Sateenkaaren päässä on kulta-aarre Retki Lemmenjoen kullan löytöpaikalle kesällä 2021 Teksti ja kuvat Antti Seppälä
Lemmenjoen kullan löytäjät HISTORIAA:
Lemmenjoen kullan kaivoivat maailman tietoisuuteen veljekset Uula, Veikko ja Niilo Ranttila. Sitä ennen se oli löydetty ja unohdettu monta kertaa. Kultatarinat olivat veljeksille tuttuja lapsuudesta, sillä isoisä ja isä olivat kaivaneet kultaa Skietsimijoella 1910-luvulta lähtien. Isoisä Olli Ranttila oli saanut kosketuksen kullankaivuun työskennellessään Toivoniemen tilalla Kaamasessa. Työnjohtaja Xenofon Nordling oli ollut aiemmin Ivalojoella Kultalan esimiehenä sekä kullankaivajana Palsinojalla. Veljesten sisar Anna-Mari avioitui Lemmenjoella Aslak Jomppasen kanssa. Nuorin veljes Niilo oli sotavuosina Lemmenjoella sahaamassa pariskunnalle rakennuspuita, kun hän kuuli Lemmenjoen asukkailta alueella ennen sotia kulkeneista kultajätkistä, jotka palasivat Maarestatuntureiden suunnalta pulloissaan kultaa. Sodan päätyttyä veljekset lähtivät etsimään Lemmenjoen kultaa. Isä-Matti antoi pojille käytännön neuvoja. Njurgalahdessa he kyselivät joen yläjuoksun puroista ja maista alueen tuntevalta poromieheltä, Kaapin-Jouni Aikiolta. Kaapin-Jouni muisteli mielellään,
48
LOISTO
kuinka hän oli saanut Ville Kangasniemen kanssa Vaijoen suusta 20 grammaa kultaa. Veljekset tutkivat ensin Kaapin-Jounin muistelemia paikkoja, tuloksetta. Vihdoin Suohpasavdsin eli Morgamojan varresta Niilo Niilo Ranttila (kuvassa vasemmalla) valtauksellaan Miessijoella vuonna 1952 löysi ensimseurassaan Juhani Jomppainen ja Akseli Veskoniemi. mäisen kolmen gramman hipun jo kaikkialle. 18.9.1945. Niilo puraisi hamKultaa tuli parina ensimpaanjäljet hipun pintaan varmäisenä kesänä hyvin; parmistaakseen sen todella olevan haimmillaan 275 grammaa kultaa. päivässä ja 1,2 kilogrammaa Vierestä löytyi 5-grammainen viikossa. Uula ja Veikko lopettihippu. Kelit kylmenivät, eikä vat kullankaivuun kesän 1948 töitä ehditty tehdä kuin muujälkeen. Niilo jatkoi vuoteen tama päivä. Kultaa saatiin 30 1953 uudella valtauksella grammaa, enemmän kuin Kaa- Miessijoella, josta kultaa tuli 8 pin-Jouni ja Ville Kangasniemi kilogrammaa. olivat saaneet parin kesän kaiNiilo nimitettiin vuonna 1956 vuun tuloksena Vaijoen suusta. perustetun Lemmenjoen kanLemmenjoen kulta oli löytynyt. sallispuiston vartijaksi, mutta Seuraavana kesänä veljekset vielä vanhoilla päivillään Niilo palasivat Lemmenjoelle tutkipalasi kullankaivajaksi. Niilo maan muitakin puroja, mutta muisteli 50 vuotta myöhemkiire ja innostus veivät liian min ensimmäisen kultahipun pikaisesti eteenpäin. Heidän löytymistä. löytönsä houkutteli Lemmen”Se nousi vaskoolissa hiekasjoelle lisää kullankaivajia. ta esiin keltaisena niin kuin Kesällä 1947 tieto uudesta löykuu nousee!” döstä Lemmenjoella oli levinnyt (Lähde: Kultahaminan opastaulu)
