, pienemmissä kylissä asuvat kansalaiset tai köyhempi kansanosa. Opiskelijoiden joukko kävelee satoja kilometrejä tavatakseen ja tiedottaakseen näitä ihmisiä.

Hallinnon tekojen vastustamisen keinot ovat rajattuja, mutta kansan ääni kuuluu nyt ennennäkemättömällä tavalla. Opiskelijat vaativat hallituksen eron sijaan systemaattista muutosta, joka tarkoittaa esimerkiksi täysmittaista demokratiaa sekä rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä päätöksentekoon.

Teksti Emilia Uusi-Simola

Yleinen lakko (kuva Emilija Knezevic, Wikimedia, CC)

Kuvien tekijätiedot kuvateksteissä

Nykyään median vapaus on hälyttävässä tilassa eikä poliittinen oppositio vastusta hallitusta taikka sen päätöksiä. Serbian nykyinen hallitus vaikuttaa puolueellisesti valtakunnalliseen mediayhtiö RTS:ään (Radio Televizija Srbije) eikä sen takia kaikilla kansalaisilla ole mahdollisuutta yhdenvertaiseen tiedonvälitykseen.

21

O’times

Diakoniksi?

Pääsimme haastattelemaan Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtoria Elina Juntusta. Kysyimme häneltä kysymyksiä ammattikorkeakoulussa opiskelemisesta.

Miten opiskelu ammattikorkeakoulussa eroaa lukiosta?

- Jos vertaa lukioon, niin opiskelijat täällä ovat aikuisia ja he kantavat isompaa vastuuta omista opinnoistaan, niin suunnittelusta kuin toteutuksesta.

Ja jos vielä vertaa yliopistoon tai lukioon, niin meillä on enemmän harjoitteluita ja työpajoja. Opitaan ja harjoitellaan täällä meillä ja sitten mennään työharjoittelupaikkaan, jossa opittuja asioita tehdään niin kuin aidosti.

Voisitko kertoa, mitä tutkintoja Diak tarjoaa?

- Diakissa siis voi opiskella sairaanhoitajaksi, sosionomiksi tai tulkiksi.

Meillä on erikoisuutena se, että voi opiskella diakonia-kaksoistutkinnon, mikä tarkoittaa sitä, että esimerikiksi sosionomin tutkinnon ohella saa diakonin tutkinnon.

Emme kouluta paljon tulkkeja ka tällöin ymmärtää erityisen hyvin mutta toisaalta olemme Humakin sitä kulttuuria, josta tulkattava tulisäksi ainoita tulkkauskouluttajia. lee.

Mitä minun pitäisi opiskella lukiossa, että voisin tulla tulkiksi?

- Jos siis tulkiksi haluaa tulla, niin lukiossa pitäisi olla kielten kanssa hyvä tai ainakin pitäisi olla kiinnostunut kielistä.

Tärkeintä on tietysti motivaatio. Lisäksi tulkkaus on tosi ihmisläheistä työtä, joten siinä tarvitaan sitä, että tykkää työskennellä muiden ihmisten kanssa ja pystyy myös edustamaan sitä henkilöä, jota tulkkaa.

Aika hyvä etu tulkkaamiseen on se, jos on esimerkiksi maahanmuuttaja taustainen tai kaksikielinen, kos

Mitä jos joku lukiolainen haluaisi ammattikorkeakoulun rehtoriksi? Mitä hänen pitäisi opiskella?

- No tärkeätä olisi, että olisi jotain opetustaustaa, koska rehtorin tehtävään kuuluu koulutuksen ja koulujärjestelmän ymmärtäminen ja se, miten koulutusta voi kehittää jatkuvasti.

Rehtorin työssä tarvitaan myös j o h t a m i s e n t a i to j a . Ke s ke i s tä toki on se, että tykkää ihmisten kanssa olemisesta.

Nykypäivänä on tärkeää myös talouden ymmärtäminen, koska sitäkin pitää samalla johtaa.

Teksti ja kuva Tuukka Peuralahti

Esimerkiksi kaksoistutkinnon suorittanut sosionomi voi työllistyä yhteiskunnan palvelukseen sosionomina tai sitten kirkon puolelle diakoniatyöntekijänä.

