O´Times loka2024

O´TIMES LOKAKUU 2024

Lokakuun lehti 3 Pääkirjoitus: Goofyt eläimet

TOIMITUS

Nanna Soikkeli, taitto

6 Näin selviät ylioppilaskirjoituksista

Venla Mantere, päätoimittaja, taitto

Benjam Tourunen, taitto

Matias Hännikäinen, toimitussihteeri, taitto

Tekla Toivanen

7 Muodonmuutoksia ja hulinaa lukion teatteriporukassa tapahtui ja tapahtuu

Ella Ala-Marttila, taitto

Elina Tyynelä, taitto

Aminata Bah, taitto

Emilia Uusi-Simola, taitto

Milja Blomstedt

16 Missä he ovat nyt? Ushma Olava

Vera Vesanto, taitto

Hertta Dahlqvist, taitto

Joel Waltari, taitto

18 Missä he ovat nyt? Ilkka Auer

Suzan El-Habbal, taitto Eeli Kuusniemi, taitto

Ohjaava opettaja Satu Mäkinen

Emmi Lehtinen, taitto

Kiitos Arja Holma

10 Piinapenkissä Ruben 12 Missä he ovat nyt? Elli Haloo

23 üllatus! Arja muutti takaisin päärakennukseen 24 Ogeli valloittaa Tammisaaren

Meri Luoma, taitto

26 Pitäisikö vuonna 2005 lopetettu reaalikoe tuoda takaisin?

Pihla Mattila, taitto

28 Pannaan arviointiviikot paremmuusjärjestykseen!

30 Missä menevät aktivismin rajat?

33 O´Why 34 Talk tuah, but why thought?

Shukri Muhamed Osman, taitto Henri Marno, taitto Emmi Paasto, taitto Sara Pahkala Silja Pulkka

36 Ellan ja Matiaksen leffanurkkaus 38 Leipomo Big Back 40 O´Dancers: näyttäviä liikkeitä ja kehonhallintaa 42 Pimeässä hohtava haamu virkkausohje 44 Suusta siepatut

Toimittajat työstivät lehteä suorastaan kauhun vallassa!

O’times

2

Goofyt eläimet höllittelevät Aavikkorotta on aavikolla elävä pitkäkoipinen jyrsijä, joka liikkuu yleensä pomppimalla ja juoksemalla. Sen pitkistä jaloista on hyötyä, sillä ne pystyvät juoksemaan jopa 24 km/h vauhdilla!

Monet tuntevat aavikkorotan paremmin jerboana. Aavikkorottia löytyy Pohjois-Afrikasta ja Aasiasta.

Niiden ulkonäkö sekä liikkumistapa muistuttaa kengurun miniversiota.

Aavikkorotta on hyvä esimerkki tapauksesta, jossa jalkapäivä on jätetty väliin. Never skip legday!

Tämän yksilön kädet ovat hieman piilossa! T-Rex voisi luulla lajitoverikseen.

Nokkasiilit ovat kummallisia ominaisuuksia omaavia eläimiä, jotka elävät Australiassa ja Uudessa Guineassa.

Onko hänellä kiire johonkin?

Nokkasiilit muistuttavat tavallisia siilejä, vaikkei ole niille ollenkaan sukua. Niillä ei ole hampaita eikä korvalehtiä, mutta korvalehtien puute ei kuitenkaan vaikuta niiden kuuloon, sillä nokkasiileillä on mahtava kuulo.

Näiden sympaattisten Borneon asukkien kasvot saavat varmasti päitä kääntymään. Nenäapina on endeeminen laji, eli se on syntynyt maantieteellisen isolaation seurauksesta ja elää vain kyseisellä rajatulla alueella.

Nenä on tietenkin myös naaraita häikäisevä sukupuolisignaali. Naarailla nenä on huomattavasti pienempi ja poikaset sukupuolesta riippumatta syntyvät vain pienellä tyngällä joka iän karttumisen myötä kasvaa täyteen mittaansa.

Metsähakkuut ovat kutistaneet nenäapinan elinympäristöä entisestään ja se on jo pitkään luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Nenäapinan nenä nenättää nenänpituudeksi jopa 15cm, nenäänsä apinaurokset käyttävät kaikupohjana viidakon läpi raikuville huudoilleen.

Vaikka voisi luulla ensisilmäyksellä, että lajin yksilöt ovat nenäkkäitä, päinvastoin, ne ovat kohteliaita ja kuuliaisia :).

3

Nokkasiilit ovat yksiä ainoista nisäkkäistä, jotka munivat. Oudot asiat eivät lopu siihen, nimittäin nokkasiileillä on sähköantureita niiden suussa ja nenässä. Ne käyttävät niitä ravinnon etsimiseen. Nokkasiilien ruokavalioon kuuluu madot, termiitit ja muurahaiset.

Sonicista tuttu Knuckles on nokkaasiili!

Mutta muistakaa rakkaat apinat, ettei koolla ole väliä <3

Tämä yksilö kykenee varmaan haistamaan värejä...

O’times

Dugongit ovat muhkeita mereneläviä, joita löytyy Intian merestä ja läntisestä Tyynestä merestä.

Dugongeilla näyttää olevan negatiivinen kantaalikäännös, mutta en usko, että se haittaa niitä.

Dugongit ovat sukua manaateille, joka näkyy niiden ulkonäön samankaltaisuudesta. Dugongien lempinimi on merilehmä.

Dugongit ottavat rennosti, mutta niitä ei saa häiritä niiden ujouden takia. Dugongien lempiaktiviteetti on meressä löllyminen, joka jostain syystä houkuttelee turisteja.

Suuret pahoittelut, mutta merilehmiä ei voi halata. Ne ovat uhanalaisia ja täten suojeltuja.

Nämä suloiset suklaakonvehdin näköiset veijarit ovat Koillis-Atlantin alueella eläviä nilviäisiä. Täysikasvuinen seepia on noin puoli metriä pitkä ja painaa suurin piirtein neljä kiloa.

Muita mustekalojen ja muiden pääjalkaisten kanssa jaettuja piirteitä ovat esimerkiksi sininen veri, kolme sydäntä, musteen erittäminen, sekä donitsinmuotoiset aivot, joiden läpi kulkee vatsa.

Seepioilla on kymmenen lonkeroa, joista kaksi ovat pitkiä pyyntilonkeroita. Jestas! Luulin että niitä myytiin vain kuuden pakkauksissa! Kade tai jotain!

Seepioiden tunnetuin ominaisuus on niiden kameleonttimainen iho, joka voi muuttaa väriä naamioitumista tai saaliin hypnotisoimista varten. Luitte oikein, nämä lurjukset tuottavat lähes-psykedeelisiä väri-ilmiöitä, joilla ne houkuttavat saaliinsa.

Seepia on myös väri!

Tämä sateenkaarenkirjava äyriäinen päihittää kyllä väriloistollaan useimmat Suomen kalat. Riikinkukkosirkkaäyriäisenäkin tunnettu odontodactylus scyllarus on trooppisilla merillä elävä peto.

Vaikka tämä äyriäisystävämme voi kasvaa vain 18cm pituiseksi, on sillä aivan valtava iskuvoima. Sen eturaajoista lähtee nimittäin koko eläinkunnan nopein isku, jopa 80 km/h!

Tämä ominaisuus on lajille kehittynyt ravintonsa laadun takia, sirkkaäyriäisen lautanen täyttyy pääosin kovakuorisista nilviäisitä.

O’times

Iskulla se murskaa ulkoisen tukirangan päästäkseen pehmeään lihaan saksiksi (hehe). Eikä luoti-isku ole suinkaan tämän lajin ainoa erikoisominaisuus.

Kuten muillakin sirkkaäyriäisillä, odontodactylus scyllaruksellakin on nimittäin myös eläinkunnan kehittyneimmät silmät! Silmien rakenne mahdollistaa syvyysnäön molempiin silmiin, ja siinä missä ihmisellä on kolme tappisolua pääväreille, sirkkaäyriäisellä niitä on 12. Riikinkukkosirkkaäyriäiset taitavat nähdä toisensa sateenkaarina^10…

Mike Tyson? Bruce Lee? Muhammad Ali? 4

Tämä lintu, jolta on selkeästi pahemman kerran katkennut mewing streak, löytyy yleisimmin Kolumbiasta ja Ecuadorista. Ne saavat nimensä pitkästä kävynnäköisestä heltastaan. Käpyröyhelökotingaurokset omaavat pidemmän heltan, kun taas naarailla on joko paljon pienempi, tai ei lainkaan helttaa.

Onpas muuten pitkä nimi! Meiltä loppuu tekstitila, joten käytämme lempinimeä ”Käpsy”.

Käpsyjen ruokavalio koostuu pääasiassa hedelmistä, mutta ne syövät yhtä lailla selkärangattomia ja pieniä selkärankaisia.

Ennen parittelua Käpsyt osallistuvat soitimeen, jossa urokset kokoontuvat soidinalueelle ja solidaariset naaraat valitsevat itselleen mieluisan kumppanin. Nämä naikkoset ovatkin aika hurjia kavereita, he nimittäin tykkäävät aggressiivisuudesta.

Aataminomena taitaapi olla aika alhaalla...

Tämän suurikokoisen päiväperhosen etymologia juontaa juurensa englannin kuninkaan kunnianosoitukselle. Tapaa monarkkiperhonen.

Tämä täpläperhosten heimolainen on Pohjois- ja Etelä-Amerikan mantereilla tuttu pölyttäjä. Sen kirjava ulkoasu auttaa lajia sulautumaan puun kaarnaan piiloon saalistajilta.

Toimitus laski 114 valkoista täplää, mutta matematiikkaamme saa aina korjata Tämä melkoisen pökkelön näköinen yöeläin on sopivasti nimetty Pökkelökehrääjäksi. Ei ehkä ensisilmäyksellä arvaisi, mutta pökkelökehrääjien laulu on kammottavaa, ja sitä kuvaillaan jopa aavemaiseksi. Täten ne ovat saaneet lempinimen “Poorme-ones”.

Nämä isosilmäiset linnut metsästävät hyönteisiä öisin, ja päivisin kyyhöttävät pökkelöiden päällä, kuten kuvassa. Pökkelöt ovat sellaisia hassuja puu-asioita.

Kiitos pökkelökehrääjien typerän muodon ja värityksen, naamioituminen osaksi puunrunkoa on helppoa. Periaatteessa ne ovat Keski- ja 5

Uskoisiko sitä, että näinkin kevyellä ruumiinrakenteella voi lentää pitkiä muuttomatkoja? Pohjois-Amerikan monarkkipopulaatiot levittävät siipensä vuosittain muuttaakseen vilun alta pois, Pohjois-Amerikasta Meksikoon eli jopa 2 500km!

Etelä-Amerikan lepakkomiehiä.

Pökkelökehrääjät ovatkin naamioitumisen mestareita, mutta tällöin niiden täytyy sulkea silmänsä -- ilmiselvistä syistä.

Pökkelökehrääjillä ei ole kunnollista bodybuilder-asennetta, sillä niiden jalkalihakset ovat erittäin heikot, ja niitä käytetään lähes pelkästään kyyhöttämiseen.

Mutta yksi asia toimitusta mietityttää: Miksi kehrääjä? Linnun laulu ei lainkaan muistuta tyytyväistä kissaa. Ehkä tämäkin on yksi mysteeri, johon ei vaan löydy ratkaisua.

Ehkä ne pitäisi nimetä Pökkelöviheltäjäksi

Teksti Vera Vesanto, Venla Mantere ja Matias Hännikäinen Kuvat Flickr.com, Animalia Bio ja Wikimedia Commons

O’times

Näin selviät ylioppilaskirjoituksista Nyt kun vihdoin syksyn ylioppilaskirjoitukset ovat pelkkä kaukainen muisto, palataan kuitenkin hetkeksi tuohon suureen koitokseen.

Ylioppilaskirjoitukset valloittivat koulumme juhlasalin syyskuussa, mutta ajatus tuosta suuresta koitoksesta valloitti abien mielet jo kesäloman aikana. Suorastaan kirjoituskonkareiksi muuttuneet abitoimittajat kertovat vinkkinsä tuleville kokelaille.

Miten ylioppilaskirjoituksiin kannattaa varautua?

Nämä kovasti pelotellut ylioppilaskirjoitukset eivät onnistu ilman kunnon varustusta. Mukavuus ja eväät vaikuttavat hyvin paljon keskittymiskykyyn ylioppilaskokeessa.

Salissa kokelas pääsee kokemaan ihanan voimakkaan ilmastoinnin, joten kannattaa pukea vaatetta kunnolla päälle. Esimerkiksi pukemalla lämpimän hupparin pärjää varmasti. Myös villasukat kannattaa pakata mukaan, jos tuntuu mukavalta tehdä koe ilman kenkiä.

Eväät kannattaa suunnitella mielessä pitäen, tuottavatko ne kovaa ääntä ja riittävätkö ne koko kokeen ajaksi. Kirjoittajien kannattaakin ottaa mukaan pehmeitä eväitä kuten leipää, hedelmäkarkkeja tai viinirypäleitä.

Onko pakko?

1. Kävellä todellä äänekkäästi, kantapäitä paukutellen vessaan.

2. Istua niin kauan salissa ennen kokeen alkua.

3. Ottaa rapisevissa pakkauksissa olevia ruokia evääksi (proteiinipatukat, tikkarit, jne.).

3. Säätää salin ilmastointi kylmimmälle mahdolliselle asetukselle.

4. Olla päästämättä vessaan.

Teksti Ella Ala-Marttila, Aminata Bah ja Sara Pahkala Kuvitus Matias Hännikäinen O’times

6

Muodonmuutoksia ja hulinaa – lukion teatteriporukassa tapahtui ja tapahtuu Kevään vuosikertomuksesta tipahti taittovaiheessa juttu lukion teatteritoiminnasta. Siksi julkaisemme jutun O´Timesissa.

Teatteriporukan ryhmäkoko lähes nelinkertaistui edellisestä vuodesta - eikä laatu ole kärsinyt lainkaan!

Toiminta on yhä parempaa ja parempaa. Tähän voisi veikata isoksi syyksi kevään 2023 musikaalia, joka aiheutti monessa 22-ikäluokan jäsenessä esiintymishalua. Mutta mitä kaikkea on sitten tullut tehtyä?

Ensimmäinen iso juttu, joka teatterikurssilla toteutettiin, oli viime syksyn klubi-illassa esitetty Franz Kafkan Muodonmuutos-näytelmä: kaikki illassa olleet muistavat Nestori Holman jättimäisenä torakkana puvussa, jota Venla Mantere väsäsi pitkälle yöhön, kun ei päivällä löytynyt riittävästi aikaa.

