Hanna Koponen, Antti Karjalainen, Marko Hyttinen, Pertti Pasanen ja Olli Sippula: TASK-hankkeesta lisätietoa työntekijöiden altistumisesta syöpävaarallisille ilman epäpuhtauksille maanalaisissa kaivoksissa

Johdanto

Työhön liittyvän syöpävaaran torjuntaa koskevaa lainsäädäntöä on päivitetty vuonna 2019. Lainsäädännön vaatimusten täyttymistä, kaivosilman laatua, työntekijöiden altistumista ja uusia mittausmenetelmiä tutkittiin Työsuojelurahaston ja kaivosyritysten rahoittamassa Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeessa ”Työntekijöiden Altistumisen vähentäminen Syöpävaarallisille ilman epäpuhtauksille Kaivosympäristöissä (TASK)”. Hankkeen mittaukset toteutettiin vuosina 2021–2022.

Maanalaisissa kaivoksissa hiukkas- ja kaasumaisia syöpävaarallisia ja muuten terveydelle haitallisia epäpuhtauksia voi vapautua ilmaan esimerkiksi dieselkäyttöisistä ajoneuvoista ja työkoneista sekä pölyisistä työvaiheista, joita liittyy tyypillisesti kiven käsittelyyn eri tavoin. Maanalainen kaivosympäristö rajoittaa ilman vaihtuvuutta, minkä takia ilman epäpuhtauksien pitoisuudet voivat nousta ajoittain haitallisen korkeiksi. Kaivoksissa yleisesti käytössä olevia menetelmiä pitoisuuksien vähentämiseksi ovat muun muassa riittävän tuuletuksen johtaminen työkohteisiin, kivien kastelu ennen kiven työstöön liittyviä työvaiheita pölyn muodostumisen estämiseksi sekä työkoneiden säännöllinen huolto, jolla voidaan vaikuttaa pakokaasupäästöihin. Pölyävissä työkohteissa tulee käyttää hengityssuojaimia hyttien ulkopuolella työskenneltäessä.

Kuva 1. Työntekijän mukana kulkevat mittalaitteet ja keräimet (a) ja kaivosilmaa mittaavat mittalaitteet (b).

Terveysvaikutukset ja altistumista rajoittava lainsäädäntö

Epäpuhtaan ilman haitallisuus riippuu sen sisältämistä hiukkas- ja kaasumaisista yhdisteistä. Kaivosilmassa voi esiintyä kaivoksesta, työstä ja olosuhteista riippuen vaihtelevia pitoisuuksia mm. dieselpakokaasuja, kiteistä piidioksidia eli kvartsipölyä ja eri raskasmetalleja, esimerkiksi kuusiarvoista kromia ja arseenia. Pitkäaikainen altistuminen näille yhdisteille on yhteydessä keuhkosyöpään ja mahdollisesti myös muihin syöpiin. Koostumuksen ohella myös hiukkasten koko vaikuttaa niiden haitallisuuteen. Suurimmat hiukkaset jäävät ylähengitysteihin tai henkitorven ja keuhkoputkien alueelle. Hienojakoisempi alveolijakeinen pöly pääsee kulkeutumaan keuhkorakkuloihin asti, ja nanohiukkaset voivat päätyä keuhkojen kautta myös verenkiertoon. Yleisesti pienhiukkasille altistuminen lisää sairastuvuutta hengityselinsairauksiin ja sydän- ja verisuonitauteihin, ja niillä on arvioitu olevan vaikutuksia myös mm. aivoterveyteen.

Suomen lainsäädännössä työperäistä syöpävaarallisille yhdisteille altistumista rajoitetaan valtioneuvoston asetuksessa työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (Vna 1267/2019), jossa on annettu sitovia raja-arvoja dieselpakokaasuille, kvartsipölylle ja raskasmetalleille. Dieselpakokaasujen raja-arvo on määritetty dieselnokihiukkasten pitoisuutena. Osa asetuksessa mainituista raja-arvoista astui voimaan vuonna 2020 ja osan kohdalla noudatetaan siirtymäaikaa, joka päättyy viimeistään vuonna 2027. Sekä syöpävaarallisille yhdisteille että hengittyvälle ja alveolijakeiselle pölylle on sitovien raja-arvojen lisäksi asetettu haitalliseksi tunnettuja pitoisuuksia (HTP-arvoja) ja ohjeistavia tavoitetasoja. Raja-arvot, HTP-arvot ja tavoitetasot alittamalla voidaan vähentää työstä aiheutuvia terveysriskejä. Syöpävaarallisille aineille altistuminen olisi hyvä pitää niin alhaisena kuin teknistaloudellisesti on mahdollista.

Työntekijöiden altistuminen

TASK-hankkeessa maanalaisten kaivosten työntekijöiden mukana kulkevilla keräimillä ja mittareilla saatiin selvitetyksi altistumista ilman epäpuhtauksille eri työvaiheissa ja työtehtävissä (Kuva 1a). Mittauskampanjoiden aikana testattiin myös uudenlaista mittalaitetta dieselpakokaasualtistumisen seurantaan, joka perustuu pakokaasusta peräisin olevien mustahiilihiukkasten pitoisuuden jatkuvatoimiseen mittaamiseen.

Dieselpakokaasulle altistuivat eniten malmin lastauksen ja kuljetuksen parissa työskentelevät työntekijät, ja osa mitatuista pitoisuuksista ylitti dieselpakokaasun tulevan raja-arvon. Työntekijät työskentelivät pääasiassa kaivoskoneiden ja ajoneuvojen hyteistä käsin, ja altistumiseen vaikutti erityisesti hyttien ulkopuolella vietetty aika. Lisäksi altistumiseen voi vaikuttaa ajoneuvojen ja koneiden sisäilman suodatus. Uudella, jatkuvatoimisella dieselpakokaasumittauksella saatiin tärkeää tietoa pitoisuuden vaihteluista ja altistumiseen vaikuttavista työvaiheista yhdistämällä tulokset työpäivän tapahtumiin (Kuva 2). Mittausmenetelmällä tulokset saadaan nopeasti, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin korkeisiin pitoisuuksiin.

