Materia 4/2023

Page 10

RON ZEVENHOVEN, ÅA

PILCCU – kaivosjätteestä hiilidioksidia sitovaksi tuotteeksi

P

ILCCU-hankkeessa selvitetään laajamittaisen hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön (CCU) käyttöönottoa Suomessa. Hankkeessa käytettävät teknologiat pohjautuvat Åbo Akademissa kehitettyyn magnesiumin uutto- ja rikastusprosessiin (ns. ÅA-prosessi) ja hiilidioksidin mineralisointiin, jossa hiilidioksidin kanssa reagoiva magnesium muodostaa pysyviä yhdisteitä. Business Finlandin rahoittama, Nesteen Veturi-ekosysteemiin kuuluva PILCCU-hanke starttasi vuonna 2022. Lisäksi yrityskonsortioon kuuluvat Saint-Gobain Finland Oy, Finnsementti Oy, Elementis Minerals BV, Outokumpu Chrome Oy, Renotech Oy, Metso Outotec Oyj sekä Berner Chemicals Oy. Åbo Akademin vetämässä hankkeessa hankepart­ nereina ovat Oulun yliopisto, LUT-yliopisto ja Geologian tutkimuskeskus GTK. PILCCU-hankkeen idea on kerrassaan loistava, sillä tavoitteena on samanaikaisesti vähentää ilmakehän hiilidioksidipäästöjä ja hyödyntää kaivosjätettä. Samalla saadaan

aikaan kaupallinen tuote. Lisäksi parannetaan kaivoksen hyötysuhdetta ja vähennetään neitseellisen raaka-aineen käyttöä.

CO2:n mineralisointi kiinnosti Professori Ron Zevenhoven Åbo Akademista on tutkinut yli 20 vuotta CO2:n reaktioita eri mineraalien kanssa. ”Ajatus mineraalikarbonoinnista kiinnosti minua, joten aloin tutkia aihetta, luin artikkeleita ja hain rahoitusta tutkimukselle ”, Zevenhoven kertoo. Ensimmäinen ajatus oli aktivoida kivessä oleva magnesium ”puhaltamalla” CO2 sen ympärille. Tällaista karbonointia tapahtuu luonnossa, kun hapan sadevesi liuottaa kivestä magnesiumia, joka reagoi CO2:n kanssa. Prosessi on kuitenkin todella hidas. Toinen hankaloittava tekijä siinä on kiveen syntyvä passivoiva kerros, magnesiumkarbonaatti- ja silikaattikuori, joka pysäyttää prosessin jatkumisen. ”Päätin unohtaa passivoivan kerroksen kiertämiseen keskittyvän tutkimuslinjan ja liuottaa magnesiumin ulos kivestä. Tavoit-

teena oli synnyttää prosessi, jossa hiilidioksidi sidotaan magnesiumiin ja saadaan talteen puhdasta magnesiumkarbonaattia, metalleja ja mahdollisesti muita aineita kuten (amorfista) piidioksidia, sievästi eroteltuina ja rahanarvoisina. Lisäksi prosessin tulisi olla nopea ja energiatehokas”, Zevenhoven jatkaa. PILCCU-projektissa tutkimus keskittyy pääasiassa serpentiniittiin magnesiumin lähteenä. Laboratoriomittakaavassa serpentiniitti ja hiilidioksidi on saatu ÅA-prosessissa reagoimaan hyvin keskenään ja tähtäimessä on hiilidioksidin sitominen pysyväksi yhdisteeksi teollisessa mittakaavassa.

Prosessin kehittäminen kesti pitkään PILCCU-projektissa käytettävän ÅAprosessin kehittäminen vaati pitkäjänteistä tutkimusta, yhteistyötä ja useita projekteja. Vuonna 2008 alkaneessa, Suomen Akatemian rahoittamassa CARETECH-projektissa Zevenhoven työskenteli Åbo Akademissa muun muassa väitöskirjaopiskelijoiden kanssa. Tähtäimessä oli karbonoida magnesium-

ALOITUSKUVA

Professori Ron Zevenhoven tutkii mm. serpentiniittikivien käyttöä CO2:n sidonnassa.