Syksyn puolella oli kyllä muutakin ohjelmaa. Perjantaiden hulvattomat teatteritunnit huipentuivat niin sanottuun “näkymättömään teatteriin” Helsingin keskustassa. Ideana oli suunnitella ja toteuttaa teatteriesitys julkisella paikalla, ilman että ohikulkijat tietävät olevansa katsojia.

Teatteritunnit ovat perjantai-iltapäivisin koulun peilissalissa. Improvisaatioleikkien ja muun hauskanpidon myötä teatteriporukan yhteishenki tiivistyi todella onnistuneesti. Jokaisen kouluviikon päätti perjantain hassuttelutunti, jota odotettiin aina innolla.

Esitystä hiottiin urakalla, jopa monena viikonloppuna. Esityspäivänä eräs näyttelijä kuitenkin sairastui äkillisesti. Illan pelastajana toimi kevään ylioppilas Josefina Mura, joka heittäytyi lennosta tuuraamaan roolissa.

Massiivinen kassi käpyjä rautatieaseman portailla, “nettikavereiden” ensitapaaminen kasvotusten sekä monopolin pelaaminen keskellä rautatientoria herättivät uteliaisuutta.

7

O’times

Vierailuja on tehtiin paljon. Kävimme syksyllä Stella Polaris -improvisaatioteatterinäytöksessä, jossa pääsimme näkemään Oulunkylän ostoskeskuksen nakkimyyjien elämää progressiivisen rock-musiikin saattelemana - saatoimme ehdottaa itsekin jotain näille improilijoille.

Tuli sitä käytyä myös Teatterimuseossa, jossa pääsimme oppimaan ihan kaikkea suurten näytelmien lavastuksesta kenkien tärkeyteen roolihahmon luomisessa.

Yhdellä retkellämme näimme myös erään opiskelijan teatteridiplomiesityksen Maunulan lukiossa, mikä antoi monelle osviittaa omiin tulevaisuuden diplomitöihin. Niitä voi nähdä lukuvuonna 24-25.

Pääsimme myös kurssin myötä katsomaan humanistispeksiä, jossa näyttelijät joutuivat improvisoimaan jonkin kohdan uudestaan aina kun yleisöstä huudettiin “omskakas!” tai jotain sinne päin...

Teatteritunneilla on ollut vaikutusta myös muihin kursseihin. Nelosjaksossa oli GEFY-kurssi, joka käsitteli ilmastonmuutosta sekä sen syitä ja seurauksia. Lopputyönä sai tehdä vapaamuotoisen työn. Esimerkkeinä tarjottiin muun muassa taideteosta, PowerPoint-esitystä ja tietoiskua. Me kurssilla olleet teatterilaiset päätimmekin ryhtyä hieman toisenlaisiin toimiin.

Päätimme pienen porukan kanssa tehdä lopputyömme näkymättömänä teatterina. Halusimme käyttää syksyn torakkapukua ja liittää viestimme jotenkin siihen.

Päädyimme pohdinnan jälkeen visioon, jossa ihmiset makaavat “kuolleina” maassa ja torakka puuhailee jotain heidän luonaan. Torakka kantoi kylttiä, jossa luki: “Vain torakat jäävät jäljelle.”

Lainasimme Kia Rautakiven luokasta kumisia maailmapalloja (vai maa-ilmapalloja?) ja torakka pääsi leikkimään niilläkin. Herätimme reilusti huomiota ympäri Helsingin keskustaa, muttemme kylläkään päässeet uutisiin.

Toukokuussa kävimme katsomassa Kallion lukion ja Stadin AO:n yhteistyömusikaalia Spring awakening.

Ogelin kansa pääsi kevään klubi-illassa näkemään teatteriporukkamme hulvattomia kohtauksia, mutta se olikin vasta ensimaistiainen.

Kaksi viikkoa klubi-illan jälkeen järjestettiin niin sanottu “Hulinailta”, jossa esitettiin klubi-illasta tuttujen kohtausten lisäksi monta uutta kohtausta sekä talven aikana TEMU-kurssilla tehtyjä elokuvat.

Yleisö nautti suunnattomasti.

Tämän lukuvuoden alussa samat kohtaukset esitettiin uusille ykkösille. Teatteriporukka pääsi siis treenaamaan jo ennen kuin koulu oli kunnolla alkanutkaan.

O’times

8

PS. Nyt alkaneena syksynä teatteriporukka on entistä suurempi ja mahtavampi. Perusperjantaiden lisäksi luvassa on teatterityöpajaa Teatterimuseossa ja Stella Polariksen imorovisoitu musikaali.

Suuri osa teatteriporukasta on myös mukana tammikuussa ensi-iltansa saavassa musikaalissa Kuka uhmaa hurjaa heppaa?

Teksti Matias Hännikäinen Kuvat Satu Mäkinen, Arja Holma

Hulinaillassa ja alkusksyn esityksessä ykkösille esitettiin muutamia kohtauksia Elina Kilkun kolmesta eri näytelmästä.

Muisto ekoilta koulupäiviltä

Syyslukukausi alkoi perinteiseen tapaan ykkösten ryhmäytyksillä. Ihanat aurinkoiset päivät lisäsivät positiivista tunnelmaa. Toivottavasti kaikki ykköset tuntevat olonsa kotoisaksi Ogelissa!

9

O’times

Piinapenkissä Ruben Kuka tämä herttainen herra filosofianluokassa on? Mitä mysteerejä Mustosen mielessä mahtaakaan muhia? Tule selvittämään!

Filosofisesti ajatellen: mikä eläin olisit?

- Varmaan joku toukka tai joku punkki… Tai sitten pöllö vastaavasti, semmoinen minervanpöllö. Jompikumpi, mut ehkä kumminki se joku öttiäinen.

Yhdellä sanalla: mikä on elämän tarkoitus?

- Sanotaan vaikka, että höllitellä.

Mistä lukiosta valmistuit?

- Jyväskylän lyseon lukiosta, se on maailman vanhin suomenkielinen oppikoulu. – Näin ainakin käsitin, teidän täytyy faktacheckata nää jutut. (Toimitus tarkisti faktan, Ruben on aivan oikeassa.)

Mitä teet vapaa-ajalla?

- Mä soitan bändeissä ja sitten mä luen ja chillailen.

Jos saisit valita aivan minkä tahansa eläimen lemmikiksi, minkä valitsisit?

- No siilistä mä oon haaveillu joskus. Mut sit toisaalta, kun se on yöeläin, niin mä en tiiä, kuinka fiksu se olis. Että se olis vaan enemmän semmoinen, että mä vaan kuvittelen sen vaikka jossain luennolla olevan mun taskussa silleen jotenkin söpösti, mutta en mä tiedä, olisiko se kuinka fiksu kuitenkin. Mut siili, sitä mä joskus fiilistelin, että ois aika ihana.

O’times

Opettaja kirjoitti nimensä tauluun.

Miten tulet toimeen muiden opettajien kanssa, onko esimerkiksi työbestistä?

- No ei oo vielä mitään bestiksiä muodostunut, mutta hyvin tullaan toimeen ja opehuoneessa on tosi kivaa.

Kumpi leivän päällimmäiseksi: juusto vai kinkku?

Mikä on sun motto?

- Elämä ei ole mitään henkilökohtaista.

Toimitus sai Rubenilta jälkikäteen elämän tarkoituksen pidemmässä muodossa ja kolme ”hot takea”.

- Juusto alle ja vegeleikkele päälle.

- Elämän tarkoitus on riidellä eri mieltä olevien ihmisten kanssa internetissä.

Oliko filosofia sun lempiaine lukiossa?

1. Dr.Pepper on maailman paras limu.

- Kyllä, ehdottomasti. Jos mä jostain oon ollu elämässäni varma, niin siitä, että halusin opiskella filosofiaa lukion jälkeen.

2. Insinöörit pilasivat metallimusikin.

3. Jumala kuoli jo 1500-luvulla.

Millainen olit nuorena?

- Varmaan joku semmonen artsy erikoisnuori, sanotaan vaikka näin.

Teksti Hertta Dahlqvist, Nanna Soikkeli, Matias Hännikäinen Kuva Matias Hännikäinen 10

Missä he ovat nyt?

Missä he ovat nyt? Elli Haloo Saimme kunnian haastatella lukiomme alumnia Elliä. Hän on myös suositun Haloo Helsingin jäsen. Kyselimme erityisesti Ellin opiskeluajoista Ogelissa, ja saimmekin kuulla monenlaisia muistoja ja tarinoita. Moni asia on hänen opiskeluajoistaan muuttunut, mutta jotain samaa on edelleen, yhtenä esimerkkinä tästä koulumme todella herkullinen leipä.

KUKA OLI RYHMÄNOHJAAJASI, ENTÄ LEMPIOPETTAJASI? Vastaus molempiin kysymyksiin on äidinkielenopettaja Satu Mäkinen.

- Satu kohtaa kaikki ihmisinä, samalla viivalla. Toki oli myös muitakin mahtavia maikkoja, Elli toteaa.

MIKSI PÄÄTIT TULLA JUURI OGELIN LUKIOON? Elli kertoo, että oli kuullut Ogelissa olevan hyvät musiikki- ja ylipäätään kulttuuripainotukset. - Sai tehdä musa- ja kuvis- ja teatterijuttuja.

Elli muistelee naureskellen myöhästelleensä usein, vaikka asuikin aivan koulun lähellä.

OLITKO MUKANA JOSSAIN KOULUN BÄNDISSÄ, JA JOS OLIT, MITÄ TEIT SIINÄ?

Elli soitti jo ala-asteella bändissä, jolloin kiinnostus musiikkia kohtaan alkoi kunnolla. - Yläasteen lopussa tai lukion alussa rupesin sitten käymään bändikoulussa, jossa tapasin nämä Haloon tyypit.

- Meidän silloinen manageri oli silleen, että “no ota basso”, ja mä olin silleen, että “okei mä otan basson.”

Siitä se sitten lähti.

Missä opettelit soittamaan bassoa?

- Enimmäkseen 70-rokkia ja progressiivistä musiikkia. Kuuntelen kuitenkin tosi laajalla skaalalla erilaista musiikkia. Eilenkin kuuntelin Abbaa. Mutta eniten oon kotonani rokkenrollin parissa.

Elli kertoo oppineensa soittamaan bassoa bändikoulussa, minkä lisäksi hän myös harjoitteli kotona omalla vapaa-ajallaan. - Pari kertaa kävin semmoisen basistin luona.

Myös Haloo Helsinki -bändin kasausvaiheessa mietittiin, pitäisikö Ellillä olla laulun lisäksi jokin instrumentti.

MILLAISTA MUSIKKIA KUUNTELET?

MIKÄ OLI PARASTA OGELISSA? - Oi, Ogelissa oli ihan sairaan hyvää leipää!

- Olin ainakin yhdessä semmoisessa, missä soitin ainakin synaa ja lauloin taustoja.

Elli oli myös lauluyhtyeessä ja kertoo sen olleen hauska kokemus. - Ai että on niin ikävä sitä!

INNOSTUITKO MUSIIKISTA OGELISSA VAI JO AIEMMIN/VASTA MYÖHEMMIN?

O’times

12

Kerromme Ellille, että Ogelista löytyy edelleen tätä kaikkien rakastamaa leipää. - Maailman ihaninta! Muistan sen leivän lämmöllä ja muutenkin mä muistan jotenkin, että oli hyvät ruuat aina.

Elli kertoo, että Ogelissa oli myös paljon muutakin hyvää, kuten uusien erilaisten ihmisten tapaaminen sekä se, että lukiosta pystyi löytämään luovia kavereita. - Muutamat parhaimmat kaverit onkin just täältä koulusta löytyneet. Sulla voi olla ihan eri painotteet koulussa mutta sitten sulla onkin yhteinen intressi, kuten vaikka jokin lempibändi tai muu asia.

HAUSKA MUISTO LUKIOAJALTA?

elää vaikka joka päivä naamiaisissa. - Siinä saa olla jotain ihan muuta kuin on ja heittäytyä täysillä erilaisiin maailmoihin. Koska sitten taas tällaisessa muusikon ammatissa oon lähtökohtaisesti koko ajan oma itseni - toki lavalla voi heittäytyä eri tunteisiin - niin sitten tommosissa jutuissa saa olla vaikka joku ihan crazy sekopää.

Elli myös muisti, että hän on tehnyt joskus lyhytelokuvan äikän leffakurssilla. - Herra kravaatti oli sen leffan nimi.

MIKÄ HALOO HELSINGIN BIISEISTÄ ON OMA SUOSIKKISI JA MIKSI? -Mä en siis oikeesti osaa ehkä yhtä tiettyä valita.

Elli kertoo, että bändi tekee tällä hetkellä kahdeksatta levyään, joten ehkä yksi uusista biiseistä (Muovinen Mount everest) voisi olla hänen suosikkinsa. Bändi on esittänyt sitä viime kesän keikoilla ja Elli aina odottaa, että pääsee vetämään sitä.

Uusi albumi tulee ensi vuonna ulos ja sitten taas on paljon uusia biisejä vedettäviksi.

MISTÄ IDEAT BIISIEN SANOITUKSIIN TULEVAT? Sanoituksiin ideat lähtevät Ellin mukaan useimmiten aika pitkälti eletystä elämästä. - Oon tämmöinen ylikelailija ja asioita liikaa pohtiva.

Halusimme myös kuulla jonkin hauskan muiston lukioajalta. Elli aloittaa vastaamisen naurahtamalla: - Ei kaikki kestä päivänvaloo.

Elli jatkaa kertomalla, että ylipäätään hauska juttu oli lyhyeen vaihtoon Italiaan meneminen. - Se on aika semmonen once in a lifetime -juttu.

TEIT TEATTERIDIPLOMIN. MIKÄ TEATTERISSA NIIN KIINNOSTI? Mulla oli oikeestaan koko ajan vähän niin kuin musiikki ja näytteleminen rinnakkain: mä tykkäsin niistä kummastakin.

Elli kertoo, että teatterissa kiinnosti esimerkiksi kaikki suunnitteleminen. - Ylipäätään teatteri ja näytteleminen ja kaikki leffat kiinnostaa edelleenkin, niin ehkä mä sitten oon jotenkin todellisuuspakoinen.

Toimituksen kolmikko fanittaa Haloo Helsinkiä ja Elliä.

Elli tuli mielellään vierailemaan vanhalla Elli kertoo rakastavansa edelleen koulullaan esimerkiksi naamiaisia ja voivansa aurinkoisena kevätpäivänä.

13

O’times

Hän mainitsee myös, että musiikin avulla voi buustata erilaisia tunteita, kuten upota enemmän surulliseen fiilikseen ja saada jostain kappaleesta lohtua siihen tai vastaavasti buustata hyvän olon tunnetta ihan tappiinsa.