Meillä voi opiskella myös tulkiksi. Tähän tutkintoon kuuluu asioimistulkkaus eli k i e l e n t u l k k a u s j a s i tte n p u h e vam m ais t ulk k au s, jok a on oma alansa, ja sitten tämä viittomakielen tulkkaus.

O’times

22

Kesäisiä herkkureseptejä Ota nämä herkulliset reseptit kokeiluun kesälomalla!

Hwachae

Mansikka-suklaajogurttipalat

Hwachae on korealainen hedelmäsalaatti, johon tyypillisesti kuuluu vesimelonia, muita haluamiasi hedelmiä, hyytelöä sekä mansikkamaitoa tai jonkinlaista hiilihapotettua juomaa, kuten Spriteä.

Nämä TikTokissa trendanneet maukkaat jogurttipalat ovat täydellinen kesäherkku itselle tai muille tarjottavaksi!

Ainekset:

Jogurttipaloissa voi käyttää myös muitakin marjoja.

-

mansikoita

Vesimelonijäämurska

-

maustamatonta jogurttia

-

hunajaa

-

suklaata

Ainekset (esimerkki): -

vesimeloni

Tämä jäämurska tarvitsee vain muutaman ainesosan ja on herkullisinta kuumana kesäpäivänä. Tätä syödessä ei kannata kuitenkaan hidastella, ettei se sula.

-

mansikoita

Valmistus:

Ainekset:

-

mansikkamaito tai sprite

1. Leikkaa mansikat ja laita ne kulhoon

-

vesimeloni

Valmistus:

-

limemehu

1. Leikkaa haluamasi hedelmät (ja hyytelö) noin suupalan kokoisiksi

-

hunajaa

2. Lisää kulhoon jogurtti sekä loraus hunajaa 3. Sekoita 4. Nosta lusikalla jogurttiseosta astialle, jonka päällä on leivinpaperia 5. Pakasta noin 2–3 tuntia

Valmistus:

banaani viinirypäleitä hyytelöä

2. Lisää hedelmät sekä hyytelö kulhoon

3. Kaada kulhoon mansikkamaito 1. Leikkaa vesimeloni paloiksi, joi- tai sprite ta on helppo pitää kädessä ja jotka ovat tarpeeksi pieniä, jotta niitä voi 4. Nauti heti tai anna jäähtyä hetki raastaa jääkaapissa

6. Sulata suklaa kulhossa 7. Dippaa jäätyneet jogurttipalat suklaaseen 8. Laita palat takaisin pakastimeen siihen asti, kunnes suklaa on jähmettynyt 9. Nauti!

23

2. Laita vesimeloninpalat pakastimeen vähintään kahdeksi tunniksi 3. Raasta jäätyneet palat raastimella kulhoon 4. Lisää lopuksi päälle hieman limemehua ja hunajaa halutessasi

Tekijä Vera Vesanto Kuvat Vera Vesanto, pixabay.com

O’times

Leipomo Big Back Spring Edition Kevään kunniaksi päätimme kokeilla jotakin suolaista! Valmistimme levanttilaisesta keittiöstä (esimerkiksi Palestiinassa ja Libanonissa) kana-fattehin, joka on kaikkien suosikki lisukeruoka. Toisena keväisenä makuna esittelemme täyteläisen suklaatriflen, joka kootaan kerroksiksi: suklaisen kakkupohjan päälle marjasekoitusta ja kermavaahtoa.

Täyteläinen suklaatrifle

Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja Valuta suklaakastikeraidat tarjoisokeri kuohkeaksi vaahdoksi. luastian (vetoisuus n. 2 l) reunoille.

POHJA Yhdistä kuivat aineet. Sulata voi.

5 kananmunaa 6 dl sokeria 7½ dl vehnäjauhoja 1 rkl leivinjauhetta

Lado astiaan kerroksittain kakkupaloja, suklaakastiketta, marjaseosta, Sekoita kuivat aineet, voi ja maito marjoja ja kermavaahtoa. muna-sokerivaahtoon vuorotellen kevyesti nostellen. Älä vatkaa liikaa turhaan.

1½ dl kaakaojauhetta

Levitä taikina leivinpaperille uunipannulle. Paista uunissa 200 asteessa n. 20 min.

1 rkl vaniljasokeria

Paloittele suklaapohja.

