UTÖ – Suomen eteläisin saari

UTÖ

- Suomen eteläisin asuttu saari jylhän meren keskellä

Teksti ja kuvat: Tarja Taberman

UTÖ

Sijainti: 59°46.9'N, 021°22.2'E, Korppoo, Parainen Vesialue: Saaristomeri Pinta-ala: 0,81 km² Asukasluku: 40 - Valittu Suomen kauneimmaksi kyläksi 2017 - Vuoteen 2005 Suomen armeijan käytössä - Utön historia majakkasaarena ulottuu 1500-luvulle saakka

UTÖ:n majakka.

Utö on Suomen eteläisin ympärivuotisesti asuttu saari, joka on tunnettu armeijan linnakkeesta, Suomen vanhimmasta merimajakasta, luotsiasemasta, linnustosta, merisäätiedotuksista sekä haaksirikoista. Maisema on ulkosaaristolle ominainen: kallioinen ja karu, jossa meri on aina lähellä.

Utössä asuu vakituisesti noin 40 henkilöä, mutta kesäisin saaren henkilömäärä monikertaistuu kesäasukkaiden myötä. Saarelle pääsee ympärivuotisesti yhteysaluksella Nauvon Pärnäisistä, josta matka M/S Baldurilla kestää neljästä viiteen tuntia. Matkan varrella pysähdytään ottamaan matkustajia kyytiin Nötössä, Aspössä ja Jurmossa.

Utön majakka on saaren keskeisin maamerkki. Majakkaan ja siellä olevaan majakkakirkkoon pääsee vain oppaan

Majakka ja luotsiasema.

Loisto-lehti UTÖ:ssä.

johdolla. Museovirasto on määritellyt Utön linnakkeen, majakka- ja luotsiyhdyskunnan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Historiaa

Utössä on 1500-luvulta lähtien ollut majakanvartijoita ja luotseja, myöhemmin myös tullilaitoksen henkilökuntaa. Sotilaita Utössä on ollut vuodesta 1918 lähtien, mutta henkilökunta rajoittui yhteen henkilöön vuoteen 1939 saakka. Vasta 1960-luvulla Utön linnake laajennettiin samoin kuin henkilökuntaa lisättiin. Ensimmäinen valomajakka rakennettiin vuonna 1753, mutta se räjäytettiin Suomen sodassa. Nykyinen majakka rakennettiin entisen paikalle vuonna 1814.

Venäläiset varustivat saarta vahvasti huhtikuusta 1915 elokuuhun 1916. Saarelle sijoitettiin rannikkotykistöpatterit № 62 – № 64a, järeitä 152/45 C- ja 75 millimetrin tykkejä osaksi Turun–Ahvenanmaan vahvistettua asemaa kesäkuussa 1912 laaditun suunnitelman mukaisesti. 10. elokuuta 1915 Utölle hyökkäsi saksalainen laivasto-osasto, mutta saarella oli jo kuuden tuuman tilapäinen tykkipatteri. Talvisodassa 14. joulukuuta 1939 Turun lohkoon kuuluvaa Utöä lähestyi kaksi neuvostoliittolaista hävittäjää, joista toinen oli Gnevnyi. Toinen ilmeisesti upotettiin ampumalla Canet-tykeillä.

Vuoden 2005 lopulla Utön valmiuslinnake lakkautettiin ja muutettiin vartiolinnakkeeksi. Varusmieskoulutus saarella lakkautettiin samalla.

Nykyaika

Lakkautetun varuskuntakiinteistön ostanut Oy SSL Holding Ab saneerasi tilat ja niissä toimii nykyään Utö Havshotel -hotelli. Utössä sijaitsee Suomen eteläisin hissi. Saarella toimivat myös

"Utö kannattaa ottaa sellaisena kuin se on."

ympäri vuoden auki oleva kauppa Utö Handel ja Suomen oppilasmäärältään tiettävästi pienin koulu, Utön koulu. Ne ovat myös Suomen eteläisimpiä.

Saarella on edelleen alueita ja luolastoja, jonne siviileiltä on pääsy kielletty.

Alueen haaksirikot

Panssarilaiva Ilmarinen ajoi miinaan ja upposi noin 17 meripeninkulman päässä Utöstä etelään jatkosodan aikana syyskuussa 1941. Aluksen miehistöstä hukkui 271 henkilöä.

S/s Park Victory, yhdysvaltalainen höyrylaiva, ajoi karille ja upposi Utön kaakkoispuolella 25. joulukuuta 1947. Onnettomuudessa menehtyi kymmenen aluksen miehistön jäsentä. Kylän rukoushuoneella on kynttelikkö haaksirikossa hukkuneiden merimiesten muistoksi. 28. syyskuuta 1994 matkustaja-autolautta m/s Estonia upposi Utön läheisyydessä, noin 40 kilometriä saaresta eteläkaakkoon. Kyseessä oli yksi suurimmista rauhanajan onnettomuuksista 1900-luvun Euroopassa.

Luonto ja ilmasto

Utö on Suomen parhaita lintupaikkoja, ja saarella on käynyt vuosikymmeniä lintuharrastajia. Todenteolla retkeilymahdollisuudet

Hotelli UTÖ majoitusrakennuksineen. Meren ympyröimä kylä.

avautuivat vuonna 2005, kun Puolustusvoimat poistui suurimmasta osaa saarta. Utössä lintujen muuttokausi on pitkä, ja vain keskitalvella on hiljaisempaa. Utön saari sijaitsee suhteessa lintujen muuttoreitteihin hyvällä paikalla Saaristomeren laidalla. Syksyisin saareen ympäristöön saapuu lintuja idästä Hangosta, lännestä Kökarin kautta ja pohjoisesta saariston kautta, mutta sopivalla tuulella myös Viron rannikolta. Utö on tunnettu lintuharvinaisuuksistaan, joista jokavuotisia pikkuharvinaisuuksia ovat muun muassa keväiset sepelsiepot ja mustaleppälinnut ja syksyiset hippiäis- ja taigauunilinnut. Merisirrejä esiintyy saaren ja lähiluotojen rannoilla talvisin.

Keskimääräinen lumipeitteen alkamisajankohta on 23. tammikuuta ja päättymisajankohta 15. maaliskuuta. Saarta ympäröivät avoimet merialueet – kapeita salmia lukuun ottamatta – jäätyvät keskimäärin vain noin kerran viidessä vuodessa. Ulkosaariston sijaintinsa vuoksi Utössä on tuulista, ja tuuli voi yltyä ja muuttaa suuntaansa nopeasti.

Lähteet:

https://www.uto.fi Wikipedia