Keikoilla myös yleisössä olevien ihmisten sekä näiden tunteiden näkeminen tuntuu Ellistä tavallaan mystiseltä ja tavallaan kiehtovalta: miten eri tavalla tunteet voivat näkyä ihmisissä.

Keikkailun hyvinä puolina Elli pitää sitä, että joka keikalta löytyy uusia “korvia”.

- Voi olla monia, jotka on kuulleet meidän biisejä radiossa ja olleet silleen ”emmä nyt tiiä”, mut sitten kun ne näkee meidät livenä, niin ne onkin silleen ”aa et tää onki niinku sillee tykimpää ja parempaa”. Ja livenä just näkyykin se meidän todellinen meininki ja energia.

MITÄ TEKISIT, JOS ET OLISI MUUSIKKO, JA MISSÄ AMMATISSA VOISIT NÄHDÄ ITSESI?

Hän kertoo myös, että jo pelkästään MIKÄ ON PARASTA MUSIIKISSA JA ulkona kävellessään hän skannailee KEIKKAILUSSA? ympäristöään ja saattaa silloinkin saada jonkin hyvän sanoitusidean. Jo musiikki itsessään on Ellille “henkireikä”, ja musiikin kuunteleEllin mukaan sanoituksien keksimi- minen on osana hänen jokapäiväisnen ja kirjoittaminen on ollut hänel- tä elämäänsä. le itselleen tärkeä niin sanottu pur- - Mulla on melkein aina luurit kuväylä kaikesta - niin hyvistä kuin päässä. Aina kun mennään keikkaniistä ankeammistakin asioista. pakuunkin ja ollaan menty ehkä metri, niin mä oon jo kysymässä, Inspiraatiota Elli saa sanoituksiinsa että saaks laittaa luurit päähän, oman elämänsä lisäksi myös lähei- kertoo Elli naureskellen. siltään sekä heidän elämäntarinoistaan.

O’times

Lukion aikana Elli rakasti omien sanojensa mukaan todella paljon filosofiaa, ja hän on joskus jopa miettinyt, josko menisi sitä opiskelemaan.

- Se olisi kyllä aika vaativa rupeama, Elli toteaa naurahtaen. Hän myös pohti sitä, olisiko hänestä kuitenkaan esimerkiksi filosofian opettajaksi.

Elli kehuu omaa filosofian opettajaansa omilta opiskeluajoiltaan Ogelissa. Hänen opettajanaan toimi Lauri Ojalehto, joka opettaa edelleen filosofiaa ja elämänkatsomustietoa lukiossamme. - Me sanottiin häntä filiks, ja mä kyllä tykkäsin todellakin olla hänen tunneillaan.

14

Elli kertoo, että hänellä on vielä todella paljon unelmia ja toiveita elämää varten eikä yksi elämä edes tunnu riittävän siihen kaikkeen.

- Mä haluaisin olla vielä vaikka joku rikostutkija tai mikä lie vintage-kauppias, ja sitten haluaisin ohjata ja käsikirjoittaa elokuvan ja säveltää siihen musiikit. Haluaisin vain tehdä paljon kaikkea.

MITEN RENTOUDUT? Ellin mukaan erityisesti juuri musiikin kuuntelu rentouttaa häntä.

- Nykyään mulla on myös semmoinen ei aina niin rentouttava husky, Elli toteaa naurahtaen. Ellin mukaan koira on todella ihana tyyppi, ja hänen kanssaan Elli käy paljon kävelyillä, mikä sekin rentouttaa.

- Aamuisin vaikka kuinka paljon ketuttaisi eikä millään jaksaisi lähteä ulos, mutta sitten kun sinne pääsee, niin kyllä se rentouttaa ja tulee itsellekin onnellinen mieli, kun näkee, miten onnellinen koirakin on, kertoo Elli.

Myös ratikassa tai kahvilassa istuminen musiikkia kuunnellen ja ympäristöä seuraten rentouttaa.

MINKÄ OHJEEN ANTAISIT 16-VUOTIAALLE NUORELLE ITSELLESI? Elli haluaisi oikeastaan nykyiselle aikuiselle itselleen ohjeita nuorelta itseltään. - Silloin oli ihanaa, kun oli niin paljon pelottomampi kuin nyt aikuisena.

Ohjeeksi hän kuitenkin voisi nuorelle itselleen sanoa: - Jatka pelottomalla tiellä ja lähde tekemään sitä, mikä kiinnostaa. Älä mieti liikaa ulkopuolisilta tulevia paineita tai muiden mielipiteitä. Tee sitä, mikä tuntuu sydämessäsi hyvältä. PLUS muista kohdella muita ystävällisesti. Se riittää aika pitkälle!

Teksti Emmi Lehtinen, Pihla Mattila ja Diana Savinainen Kuvat Arja Holma (koululla otetut) ja Elias Ryynänen

15

O’times

Missä he ovat nyt? Ushma Olava

O’Timesin toimituksella oli ihana mahdollisuus päästä haastattelemaan koulumme entistä opiskelijaa näyttelijä Ushma Olavaa. Ushma on näytellyt muun muassa Putouksessa ja Aikuiset-sarjassa. Ushma tunnetaan myös Gimmel-nimisestä yhtyeestä, jossa hän oli yksi laulajista.

Palataan ensimmäisenä Ushman lukioaikoihin. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 2000 ja hänen ryhmänohjaajanaan toimi Päivi Hankala-Perttula.

Tosin Ushma ei ole ihan varma, oliko HP hänen ryhmänohjaajansa, sillä hänen luokkansa ei ollut hirveästi tekemisissä ryhmänohjaajansa kanssa. Heidän aikanaan ei ollut viikoittaisia RO-tuokioita kuten meillä nykyään on.

Ushma opiskelija meillä vuosina 1997 2000.

Haastattelu ilmestyi lokakuussa 2024.

Ushma piti Ogelissa juuri siitä, että täällä oli niin tiivis porukka, ja hän sai myös opettajilta paljon tukea mielenkiinnon kohteisiinsa, kuten musiikkiin ja valokuvaukseen.

Ushma luettelee lempiopettajikseen Pipsan, Keijo Käkelän, Satu Mäkisen, Arja Holman, Juha Sipun, Lilli Malmströmin, Markku Paarlahden, Väiskin, Rellun ja Jylpyn.

Ushma oli jo nuorena kiinnostunut musiikista ja hän kävi yläasteen musiikkiluokalla.Toimitus kysyi Ushmalta muistoja Gimmel-ajoilta.

- Olimme tosi nuoria ja opimme todella paljon musa-alasta ja Suomesta. Muutenkin parikymppisenä oppii todella paljon elämästä.

Välillä Ushma tuntee kaipaavansa uraa musiikin parissa, mutta näyttelijänä hänellä on edelleen mahdollisuuksia tehdä musiikkia esimerO’times

kiksi musikaaleissa tai muissa projekteissa. Hänestä olisi ihana tehdä jokin konserttikiertue tai lauluilta.

Musiikkibisneksessä on kuitenkin kova paine luoda jotain uutta. Ushman mukaan Gimmelin paluustakin on ollut puhetta muttei mitään varmoja päätöksiä ole tehty.

Ushma kertoo teatteri-innostuksensa heränneen jo yläasteella, jolloin hän esitti ysiluokan joulunäytöksessä skitsofreenistä poroa.

Hän rakasti sitä tunnetta, kun yleisö nauroi hänen keksimilleen jutuille.

Hän sai vahvistusta mielenkiintoonsa Ogelin teatteritunneilta.

Merkittävimmiksi rooleikseen hän nimeää teatterikorkeakoulun viimeisenä vuonna näyttelemänsä 90-vuotiaan mummon, joka oli hänen mielestään todella opettavainen rooli äänen ja kielen muodostamisen puolesta.

Teknisesti Nunnia ja konnia –musikaalin päärooli on ollut hänen isoin roolinsa, ei tosin välttämättä niin vaativa rooli, mutta päärooli oli hänelle kuitenkin merkittävä kokemus.

Muutenkin Ushmasta tuntuu, että hänen roolinsa liittyvät eri kasvuvaiheisiin ammattilaisena. Suosikkiroolikseen hän nimeää Aikuiset-sarjan hullun asianajaja Hannan.

16

Kysyimme Ushmalta, mitä hän haluaisi saavuttaa vielä urallansa. Hänestä olisi ihana saada jokin iso elokuvarooli, joka olisi moniulotteinen ja jossa pääsisi mukaan monenlaisiin tilanteisiin.

Kaunis kuin kukkanen

Lopuksi kyselimme Ushmalta vähän kevyempiä juttuja: LAPSUUDEN UNELMA-AMMATTI?

-Laulaja. (Teini-iässä hän haaveili MTV:n dj:ksi pääsemisestä.)

JOS SAISIT OLLA VUOROKAUDEN JOKU HISTORIALLINEN HENKILÖ, KUKA OLISIT?

- Rotuerottelun aikaan elänyt musta nainen, joka tekee jotain merkityksellistä - 60-luvun jenkeissä.

Alakuvassa näkyy, miten Ushma on niin innoissaan kouluun paluusta, että lähtee pian lentoon!

Ushman aikana lukiossa toimi iltaisin Teatteriklubi seiska.

Teksti Sara Pahkala ja Ella AlaMarttila Kuvat Ushma Olava

MIKÄ ON MIELESTÄSI PARAS LAUTAPELI?

-Pekingin mysteeri.

LEMPIELOKUVA?

-Harry Potterit (Feeniksen kilta).

MIHIN TV-OHJELMAAN HALUAISIT OSALLISTUA? HUOM. PUTOUSTA EI SAA VASTATA.

-Suurmestari tai joku sellainen komediasarja, jossa esiintyy mustaa huumoria.

TÄSSÄ VIELÄ HÄNEN TERVEISENSÄ OGELILAISILLE:

- Luottakaa itseenne ja muistakaa, että asenne ratkaisee kaikessa.

Muistakaa myös olla realistisia ja katsokaa somea kriittisellä silmällä.

On ok, että välillä menee huonosti. Osatkaa nauttia tavallisesta elämästä, eli kiteytettynä asennetta ja arkea.

17

O’times

Missä he ovat nyt? Ilkka Auer Fantasiakirjailija Ilkka Auerin inhokkiaine lukiossa oli äidinkieli ja Seikkailija-lehtieen lukemiseen tuli käytettyä paljon aikaa oppitunneista. Auer pääsi muistelemaan aikojaan Ogelissa ja kertomaan kirjailijan urastaan.

Kävellessämme kohti neuvotteluhuonetta Ilkka Auer huomauttaa, kuinka aula ja käytävät tuntuvat kutistuneen sitten viime käynnin.

Auer valmistui Oulunkylän yhteiskoulusta vuonna 1984 ja on sittemmin työskennellyt markkinointialalla, kunnes 2010-luvun puolivälin paikkeilla ryhtyi täysipäiväiseksi kirjailijaksi. - Tuntuu aivan mielettömältä olla taas koululla!

Auer vietti Ogelin tiloissa paljon aikaa jo lapsena, sillä kaksi vanhempaa veljeä kävivät myös täällä koulunsa. Äitikin oli mukana koulun toiminnassa, minkä vuoksi erilaisten myyjäisten aikaan Auer saikin usein kulkea koulun tiloissa vapaasti. Kaikki nurkat oli jo koluttu, kun opiskelu Ogelissa alkoi.

Auer opiskeli koko viidennen luokan oppimäärän kesällä - Se oli tosi kiva kesä se...

Varsinaisen koulunkäynnin Auer aloitti Ogelissa 11-vuotiaana, hypättyään neljänneltä luokalta suoraan kuudennelle, jotta pääsisi nipin napin vielä oppikouluun peruskoulu-uudistuksen polttaessa ovella.

Auer opiskeli koko viidennen luokan oppimäärän kesän aikana. - Se oli tosi kiva kesä se…

Luokkakavereita vuotta nuorempi Auer kuvailee olleensa ”vähän semmoinen kauhukakara”. Hän kertoo muun muassa piirrelleensä kuvia O’times

Auerin haastattelu ilmestyi lokakuussa 2024. muiden puolesta kuvistunneilla sekä auttaneensa englannin läksyissä eli ei ehkä niinkään mikään huono tyyppi muiden oppilaiden mielestä, mutta opetussuunnitelmaa lukeva opettaja saattoi pahastua. Intoa riitti asioihin, jotka kiinnostivat.

Liikuntatunneista Auer ei järin piitannut ja kertookin lintsanneensa niistä lähes kaikki. Kerran kun hän tapansa mukaan istui ruokatunnilla aulan ikkunalaudalla kirjaa lukien, pääsi opettaja yllättämään.

- Liikunnanopettaja Raivio pysähtyi siihen mun eteen ja rupes naama punaisena karjumaan, että mitä se Auer oikein luulee tekevänsä. En kyllä mennyt seuraavallekaan liikunnantunnille, mutta pääsin kuitenkin kurssista läpi!

Opettajiaan muistellessaan Auer kertoo matikan opettaja Falkin, biologian opettaja Antero Väisälän ja äidinkielen opettajan ja näytelmäkerhon vetäjän Ilmo Nukarisen jääneen mieleen, vaikkei tämä jälkimmäinen vaikuttanutkaan pojasta paljoa pitävän. Auer spekuloi sen johtuneen hänen suhtautumisestaan äidinkieleen. Se nimittäin oli hänen inhokkiaineensa lukiossa.

Intoa riitti asioihin, jotka kiinnostivat. Äidinkielen sijaan lukiossa kiinnosti englanti ja kuvataide. Kerran koulumatkallaan Auer istui bussissa Espoosta Rautatieasemalle lukien kirjaa.

18

Englanninopettaja istui siihen viereen ihmetellen, kuinka hän voi olla niin hyvä englannissa. 80-luvulla ei ollut tyypillistä, että suomalainen teini puhui ja kirjoitti todella tasokasta englantia.

Auer oli tykästynyt tiettyihin genreihin, joita suomeksi ei yksinkertaisesti juurikaan ollut tarjolla - kauhu ja fantasia. Auer ostikin ensimmäisen englanninkielisen kirjansa jo noin 10-vuotiaana ja luki lukioikäisenä yksinomaan englanninkielisiä kirjoja. Tätä jatkui parikymmentä vuotta, kunnes suomen kielitaito alkoi yksinkertaisesti rapistumaan ja hän tajusi alkaa lukemaan taas suomenkielistäkin kirjallisuutta.

Suomenkielistä fantasiakirjallisuutta ei ollut, sitten ei auttanut muu kuin lukea englanniksi.

Auer naurahtaa: - Viimeinen tikki oli Dragonlance-saagat sun muut.

Sen jälkeen ei ollu enää mitään poispääsyä!