300 g Valio voita

Anna pakastemarjojen sulaa tai sulata ne mikrossa pikkusen. Sekoita marjojen (jätä myös liemi) joukkoon hillo.

3 dl Valio maitoa KORISTELU 250 g kotimaisia pakastemarjoja, esim. Pakkasmarja Kuningas

Vatkaa kerma ja vaniljasokeri löysäksi vaahdoksi. Huomioithan, että kerma vaahtoutuu hetkessä.

1 dl vadelmahilloa 2 dl Valio Keittiön kuohukermaa 1 tl vaniljasokeria suklaakastiketta 200 g tuoreita marjoja

O’times

24

Kana-Fatteh

Valmistusohje:

Vinkkejä:

Annoksia: 6 (ainakin) | Valmistusaika: 45 min | Aktiivinen aika: 30 min

Mausta ja paista kana:

• Valmistus etukäteen: Komponentit voidaan valmistaa erikseen 1 päivä etukäteen. Koota juuri ennen tarjoilua säilyttääksesi rakenteen.

Ainekset: 500 g kananfileetä, kuutioitu 2 isoa pitaleipää, leikattu neljäsosiksi 300 ml kreikkalaista jogurttia

Kuumenna 2 rkl oliiviöljyä pannulla keskilämmöllä. Lisää mausteseos ja paista 5-6 minuuttia kunnes ne ovat kullanruskeita.

Valmista rapea pohja: Uppopaista pitapalat erissä, kunnes ne ovat kullanruskeita ja rapeita (ne paistuvat hyvin nopeasti).

3 rkl tahinia Tee tahinijogurtti: 1/2 sitruuna, puristettu Oliiviöljyä paistamiseen (voi käyttää muutakin) Koristeeksi 2 rkl granaattiomenansiemeniä (halutessa koristeeksi) Tuoretta persiljaa, hienonnettu Oliiviöljyä

Sekoita kulhossa jogurtti, tahini, sitruunamehu. Mausta suolalla maun mukaan.

• Rakennevinkki: Jos et halua uppopaistaa, paahda pitapalat 180°C uunissa 8–10 min.

• Aineksia ja mausteita voi muokata lisäämällä tai vähentämällä jotakin maun mukaan. Esim. Kanaa ei tarvitse maustaa kuin pippurilla ja suolalla, jos ei tykkää liian mausteisesta ruoasta.

P.S. Tää fatteh on mun äidin resepti.. eli parasta

Kerroksittele ainekset: Tarjoiluastiaan: pohjakerrokseen murskaa rapeaksi paistetut pitapalat. Seuraavaan kerrokseen levittele kanat tasaisesti. Päällykerros on tahinijogurtti. Koristele lorauttamalla päälle ekstra-neitsytoliiviöljyä, myös halutessa granaattiomenan siemenillä ja tuoreella persiljalla.

Tätä on parasta siis tehdä just niinkuin me arabit tehdään kaikki suolainen ruokamme AKA silmämääräisesti, koska aina onnistuu parhaiten kun mittaa oman mieltymyksen mukaan.

Lorauta päälle ekstra-neitsytoliiviöljyä ennen tarjoilua.

Kuvat Suzan El-Habbal ja Shukri Muhamed Osman sekä Pinterest. com

Teksti Suzan El-Habbal ja Shukri Muhamed Osman

Mausteseos: ¾ tl jauhettua neilikkaa ½ tl inkiväärijauhe ½ tl valkosipulijauhe ½ tl mustapippuria 1 tl suolaa

25

O’times

Ellan ja Matiaksen leffanurkkaus Rakkaat lukijat, tähän päättyvät Ellan ja Matiaksen leffanurkkaukset. Viimeisen osan kunniaksi elokuvatoimittajat tekivätkin jotain erilaista. Kaikkihan tietävät Satu Mäkisen ja Petteri Wellingin viha-rakkaussuhteesta, mutta kuinka moni tietää heidän lempielokuvansa? Kumpi vie kruunun?

Journalismin ihanteiden mukaan toimittajien tulee myöntää, etteivät ole saaneet täysin varmaa tietoa siitä, onko juuri tämä nyt arvosteltava elokuva Wellingin ykkössuosikki.

