3 minute read
Pekka Suomela: Kriittistä strategiaa ja hallitusohjelman raaka-aineita
from Materia 4/2023
Euroopan komissio julkaisi Critical Raw Materials Act (CRMA) -ehdotuksensa maaliskuussa tänä vuonna. Kyse on asetuksesta, joka on suoraan sitovaa lainsäädäntöä jäsenmaassa. Julkaisua seurasi intensiivinen ketju EU:n lainsäädäntöprosesseja, jotka jatkuvat vielä ainakin tämän vuoden loppuun.
Kyseessä on laaja kokonaisuus, johon kuuluu lainsäädäntöä ja politiikkatoimia. CRMA:n myötä EU samalla ottaa askeleen kohti koko EU:n mineraalipolitiikan koordinointia. Kaikki teollisuus Suomessa on jo ympäristölainsäädännön osalta varsin pitkälle EU:n sääntelyn mukaista. Nyt mineraalisektorille rakennetaan sääntelyä myös lupamenettelyjen, hyvän hallinnon sekä vastuullisuuden osalta.
Eniten huomiota on saanut lupamenettelyn keskittäminen sekä mineraalien luokittelu kriittisiin ja strategisiin raaka-aineisiin. Jos komissio hyväksyy projektin strategiseksi hankkeeksi, saattaa se jossain määrin helpottaa lupamenettelyä jatkossa. Edellyttäen tietysti, ettei jäsenvaltio vastusta hanketta.
Valmistelu on edennyt nopeasti, ja EU:n neuvosto (Council) valmisteli oman kantansa ehdotukseen ennätysajassa kesäkuun loppuun mennessä Ruotsin puheenjohtajakaudella. Samaan aikaan EU:n parlamentti aloitti oman prosessinsa, ja siellä lopulliset äänestykset tapahtuivat syyskuun puolivälissä. Sitten ovat vielä jäljellä kolmikantaneuvottelut (trilogit), joissa parlamentin ja neuvoston kannat sovitetaan yhteen. Europarlamenttivaalit käydään vuoden 2024 puolivälissä, joten CRMA-paketti tullee hyväksytyksi jo tämän vuoden loppuun mennessä EU:n puheenjohtajamaana toimivan Espanjan johdolla.
Edunvalvontaa on tehty. Kaivosteollisuus ry on ollut kuultavana eduskunnassa, kun Suomi on sisäisesti pohtinut neuvottelumandaattia EU:n neuvoston työryhmien neuvotteluihin. CRMA:n Suomi-valmistelussa keskeisimmät ministeriöt ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä myös ympäristöministeriö.
Brysselin osalta tärkeintä on ollut osallistuminen Eurominesin kannanmuodostukseen. Olen mukana Eurominesin Policy Committeessa, ja tämä aihepaketti on ollut agendalla jo vuoden 2022 alusta lukien. Euromines on ollut aktiivisesti yhteydessä EU:n eri pääosastoihin ja mm. päävalmistelija DG Grow:n Peter Handley’iin. Myös yhteydet parlamenttiin ovat olleet tiiviit. Teimme vielä syyskuun alussa yhdessä ICMM:n ja Copper Markin edustajien kanssa roadshown Brysselissä ja vierailimme puolen tusinassa jäsenmaiden edustustoja.
Mitä hyötyä CRMA:sta on teollisuudelle? Keskeisin vaikutus koko paketilla on siinä, että se on nostanut malminetsinnän ja kaivostoiminnan sekä koko arvoketjun keskusteluun sekä Brysselissä että Helsingissä ja myös vaikkapa some-rintamilla. Venäjän aggressio Ukrainassa on alleviivannut asiaa ja pakottanut sekä päättäjät että kansalaiset pitkin Eurooppaa miettimään, mistä niitä metalleja saadaan ja tulisiko tehdä jotain toimenpiteitä.
Joissain asioissa EU keksii pyörää uudestaan. Suomessa malminetsinnän ja kaivostoiminnan avoimuus, tietojen saatavuus ja osallistumisoikeudet ovat hyvällä mallilla. Keskitetty malminetsintäohjelmien laatiminen maatasolla ei ole tätä päivää. Toisaalta myös USA:n suunnasta kuuluu samoja kaikuja, joten ehkä GTK:n roolia tulee hieman uudelleen arvioida.
Pientä huolta aiheuttaa EU:n sääntelyinnokkuus. On hyvin paljon merkkejä siitä, että EU haluaa laatia sitovia linjauksia vastuullisuudesta. Lainaan loppuun kollegan kommenttia:
“I do not see any value of anyone developing one more standard or framework on sustainability in the raw materials sector. This will further limit our ability to articulate the positive impacts from our industry and will constrain us to a box ticking exercise, which is not helping anyone”.
Hallitusohjelmasta poimittua:
Lupamenettelyjen osalta CRMA ei tuone kovin suurta muutosta Suomen tilanteeseen. Sen sijaan paljon kiinnostavampi tässä suhteessa on pääministeri Orpon hallitusohjelma, joka on tältä osin teollisuuden kannalta hyvä. Samoin olemme tyytyväisiä hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan Suomeen laaditaan mineraalistrategia. Tämä tuo mahdollisuuden nostaa esiin malminetsinnän haasteita, kaivostoiminnan lupamenettelyjä sekä myös niitä useita arvoketjuja, joita meillä Suomessa on. Tapasimme syyskuussa tuoreen elinkeinoministerin, joka painotti mineraalistrategian olevan yksi ministeriön kärkihankkeista. Hallitusohjelma tarjoaa toki myös pettymyksiä. Edellisen hallituksen johdolla kasaan juostu kaivosvero hyväksyttiin eduskunnassa vasta tammikuussa 2023, eikä siitä näin alkusyksyllä vielä ole kaikkia yksityiskohtia tiedossa. Mutta hallitusohjelmaan on jo kuitenkin tehty merkintä, jonka mukaan hallitus valmistelee kaivosveron korotusta. Merkillistä ja lyhytnäköistä.