Yksi lempihahmoista kaikissa Tolkienin kirjoissa on Tom Bombadil, ehdottomasti.

Auer kertoo myös lukeneensa Taru sormusten herrasta niin nuorena, että luuli Keskimaan olevan oikea paikka. Tolkienin tuotantoa hän on lukenut useaan otteeseen mutta ei kuitenkaan ole edes yrittänyt lukea Silmarillionia. Lempihahmonsa Auer kertoo olevan Bilbo.

Fantasia on tosin aina tuntunut kiehtovan kirjailijaa. Lukioaikoinaan kaveriporukka kerääntyi pelaamaan erilaisia roolipelejä, joista keskustelussa eniten nousi esiin

Dungeons and Dragons eli DnD. Auer kertoo, ettei tiedä sen uudemmista versioista vaan on aikoinaan pelannut ADD:tä, eli Advanced DnD:tä. Kaikkia vähän huvitti, kun Auer paljastaa roolipelien maineen hänen nuoruudessaa. DnD:tä pidettiin nörttien saatananpalvontarituaalina.

Pelin maine ja harrastajakunta ovat muuttuneet nykyhetkeen tultaessa mutta Auer muistelee, kuinka hänen aikanaan harrastuksen parissa oli lähinnä poikia. Auer tuntuukin yllättyvän kuullessaan molempien haastattelijoiden pelaavan DnD:tä ja kertoo usein haaveilevansa taas pääsevänsä pelisession pariin.

DnD oli silloin saatananpalvontaa valtaväestön silmissä.

Lukion jälkeen Auer päätyi opiskelemaan kauppaopiston markkinointilinjalla, jossa kertoo käyneensä ikään kuin kokeilemassa, kun ei ollut muutakaan tekemistä. Armeijan jälkeen hän meni Tapiola-ryhmään töihin, missä pysyttelikin seuraavat noin 25 vuotta.

Hän oli jo pitkään haaveillut ryhtyvänsä täyspäiväiseksi kirjailijaksi, mutta vielä tuolloin kirjoittamista tuli tehtyä töiden ohella. Sopiva tilaisuus kuitenkin tuli vastaan, kun Tapiola-ryhmässä tehtiin muutoksia 2012–2013, jolloin Auer päätti aloittaa kirjoittamisen täyspäiväisenä työnään. – En vaihtaisi päivääkään kirjailijanurasta pois. Yleensäkin kannattaa tehdä itseä kiinnostavia asioita, jos siihen on mahdollisuus, ettei jälkikäteen kaduta.

Auer ei ole varma, milloin hänen kiinnostuksensa fantasiakirjallisuutta kohtaan alkoi.

19

Pelinjohtaja saa itse luoda kaikki öttimöntiäiset maailmaansa.

O’times

Lukioaikoina Auerin luokkakaveri alkoi maahantuomaan roolipelejä ystävänsä kanssa. Vaikka Auer jo silloin loi omaa roolipelimaailmaansa ja luki roolipelilehtiä oppitunnista toiseen, päätyi hän pelaamaan itse vasta vuoden –85 tienoilla.

Hän oli pelejä pelatessaan pelinvetäjä ja teki kaikki seikkailut itse. Pelaamista jatkui mm. Warhammerin, ADD:n, Middle Earth- roleplayn ja Call of Cthulhun merkeissä 90-luvun loppupuolelle asti, kunnes peliporukka hajaantui armeijan koittaessa.Jos Auerin pelitoiveet tälle päivälle toteutuisivat, hän pelaisi velhohahmoa.

Auer kertoo myös lopettaneensa fantasiakirjallisuuden lukemisen alettuaan itse kirjoittamaan sitä.

Hän huomasi ylianalysoivansa kirjoja ja miettivänsä, kuinka olisi ne itse kirjoittanut. Tämän jälkeen hän siirtyi kauhun ja historiallisten juttujen lukemiseen.

En koskaan uskonut päätyväni kirjailijaksi, sen sijaan halusin olla elokuvaohjaaja, ainakin 15-vuotiaaksi asti.

Kirjoittaessaan Auer ei etukäteen suunnittele, mitä kirjoittaa. Hän tie-

tää vain paikan, mihin sijoittaa hahmonsa. Sitten hän vain lähtee kirjoittamaan tarinaa ikään kuin asettumalla hahmojen näkökulmaan.

Miten hahmot käyttäytyisivät ja mitä he tekisivät? Hän kirjoittaa fiilispohjalta, ei aina edes kronologisessa järjestyksessä, ja kertoo välillä itsekin yllättyvän siitä, mitä tarinassa tapahtuu.

Auer kuvailee tätä kirjoittamalla ajattelemiseksi. – Välillä yllätyn ihan itsekin, mitä tapahtuu, jokin juttu tulee ihan nurkan takaa!

Auer tunnetaan muun muassa Lumen ja jään maa -sarjastaan, Antti J. Jokisen kanssa kirjoittamastaan Nicholas Northista sekä Anastasiakauhusarjasta.

Kauhun ja fantasian lisäksi hän kuitenkin kertoo aikoinaan työstäneensä myös Raaseporiin sijoittuvaa historiallista romaania, jota ehti kirjoittaa noin 800 sivua, ennen kuin muut projektit tulivat päälle. Kirjailija kertoo sen olleen ”aivan järjetön projekti”, sillä tiedon etsimistä ja tarkastamista oli paljon. Hän haluaa kirjoittaa mahdollisimman paljon Suomeen, ja etenkin Helsinkiin, sijoittuvia kirjoja.

Tykkään aina saada henkilökohtaista palautetta kirjoistani.

Auerin julkaistessa Lumen ja jään maa -sarjaansa oli epätyypillistä, että fantasiakirjan päähenkilö oli tyttö. Kirjasarja alkoi ystävän tyttärelle kirjoitetuista tarinoista ja Auer tahtoi tuoda vahvoja naishahmoja fantasiagenreen. Auer muistelee sarjan kirjoittamista: -Oli ihan sairaan hauska kirjoittaa!

Stephen Kingin tutut klassikot kummittelevat Auerin yläpuolella.

O’times

Samaan maailmaan olikin aikoinaan suunnitteilla useita uusia kirjoja, 20

jotka kuitenkin tyssäsivät aikoinaan kustannusyhtiö Otavan linjaukseen siitä, ettei perinteinen fantasiakirja enää myy. Kirjailija onkin sittemmin kyllästynyt Otavan jatkuviin kieltäytymisiin ottaa uusintapainoksia.

Auer otti kirjojensa oikeudet takaisin ja on tätä nykyä sekä kääntämässä sitä englanniksi että uudelleenkirjoittamassa alkuperäistä sarjaa juhlajulkaisua varten. Hän myös toivoo saavansa muut keskeneräiset kirjoitusprojektit valmiiksi.

Kirjailija on myös harrastanut digitaalista kuvankäsittelyä 25-30 vuotta, josta 3D-juttuja hän on tehnyt noin kymmenen vuoden ajan. Hänen mielestään on kiva ottaa valokuvia ja yhdistää niihin 3D-elementtejä, mitä hän onkin käyttänyt kirjan kansiensa tekemiseen.

Auer jatkaa, että ajatteli alun perin kääntää Lumen ja jään maan tekoälyä apuna hyödyntämällä, mutta totesi sen tekijänoikeuslakien vuoksi liian riskialttiiksi ja päätti kääntää kirjat omin kätösin. Hän on huomannut kirjan kääntämisen olevan helppoa, englannin kielen kirjoitustaito ei ole päässyt rappeutumaan, vaikka Auer kokee, että puhe vähän falskaa. - Hidasta se kuitenkin on!

hän vihdoin alkoi kirjoittaa juuri sitä, mitä hän itse halusi, kirjoittaminen alkoi sujumaan paljon paremmin.

Auer halusi antaa terveisensä Ogelilaisille, tai ylipäätään luoville mielille: - Tehkää mitä haluatte!

Tehkää sitä mitä haluatte tehdä. Älkää tehkö Omaa kirjaa kääntäessä sitä, mitä voitte tai saatte, tai sitä, mitä joku ajatustyö on jo tehty valmiiksi, ei tarvitse kuin odottaa, vaan tehkää just sitä, mitä itse hakääntää! luatte.

Auer muistelee vielä omia epäröinnin aikojaan. 2000-luvun alussa kirjoittaessaan hän ajatteli, miltä teksti kuulostaisi lukijan mielestä. Kun

Teksti Venla Mantere, Tekla Toivanen Kuvat Arja Holma, Venla Mantere

Auer on tehnyt itse useiden kirjojensa kansia, esimerkiksi Lumen ja jään maa -sarjan pokkarien kannet.

Kuvanmuokkausta tehdessään hän käyttää 24-tuumaista näytöllistä piirtopöytää. Juhlajulkaisun kannet hän aikoo tehdä itse.

Tekoäly ei ole uhka luovalle tekstille vaan graafiselle luovuudelle ja tuotannolle.

Kysymme Auerilta myös hänen kantaansa tekoälyyn ja mielipidettä siitä, onko se uhka kirjallisuudelle.

Hän vastaa näkevänsä sen uhkana graafiselle luovuudelle ja tuotannolle muttei usko tekoälyllä pystyttävän luomaan yhtä hyvää tekstiä, kuin ihminen kykenee. Hän jatkaa kertomalla, että vaikka se olisi mahdollista, hän luottaa lukijoiden löytävän omat kirjansa ja kirjallisuutensa sekä poimivan joukosta kirjailijat, joiden teksteistä nauttivat.

21

Otetaan kaikki vielä yhteiskuva huonekasvin kanssa!

O’times

O´CULT

Üllatus! Arja muutti takaisin päärakennukseen Vuoden 2023 keväällä kuvataiteen luokka täytyi siirtää Pikku-G-rakennukseen. Nyt 2024 syyskuussa remontin valmistuttua Arja pääsi muuttamaan takaisin vanhaan tuttuun neloskerrokseen – Tai mikä ikinä se näillä uusilla termeillä onkaan...

Pakkausoperaatio oli ensimmäisen jakson koeviikolla täydessä vauhdissa. Kaikki kaapit oli tyhjennettävä ja pakattava muuttolaatikoihin.

Toimitus oli saanut tiedon tästä, ja tietysti Arjalle lähetettiin apulaisia.

Arjan mukaan väliaikainen luokkatila ei missään nimessä ollut huono, mutta tuntuu hyvältä päästä takaisin kotikulmille.

Toimituksen lisäksi muuttourakkaa helpottivat joukko Ku5–kurssilaisia sekä yksi vapaaehtoinen opiskelija.

Kaiken kaikkiaan apureita oli kahdeksan.

Arjan apurit työn jälkeen Päivä kului lähinnä kaappien tyhjentämisessä, ikivanhojen tavaroiden ihmettelemisessä, sekä laatikoiden merkitsemisessä, täyttämisessä ja kantamisessa.

Nyt kun kuvataiteen luokka on taas päärakennuksessa, abit pääsevät tekemään kuvataiteen lukiodiplomeja paremmin mielin.

Teksti Matias Hännikäinen Kuvat Arja Holma ja Matias Hännikäinen

Laatikoita ja laatikoita ja laatikoita...

23

O’times

Ogeli valloittaa Tammisaaren Ykkösjakson loppupuolella Oulunkylän ikääntyneet kakkoset kävivät retkeilemässä ruotsinkielisessä Tammisaaressa.

Ogelin rakkaimmat opet Henna Grönqvist ja Tiina Männynväli olivat matkassa tietysti mukana!

Päivämme alkoi rattoisasti sateisella bussimatkalla kohti aurinkoista Tammisaarta. Saapuessamme nautimme kahvit torilla.

Samalla kohtasimme päivän ensimmäisen haasteen: kahvin tilaaminen ruotsiksi. Keskiverto 7:n oppilaalle tilanne sai niskavillat nousemaan pystyyn.

Kahvilassa asiointi sujui kuitenkin moitteettomasti ja koko ryhmän upean ääntämisen ansiosta voisi jopa olettaa kyseessä olleen Tammisaaren paikallinen nuoriso.

Aamupäivän aikana vierailimme myös Ogelin ystäväkoulussa, Ekenäs Gymnasiumissa. Ekenäs Gymnasium oli pieni ja suloinen, mutta toimitukselta tuli miinuspisteitä kengättömyydestä (kengät pysyvät visusti jalassa).

Small and petite Ove matkassa, koska iso Åke ei mahtunut mukaan.

Kuuntelimme luokassa rehtorin tervetuliaispuheen, jonka jälkeen juttelimme loppuvierailun oppilaiden kanssa. Samalla keskiverto 7:n oppilas koki pientä pakokauhua, mutta selvisi tehtävästä pienellä myötähäpeilyllä sanastonsa puutteellisuudesta.

Toimituksen Meri laitettiin samalla piinapenkkiin Ekenäsin oppilaiden edessä! Hän joutui vastailemaan kiperiin kysymyksiin mm. omasta vapaa-ajastaan: lempi-asia on koiran ulkoiluttaminen! Koiraa ei enää ole.

O’times

Charmikkaat retkeilijät edustamassa Ogelia reippaina. Koulun ikkunoista varmasti kurkittiin ryhmää kateellisina!

24

Vierailimme nykytaiteen museo Chappessa

Iltapäivän koittaessa kävimme tankkaamassa Villa Smakhussilla (5/5). Miljöö oli soma ja liukuhihnastolta sai kaapata itselleen jättegod mat! Lisäksi talon leipä hipoi jopa Ogelin leivän asettamaa kultaista rajaa. Milloin kotikaljaa myös Ogeliin tarjolle?

Tankkauksen jälkeen matka jatkui kohti nykytaiteen museo Chappea. Chappe oli upea, vaikka ohjeistettu kierros ruotsiksi meni vähän ohi. Keskiverto 7:n oppilas ei paljoa ymmärtänyt kovasta yrityksestä huolimatta.

Taide oli kuitenkin kaunista ja puhuttelevaa!

Vierailun jälkeen suuntasimme kohti Suomen vanhimpaa elokuvateatteria, Bio Forumia. Elokuvateatterilla meitä oli vastassa sympaattinen Jukka Halonen, joka kertoi meille innokkaasti paikan historiasta ja oman uransa kohokohdista. Tämäkin paikka oli kovin suloinen.

25

Komeilu ei ota loppuakseen.

Kuvassa toimituksen Emilia ja Meri.

Suloinen Bio Forum

Loppupäivä sujui vapaa-aikaa viettäessä. Hyvä vaihtoehto oli kaupunkikierros Hennan ja Tiinan seurassa, mutta aikaa sai viettää kuten lystäsi.

Opimme ruotsia so much! Nyt olemme kokemuksiltamme kymmenkertaisesti rikkaampia ja kyvykkäitä selviämään - ainakin Tammisaaressa.