Toimitus sai ankaraa palautetta viime leffanurkkauksesta, kun sitä väitettiin klikkijournalismiksi. Biologianopettaja oli nimittäin luullut viime lehdessä arvostellun Risto Räppääjä ja polkupyörävaras -elokuvan olleen Vittorio De Sican Polkupyörävaras (1948).

Hän kuulemma “ajatteli jo, että kerrankin arvosteltaisiin kunnon sinemaa”. No nyt sitä saa, nyt sitä saa, vatsansa täyteen sinemaa.

Polkupyörävaras kertoo toisen maailmansodan jälkeisessä Roomassa asuvasta köyhästä Antonio Riccistä, joka kaikin voimin yrittää elättää vaimoaan Mariaa ja poikaansa Brunoa.

Antonio saa töitä mainosjulisteiden liimaajana, mutta tätä työtä varten hän tarvitsee polkupyörän.Hänen pyöränsä on panttilainaamossa, joten Maria ottaa myötäjäisinä saadut petivaatteet ja lunastaa niillä Antonion pyörän. Kuitenkin ensimmäisenä työpäivänä Antonion pyörä varastetaan.

Tämä polkupyörävarkaus johtaa Antonion epätoivon kierteeseen: hän etsii pyörää poikansa kanssa ympäri kaupunkia. Lopulta kun pyörän etsiminen ei tuota tulosta, hän vaipuu epätoivoon ja yrittää itse varastaa huomiotta jätetyn pyörän.

Elokuvan tarina on yksinkertainen mutta tehokas. Antonio on etuasemassa, sillä saa paremman tarjouksen kuin muut työtä etsivät, mutta silti köyhyydestä johtuva kiire löytää varastettu pyörä saa kaiken romahtamaan palasiksi.

Elokuvasta tulee mieleen jopa marxilainen vivahde, kun Antonio kiinnittää julisteita, joiden mainostamat asiat ovat hänelle tavoittelemattomissa.

Roomaa ei kuvata ihanteellisena kaupunkina vaan ankarana urbaanina sekoituksena.Tämä italialaisen uusrealismin edustaja on erinomainen esimerkki ajattomasta klassikosta.

Toimittajat pitivät erityisesti siitä, miten elokuva oli asultaan yksinkertainen mutta heijastaa paljon syvempää yhteiskunnan ja ihmisen ristiriitaa.

Elokuva on lyhyt – vain puolitoista tuntia. Siinä ajassa kuitenkin ehtii näkemään niin paljon inhimillisiä hyveitä ja virheitä, että hahmoihin samaistuu lähes automaattisesti.

Miten Satun elokuvavalinta menestyy vertailussa Wellingin elokuvavalintaan?

Satu Mäkinen painottaa, että hänen elokuvavalintansa on vain yksi hänen suosikeistaan. Toimittajien saamien tietojen mukaan lempielokuvaa olikin lähes mahdoton valita.

Mäkisen valinta on vuonna 1992 ilmestynyt Orlando. Elokuvan ohjaamisesta ja käsikirjoittamisesta vastaa arvostettu Sally Potter.

O’times

26

Orlando on androgyyninen nuori Elisabeth I:n aikakaudella, josta elokuva alkaa. Juuri ennen kuolemaansa Elisabeth I kieltää Orlandoa vanhenemasta enää päivääkään.

Tästä alkaakin vuosisatojen mittainen seikkailu, jonka aikana Orlando on yhtä nuori kuin aina ennenkin.

Elokuvasta tekee merkityksellisen ja vaikuttavan se, että siinä yksi ihminen, tässä tapauksessa Orlando, saa kokea kaiken, mistä muut uskaltavat vain haaveilla.

Orlando saa kokea neljän vuosisadan lisäksi rakkautta, häpeää, pelkoa sekä hullaantumista. Kaiken tämän lisäksi Orlando saa kunnian nähdä maailman kahden eri sukupuolen näkökulmasta.

Elokuva on ajatuksia ja kysymyksiä herättävä. Sitä katsellessa toimittajille tuli melkein pakottava tarve painautua lähemmäs ruutua, sillä elokuva todella vangitsi katsojansa huomion.

