Niina Ahtonen, Olli Breilin ja Katja Lalli: Yhteiskunnan geotietohuolto on Geologian tutkimuskeskuksen perustehtävää

Laadukas ja ajan tasainen geotieto on yksi perusedellytyksistä kestävien ja nykyaikaisten ratkaisujen tuottamisessa, olivat haasteina sitten ilmastonmuutos, puhdas juomavesi, kiertotalous tai vihreän energian ratkaisut.

Yhteiskunnan geotietohuolto kuuluu Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) perustehtäviin. GTK huolehtii kansallisen geotietovarannon säilymisestä, karttumisesta ja tietovarannon hyödyntämismahdollisuuksien kehittämisestä. Geotietovaranto sisältää geologista, geofysikaalista ja geokemiallista aineistoa.

Geotietovaranto jakaantuu eri teemoihin, joita ovat kallioperä, maaperä, mineraaliset raaka-aineet, hydrogeologia, merenpohjan geologia sekä ympäristötutkimukseen liittyvät kokonaisuudet kuten taustapitoisuudet, happamat sulfaattimaat ja soihin sekä turpeeseen liittyvät aineistot. Geotietovaranto koostuu havainnoista, mittauksista, tulkinnoista, malleista, raporteista ja valokuvista. Valtaosa geotiedoista on paikkatietoa, mikä mahdollistaa tiedon jatkojalostamisen yhdistelemällä ja analysoimalla eri lähteistä saatavaa dataa.

GTK on tehnyt oman alansa tiedonkeruutoimintaa perustamisestaan lähtien, minkä vuoksi valtaosa tietovarannosta on muodostunut vuosikymmenten kuluessa. Geotiedon elinkaari on pitkä, ja esimerkiksi 1990-luvulla kerätty aineisto on käyttökelpoista mm. uusien tutkimuskohteiden määrittelyssä ja usein myös niiden tarkemmissa tutkimuksissa. Aineistoja käytettäessä on tunnettava niiden laatu, joka voi vaihdella johtuen monista tekijöistä, kuten analyysimenetelmistä, mittalaitteista, inhimillisistä tekijöistä sekä paikannusmenetelmistä. Tiedonkeruuseen, aineiston prosessointiin ja laatuun liittyvät seikat ovat kuvattuina aineistojen metatiedoissa.

Aineistojen käytettävyyttä ja jakelua kehitetään

Vuosien saatossa GTK on käyttänyt merkittävän määrän saamastaan rahoituksesta aineistojen digitalisointiin sekä käytettävyyden ja jakelun kehittämiseen, mutta tästä huolimatta työsarkaa aineistojen käsittelyssä ja laadunparannuksessa riittää.

Tällä hetkellä eniten uutta dataa kertyy kolmivuotisesta kairasydänten hyperspektrimittauskampanjasta, jossa viimeinen mittausjakso on syksyllä 2023, geofysiikan maastomittauksista ja sidosryhmiltä saatavista pohjatutkimuksista. Myös pohjavesitutkimuksiin liittyy isompaa tiedontuotantoa. GTK luopui jo vuosia sitten laajoista maastotiedonkeruuohjelmista, mutta lähitulevaisuus näyttää, onko sellaisia mahdollista käynnistää uudelleen EU:n Critical Raw Materials Actin toimeenpanoon liittyen mahdollisesti uudentyyppisillä rahoitusmalleilla yhdessä kumppanien kanssa.

GTK:ssa on ollut vahvaa osaamista geotiedon saralla, mutta jatkuvasti kehittyvät teknologiat, tiedonkeruumenetelmät sekä tekoälyyn pohjautuva tiedon jatkojalostus vaativat uusiutumista ja osaamisen kehittämistä. Alan osaamisella on niin kansallista kuin kansainvälistäkin tarvetta ja kysyntää. Geotietoon ja sen hallintaan liittyvät asiantuntijapalvelut ovatkin kysyttyjä myös kansainvälisissä vientiprojekteissa.

Digitaalista aineistoa on paljon ja valtaosa aineistosta on julkista

GTK:n vahvuutena on se, että digitaalista aineistoa on paljon, se on valtaosin julkista ja siten saatavilla. Pitkällä aikavälillä kerättyä dataa on tuotteistettu ja aineistojen saatavuuteen liittyy myös asiakaspalvelua, jolloin räätälöityn, juuri kohdealueelta tarvittavan aineiston ja siihen liittyvän opastuksen saaminen on mahdollista. GTK tarjoaa asiantuntijapalveluja myös datan jatkoprosessointiin ja alueelliseen geologiaan liittyen.

GTK:n julkisesta aineistosta osa on avointa ja osa on GTK:n peruslisenssin piirissä ja saatavilla maksutta tai korvausta vastaan riippuen aineistosta. GTK jakaa avoimena pääsääntöisesti pienimittakaavaisia paikkatietotuotteita, jotka ovat yleishyödyllisiä monille sovellusalueille. GTK:n aineistojen jakelupolitiikan kulmakiviä ovat tasapuolisuus, toiminnan jatkuva kehittäminen sekä asiakaspalvelujen tuottaminen.

Hyperspektrimittausta.

Aineistoista ja palveluista kerätään säännöllisesti asiakaspalautetta ja aika ajoin tehdään myös tarkempia haastatteluja asiakasymmärryksen lisäämiseksi. Palautteen perusteella palveluja uudistetaan vastaamaan asiakastarpeita ja tukemaan aineistojen hyödyntämistä entistä paremmin.

Geotietovarannon ylläpitoon ja jakeluun tarvitaan rahoitusta

GTK:n toiminnan rahoitus perustuu valtiolta saatavan perusrahoituksen lisäksi merkittävältä osin tulorahoitukseen, johon osaltaan kuuluu myös se, että osa geoaineistoista on saatavilla korvausta vastaan. Tiedonhallinnan ja digitaalisten ratkaisujen kustannukset ovat nousussa, ja tulorahoitusta hyödynnetään myös geotietovarannon ylläpidossa ja jakelussa. Verkkopalvelujen ylläpito vaatii jatkuvaa työtä niin teknologian kuin sisältöjenkin osalta. Tällä hetkellä käynnissä on aineistojen haku- ja latauspalvelun uudistustyö erillisen TEM:n rahoituksen turvin.

Silloin tällöin keskusteluun nousee se, voitaisiinko GTK:n aineistoja siirtää nykyistä enemmän avoimen datan lisenssin piiriin. Avoin datahan tarkoittaa sitä, että aineisto on verkkopalveluissa saatavilla koneluettavassa muodossa maksutta ja vapain jatkokäyttöoikeuksin mille tahansa taholle maailmassa, lähtien yksityishenkilöistä aina valtiollisiin toimijoihin saakka.

Paikkatietoaineistoihin liittyvät riskit ovat teema, joka on noussut aiempaa enemmän esiin Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa 2022. Paikkatietojen avaamiseen liittyen tehdään aina riskianalyysi, jossa otetaan huomioon myös yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvät seikat yksittäiseen aineistoon ja aineistojen yhdistelmiin liittyen.

GTK:n aineistoja on tällä hetkellä saatavilla itsepalveluna geo.fi-verkkopalveluista, joita ovat paikkatiedon rajapintapalvelut, aineistojen latauspalvelu Hakku ja karttasovellukset, sekä henkilökohtaisen asiakaspalvelun ja neuvonnan kautta (geodata@gtk.fi).

NIINA AHTONEN, OLLI BREILIN JA KATJA LALLI, GTK