Toimituksen Emilia ja Meri viettivät aikansa satamassa ja kulttuurikierroksella apteekissa sekä SMarketissa. Asiointi tapahtui totta kai ruotsiksi ja saimme Strefenin 16,2 mg/ml kurkkukipua hienosti lievittävän suusumutteen!

Kokonaisuudessaan reissu oli mainio. Isosti jatkoon! Muistakaa, että Ekenäs Gymnasiumiin pääsee myös viikon mittaiselle vaihtojaksolle.

Teksti ja kuvat Meri ja Emilia O’times

Pitäisikö vuonna 2005 lopetettu vanha reaalikoe tuoda takaisin?

Vielä vuonna 2005 ylioppilaskokeissa kaikki reaaliaineet olivat samassa koepaperissa. Vuonna 2006 tuli kuitenkin uudistus, jossa kaikki reaalikokeen aineet eriteltiin omiksi ainereaalikokeiksi. Mutta uhkaako tämä uudistus yhtä lukion tärkeintä perusarvoa - yleissivistystä?

Reaaliaineisiin kuuluvat kaikki koulun lukuaineet – ei siis matematiikka, äidinkieli ja kirjallisuus eikä vieraat kielet. Nämä kaikki aineet olivat ennen kaikki samassa kokeessa, josta tehtävät sai sitten valita oman maun, kiinnostuksen ja tiedon määrän mukaan.

Toisin sanoen vielä kaksikymmentä vuotta sitten pystyi tekemään samassa ylioppilaskoetilaisuudessa esimerkiksi sekä fysiikan että uskonnon tehtäviä.

Vuoden 2006 muutosta perusteltiin reaalikokeen liian matalalla vaatimustasolla ja sillä, että uudistuksen myötä opiskelijat pystyisivät keskittymään paremmin juuri niihin aineisiin, jotka kiinnostavat heitä ja joita he voivat hyödyntää jatko-opinnoissa.

Melkein heti lukion ovista sisään astuessa täytyy jo tietää, mitä kirjoittaa, ja sitten ottaa näiden aineiden kaikki valtakunnalliset ja koulukohtaiset valinnaiset.

Pakolliset kurssit ovat vain pieni lisähaaste, ja ne on suoritettava, jottei lukio tuntuisi pelkältä jatko-opintojen etkoilta.

Pakolliset kurssit tosin tuntuvat vielä pakollisemmilta, kun tietää, ettei niissä opittavaa tule periaatteessa tarvitsemaan, kunhan moduulista pääsee vain läpi.

Vanhassa reaalikokeessa kaikkea reaaliaineissa opittua pystyi kuitenkin hyödyntämään ilman liikaa sitoutumista. Nykyään jaksot täyttyvät jo helposti vain niiden viiden aineiden kursseilla, joiden kirjoittamista suunnittelee.

vähillä voimilla, jotka jäljelle jäävät.

Reaalikokeen uudistuksesta on siis syntynyt eräänlainen ”kaikki tai ei mitään” -mentaliteetti.

Yksi kaikki reaaliaineet kattava ylioppilaskoe antaisikin opiskelijoille motivaatiota opiskella kunnolla eri aineiden kursseilla siinä toivossa, että reaalikokeessa kysyttäisiinkin juuri näitä asioita.

Yhteinen reaalikoe myös auttaisi niitä opiskelijoita, jotka eivät kunnolla tiedä, mitä haluavat kirjoittaa, ja niitä, joita useampi reaaliaine kiinnostaa jonkin verran.

Reaalikokeen pilkkomisella ainekohtaiseksi on kuitenkin omat ongelmansa. Välillä tuntuu, että uudistuksen mukana heitettiin koko lukion yleissivistävä osuus ikkunasta ulos.

Harva siis valitsee mitään ylimääräisiä valinnaisia siihen lisäksi, vaikka kiinnostaisi, sillä ylimääräisen reaaliaineen kirjoittamisen vaiva on yksinkertaisesti liian suuri.

Opettajatkin varmaan arvostaisivat, jos saisivat kertoa pakollisten opintojaksojensa opiskelijoille, miten käsittelyssä olevat asiat saattavatkin löytyä reaalikokeesta, sen sijaan, ettei kukaan kuuntelisi oppitunnilla, koska ei aio kirjoittaa juuri kyseistä ainetta.

Välillä tuntuu, että uudistuksen mukana heitettiin koko lukion yleissivistävä osuus ikkunasta ulos.

Reaalikokeen uudistuksesta on siis syntynyt eräänlainen ”kaikki tai ei mitään” -mentaliteetti. Kaikki paukut pistetään niihin aineisiin, jotka kirjoitetaan, ja pakolliset kurssit suoritetaan rimaa hipoen niillä

Yksi kaikki reaaliaineet kattava ylioppilaskoe antaisikin opiskelijoille motivaatiota opiskella kunnolla.

O’times

26

Toki jatko-opintojen kannalta on hyvä, että nuori osaisi kunnolla perusteet siitä oppiaineesta, jota on hakemassa opiskelemaan.

On kuitenkin muistettava, että monen jatko-opinnon todistusvalinnan pisteytyksessä ei juurikaan palkita mitään tiettyä reaaliainetta.

Yksipäiväinen reaalikoe antaisi opiskelijoille tilaa opiskella monipuolisesti sen sijaan, että pitäisi jo heti lukion alussa valita ne aineet, jotka aikoo kirjoittaa.

Reaalikoe ei myöskään pakota ketään vastaamaan kaikkien aineiden kysymyksiin vaan koetta tekevä voi keskittyä vain yhteen tai kahteen aineeseen.

Yksi reaalikoe lisäisi myös vieraiden kielten opiskelua, sillä silloin koe söisi vain yhden päivän kirjoituksista nykyisen kahden tai useamman sijaan.

Yksipäiväinen reaalikoe antaisi opiskelijoille tilaa opiskella monipuolisesti sen sijaan, että pitäisi jo heti lukion alussa valita ne aineet, jotka aikoo kirjoittaa.

Opiskelijat saisivat kaiken kaikkiaan enemmän mahdollisuuksia kiinnostua useammasta oppiaineesta vain kirjoitettavien sijaan.

– Oho! Näettekö mitä silloin tapahtuisi? Lukiolaisista tulisi vihdoin oikeasti yleissivistyneitä.

Lähteet: YLE.fi ja Wikipedia.org

O’Timesin toimittajat pohtivat pitäisikö reaalikoe tuoda takaisin.

Teksti Milja Blomstedt Kuva Ella Ala-Marttila ja Matias Hännikäinen 27

O’times

Pannaan arviointiviikot paremmuusjärjestykseen!

Oletteko koskaan vertailleet arviointiviikkoja toisiinsa? Me selvitimme pseudotieteellisin menetelmin objektiivisen, absoluuttisen ja yleispätevän koeviikkojen paremmuusjärjestyksen.

Arviointiviikko 1

juomien lipittelyyn!

Ensimmäinen arviointiviikko sijoittui huonosti juuri syksyn yo-kirjoitusten päälle. Tämä oli huonoja uutisia kaikille vuosiluokille. Ykkösille ja kakkosille tästä oli haittaa lukusalin kiinniolon vuoksi, sillä se on monille tärkeä paikka kokoontua kokeiden jälkeen keskustelemaan menestyksestä - tai sen puutteesta - ja opiskelemaan seuraavaa koetta varten.

Lauantaikoulupäivä kuitenkin sallii yhden ”ylimääräisen” lomapäivän loppuvuodesta. Yleensä se pidetään joko helatorstain tai itsenäisyyspäivän yhteydessä, mikä mahdollistaeaa nelipäiväisen viikonlopun.

Viisi päivää ennen toista arviointiviikkoa annetaan syksyn yo-kokeiden lopulliset arvosanat. Huonot tulokset voivat lannistaa ahkerimmankin opiskelijan estäen häntä Koululla ei ole muita vastaavia ti- opiskelemasta kaikkensa edestä. loja reviiritietoisten abien hallitessa abisohvia rautaisella nyrkillä. Arviointiviikko 3 Abeilla taas voi jäädä rästikurssien kokeisiin luku väliin, koska kuka Kolmannen arviointiviikon kokelukee kurssikokeisiin, kun äärettö- mus vaihtelee paljon vuosiluokilla, mästi tärkeämmät yo-kokeet ovat aivan samaan aikaan? Pahimmassa tapauksessa kokeet voivat mennä jopa päällekkäin!

koska arviointiviikon jälkeen ovat penkkarit ja Wanhojen tanssit.

Tällöin abit lähtevät lukulomalle ja kakkoset nousevat koulun wanhimpien asemaan. Arviointiviikko onkin ehdottomasti raskain kakkosille, joilla on kokeiden lomassa viimeiset tanssiharjoitukset. Tämä voi tehdä viikosta todella haastavan sekä fyysisesti että henkisesti.

Abeillakin voi olla stressiä viime hetken penkkarivalmisteluista, mutta vain tapahtumassa esiintyvillä ja juontajilla on harjoittelua luvassa.

Enemmänkin taitaa olla hauskaa ja jännittävää, kun vihdoin varsinaiset oppitunnit loppuvat.

Arviointiviikko 2 Toinen arviointiviikko on suhteellisen mitäänsanomaton. Ainoa siihen liittyvä pikkuseikka on sitä edeltävänä lauantaina oleva korvaava koulupäivä. Tämä voi olla joko hyödyksi tai haitaksi opiskelijasta riippuen.

Lauantai antaa muutaman ekstraoppitunnin kokeita varten, mutta se myös vie aikaa viikonlopusta, vähentää palautumisaikaa. Lepohan on tärkeä osa opiskelua, ja jos ihmisellä on huonot unitaipumukset, niin yksi täysi lepopäivä ei välttämättä riitä - edes yhdistettynä kahvin ja energiaO’times

Tämän laadukkaan kuvaajan tarjoaa teille ChatGPT.com 28

Kolmas arviointiviikkokin on – toivottavasti – kaikkien abien viimeinen, jolloin koettaan tekevän abin voi vallata haikeus… tai riemu!

Arviointiviikko 4 Tänä vuonna neljäs arviointiviikko on sijoittunut hyvin, sillä joinain vuosina pääsiäisloma on ollut arviointiviikon keskellä. Tällöin lomalla ei pystyisi rentoutumaan! Arviointiviikko 4 on yleisesti arviointiviikoista normaalein, vaikkakin se on aivan kevään kirjoitusten jälkeen.

Jos laiskalla abilla on rästikursseja jäljellä, ei hänellä ole juurikaan aikaa lukea kokeisiin. Hyvät abitoverit, älkää siis missään nimessä ottako lukuainekursseja lukulomalle. Se ei kannata.

Abien pitäisi säästää kaikki voimansa yo-kokeisiin lukemiseen. Jos ottaa kursseja, niiden kannattaa olla liikuntaa, kotitaloutta tai jotain muuta sellaista oppiainetta, joka sallii mielenne levätä. Älkää kaivako hautaa itsellenne.

Arviointiviikko 5 Viimeinen arviointiviikko saapuu!

Se päättää vuoden makeasti, sillä sitä seuraava päivä onkin heti helatorstai, eli vapaapäivä! Vapaapäivänä voi oikein hyvin palautua, tai jopa viettää rentouttavaa iltaa kavereiden kanssa rankan viikon jälkeen.

Kuitenkin jos joku koe menee päin mäntyä, ovat uusinnat vasta keskellä kesää! Tsempatkaa siis kaikki huolella ainakin tällä koeviikolla, sillä vaikka kesäloman voi jo maistaa, ette halua päätyä tähän tragediaan, joka myös kesäuusintoina tunnetaan!

Johtopäätös Mikä näistä onkaan sitten se objektiivisesti, absoluuttisesti ja yleispätevästi paras arviointiviikko? Aluksi voimme todeta, että pahin kipu ja tuska on jo kärsitty ja edessä häämöttävät paremmat ajat.

Ensimmäinen arviointiviikko oli kaikista raskain, koska silloin yo-kirjoitukset sulkivat tärkeän opiskelutilan ja kirjoitukset häiritsivät abien kurssisuorituksia. Suuri tiimimme (2) vakuuttaa, ettei tässä päätöksessä ole yhtään taipumusta abien etuja kohtaan.

Toiseksi huonoin arviointiviikko on 4. jakson sen päälle ajoittain sattuvan loman vuoksi. Sitä edeltävät myös yo-kirjoitukset, jolloin tämän jutun lukematta jättäneet abit saattavat päätyä kärsimyksen tielle.

Toistan, älkää valitko lukuainekursseja 4. jaksoon, jos vain mahdollista.

Se ei vain kannata.

Suuren tiimimme (2) toinen jäsen ei kyennyt päättään, onko 2. vai 3. arviointiviikko parempi eikä minulla kirjurina ole vapaata, itsenäistä mieltä päättää moisista asioista. Ne ovat siis aivan yhtä karmivia näennäistieteellisten menetelmiemme mukaan. 5. jakso siis voittaa! Jee! Älkää vaan mokatko, niin rento kesä on aivan nurkan takana!

Ohjaus ja kuva Tekla Toivanen Teksi ja taitto Eeli Kuusniemi 29

O’times

Missä menevät aktivismin rajat?

Aktivismista ja kansalaistottelemattomuudesta on keskusteltu paljon viime aikoina erityisesti Elokapinan kampanjoiden myötä. Miten kansalaistottelemattomuuteen oikein pitäisi suhtautua?

Keskiviikkoaamuna 25.9. nähtiin päivän pääuutiseksi noussut mielenosoitus Eduskuntatalon portailla. Aktivistit maalasivat Eduskuntatalon pylväitä verenpunaisella maalilla protestoidakseen suomalaisen valtionyhtiö Neovan toimia turvetuotannossa Ruotsissa. Mielenosoituksen takana olivat ruotsalainen aktivistiryhmä Återställ Våtmarker ja Elokapina.

Elokapina kertoo verkkosivuillaan, että protestin taustalla oli Neovan turvetuotannon laajentuminen Ruotsiin samalla, kun Suomessa pyritään vähentämään turvetuotantoa. Suomen valtio on saanut 450 miljoonan euron EU-tuen turvetuotannon alasajoon.

Näkyvyyden saamisessa aktivistit onnistuivat – isolla tempauksella saatiin valtava mediahuomio ja herätettiin paljon keskustelua. ”Maaperästämme vain 3 % koostuu soista, mutta alueet varastoivat enemmän hiiltä kuin kaikki maailman metsät yhteensä. Jos menetämme nämä suot, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa 75 % nykyisestä tasosta”, Elokapinan tiedotteessa kerrotaan.