Kuva 2. Esimerkki työnjohtajan jatkuvatoimisesta dieselpakokaasumittauksesta yhdistettynä työntekijän kirjauksiin päivän tapahtumista.

Hienojakoiselle alveolijakeiselle pölylle ja kvartsipölylle altistuivat eniten ruiskubetonoijat ja kivinäytteitä käsittelevät laborantit, joilla alveolijakeisen pölyn pitoisuus ylitti useissa mittauksissa HTP-arvon ja tavoitetason. Kvartsipölyn osalta mitatut pitoisuudet jäivät pääasiassa alle raja-arvojen. Raskasmetalleista raja-arvon ylittäviä arseenipitoisuuksia mitattiin muutamilta, pääasiassa rikastamon puolella työskenteleviltä työntekijöiltä. Muissa töissä raskasmetallialtistuminen oli vähäistä. Mittaustuloksissa ei ole otettu huomioon työntekijöiden mahdollisesti käyttämien hengityssuojainten vaikutusta altistumiseen. Hengityssuojainten oikeaoppinen käyttö pölyävissä kohteissa vähentää altistumista hiukkasmaisille altisteille merkittävästi.

Kaivosten ilmanlaatu

Maanalaisten kaivosten ilmanlaatua mitattiin pääasiassa lastauksen lähettyviltä alueelle viedyillä mittalaitteilla (Kuva 1b). Lastausalueiden ilmanlaadussa havaittiin olevan paljon vaihtelua, ja joissakin mittauksissa dieselpakokaasupitoisuudet ylittivät tulevan raja-arvon. Ilmanlaatuun vaikuttivat erityisesti kaivostuuletuksen taso sekä työkoneiden ja ajoneuvojen dieselnokisuodatuksen tehokkuus. Raskasmetallipitoisuudet olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alhaisia.

Suosituksia altistumisen vähentämiseksi

TASK-hankkeessa saadut tulokset vahvistavat kaivosilman laatuun liittyvien jo tiedossa olevien haasteiden merkitystä työntekijöiden altistumiselle. Näihin haasteisiin on tärkeää kiinnittää huomiota työntekijöiden altistumisen vähentämiseksi. Kaivostuuletuksen tehokkuus vaikuttaa voimakkaasti ilmanlaatuun lastauskohteissa ja siten alueella työskentelevien työntekijöiden altistumiseen. Koska huonoa ilmanlaatua voi olla vaikea todeta aistinvaraisesti, kaivostuuletuksen toimivuutta voi olla tarpeellista tarkkailla ennen työn aloitusta ja työskentelyn aikana. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi seuraamalla ilman hiilidioksidipitoisuuksia.

Dieselkäyttöisten kaivostyökoneiden ja ajoneuvojen pakokaasujen hiukkassuodattimet vähentävät tehokkaasti työntekijöiden dieselnokialtistumista. Kaivostyökoneissa ja ajoneuvoissa on lähtökohtaisesti käytössä hiukkasuodattimet, joiden toimivuus on tärkeä varmistaa säännöllisesti. Kaivoskohteissa olisi syytä kiinnittää huomiota pakokaasujen hiukkasmaisten altisteiden lisäksi myös kaasumaisiin altisteisiin, sillä esimerkiksi typen oksidien pitoisuudet voivat nousta työskentelyalueilla korkeiksi.

Työntekijöiltä mitattiin joissakin tapauksissa kohonneita dieselnokipitoisuuksia siitä huolimatta, että työskentely tapahtui koneen tai ajoneuvon hytistä käsin. Sisäilmasuodattimien ja tiivisteiden kuntoon on tärkeää kiinnittää huomiota, ja ajoneuvojen ja koneiden alkuperäiset sisäilmasuodattimet eivät välttämättä ole riittävän tehokkaita maanalaiseen kaivokseen. Lisäksi työntekijöiden tulisi välttää hyttien ovien aukomista mahdollisuuksien mukaan.

Kaivosten tuotantoalueilla työskentelevien työntekijöiden vaatteisiin ja kenkiin tarttuu kaivoksesta pölyä, joka voi sisältää terveydelle haitallisia yhdisteitä. Työntekijöiden riittävä puhdistautuminen ennen taukoja ja työpäivän päätyttyä estää pölyn kulkeutumista puhtaisiin tiloihin. Näin vähennetään sekä kaivostyöntekijöiden että muiden tiloja käyttävien ihmisten mahdollista altistumista.

Tämän tutkimuksen perusteella kaivosilman terveydelle haitallisten yhdisteiden ja pölyn pitoisuuksissa on paljon vaihtelua, ja ne voivat nousta ajoittain korkeiksi. Tämän vuoksi on tärkeää tehdä altistumismittauksia eri työvaiheista säännöllisesti, niin kuin hankkeessa mukana olleissa kaivoksissa jo tehdään. Jos pitoisuuksia ei teknisillä keinoilla saada pidetyksi riittävän alhaisina tai ilmanlaadusta ei ole tietoa työtä aloitettaessa, täytyy huolehtia työntekijöiden hengityksen suojauksesta. ▲

HANNA KOPONEN, ANTTI KARJALAINEN, MARKO HYTTINEN, PERTTI PASANEN JA OLLI SIPPULA

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, YMPÄRISTÖ- JA BIOTIETEIDEN LAITOS