AJANKOHTAISTA TUKILIITOSTA // TUKI
KYSY
Lakimies vastaa Miten kotikunnan vaihtaminen vaikuttaa vammaisen henkilön palveluihin?
Lisätietoa: Pitkäaikaista laitos hoitoa, asumispalveluja tai perhehoitoa tarvitse vien henkilöiden oikeus vaihtaa kotikuntaa ja asuinpaikkaa: www.kun taliitto.fi > hae Kuntainfo 2-2011. Sosiaalihuoltolain soveltamisopas, Sosiaalija terveysministeriö, Julkaisuja 2017:5: julkai sut.valtioneuvosto.fi > hae Sosiaalihuoltolain soveltamisopas. Vammaispalvelujen käsikirja (THL), oikeus käytäntöä kotikunnan määräytymisestä: thl. fi/fi/web/vammais palvelujen-kasikirja/ oikeuskaytanto/kotikun nan-maaraytyminen
ja valita asuinpaikkansa turvataan perustuslain 9 §:ssä. YK:n vammaissopimuksen 19 artiklan mukaan vammaisella henkilöllä on oltava yhdenvertaisesti muiden ihmisten kanssa mahdollisuus valita, missä hän asuu. Vammaisten ihmisten oikeus yhdenvertaiseen kohteluun asuinpaikan valinnassa turvataan myös perustuslain 6 §:ssä ja muussa yhdenvertaisuussääntelyssä. Vammaisten ihmisten oikeutta valita vapaasti oma asuinpaikkansa on edistetty ja helpotettu kotikuntalain ja sosiaalihuoltolakien säännöksillä, jotka koskevat kotikunnan vaihtamista ja valintaa tilanteissa, joissa ihminen ei pysty asumaan itsenäisesti, vaan tarvitsee tähän sosiaalihuollon palveluita.
VAPAUS LIIKKUA MAASSA
pidettävä sellaisina asumispalvelukustannuksina, joista henkilön aikaisempi kotikunta vastasi, kun kyseisissä tapauksessa kaikki palvelukodin asukkaat kävivät päivä- ja/tai työtoiminnassa, eikä kotiin ollut järjestetty henkilökuntaa kyseisinä aikoina. Alaikäisen lapsen osalta oikeuskäytännössä on pääsääntöisesti katsottu, että lapsen kotikunta vaihtuu perheen asuinpaikan muuttuessa (esim. KHO:2012:116). Toisaalta kun alaikäinen vammainen nuori oli muuttanut itsenäistymistarkoituksessa asumispalveluiden piiriin ja nuoren vanhempien kotikunta sen jälkeen vaihtui, ei nuoren kotikunnaksi vaihtunut vanhempien uusi kotikunta, vaikka nuori ei ollut ehtinyt tulla täysi-ikäiseksi ennen vanhempien muuttoa (KHO 11.4.2014 T 1249).
KOTIKUNTALAIN PÄÄSÄÄNNÖN mukaan henkilön koKOTIKUNNAN VAIHTAMINEN voi tulla ajankohtaiseksi tikunta on se kunta, jossa hän asuu. Pääsääntö ei myös niin sanotun tavallisen muuton yhteydessovellu, jos henkilö on muussa kuin kotikunnassaan sä. Uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 §:n perhe- tai laitoshoidossa tai asuu siellä asumispalmukaan henkilö, joka haluaa muuttaa toisen kunnan velujen avulla. Tällöin henkilön kotikunta ei toisen asukkaaksi, mutta ei vammaisuutensa vuoksi kykene kunnan alueella muutu, ellei henkilö päätä käyttää asumaan siellä itsenäisesti, kotikuntalain 3 a §:n mukaisvoi hakea tämän kunnan ta valintaoikeuttaan ja vaihda sosiaalipalveluja ja hoitopaikkotikunnakseen sitä kuntaa, Oikeus yhdenvertaiseen kaa samoin perustein kuin jos jossa hän asuu pitkäaikaisesti kohteluun asuinpaikan olisi kunnan asukas. esimerkiksi asumispalvelujen valinnassa turvataan YK:n Kunnan tulee tällöin välitpiirissä. Valintaoikeuden vammaissopimuksessa, tömästi ilmoittaa hakemukkäyttäminen edellyttää, perustuslaissa ja yhdensen käsiteltäväksi ottamiettä hoidon tai asumisen vertaisuussääntelyssä. sesta hakijan senhetkiselle arvioidaan kestävän tai se kotikunnalle. Uuden kunnan on kestänyt yli vuoden. Kotitulee käsitellä hakemus, kunnan valinnalle ei tarvitse arvioida palvelutarve yhteistyössä hakijan kotikunesittää perusteluja. nan kanssa ja tehdä asiassa päätös. Hakemusta ei Jos henkilö päättää käyttää kotikunnan valintakuitenkaan käsitellä, jos hakija on jo tehnyt vastaaoikeuttaan, palveluita koskeva järjestämisvastuu van hakemuksen toiseen kuntaan ja asian käsittely siirtyy muuttopäivästä uudelle kotikunnalle (vanha on vielä kesken. Tavanomaisessa muuttotilanteissa sosiaalihuoltolaki 710/1982, 42 a §). Tällöin uusi on tärkeää huomioida, että uusi kunta päättää kotikunta vastaa jatkossa kaikesta asiakkaan palvepalveluista, eikä vanhalla kotikunnalla ole asiassa luita koskevasta päätöksenteosta, myös asumisen lakiin perustuvaa vaikutusvaltaa. Siksi muuttamista palveluista. Vastuu kunnan päätökseen perustuvan perhehoidon, laitoshoidon tai asumispalvelujen sekä ei kannata käytännön toimin edistää tai vaihtaa kirjoja toisen kunnan osoitteeseen ennen kuin on niiden välttämättömien liitännäispalvelujen tosiasiselvitetty, mitä palveluita uudessa kotikunnassa olisi allisista kustannuksista säilyy kuitenkin aiemmalla saatavilla. kotikunnalla (sosiaalihuoltolaki 710/1982, 42 b §). Vuoden 2023 alusta voimaan tuleva sote-uudistus Perhe- ja laitoshoidon sekä asumispalveluiden muuttaa tilannetta niin, että mikäli henkilö vaihtaa välttämättömillä liitännäispalveluilla tarkoitetaan kotikuntaa sosiaalihuollon palveluiden järjestämipalveluja, jotka ovat käytännössä edellytyksenä sestä vastaavan hyvinvointialueen sisällä, palveluisille, että henkilö voi asua esimerkiksi tietyssä palden järjestäjätaho ei vaihdu. veluasunnossa. Tällaisia ovat tapauskohtaisesti sellaiset kotisairaanhoidon palvelut, päivystyspalvelut TANJA SALISMA JA SAARA KOKKO tai turvapuhelinyhteydet, joita ilman henkilö ei voi tulla toimeen palveluasunnossa (HE 101/2010 vp, s. 30). Oikeuskäytännössä (KHO 28.5.2015 T 1384) Tukiliiton lakimiehet vastaavat ajankohtaisiin kysymyksiin. on katsottu, että päivätoiminnan kustannuksia oli
41