Juoni tempaisee katsojan mukaan nopeasti, ja elokuvan tapahtumat etenevät loogisesti sopivassa tahdissa. Henkilöhahmot ovat tässä elokuvassa omaa luokkaansa. Toimittajat todella ihailevat Orlandon näyttelijän Tilda Swintonin tapaa rakentaa roolihahmostaan niin moniulotteinen.

Toimittajat haluavat myös nostaa esille sen, etteivät todellakaan ihmettele, miksi kyseinen elokuva on aikoinaan saanut kaksi Oscar-ehdokkuutta. Orlando oli ehdolla vuonna 1994 parhaan puvustuksen ja parhaan lavastuksen elokuvaksi, mutta toimittajien hämmästykseksi voittoa ei tullut. Katsoja saa toden teolla pitää huolta leukanivelistään, sillä elokuvassa näkyvät puvut ovathämmästyttäviä.

27

Kuvassa pääsee esille loistavasti elokuvan parhaat puolet: Orlando sekä uskomaton puvustus ja maskeeraus.

Yhtäläisyyksiä Wellingin lempielokuvaan löytyy: sama pituus, eli puolitoista tuntia. Samalla tavalla hahmoihin ehtii tutustua ja samankaltaiset inhimilliset hyveet ja virheet tulevat elokuvassa esille. Elokuvat ovat kuitenkin keskenään suhteellisen erilaisia.

Polkupyörävaras on helpompi ymmärtää, mutta loppujen lopuksi se onkin tekijä, joka rajoittaa katsojan maksimaalista nautintoa. Orlando puolestaan vaatii katsojalta täyden keskittymisen ymmärtää elokuvan teemoja.

Juuri nämä tekijät nostavat Orlandon maksimaalisen nautinnon hieman korkeammalle kuin Polkupyörävarkaan. Toimittajat haluavat kuitenkin painottaa, että tässä kovatasoisessa ja melkein ammattitason arvostelussa on puhtaasti kyse kahden nuoren mielipiteistä.

Nyt on kuitenkin leffatoimittajien aika kiittää ja kumartaa, sillä tämä todella on viimeinen leffanurkkaus.

Mutta leffaintoilijoille ei ole huolen häivää!

Yhtä lailla kuin me perimme tämän palstan Fridalta, Mintulta ja Lumilta, me annamme lyhdyn seuraaville leffatoimittajille. Ken tietää, kuka tai ketkä kirjoittavat tätä palstaa tulevana syksynä?

Arvosanat: Orlando 4/5 Polkupyörävaras 4/5

Teksti Ella Ala-Marttila ja Matias Hännikäinen Kuvat Matias Hännikäinen ja Creative Commos

O’times

Virkattu tähti - ohje Taitotaso: helppo Lyhenteet: Krs = kierros, ks = kiinteä silmukka, s = silmukka, p = pylväs, pp = puolipylväs, kjs = ketjusilmukka.

Materiaalit: Alize Velluto keltaista 100 % mikropolyesteri-lankaa, 5.5 mm virkkuukoukku, 8 mm turvasilmät, täytevanua, neula ja lankaa kirjontaan.

Selvennys ohjeeseen: [...] välissä oleva teksti toistetaan viisi kertaa yhden kierroksen aikana. (...) välissä oleva teksti työstetään samaan silmukkaan.

Tähti (tee kaksi): 1.krs: 10 pp aloituslenkkiin (eng. Magic ring/magic loop) 2. krs: Tee yksi ketjusilmukka, [ks, (pp, p, 2 kjs, p, pp)]. Toista viisi kertaa.

Tähden sakaroita pitäisi olla viisi kappaletta.

Kun kummatkin puolet tähdestä on virkattu, yhdistetään ne toisiinsa ompelemalla samalla keltaisella Alize Velluto-langalla. Ompele etäisemmät silmukat kiinni toisiinsa. Muista kiinnittää jommalle kummalle tähden puolelle turvasilmät noin 4 silmukan etäisyydelle toisistaan. Valmiista tähdestä voi tehdä muun muassa söpön avaimenperän.

Ohjeen tekijä ja kuvat: Emmi Paasto O’times

28

Miksi en tee mitään?

Toimitus ja joukko muita opiskelijoita kävi tutustumassa ympäristöaktivismiin katsomalla dokumenttielokuvan.