O’times

Elokapina ja Återställ Våtmarker maalasivat Eduskuntataloa keskiviikkoaamun mielenosoituksessa. Kuva: Elokapina / Extinction Rebellion Finland Mielenosoitus herätti paljon tunteita ja keskustelua, ja myös media tarttui aiheeseen. Sekä oikeisto- että vasemmistopuolueet tuomitsivat Eduskuntatalon töhrimisen. Mielenosoituksen tarkoitusta on myös epäilty. ”Mutta tässä ei ole kyse mielenosoituksesta. Tämä on suora hyökkäys Suomen Tasavallan demokratiaa ja parlamentarismia vastaan!” kirjoitti keskustan kansanedustaja Mika Lintilä X:ssä.

Toisaalta osa kansanedustajista myös puolusti mielenosoittajia. ”Muutama ihminen käy suihkuttelemassa vesiliukoista maalia seinään. Jos meidän demokratiamme

tästä nyt sitten järkkyy, niin kyllä ongelma on ihan joku muu kuin nämä suihkuttelijat”, toteaa Anna Kontula (vas.) Helsingin Sanomien haastattelussa.

Vaikka mielenosoittajat ovat saaneet myös kannatusta, yleinen mielipide Eduskuntatalon maalaamisesta tuntui olevan kielteinen. Jopa luonnonsuojelujärjestöt WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto kritisoivat tapausta.

Kritiikkiä on tullut esimerkiksi siitä, että radikaali tempaus vie huomiota pois tärkeältä asialta eli turvetuotannon haitallisuudelta.

30

Mielenosoittajia epäillään törkeästä vahingonteosta, josta minimirangaistus on neljä kuukautta vankeutta.

Mielenosoitusta seuraavana päivänä tehtiin kansalaisaloite, jossa vaaditaan Elokapinan lakkauttamista. Sen mukaan Elokapina voidaan rinnastaa järjestäytyneeseen rikollisryhmään. Aloite keräsi hieman alle viikossa noin 98 000 kannatusilmoitusta, mikä kertoo suhtautumisesta Elokapinan viimeisimpiin mielenosoituksiin.

Mielenosoituksen tarkoitus on herättää huomiota ja nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun tärkeitä aiheita. Tässä aktivistit onnistuivat – isolla tempauksella saatiin valtava mediahuomio ja herätettiin paljon keskustelua. Suuri osa keskustelusta tosin pyöri Eduskuntatalon maalaamisen ja kansalaistottelemattomuuden hyväksyttävyyden ympärillä, ja turvesoiden suojelu jäi vähemmälle huomiolle.

Huomion saaminen tärkeille asioille on kansalaistottelemattomuuden ydin. Monet aktivistijärjestöt käyttä-

Kuvan aktivistit osoittavat mieltään ilmaston puolesta Elokapinan syyskuisessa mielenosoituksessa. Kuva: Elokapina / Extinction Rebellion Finland vät väkivallatonta suoraa toimintaa mielenosoituksissaan, jotta ne saisivat paljon näkyvyyttä.

Rauhanomaisella mielenosoittamisella ei aina saa ääntään suuren yleisön kuuluviin. Tiesitkö esimerkiksi, että Eduskuntatalon portailla on Fridays For Future - järjestön ilmastolakko joka perjantai? Rauhallinen mielenilmaus ei ylitä uutiskynnystä, kun taas lain rikkomisella saadaan toimittajat liikkeelle.

Mielenosoitukset ovat hyvä mahdollisuus vaikuttaa päättäjiin. Kuva: Elokapina / Extinction Rebellion Finland 31

Kun Mannerheimintie suljetaan istumalla autojen edessä, Eduskuntataloa maalataan tai tehtaan toiminta estetään, onnistutaan herättämään sekä median että tavallisten ihmisten huomio.

Kun Mannerheimintie suljetaan istumalla autojen edessä, Eduskuntataloa maalataan tai tehtaan toiminta estetään, onnistutaan herättämään sekä median että tavallisten ihmisten huomio.

Yhteiskunnan kriittinen suhtautuminen kansalaistottelemattomuuteen on saanut jotkut lopettamaan toimintansa. Helsingin Sanomat kertoi 26.9. itävaltalaisesta Elokapinan sisarryhmästä Letzte Generationista, joka päätti lopettaa toimintansa runsaan kritiikin vuoksi.

Ryhmän aktivistit olivat aikaisemmin esimerkiksi liimanneet itsensä asvalttiin vilkasliikenteisillä teillä kiinnittääkseen huomiota ilmastokriisiin.

O’times

Vankeusrangaistukset ja poliisin toiminta mielenosoittajia kohtaan kertovat yhteiskunnan suhtautumisesta asiaan. Kansalaistottelemattomuus voi kuitenkin olla hyvä keino saada suurta mediahuomiota. Monet ovat sen kannalla, koska tavallisista mielenosoituksista ei tunnu olevan hyötyä ja koetaan, että tarvitaan järeämpiä keinoja aktivistien asian ajamiseksi.

Elokapinan mielenosoitus syksyllä 2024. Kuva: Elokapina / Extinction Rebellion Finland Ryhmässä toiminut aktivisti Hinrich Bonin kertoi HS:lle, että mediassa käsiteltiin lähinnä aktivistien aiheuttamia liikenneruuhkia eikä mielenosoittajien agendaa enää mainittu. Sama ilmiö toistuu myös Suomen medioissa – lähes kaikki uutisointi ja keskustelu keskittyy aktivistien aiheuttamiin hankaluuksiin ilmastokysymysten sijaan.

Kansalaistottelemattomuutta käyttäneitä aktivisteja on tuomittu vuosiksi vankeuteen.

Lontoossa osoitettiin mieltä vankeustuomioita vastaan, ja myös monet julkisuuden henkilöt ovat allekirjoittaneet vetoomuksen aktivistien vapauttamiseksi.

Kansalaistottelemattomuudesta voidaan olla montaa mieltä. Osa ajattelee, että lain rikkominen on väärin ja sen vuoksi mieltä tulisi osoittaa jollain muulla tavalla. Monia ärsyttävät arkielämää haittaavat mielenosoitukset tai ilmastonmuutoksesta ”meuhkaaminen”.

1. lokakuuta vietettiin Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivää. Päivän tarkoituksena on muistuttaa kansalaisvaikuttamisen merkityksestä ja Miina Sillanpään elämäntyöstä. Kansalaisvaikuttaminen on tärkeä osa yhteiskuntaa ja antaa ihmisille mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä ja vaikutta poliitikkoihin. Tapahtuipa se sitten mieltä osoittamalla tai kansalaistottelemattomuuden avulla, olisi tärkeää nostaa keskusteluun hankaluuksien lisäksi myös aktivistien tavoitteita.

Teksti Elina Tyynelä Kuvat Elokapina / Extinction Rebellion Finland (CC BY, elokapina.fi)

Aktivismiin osallistumisella voi olla koviakin seurauksia. Britanniassa viime vuonna tehdyn lakimuutoksen myötä kansalaistottelemattomuutta käyttäneitä aktivisteja on tuomittu vuosiksi vankeuteen.

Yle kertoi 27.9. kahden Just stop oil -järjestön aktivistin saaneen vankeustuomiot tomaattikeiton heittämisestä Van Goghin maalauksen päälle. Toinen aktivisteista sai kahden vuoden, toinen 20 kuukauden tuomion. Maalaus ei vahingoittunut, mutta Ylen mukaan raamien vahingot maksoivat yli 11 000 euroa.

O’times

Aktivisti maalaamassa Eduskuntataloa keskiviikkoaamuna. Kuva: Elokapina / Extinction Rebellion Finland 32

O’Why Uusi lukuvuosi on alkanut ja on taas uusien kysymysten ja vastausten vuoro! Tällä kertaa käydään läpi alkusyksyn kuumimpia aiheita, kuten ylppärit ja Wellingin ranskalaiset voikeksit!

Miten pärjätä ylppäreissä!!

Mitä tehdä, jos ei pääse taidekouluun? ;)

Tässä on tuleville kokelaille yksinkertaiset vinkit ylppäreihin:

Ei hätää! Uskon, että pääset! Vaikka ei pääsisi ensimmäisellä kerralla, kannattaa hakea uudelleen, kunnes pääsee.

aloita opiskelu hyvissä ajoin, nuku hyvin, älä stressaa liikaa, tunnista omat vahvuudet/heikkoudet, katso hyvän vastauksen piirteet, tee tehtäviä vanhoista yo-kokeista, ota hyvät eväät ja RUKOILE. Milloin tajusitte, mikä on sanan pikakassa sananmuunnos?

Hahhahhaa minulle kesti noin 20 sekuntia ratkaista se.

Mistä voi ostaa Wellingin ranskalaisia voikeksejä?

Rikkaiden miesten salakaupasta, kertoo Welling.

Kuulostaa ihanalta, että sinulla on jo jokin suunnitelma jatko-opintoja varten. Nyt vain haet rohkeasti sinne. Tsemppiä hakuun!!

Miljoona neulaa vai perseesi nuolee?

Ihan mitä vaan, eh eh eh

Perseeni nuolee. Vihaan neuloja. Ei muita kommentteja.

Kumman opettajat valitsisivat: opettajien palkankorotuksen vai oppilaiden koulumenestyksen?

Yleisesti ottaen palkankorotus houkuttaa opettajia eniten. Ehkä jokainen palkankorotus voi myös lisätä oppilaiden menestystä.

he he he Kenellä opettajalla on isoin aura?

Ai ai ai, tämä on huono kysymys. Minun mielestäni koulussa on jo monta opettajia, joilla on HUIKEAN ISO aura, ja tämä mielipide vaihtelee yksilöittäin.

Jos minun on pakko valita, niin Welling ansaitsee ”ISOIN AURA” -palkinnon, koska hän on huipputyylikäs ja paras opettaja!

Millon Oivariini tulee takas? :(

Mietin samaa :( Kun kokeethan ovat oppimistilaisuuksia, nii onko paha, jos sit ylppäreissä opettelee siinä kokeen aikana ne jutskaputskat :)

Jos koet, että sellainen taktiikka sopii sinulle, niin tee niin :) Teksti Anonyymi Kuvat Toimituksen arkisto 33

O’times

Talk Tuah, but why though?

Onko meemistä julkisuuteen nousseen Haliey Welchin podcastillä pimeä salaisuus?

Talk Tuah voisi ensisilmäyksellä vaikuttaa harmittomalta podcastilta, jossa Hawk Tuah -meemistä julkisuuteen noussut Haliey Welch juttelee erilaisten vieraiden kanssa.

Podcastissä keskustellaan huomattavan paljon seksistä, parisuhteista ja sukuelimistä. Nämä puheenaiheet eivät kuitenkaan ole itsessään tuomittavia.

Onhan näistä aiheista keskusteltu ja niitä käsitelty esimerkiksi taiteissa kautta ihmishistorian - ja onkin toki positiivista, että myös naisten seksuaalisuudesta avaudutaan ilman siihen liittyvää stigamatisointia.

Welchin podcastia kuunnellessani huomioni kiinnittyi kuitenkin siihen, kuinka näistä tärkeistä aiheista puhutaan.

Podcastissa naisia esineellistetään: podcastissä toistuu näkemys siitä, että naisten tehtävänä on miesten halujen tyydyttäminen.

Welch on luonut itsestään tai on ainakin luomassa itsestään hahmoa, jonka koko olemus rakentuu naisten seksuaalisointiin.

Surullisen asiasta tekee sen, että myös podcastissä keskustelevat naiset tuntuvat olevan samaa mieltä.

Erityisen säälittävää on se, että nämä aiheet ovat etualalla keskusteluissa, koska Welch on luonut itsestään tai on ainakin luomassa itsestään hahmoa, jonka koko olemus rakentuu naisten seksuaalisoinnin varaan.

Mitä tulee sitten kuuntelijoihin, YouTube-kommenttien perusteella monet eivät ota tosissaan Welchiä.

Viihdetuotannossa ja myös sen kulutuksessa on nähty viime vuosina monia pelottavia uudistuksia.

Haliye Welch ja hänen vieraansa Whitney Cumming ensimäisessä podcast jaksossa.

O’times

34

Nyt esimerkiksi Tiktokissa ja myös muilla alustoilla leviävät niin sanotut Brainrot videot ovat etenkin lasten suosiossa. Tästä ehkä kuuluisin on animaatiosarjaksikin noussut Skibidi Toilet.

Welchin podcast on ilmeisen näkyvästi markkinoitu juuri näille samoille uuden sukupolven viihteen katsojille.

Podcastia kuunnellessa aloin miettiä, kuinka yksitoikkoiselta koko podcast vaikuttaa.

Ongelmana ovat juuri keskusteluiden aiheet ja se, miten nuoret voivat saada keskusteluista vaikutteita omiin mielipiteisiinsä ja ajatteluunsa.

Itse Welch vaikuttaa persoonallisuudeltaan oikeastaan mukavalta henkilöltä, mutta podcast ja siinä esiintyvät aiheet eivät kuitenkaan tue tätä vaikutelmaa.

Mitään pimeää salaisuutta ei ole, sillä tämä ”salaisuus” on kaikkien nähtävissä - tai tässä tapauksessa kuultavissa. Ja jo ensimmäisellä sekunnilla kuuntelija helposti tajuaa, mistä podcastissa on kyse.

Podcastia kuunnellessa aloin miettiä, kuinka yksitoikkoiselta koko podcast loppujen lopuksi vaikuttaa.

Keskustelut eivät kertaakaan syventyneet aiheisiin sen enempää, eikä podcastin jaksoilla vaikuta olevan minkäänlaista suunniteltua runkoa, mutta ehkä tämä onkin podcastin tarkoitus: se ei pyri olemaan vakavasti otettava.

Podcast on luotu helposti kuunneltavaksi, sellaiseksi, jonka voi laittaa pyörimään päälle kotitöitä tehdessä.

Welch on löytänyt tavan ansaita pääomaa ja tätä en sinällään tuomitse.

Huomiota herättävää on kuitenkin se, kuinka seksistisiin keskusteluihin kallistuvat podcastit ovat herättäneet suurta kiinnostusta huomattavasti erityisesti nuorten miesten keskuudessa.

Tämä kaikki heijastuu myös esimerkiksi politiikkaan. Nuoret miehet äänestävät konservatiivisemmin kuin ennen sekä miesten ja naisten väliset poliittiset mieltymykset ovat polarisoituneet entisestään.

Internet-ilmiönä manosphere korostaa miesten luonnollista ylivoimaa ja jotkut miehet argumentoivat, että rajoittavat sukupuolinormit ovat hyväksyttäviä vääristämällä biologiaa.

Welchin podcast ei itsessään nosta tällaisia ideoita esille, mutta kuitenkin podcastin naisia esineellistävät puheenaiheet voivat edistää tällaisen manosphere-ajattelun leviämistä, jos incel miehet vääristävät podcastin sanomaa.

