Sanottua

Vasemmalla: Kalastusporukkaa kaupunkimaisemissa. Ohjaaja Marko Marttila (vas), Kirsi Mäkelä, lähihoitajaharjoittelija Adam Alabbas ja ohjaaja Sami Raittola valmistautuvat.

”Kerran joesta hyppäsi isokokoinen hai. Lähellä oli, ettei puraissut Samia”, kalastusporukkaan kuuluva Patrik Ouvinen kertoo.

Saadaanpa ongella sitten haita tai muuta kalaa, saalis tulee hyötykäyttöön. Kun kalaa on kertynyt pakastimeen riittävästi, ryhmä valmistaa maukkaan kala-aterian: perunan kanssa nautittavaan kastikkeeseen on laitettu esimerkiksi ahventa, kermaa ja pekonia.

Onkijoille ja katselijoille

Pormestarin kalaporukassa osalle kalastus on oma harrastus muutenkin, osa nauttii jo muiden onkimisen seuraamisesta. ”On kiva katsella kun toiset onkivat ja ihmisiä kulkee ohi”, portailla istuskeleva Kirsi Mäkelä sanoo. ”Olen ollut mökillä kalastamassa ja saanut kahden kilon hauen ja kahden kilon ahvenen. Kaupunkikalastuksessa mukavaa on tämän porukan seura”, Alisa Lorenz kertoo.

Kaupunkiin suuntautuville kalastusreissuille ei tarvita erityisiä varusteita tai vaatetusta: liikkeelle lähdetään vain hyvällä kelillä, jolloin muutama tunti joen varressa kuluu nopeasti. ”Olisipa olympialaisissa lajina kalastus. Kuka saa isoimman

Minna Saariniemi nauttii kalastamisesta. Markus Hellsten ja Alisa Lorenz tarkkailevat vedenpintaa.

saaliin”, urheilua tiiviisti seuraava Patrik Ouvinen pohtii. ”Suosittelisin kaikille turkulaisille, että tulkaa kalastamaan.”

Kun kelit kylmenevät, pitää keksiä uusia juttuja. Sami Raittolan mukaan pilkkimistäkin on harkittu. ”Välineetkin siihen on, mutta emme ole vielä keksineet sellaista paikkaa, jossa olisi lämmittelymahdollisuus ja vessa lähellä.”

Talvella on myös mukava valmistautua yhdessä tulevaan kauteen: rakennella ja tuunailla kalastusvälineitä.

TEKSTI JA KUVAT LAURA YÖNTILÄ

Jokivarren portailta aukeaa hyvä näkymä kala-apajalle.

Sanottua

Rakkaus sai Kallen kukoistamaan. Niin ihmisille yleensä käy.” Kallen tehtävä ei ollut opettaa läheisilleen mitään. Silti hän tuli opettaneeksi koko lähisuvulle, että elämän voi elää rohkeasti, vaikka ei etukäteen tiedä, miten se sujuu.

Kodin Kuvalehti, lokakuu. Perhe ja läheiset pohtivat lähtemätöntä jälkeä, jonka Kalle Tjäder (1947–2014) jätti moneen sukupolveen. Kallella oli Downin oireyhtymä, mutta hänen perheensä ei suostunut tuon ajan ahtaisiin raameihin.

Pistää niin vihaksi. Kieltämättä tässä tulee sellainen tunne, että näitä ihmisiä syrjitään”, sanoo äiti Sirkka Laakkonen. ”Pudasjärvelle haluaisin lähettää terveiset, että terveyskeskuksen vuodeosasto ei ole sopiva asumispaikka omille kuntalaisille”, sanoo Tukiliiton toiminnanjohtaja Risto Burman.

Yle Uutiset 29.10. Pudasjärvellä kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat sisäilmaongelmien vuoksi uutta ryhmäkotia. Rakentaminen on jäissä yhden valituksen takia ja asukkaat joutuvat muuttamaan terveyskeskuksen vuodeosastolle. Pudasjärven tukiyhdistyksen järjestämä mielenilmaus sai aikaan paljon valtakunnallista mediahuomiota.

Ihmisen kognitiiviset kyvyt eivät saa olla ehto henkilökohtaisen avun saamiselle. Se olisi perusoikeuksien ja YK:n vammaissopimuksen vastaista.

Helsingin Sanomat 18.10. Kehitysvamma-alan järjestöjen toiminnanjohtajat vaativat yhdessä, että voimavararajaus tulee poistaa uuden esityksestä uudeksi vammaispalvelulaiksi.

Miten päätöksiin saataisiin lisää objektiivisuutta – kenelle henkilökohtainen apu myönnetään ja kenelle ei? Miten omatoiminen pitää olla? Eikö riitä, että osaa kertoa, mitä haluaa ja mitä ei? Ja tärkein: mikäli palvelua ei myönnetä, mikä olisi parempi tukitoimi nuoren itsenäiseen harrastamiseen?

Helsingin Sanomat 28.10. Kehitysvammaisen lapsen äiti ja omaishoitaja kirjoittaa nimimerkillä lapsensa tilanteesta..

Vammaisneuvoston kautta meikäläisetkin saavat tietoa tärkeistä meitä koskevistä asioista.”

Pyhäjärven Sanomat 26.10. Tukiliiton liittohallituksen jäsen ja Me Itse -vaikuttaja Heikki Suvilehto kertoi elämästään ja ajatuksistaan.

Jos minulla ei olisi töitä, elämäni olisi yhtä ankeutta.”

Kolme kehitysvammaista ihmistä pääsi tavallisiin palkkatöihin – nyt he ovat työporukoidensa tärkeät lenkit. Yle Uutiset 11.10. Jutussa korostetaan, että kehitysvammaiset työntekijät sopeutuvat hyvin avoimille työmarkkinoille työhönvalmentajan avulla.