Istun elokuvateatteri Gildassa, toisessa rivissä. Valot sammuvat ja innostunut puheensorina vaimenee.

Ensimmäisen kohtauksen pyöriessä valkokankaalta hohtaa mitä kirkkain vaaleanvihreän sävy enkä voi olla hämmästelemättä suomalaisen luonnon kauneutta.

Kävimme katsomassa Virpi Suutarin ohjaamaa Havumetsän lapset - dokumenttielokuvaa. Äidinkielen opettaja Satu Mäkinen tuli valituksi B-Plan Distributionin hankkeessa, joka tarjoaa kouluille yksityisnäytöksiä kyseiseen elokuvaan, ja kutsui toimituksen sekä muita oppilaita ja opiskelijoita siitä nauttimaan.

Viime vuoden maaliskuussa ilmestynyt Havumetsän lapset kertoo suomalaisesta metsäaktivismista ja metsäteollisuudesta seuraamalla nuorten aktivistien kamppailua metsäjättejä vastaan. Elokuva on palkittu sekä parhaan dokumentin että parhaan kuvauksen Jussilla, eikä syyttä.

Suurimman vaikutuksen elokuvassa teki juuri kuvaus. Usein elokuvan taiteellinen kuvaustyyli sai kokonaan unohtamaan, että oli katsomassa dokumenttia.

Kun elokuvan tavoitteena oli nostaa tietoisuutta metsiemme tilasta ja synnyttää keskustelua niiden suojelusta, mikään ei olisi voinut toimia yhtä hyvin kuin se tyyli, jolla elokuvassa vangitaan suomalaisen metsäluonnon itseisarvo - sen monimuotoisuus, mystisyys ja majesteettisuus.

29

Elokuvasalista poistuttiin massu täynnä popcornia ja mieli täynnä mietittävää.

Eikä mikään voisi ajaa minua metsäaktivismin pariin samoin kuin se haikeus, jota podin nähdessäni edessäni kotimaiset maisemat, joita en välttämättä koskaan pääse tosi elämässä ihailemaan.

Me suomalaiset olemme ylpeitä metsistämme mutta edelleen hyvin sokeita niiden kurjalle tilanteelle.

Aktivisteja pidetään tietämättöminä viherpiipertäjinä ja heidän panostaan turhana ja haitallisena.

Todellisuudessa he kuitenkin vaalivat monilta osin jo unohtunutta kansallisromanttista luontokuvaa.

Vaikka miten vihaisi ympäristöaktivistien käyttämiä keinoja, on kunnioitettava sitä kaikkea vaivaa

(korvausvaatimuksia, vaeltamista ja putkareissuja), jota he näkevät suojellakseen jotain meille kaikille merkityksellistä.

Projektorin sammuessa mieleeni palaa elokuvassa esitetty kysymys: Miksi minä en ole metsäaktivisti?Mikseivät kaikki ole?

Teksti Nestori Holma Kuva Satu Mäkinen

Virpi Suutarin dokumentti Havumetsän lapset (2024) on katsottavissa Yle areenassa vuoteen 2032 asti.

O’times

Ripaus runoutta appelsiinimehu ja kurkkuvoileipä aurinko tanssii seinillä tuuli kertoo tarinoita tuvassa Kissa? ei täällä uuninpankolla tulevaisuudessa Martta Vesterinen

Joutsenten huuto halkoo alkukevään iltaa ”Ne kuolee” hän sanoo ”Liian aikaista” Juttelemme hiljaa kevätillan lempeässä hämärässä Joutsenet muistuttavat ”Liian aikaista” Martta Vesterinen

hengitys tuntuu kaikuna huoneesi kulmilla kosketus kuuluu hitaana rytminä sormenpäissä jatkuva kuiskiva toivon käsky käskee pysyä tai paeta ja jos jään jotain merkityksellistä minussa tuhoutuu Emilia Uusi-Simola

kun mä oon metrejä maan alla ja mun keho maatuu osaksi sitä mitä me kaikki olemme joskus olleet kun mun mieli ei enää toimi ja oon pala palalta yhtä ilman kanssa tuskin koskaan unohdan oot kaivautunut mun aivojen sähkökäyriin ja kaivat itelles tilaa niin kauan kunnes muistoni on tekojas täynnä vielä haudassakin palasia susta on pitkin mätää ruumistani keskellä tätä kätkettyä kevättä vedät mua multaas sanas kaikuu mun suonissa; lausees virtaa pitkin kehoa haurasta oot osa mua enkä koskaan Emilia Uusi-Simola