Haliye Welchin podcast vaikuttaa olevan vain tapa yrittää lypsää rahaa meemiksi nousseesta lauseesta, mistä esimerkkinä on Welchin myymät oheistuotteet.

Podcast voi kuitenkin edistää vahingollista yhteisöä, jossa niin sanotut vastentahtoisessa selibaatissa olevat miehet levittävät vihamielisiä kommentteja naisista.

Podcastin jaksot ovat kuitenkin loppujen lopuksi tehty tuottamaan rahaa, ja kaikkea nähtyä ja kuultua ei saa ottaa absoluuttisena totuutena.

Haliey Welchin podcast vaikuttaa olevan vain tapa yrittää lypsää rahaa meemiksi nousseesta lauseestaan.

Podcast itsessään etenee poukkoillen aiheesta aiheeseen, ilman mitään keskustelua läpäisevää punaista lankaa.

Podcastin outoutta lisää se, kuinka Welch itse ei ole pääroolissa kysymysten kysyjänä vaan ottaa ikään kuin sivuroolin ja antaa vieraansa dominoida keskustelua.

35

Teksti Benjam Tourunen Kuva Matias Hännikäinen O’times

Ellan ja Matiaksen leffanurkkaus Käärijän ja Kaija Koon yhteiset hetket valkokankaalla, teini-iän tuomat uudet tunteet sekä odottamaton parivaljakko valloitti elokuvateatterit kesällä.

Sympaattisten Viirun ja Pesosen vastapari Karvinen ja Esko iskivät taas valkokankaalle Columbia Picturesin humoristisessa lapsille suunnatussa tietokoneanimaatioelokuvassa.

Elokuvan ääninäyttelemistä värittävät muun muassa Kaija Koo ja Jere Pöyhönen (Käärijä). Tarinan päähenkilöinä toimivat Karvinen, Osku sekä Karvisen “heittiöisä” Viki.

Karvinen-elokuva esittelee maanantaita vihaavan kissan menneisyyttä ja sitä kohtalokasta päivää, jolloin Esko adoptoi hänet.

Elokuva käsittelee perhedraamaa, ystävyyttä, eläinten oikeuksia, anteeksiantoa ja ihmissuhteita – toki viimeistä pääosin ilman ihmisiä...

Elokuva jää lukuisan muun animaatioelokuvan varjoon, eikä se erityisemmin onnistu muuna kuin viihteen välineenä.

Elokuva on hupaisa ja viihdyttävä, mutta ei paljoa muuta. Karvinen yrittää vedota tunteisiin mutta tekee sen laiskasti – jopa lasten standardeilla.

Summa summarum Karvinen on hauska ja viihdyttävä elokuva erityisesti nuorille lapsille, mutta ei ole hittitasoa, kuten esimerkiksi toissa vuonna julkaistu Saapasjalkakissa tai Disneyn Coco.

Karvinen on Jim Davidsin vuonna 1976 luoma strippisarjakuva, jossa seikkailee ”hieman” pulska oranssi kissa.

Tunteisiin vetoava Pixar Animation Studiosin elokuva Inside Out 2 -mielen sopukoissa sai myös ensi-iltansa kesällä.

Kyseisen elokuvan ensimmäinen osa oli hitti julkaisuvuonnaan 2015, ja nyt yhdeksän vuotta myöhemmin ilmestynyt uusi osa ei todellakaan ole hutilyönti.

Ensimmäisessä osassa esiteltiin viisi perustunnetta: ilo, suru, pelko, kiukku ja inho.

Nyt elokuvan päähenkilö Riley on teini-ikäinen ja uusien tuulien lisäksi on luvassa myös uusia tunteita.

Riley harrastaa yhä jääkiekkoa, mutta hänellä on edessä isoja muutoksia, nimittäin meno High Schooliin.

”Vihaan maanantaita, mutta rakastan lasagnea!”

O’times

36

Ensimmäisessä elokuvassa jo tutuiksi tulleet tunteet ovat oppineet, miten pitää Rileyn elämä tasapainoisena, kunnes Ahdistus astuu huoneeseen tavaroidensa kanssa.

Ahdistuksen lisäksi Kateus, Ennui ja Nolous valtaavat tunteiden päämajan.

Toinen osa on aivan yhtä suloinen ja tunteita herättävä kuin ensimmäinen osa. Elokuvatoimittajamme ovat kumpikin nähneet elokuvan ensimmäisen osan ja kiinnittivät huomiota siihen, että elokuvat muistuttavat todella paljon toisiaan:

sama juoni hieman eri näkökulmasta ja tapahtumilla toistuu vuoden 2024 leffassa. Tämä ei kuitenkaan missään nimessä tee elokuvasta huonoa tai katselukelvotonta.

Jos tulevaisuudessa häämöttää psykologian kirjoitukset, tämä leffa on kuin PS2-kertauskurssi. Ihan yleissivistyksenkin kannalta elokuva on varsin opettavainen teos.

Huom! Elokuvaa katsoessasi yritä tunnistaa elokuvan ääninäyttelijät!

Viimeisimpänä muttei suinkaan vähäisimpänä Marvel Studiosin Deadpool & Wolverine mäiskäyttää katsojia hittimusiikilla, tajunnanräjäyttävillä tanssikoreografioilla sekä piilo- ja ei-niin-piiloviittauksilla sarjakuviin, Disneyn ja Foxin käyttöoikeusdraamoihin, aiempiin elokuviin ja jopa muihin elokuviin, joissa kyseisen näyttelijät ovat esiintyneet.

Elokuvan “Sankari” Deadpool loistaa neljännen seinän rikkomisellaan, ja Ryan Reynolds suorittaa roolin joka kerta paremmin kuin aikaisemmalla.

Kanadalainen kaksikko: sinappi ja ketsuppi

Arvostelut Karvinen: 2,5/5 Deadpool & Wolverine: 4/5 Inside Out 2: 4/5 37

Yksi elokuvan toimivimmista katsojiin vetoamisen keinoista perustuu viittauksiin ja “cameoihin”. Tämän takia kokemus paranee huomattavasti, jos on katsonut muun muassa 2000-luvun alkupuolen X-Men- ja Fantastic 4 –elokuvat.

Elokuvassa on myös referenssi The Greatest Showmaniin, jonka arvostelun voitte lukea O’Timesin toukokuun numerosta (2023).

Toimittajamme eivät sanoin voi kuvailla, kuinka mahtava populaarimusiikin hyödyntäminen elokuvassa on. Madonnan Like a prayer soi

elokuvassa aivan uudella eeppisellä sovituksella. NSYNCin Bye Bye Bye –musiikkivideosta tuttu tanssi nähtiin Deadpoolin esittämänä, ja siitä tuli muutamassa päivässä internet-sensaatio.

Muita elokuvassa kuultuja biisejä ovat esimerkiksi The Goo-Goo Dollsin Iris, Fergien Glamorous, Stray Kidsin SLASH ja Green Dayn Good Riddance (Time of Your Life).

Elokuvan komedia on härskiä, väkivaltaista ja synkkää - toisin sanoen täydellistä. Ongelmakohtina ovat elokuvan juonen hämärä rakenne ja hahmojen kyseenalaiset päätökset, jotka eivät tuntuneet johdonmukaisilta.

Elokuva myös kärsii samasta ilmiöstä, josta lähes kaikki multiversumia käsittelevät elokuvat kärsivät: “Missä maailmassa me nyt siis ollaankaan?” -ilmiöstä.

Teksti Ella Ala-Marttila ja Matias Hännikäinen Kuvat ja kuvitus Wikimedia Commons ja Matias Hännikäinen

O’times

Leipomo Big Back Nyt alkaa uusin O’Timesin palsta: Leipomo Big Back!

Kokeilemme reseptejä ja kerromme teille niistä yksinkertaistettuja ja parannettuja ohjeita. Kerromme myös mielipiteemme resepteistä ja vihjeitä niiden parantamiseen.

Amerikkalaiset kanelipullat

A Valmista taikina

C Kokoa pullat:

Ainekset:

1. Murenna tuorehiiva kulhoon ja lisää lämmitetty maito. Sekoita, kunnes hiiva liukenee.

1. Kauli kohonnut taikina isoksi suorakaiteen muotoiseksi levyksi (noin 40 cm x 30 cm).

2. Lisää sulatettu voi, sokeri, kananmunat ja suola. Sekoita hyvin.

Levitä täyte tasaisesti taikinan päälle.

3. Lisää vehnäjauhoja vähitellen, kunnes taikina on pehmeää ja irtoaa kulhon reunoista.

3. Rullaa taikina pitkältä sivulta tiiviiksi rullaksi.

Taikina: 200 g voita 5 dl täysmaitoa 50 g hiivaa 2 dl sokeria 2 rkl kardemummaa (rouhittua)

4. Vaivaa taikinaa käsin noin 5–10 minuuttia, kunnes siitä tulee kimmoisaa.

1 rkl vaniljasokeria

1 kananmuna

5. Peitä taikina liinalla ja anna kohota lämpimässä paikassa noin 1–1,5 tuntia, tai kunnes se on kaksinkertaistunut.

n. 15 dl vehnäjauhoja

B Tee täyte:

Täyte:

1. Sekoita pehmeä voi, fariinisokeri ja kaneli tasaiseksi massaksi.

1 1/2 tl suolaa

4. Leikkaa rulla 12–15 yhtä suureen osaan ja aseta palat leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan.

5. Peitä ja anna kohota vielä noin 30 minuuttia.

D Paista pullat: 1. Paista 175 °C esilämmitetyssä uunissa 20–25 minuuttia, kunnes pullat ovat kauniin kullanruskeita.

E Valmista kuorrutus:

175 g pehmeää voita 3 dl fariinisokeria

1. Sekoita tomusokeri ja tuorejuusto sähkövatkaimella, kunnes seos on tasaista.

3 rkl kanelia Kuorrutus:

2. Levitä kuorrutus lämpimien pullien päälle ja tarjoile.

400 g maustamaton tuorejuusto 200 g tomusokeria

O’times

38

New Yorkin klassinen juustokakku (yksinkertainen)

Valmistusohje: Pohja:

Juustokakku (8–10 annosta) Valmistusaika: 30 min Kypsennysaika: 1 h 55 min Kokonaisaika: 2 h 25 min +

Olemme kumpikin tehneet oman reseptimme ainakin kaksi kertaa.

Sinun pitäisi siis takuuvarmasti onnistua, mutta jos et, niin - -

Kuumenna uuni 190°C:ssa. Kääri kahteen kertaan irtopohjavuoka (23–25 cm) tiukasti foliolla niin, että se peittää vuoan reunat. Sekoita keksinmurut, voi, sokeri ja suola. Painele seos vuoan pohjalle ja paista 10 min. Laske uunin lämpö 160°C:een.

vähintään 8 h jäähtymisaika Täyte: Pohja:

Täyte:

Sekoita tuorejuusto, sokeri ja jauhot. Lisää vanilja, sitruunankuori, -mehu ja suola. Lisää kananmunat yksitellen, ja lopuksi sekoita smetana mukaan. Sekoituksen voi tehdä sähkövatkaimella tai vispilä.

900 g tuorejuustoa

Paisto:

(huoneenlämpöinen)

Kaada täyte keksipohjan päälle. Aseta vuoka isompaan uunivuokaan ja kaada kiehuvaa vettä uunivuokaan (noin 2,5 cm). Paista 1 h 30 min – 1 h 45 min. Jäähdytä vedessä 45 min, sitten jääkaapissa vähintään 8 h.

200 g Digestiivi -keksimuruja 70 g sulatettua voita

400 g sokeria 3 rkl vehnäjauhoa

Seuraavassa klubi-illassa järjestämänne keväiseen tapaan taas ainutlaatuisen kahvilan, jossa pääset nauttimaan mahtavista herkuista!

Seuraava klubi-ilta järjestetään 31.10.

4 tl vaniljauutetta Tarjoilu: sitruunankuorta (1 sitruunasta) 2 tl sitruunamehua (1 sitruunasta) ¼ tl suolaa

Irrota juustokakun reunat vuoasta, leikkaa viipaleiksi ja tarjoile esim. marjakastikkeen tai suklaasoseen kanssa (itse käytin vadelmakastiketta).

6 kananmunaa 120 g smetanaa

Muokkaamassani ohjeessa on parhaat pro tipsini.

Alkuperäinen resepti: www.onceuponachef.com Classic New York Cheesecake.

Teksti Shukri Muhamed Osman ja Suzan El-Habbal Kuvat Shukri Muhamed Osman ja Suzan El-Habbal sekä Pinterest. com

39

O’times

O’Dancers: näyttäviä liikkeitä ja kehonhallintaa Tankotanssi, street dance ja itämainen tanssi ovat kolme hyvin erilaista lajia, joita yhdistävät näyttävät liikkeet ja kehonhallinta.

Tankotanssi Modernin tankotanssi syntyi Pohjois-Amerikassa aivan 1900-luvun alussa tai 1800-luvun lopulla. Sirkuksissa olleista tukitangoista tuli osa tanssijoiden eroottisia napatanssiesityksiä.

Burleskitanssijoiden mukana se siirtyi ravintoloihin ja baareihin. Striptease-klubeilla laji nostatti suosiotaan 1900-luvun loppupuolella.

Siitä tuli laji myös harrastelijoille 2000-luvun alussa ja nykyisin lajissa myös kisataan.

Tankotanssi on akrobaattisia liikkeitä yhdistelevä laji, jossa tanko on isossa roolissa ja erilaisia liikkeitä pystytään suorittamaan sen avulla myös ilmassa.

Tanssi koostuu erilaisista pyörähdyksistä, liikkeistä ja asennoista, joita yhdistellään musiikin mukaiseksi esitykseksi.

Street dance eli ”katutanssi”

Vaatetus on suositeltavaa pitää niukkana ihan jo sen takia, että saa liikkeet tehtyä. Oman vartalon iho mahdollistaa pidon ja se onkin samalla syy lajin kivuliaisuuteen. Jos lajin haluaa aloittaa, ei kannata säikähtää aluksi syntyviä mustelmia tai jopa palovammoja, sillä ne ovat vahvasti läsnä lajissa.

Streetin aloittaessa pääsee nopeasti mukaan. Katutanssin perusaskeleiden avulla saa monipuolisia liikkeitä aikaan. Tanssiin kuuluu paljon hyppimistä ja askelluksia.

Street dance, eli suomeksi katutanssi, on tanssilaji, johon kuuluu useampia tyylejä, kuten hip hoppia, Lajille ominaista on esteettisyys ja old schoolia ja breakdancea. Katuesiintyminen, mikä ei ole siis pakol- tanssi on suosittu laji ympäri maalista tietenkään. Tärkeää ovat erilai- ilmaa. Se on kehittynyt Amerikasset pidot, jotka ovat välttämättömiä sa 1970-luvulla. Streettiä tanssitaan erilaisissa liikkeissä. ryhmässä ja soolona.

