Kalliorakennussuunnittelija voi vaikuttaa hankkeen hiilijalanjälkeen Kuluvan kesän uutiset eri puolilla maailmaa riehuneista maastopaloista ovat osoittaneet ilmastonmuutoksen voiman. Päästövähennyksiä on tehtävä. Tiedämme kaikki hyviä tapoja pienentää omaa hiilijalanjälkeämme, mutta mitä kaikkea voisimme tehdä työssämme?
M
uutosta alalla on jo nähty. Laitevalmistajat ovat heränneet muun muassa sähköistämällä kalustoaan. Kaivoksissa on tehty lukuisia hiilijalanjälkeä pienentäviä toimenpiteitä. Kalliorakennus urakointipuolella hiilijalanjäljen pienentämistä on edistetty erilaisin keinoin esimerkiksi materiaalihukkaa ja energiankulutusta vähentämällä sekä teettämällä diplomityö, jossa verrataan maanalaisen kalliopysäköintilaitoksen ja maanpäällisen pysäköintilaitoksen rakentamisvaiheen hiilijalanjälkeä. Samanaikaisesti päästölaskentaohjelmistot kehittyvät, ja yhä useammalle tuotteelle löytyy ympäristöseloste helpottamaan vertailua. Kuinka paljon eri suunnitteluratkaisujen hiilijalanjälkeä on ajateltu kalliorakenteiden suunnittelussa? Ehkäpä hankkeelle on laskettu hiilijalanjälki. Hiilijalanjäljen laskemisesta seuraava askel on sen pienentäminen. Se edellyttää, että suunnittelija on tietoinen oman suunnitelmansa ja ratkaisujensa hiilijalanjäljestä, jotta voi kuvata sen muulle hankeorganisaatiolle päätöksenteon tueksi. Se edellyttää innovatiivisia suunnitteluratkaisuja ja totutuista tavoista poikkeamista. Minä väitän, että kalliorakennussuunnittelijoina voimme vaikuttaa. Kirjoitin diplomityöni aiheesta Suunnittelijan vaikutusmahdollisuudet kalliorakennushankkeen hiilijalanjälkeen. Työ tehtiin kalliorakennussuunnittelijan näkökulmasta sisältäen louhinnan, lujituksen ja tiivistyk-
sen, keskittyen pitkälti lujitukseen. En löytänyt asiasta aiempaa tutkimusta juuri tästä näkökulmasta. Koin aiheen mielenkiintoisena ja toivon, että työ toimii herätteenä koko suunnittelualalle, johtaa jatkopohdintoihin ja lopulta toimenpiteisiin ja siten auttaa alaa kohti vastuullisempia lopputuloksia. Hankkeen suurin hiilijalanjälkeen vaikuttava päätös tehdään, kun hankkeeseen ryhdytään. Hiilijalanjäljen kannalta kalliorakennussuunnittelijan on tärkeää olla mukana hankkeissa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mitä aikaisemmin kalliorakennussuunnittelija otetaan hankkeeseen mukaan, sitä paremmat mahdollisuudet on vaikuttaa kalliotilojen sijoitteluun, ja näin ollen esimerkiksi tarvittavien louhintojen ja lujitusten kautta CO2e-päästöihin. Suunnittelijan tuleekin jokaisessa hankevaiheessa pohtia, millä keinoilla hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää. Jokaisessa hankevaiheessa keinot voivat olla erilaiset. Vaikutusmahdollisuudet kalliotilan sijoitteluun tai kokoon pienenevät hankkeen edetessä. Sen sijaan lujitusratkaisuja ja lujituksen mitoitusta suunnitellaan tarkemmin tyypillisesti vasta yleissuunnitteluvaiheesta alkaen. Lujitussuunnittelussa suunnittelijan vaikutusmahdollisuuksia hiilijalanjäljen pienentämiseen ovat muun muassa ylilujituksen välttäminen, ruiskubetonirakenteen osittainen korvaaminen lujituspulteilla olosuhteiden salliessa sekä perusteettoman ruiskubetonin välttäminen.
Vuonna 2025 voimaan astuva rakennuslaki vaatii ilmastoselvitystä ja materiaaliselostetta, jota ilman ei rakennuslupaa heltiä. Mielenkiinnolla odotan, missä määrin tämä tulee vaikuttamaan kalliorakennushankkeisiin. Kannustan kaikkia suunnittelijoita sekä muissa työtehtävissä toimivia pohtimaan, miten eri suunnitteluratkaisuilla tai materiaalivalinnoilla voi osaltaan pienentää hankkeen hiilijalanjälkeä. Diplomityön voi lukea osoitteessa: http:// urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202210165901. ▲
TEKSTI NINA TANSKANEN KALLIORAKENNUSSUUNNITTELIJA SITOWISE
MATERIA 4 – 2023 45