Keskellä kevättä maan ylle laskeutuu hyinen peitto hetkeksi alkaneen onnen virta jäätyy Silti mustarastaat muistuttavat tulevasta kesästä Jääkiteiden seurassa helisee lupaus lämmöstä Martta Vesterinen

O’Why Kiperiin kysymyksiinne on taas vastattu, vaikkei kaikki edes kysymyksiä olleetkaan. Toimitus haluaa vielä jättää sisältövaroituksen: vastaukset on laadittu vuosittaisen uuvuttavan spektaakkelin, O’Timesin Tallinnan reissun, jälkeen.

Mikä on boolin salainen aines osa?

Toimitus ei voi paljastaa salaista ainesosaa, koska eihän se sitten enää olisi salainen… Tässä kuitenkin pieni pähkinä purtavaksi kaikille neropateille: salainen ainesosa löytyy lasipullosta, joka voi olla vihreä.

Pullon sisällä oleva neste muistuttaa mustaa kultaa ja logossa komeilee sarvekas eläin.

Voiko tekoäly koskaan saavuttaa tietoisuutta?

Tekoälyt, kuten esimerkiksi lusmuopiskelijoiden suosima chatgpt, toimivat todennäköisyyslaskennalla. Algoritmi oppii esimerkiksi kielen piirteitä ja johdonmukaisuuksia, jonka avulla se auttaa sinua äidinkielen läksyissä. Kun kone selittää sinulle mitä intertekstuaalinen viittaus tarkoittaa, se ”skannaa” kysymyksesi ja oppimansa pohjalta sekä internetin tiedon avulla se muodostaa ”todennäköisimmän” vastauksen. Tämä ei ole tietoista: kone ei tietoisesti tee päätöksiä tai ”tiedä” mitään. Tietoisuus lähtee aivan eri pohjalta. Se on meille yhä tavallaan ”musta laatikko”, eli emme tiedä tarkalleen, miten se nousee yksinkertaisista biologisista yksiköistä.

Jos superälykkäät tieteilijät kehittäisivät tekoälyä biologisella neuronitiedolla tai muulla huupaduupalla, ehkä se olisi mahdollista. Mutta tekoäly, jonka tunnemme nykyhetkenä ei pohjimmiltaan kykene tietoon, tietoisuuteen, tai kokemukseen.

O’times

Vadelma!

Miks Weltsukka (Welling) on niin söpö ;3 Bro (sä) aika vaihtaa liigaa. Äijä (Welling) on varattu. Tiiätkö (sä), että hän (Welling) on jo naimisissa.

Mutå vXXXa? Ewwwww onks tääl mutaa? Siis häh? Mitä viddeeee? Onks broidi iha kunnos. Alkaa meno olla jo vähä liian Sadam Hussein omena anaali incident 2024.

Montako bisseä nimeltä mainitsematon saksanopettaja joi Sahi-kurssilla? kuule, TUo on tyHmä ideA! kurssilla ei olluT mahdollisuutta juoda! gyatt Lienet viitata kuvituskuvien pupujen pehmeisiin piirteisiin.

Joo Mitä joo? Luuleks sä et mä oon vaa joku sivujuttu? GIRLLLL! I’m the main dinner baby! Älä enää ikin loukkaa mua näin tai tää puuma hyppää sun päälle ja tekee susta jauhelihaa (koska sitä ei oo enää kaupassa).

Miks Welling on pelottava?

Weltsu ei oo pelottava, todennäköisesti et vielä vain kestä tai ymmärrä hänen kiehuvaa ja massiivista auraansa. Ei hätää. Pian kuoren alta paljastuu lempeä, herkkä, kaunis, tunteellinen ja tyylikäs mies.

Kumpi on pyöreämpi vai pallo?

Pallo on aina pyörein. Sen jokainen piste on aina yhtä kaukana keskipisteestä. Toimituksen pitkän matikan osasto komppaa!

32

Oisitteko mielummi kissa vai koira?