8

MATERIA 4 – 2023


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook

Articles inside

Pääsihteeriltä

2min
page 90

Pekka Suomela: Kriittistä strategiaa ja hallitusohjelman raaka-aineita

3min
page 83

Saku Vuori: Paljon uutta ilmassa

4min
page 82

Leena K. Vanhatalo: Sää ei suosinut puumailatennistä

1min
page 79

Tuomo Tiainen: Pakina: Alkuaine vanadiinin sähköiset seikkailut

4min
pages 88-90

Pertti Voutilainen: Vaihtoehtoina rutto ja kolera

4min
page 87

Olli Salmi: Euroopan ytimessä: Joko pian näemme täysautomaattisen digikaivoksen?

3min
page 85

Kaisa Kaukovirta: Tiivistekioski nopeuttaa palvelua huoltoseisokin aikana

3min
page 81

Annika Männikkö: Uutisia alalta: Sandvik on avannut uudet myynnin ja huollon toimitilat Kajaanissa

2min
pages 78-79

Jarkko Fredriksson ja Ville-Valtteri Visuri: Metallurgijaoston teekkari-info LUT-yliopistolla

2min
page 77

Ville Hakala: Tackling issues of waste rock dilution

7min
pages 71-74

Jukka Kakriainen: UUTISIA ALALTA Ydinfysiikan huippuinnovaatio, joka parantaa prosessiteollisuuden tuottavuutta ja vauhdittaa vihreää siirtymää

5min
pages 66-69

Antti Roine: Tekoäly – menestys vai katastrofi?

2min
pages 63-64

In memoriam, TkT, ylipanostaja Raimo Vuolio 1936-2023

4min
pages 61-62

In memoriam, Jari Rosendal

2min
page 60

Tommi Sappinen: GIFA/METEC/ THERMPROCESS/NEWCAST -messut Düsseldorfissa

9min
pages 55-59

Valtteri Vauhkonen: Nallipaikan vaikutus levysorroslouhosräjäytyksen ryöstöön ja räjähtämättömiin louhosreikiin Kemin kaivoksella

8min
pages 49-52

Nina Tanskanen: Kalliorakennussuunnittelija voi vaikuttaa hankkeen hiilijalanjälkeen

2min
page 47

Tuomo Tiainen: Uudet materiaalit ja teknologiat ohutlevytuotteissa

14min
pages 37-44

Tuomo Tiainen: Vaurioanalyysi on materiaaliosaamisen ytimessä

16min
pages 29-36

Hanna Koponen, Antti Karjalainen, Marko Hyttinen, Pertti Pasanen ja Olli Sippula: TASK-hankkeesta lisätietoa työntekijöiden altistumisesta syöpävaarallisille ilman epäpuhtauksille maanalaisissa kaivoksissa

5min
pages 25-27

Paula Pihlava: Suomalaisen kaivossektorin osaaminen näyttävästi esillä Namibiassa

4min
pages 21-24

Raija Pietilä, Anna Tornivaara, Marleena Hagner, Marja Uusitalo, Juha Heiskanen, Karri Uotila ja Karetta Vikki: Kaivannaisjätealueiden peittoratkaisujen uudet mahdollisuudet – hiilinielu ja kukkaparatiisi?

7min
pages 17-19

Niina Ahtonen, Olli Breilin ja Katja Lalli: Yhteiskunnan geotietohuolto on Geologian tutkimuskeskuksen perustehtävää

4min
pages 14-15

Kristina Karvonen: PILCCU – kaivosjätteestä hiilidioksidia sitovaksi tuotteeksi

7min
pages 10-13

Pääkirjoitus, Pertti Lamberg: FEM 2023 – vihdoinkin täällä taas!

3min
page 9

Frisco: Lukijalle

2min
pages 6-7
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.
Materia 4/2023 by Materia-lehti - Issuu