ALKUPALAT // TUKI
KOLUMNI
Jatkuvuus syntyy yhteistyöllä aktiivista työtä sen eteen, että kehitysvammaiset voisivat elää tasa-arvoista ja yksilöllisistä tarpeista lähtevää, omannäköistä, elämää suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhtä kauan olemme tehneet työtä perheiden edunvalvonnan, etuuksien ja palveluiden kehittämiseksi sekä niistä saatavan tiedon levittämiseksi. Tukiliiton syntyhistoria vie aikakauteen, jossa vallitsi laitoskulttuuri. Kehitysvammaisilla ihmisillä oli tuolloin lähtökohtaisesti kaksi vaihtoehtoista elinympäristöä elämänsä viettämiseen: syntymäkoti tai laitos. Niissä heitä kuunneltiin ja heidän tarpeisiinsa vastattiin, miten vastattiin: enemmän tai vähemmän. Perheiden saama tuki yhteiskunnalta koettiin vähäiseksi. Oikea ja asiallinen tieto kehitysvammaisuudesta oli puutteellista, eikä se saavuttanut kaikkia perheitä. 1950-luvun loppupuolella Suomessa toimi muutama tukiyhdistys, joissa vanhemmilla oli mahdollisuus tavata toisiaan. Tuolloin jo tunnettiin kasvavaa tarvetta laajemmalle yhdistysverkostolle ja yhteisten asioiden koordinoinnille. Aktiiviset toimijat, muun muassa äitikerholaiset, muutamat tukiyhdistykset sekä virkamiehet usealta paikkakunnalta, päättivät perustaa yhteisen järjestön. Kehitysvammaisten Tukiliitto perustettiin 16.4.1961 Tampereella. Järjestö aloitti toiminnan yhdistysten perustamiseksi ja oikean tiedon levittämiseksi. Lisäksi sen ensimmäisiä tehtäviä oli ajaa perheiden ja kehitysvammaisten ihmisten asioita.
OLEMME TEHNEET 60 VUOTTA
PETRI LIUKKONEN TUKILIITON PUHEENJOHTAJA
Juhlitaan yhdessä, eletään arkea yhdessä. Onneksi on Tukiliitto ja yhdistykset.
50 VUOTTA SITTEN Tukiviestin ensimmäinen numero näki päivänvalon. Lehti syntyi välittämään tietoa jäsenistölle asioista, joita liiton piirissä tapahtuu. Lehti on alusta saakka antanut neuvoja ja ohjeita erilaisiin arjen haasteisiin, opastanut jäseniä hyödyntämään yhteiskunnan palveluja ja etuuksia. Tiedonvälityksen tarve ei ole kadonnut ajan saatossa, päinvastoin: sen tarve kasvaa yhä. 2020-luvulla teknologian kehittymisen ansiosta tietoa voidaan jakaa monissa eri kanavissa, mikä mahdollistaa kattavamman tiedon saatavuuden. Tiedon saavutettavuuteen on myös kiinnitetty erityistä huomiota, ja tämä mahdollistaa yhä useampien henkilöiden tavoittamisen. Tietoa on valtavasti tarjolla, joten sitä tulee siivilöidä, tiivistää ja jalostaa luettavampaan ja helposti ymmär-
rettävään muotoon. Tukiviestin lukijoita on kuunneltu läpi lehden historian ja sisältöä on muokattu heidän tarpeidensa ehdoilla. Kuuntelemisessa taitaa piillä yksi lehden pitkäikäisyyden salaisuus! TUKILIITON JÄSENYHDISTYKSISTÄ vanhimmat ovat jo saavuttaneet 60 vuoden iän ja hyvin monella on edessään pyöreät vuodet aivan lähivuosina. Lujaa tahtoa, pitkäjänteisyyttä, yhteishenkeä sekä hyviä ihmisiä on tarvittu, jotta vuosikymmenten pituinen vapaaehtoistoiminta on kantanut nykypäiviin asti. Jäsenyhdistykset ovat toiminnan moottoreina paikallistasolla. Ne pitävät yhteyttä jäseniinsä, tarjoavat vertaistukea ja järjestävät tapahtumia. Pitkäikäisyys ei kuitenkaan ole tae toiminnan jatkuvuudesta. Sen vuoksi meidän kaikkien tulee toimia entistä tiiviimmin yhteistyössä ja luoda rakentavaa yhteishenkeä. Juhlitaan yhdessä, eletään arkea yhdessä! Onneksi on Tukiliitto ja jäsenyhdistykset, jotka yhdessä ovat saaneet aikaan valtavia muutoksia ja kehitysaskelia niin kehitysvammaisten ihmisten elämässä kuin perheiden arjessa. Juhlitaan, kun on juhlan aika – vaikka se olisi pienimuotoista, kuten nyt korona-aikana. Otetaan silti ilo irti ja suunnataan katseet tuleviin koitoksiin ja entistä valoisamman tulevaisuuden luomiseen.
60
9