Kissa, koska kissat on mukavia ja toooosiii söpöjääääääääääää. Kissa on sigma #dont@me Kuka keksi rakkauden?

Joni Rakkaus, kun yritti olla kaveri pari kertaa yhden tyypin kanssa.

Muistin virkistämiseksi, voit kuunnella Kaija Koon hittikappaleen ”Kuka keksi rakkauden?”

Kuka on GOAT teidän mielestä? Ei tarvitse olla kukaan ogelin henkilö.

Tiiättekö semmosen leffan kun Goat story? Siinä on semmonen vuohi. Sit on se peli ’Goat simulator’ joka kai on se pelien vuohi. Voitti kai vuoden vuohipalkinnonkin. Kerran, kun olin kolmevuotias yks vuohi puri mua pikkurilliin. Myös on MÄS, joka kerran päästi paukun luokan edessä.

Missä voi nähdä O’Timesin vuosittaisen kulurakenteen? Vironmatkat, eväät, elokuvareissut ja etenkin menojuomat yms Opettajien saunasta löytyy lista, jossa näkyy Robinin nännit. (O’Times on voittoa tavoittelematon lehti, goulu sbonaa Dallinnan. MÄS voitti elokuvanäytöksen kilpailusta, siitä ei koitunut kuluja) Teksti ja kuvat Anonyymi

Mandariini, päärynä ja mustikka!

33

O’times

Suusta siepatut

”Mä en ala antaa ensiapua, jos jotkut alkaa pyör”Matikka, tyhmem- ”Elon Musk, joka tyilee hapenpuutpi, fysiikka, järkeon muuten natvämpi.” - Matti Ala- si-Saksan johtaja...” teesta.” - Taina aho - Tuomas Hyttinen Kähkönen ”Tää funktio on ”Jos erehtyy teke- ”Tarkoitatko, että saatanasta.” - Rei- mään tän virheen, minulla on iso massa?” - Matti ma Halmetoja Jumala tappaa Ala-aho ”Laventeli? Eiks se kissan jossain päin oo joku matematii- maailmaa.” - Reima ”Kirkko on vaarallinen.” - Mikko Tapkan termi, laventeli Halmetoja ja supisteli? Mut ”Liian vähän biise- per supistelu on kai jä on tehty bilsan ”Maalaan lattiaa, biologiaa...” - Tuo- kurssien ranskasilitän lehmää, mas Hyttinen laisista viivoista.” - whatever.” - Heidi Kiviharju ”Nyt on perjantai, Petteri Welling ja oon valmis menemään tappelemaan kadulle.” Henna Grönqvist ”Saako nukkuvaa opiskelijaa heittää liidulla päähän?” Matti Ala-aho ”Lapset, saanko mä kertoa mitä mä ajattelen?

Vi**us***anape***le!” - Petteri Welling O’times

34

”Sä voit varautua, että seiskaluokkalaisten vanhemmilta tulee korvausvaatimuksia. Ja se on sulle oikein.”

- Petteri Welling ”Vai haluutsä olla mun beibi?” - Taina Kähkönen ”Petteri Orpo on Suomen seksikkäin mies, tiesittekös?” Tuomas Hyttinen ”Kiitos Jeesus! ”Alko pitää olla, ”Takapenkki ei oo Kuka sano, että Alkosta ei voi luo- paikka, vaan asen- rukoilu ei auta?!” pua!” - Mikko Tap- ne.” - Satu MäkiPetteri Welling per nen ”Kuvitelkaa tilan”Arja kulta! Onko ”Mä en oo täällä ne, että mä olen ihanampaa ihmis- töissä! Tai no...” masokisti.” - Reima tä nähty!” - Petteri Henna Pesonen Halmetoja Welling ”Nyt on heinäsir”Oi hyvä Jumala, (minuutteja myö- kat kovemmalla mitä mun suuni hemmin) ”Herran- ku koskaan tässä taas puhui...” - Petjumala, se on seluokassa.” - Henna teri Welling kasin ku seinäkello Grönqvist ”Ei v***u, missä toi nainen.” - Pet- ”En hohda vihremun pitäis olla?” teri Welling änä öisin, vaikka Henna Grönqvist ”Täähän on ku monet niin epäiPutin tää paavi.” - lee.” - Manuel AcMikko Tapper kermann 35

O’times