Liikkeisiin tarvitsee esimerkiksi lantionpohjalihaksia. Kehonhallintaa harjoitetaan myös. Isolaatiota eli kehon eri osien liikkuvuutta käytetään paljon ja liikkeistä pyritään tekemään isoja.

Katutanssin puvustus on löysä ja mukava. Asut koostuvat useasti rennoista t-paidoista ja pussihousuista. Street dancessa käytetään kenkiä tanssiessa.

Tässä esiteltyjen tanssilajien lisäksi löytyy satoja muita lajeja, joten jokaiselle voi varmasti löytyä jotakin.

O’times

40

Parastahan itämaisessa tanssissa ovat upeat asut. Asu koostuu usein huivimaisista vaatteista, kuten hameista, pussihousuista ja lantiohuiveista. Yleensä asun yläosa on koristeellinen toppi.

Myös erilaiset korut ovat usein tärkeä osa asua. Asuja ei käytetä jokaisella tanssitunnilla, mutta niitä käytetään esiintymisasuina.

Itämaista tanssia voi harrastaa monissa eri tanssiopistoissa ympäri Suomea. Itämaista tanssia voi harrastaa kuka tahansa huolimatta kunnosta, kehon liikkuvuudesta, iästä, sukupuolesta tai mistä tahansa muusta.

Itämainen tanssi

Missä?

Helsingin tanssiopisto: Suomen laajin ja monipuolisin tanssikoulu, josta löytyy yli 60 eri lajia. Löytyy esimerkiksi street dancea, balettia ja jazztanssia.

Vantaan ja Espoon tanssiopistot: Viralliset tanssikoulut molemmissa kaupungeissa sisältävät balettia, nykytanssia ja jazztanssia.

Tanssitalo Juulia: Tanssitunteja kaikilleesimerkiksi itämaisesta tanssista, street dancesta ja k-pop-tanssista. Sijaitsee Vantaalla.

Studio Loiste: Tanssiopisto erityisesti tankotanssille, sirkukselle ja pilatekselle. Sijaitsee Helsingissä.

Itämainen tanssi, toiselta nimeltään vatsatanssi tai napatanssi, on tanssityyli, joka on kehittynyt Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa monen eri kulttuurin yhdistämänä.

StepUp school: Useita kursseja, erityisesti baletti-, jazz- ja streetpainotuksella. Sijaitsee Helsingissä ja Espoossa.

Itämaista tanssia tanssitaan paljon soolona, mutta sitä voi tanssia myös ryhmässä. Itämaisella tanssilla on useita eri muotoja.

Tanssi on monipuolinen harrastus, koska tanssilajeja on niin monia.

Tässä esiteltyjen tanssilajien lisäksi löytyy satoja muita lajeja, joten jokaiselle voi varmasti löytyä jotakin.

Tanssi on myös urheilulaji, jossa voi kilpailla jopa Olympialaisissa.

Itämainen tanssi on vaikeampaa, kuin miltä se voi ulkoa päin näyttää. Siihen tarvitaan koko kehoa ja tiettyjä lihaksia, kuten selkä- ja vatsalihaksia. Istuva asento ”kippi” on itämaisen tanssin runko, jonka avulla saadaan tehtyä iso osa liikkeistä.

Nykyään itämainen tanssi on levinnyt ympäri maailmaa. Maailmanlaajuisesti itämaista tanssia kutsutaan nimillä ”belly dance” ja ”oriental dance”.

41

Monet tykkäävät tanssia, koska se auttaa käsittelemään ajatuksia ja kehittämään luovuutta. Tanssin avulla voi syntyä myös monia uusia ystävyyssuhteita.

Teksti Hertta Dahlqvist, Nanna Soikkeli ja Silja Pulkka Kuva Matias Hännikäinen

O’times

Pimeässä hohtava haamu Virkkausohje Haamukausi on tulossa! Ota virkkuukoukkusi esille ja loihdi ilmoille kuolettavan suloinen Halloweenin kummitusystävä.

Tätä aavetta voit koskettaa ja puristaa ja hänen himmeä pimeänhohtonsa piristää myös yömyöhään.

Ohjeesta yleisesti: Tämä ohje soveltuu myös aloittelijoille, joilla on kokemusta ohjeiden lukemisesta. Ohjeessa käytetään pääosin kiinteää silmukkaa, jota pitää osata lisätä ja kaventaa.

Tarvikkeet: 10g Circulo Amigurumi Glow -pimeässä hohtava lankaa, 2.50 mm virkkuukoukku, 6mm turvasilmät, neula ja mustaa lankaa haamun suun kirjomiseen sekä täytevanua.

Lyhenteet: Krs = kierros, ks = kiinteä silmukka, s = silmukka, p = pylväs, ps = piilosilmukka, kjs = ketjusilmukka.

Tekniikka: Tätä ohjetta työstetään ympäri kiertäen ilman, että kierros suljetaan ketjusilmukalla seuraavan kierroksen ensimmäiseen silmukkaan. Nyppy = virkkaa kolme (3) pylvästä samaan silmukkaan, mutta jätä jokaisesta pylväästä viimeinen läpiveto tekemättä. Kun koukullasi on neljä (4) silmukkaa, vedä lanka kaikkien silmukoiden läpi. Nypyt toimivat haamun käsinä.

Ohje: 1. krs: 6 ks aloituslenkkiin (eng. Magic ring/magic loop) = 6 s.

2. krs: 2 ks jokaiseen s:aan = 12 s.

3. krs: *1 ks ensimmäiseen s:aan, 2 ks seuraavaan s:aan*, toista *...* 6 kertaa = 18 s.

4. krs: *1 ks kahteen ensimmäiseen s:aan, 2 ks seuraavaan s:aan*, toista *...* 6 kertaa = 24 s.

5. krs: *1 ks kolmeen ensimmäiseen s:aan, 2 ks seuraavaan s:aan*, toista *...* 6 kertaa = 30 s.

6. krs: *1 ks neljään ensimmäiseen s:aan, 2 ks seuraavaan s:aan*, toista *...* 6 kertaa = 36 s.

7-11. krs: Ks jokaiseen s:aan = 36 s.

12. krs: Ks kahteen ensimmäiseen s:aan, nyppy, ks viiteentoista seuraavaan s:aan, nyppy, ks jokaiseen s:aan kierroksen loppuun asti = 36 s.

13-19. krs: Ks jokaiseen s:aan = 36 s.

O’times

42

Lisää turvasilmät rivien 9 ja 10 väliin noin kuuden (6) silmukan päähän toisistaan. Halutessasi voit kirjoa haamulle hymyn neulaa ja mustaa lankaa käyttäen.

20 krs: Ks jokaisen kierroksen silmukan takareunaan = 36 s.

21 krs: *2 p ensimmäiseen s:aan, 2 ps seuraavaan s:aan*, toista *...* 12 kertaa.

22 krs: Tämä kierros työstetään kierroksen 20 jäljelle jääneessä etureunassa: Tee löysä kjs sekä ks etureunan ensimmäiseen silmukkaan, 35 ks = 36 s.

Täytä haamu vanulla.

23-26 krs: Kavenna jokaisessa silmukassa. Päättele lopuksi haamu.

Ohjeen tekijä ja kuva Emmi Paasto

43

O’times

Suusta siepatut, extended!

Juhlavuoden kunniaksi toimitus julkaisee pidennetyn version Suusta siepatuista. Lopussa kunniapalsta vihdoin keskuuteemme palanneelle Matti Ala-Aholle! ”Tulkaa tähän mun ”Mikä on paraanaamalle.” - Ruben belin broidi? PaMustonen raaveli... hehheh... ”Tää ei koske teitä, anteeks.” - Reima ellette te aio kusta Halmetoja

”Kädet pois tisseiltä ja tännemmäs!” Satu Mäkinen

”Tekniikka mahdollistaa sen, että teidän ylppäreitä.” ”Tossa näkyy pre- voidaan pelata - Oona Kaasinen ussilainen kypärä... uhkapelejä etiikan ”Se on ainut, jolla eiku se olikin hat- tunnilla.” - Ruben on kunnon sigma tu, ja tossa näkyy Mustonen peukalo.” - Tuogrindset täällä.” ”Siinä ei lue sitä Ruben Mustonen mas Hyttinen tarkkaa määrää, koska mä en tiedä ”Jos yhtäkkiä kaikki ”Jos minä olisin YTL, minä myönsitä.” - Mikko Rajaon saanut lobotyisin niin että pa- kylä tomian, sit tulee mahtaa.” - Henna ”Voisitteko olla hankalaa.” - Satu Grönqvist Mäkinen kuolematta liiken-

”Mä oon myynyt it- ”Tää on itse asiassa neonnettomuukteni OYK:lle.” - Mik- huvittava tapahtu- sissa?” - Petteri ma, jos poliittinen Welling ko Tapper murha sellainen ”Pääväite, eli, mitä voi olla.” - Tuomas ”Mitä jos paljastuis, että mä olen mushittoo?” - Henna Hyttinen limi?” - Mikko TapPesonen ”Nyt sä oot kyl syö- per ”Lähimmäisenrak- ny jotain huumekaus on ihan yliar- sieniä.” - Arja Hol- ”Te ootte lukiolaisia, ei teillä oo vostettua.” - Mikko ma tunteita.” - Manuel Tapper O’times

44

”Jos jää siitä kiinni, tulee nopeasti monon kuva persukseen.” - Henna Grönqvist ”Mä olen Luoja!” Satu Mäkinen

”Mulla soi Kahoot-musiikki kerran päässä yöllä, ni mä en saanu unta.” - Tiina Männynväli

”Mä tein syvää tutkimusta vauva.fi-sivustolla siitä, mitä ajatuksia keppihevosharrastus herättää aikuisissa.”

- Satu Mäkinen

”Tärkeä tehtävätyyppi kaikille uh- ”Synnyt kohdusta ”Satuin ottaa sakapelaajille.” - Jussi ja sulle laitetaan tunnaisen kirjan suoraan lapio kätehtävän, joka sat- Lehtonen tui olemaan alko- ”Joku kyllästyy lop- teen.” - Ruben holipropagandapujen lopuksi ruot- Mustonen tehtävä.” - Oona siin ja mä löydyn ”Ai mikä? BallsKaasinen jostain ojasta.” mashing?!” - Mikko Henna Grönqvist Tapper ”Ei väkivaltaa, viinaa eikä seksiä!” Mirva Lindström

”Sä oot nyt vaan niinku satunnainen pöytä.” - Satu Mäkinen

”Eiks jokaisessa ”Maailman onnelammattitaitosessa lisin maa: Suomi. musaluokassa oo Mitä helvettiä, miks riippukeinu?” - Kris- muka?” - Henna ter Kuosmanen Grönqvist

”Ei kannattais käydä siellä vessa”Te juhlitte vappuaattona Hitlerin tauoilla, ettei tulis kuolemaa.” - Tuo- tommonen tupakkayskä.” - Keijo Kämas Hyttinen kelä ”Noin me tehdään aina Kouvolassa.” - ”Mul on asuntolaina ja kaikkea, mä Heidi Kiviharju en voi menettää ”Mä seison päällä- mun työtäni!” ni ja syöksen tulta.” Tuomas Hyttinen - Henna Grönqvist 45

”Kroissantti, banaani, katkarapu, mikä tahansa.” - Heidi Kiviharju

O’times

”Sittenhän sä voit mennä Koskelle ja olla avosylin halimassa tulijoita.” Petteri Welling ”Onko automaattivaihteisissa autoissa kytkintä?” - Satu Mäkinen ”Ja sitten, toinen kiva asia on eutanasia.” - Ruben Mustonen ”Disclaimer: histo”Nyt, miten ihmeessä Nukkumat- rian kirjoittaminen alkoi sen jälkeen, ti ja Pikku Kakkokun Saksa oli kunen liittyy tähän ”Tulee jotkut kep- hommaan? Tarina tistunu.” - Tuomas on kesken!” - Tuo- Hyttinen pihevoset from ”Petteri Welling, Hell kehiin.” - Satu mas Hyttinen Mäkinen ”Kyllä ahdistelu on ole nyt hiljaa.” Henna Grönqvist ”Ei mitään hätää, kuitenkin... se on mä oon pelastanut vapautta.” - Ruben ”Pääsiskö joku naisoletettu muSuomen velkaan- Mustonen tumisen.” - Mikko ”Siit tuli mieleen se kaan?” - Matias Huttunen Tapper haju, ku sulla on ollut tosi kauhee ”Nyt joku pelaa ”Oon tän koulun vatsatauti ja sä oot tietokonepelejä, ku dinosaurus tällä oksentanu kaiken kuuluu hullu runkhetkellä.” - Arja ulos ja...” - Mikko rynkytys!” - Henna Holma Rajakylä Grönqvist ”Jos ette osaa kakkosta, mä haluan irtisanoa itseni.” Henna Grönqvist

O’times

46

Matti Ala-aho, olemme kaivanneet sinua kovasti! ”Guten Abend!

You are very very very welcome here!” ”Kun väärä sivu tunnilla vilahtaa, nelonen kurssiarvosanaksi kilahtaa!”

”Kyllä diktaattorikin ”Myös Quarter voi joskus kuunnel- Pounder with la alamaisiaan.”

Cheese on saatu yhteyttämällä.” ”Täst tulee näin

ihana vastaus, joka ”Voit suoraan ansaa luonnontietei- taa tolle ton sun lijän kyynelten par- raksaliivis, kun se taalle.” päätyy kummiski sinne.” ”Nythän te lap-

sukaiset tiedätte-- ”Kun mä pyöräh(hiljaisuus) Te nuo- dän tässä näin, se rukaiset tiedätte...” ei kuulu opetus”Nyt sit mennään suunnitelmaan.”

”Kasvisnakki, se on vaikeempaan, tää ihmisen paras ystä- on seiskaluokan matikkaa.” vä!”

”Mitä me teemme täällä luokassa, kun siellä on ruo”Ettekö te oo kos- kana rapeita kala”Suu kiinni! Paitsi jos on nenä tukos- kaan nähneet, kun puikkoja?” sika lentää?” ”Pitkiä päiviä, tussa, saa hengittää kin lomia, palkka suun kautta.” olematon, mutta ”Mä oon pehmennyt mä olen täällä teitä varten.” ihmisenä.” ”Viimenen kysymys: miks tossa ”Tapper katossa on reikä?” ja Welling - Matti Ala-aho solvaa teitä ihan tarpeeksi.”

47

O’times

O’times

48