Loisto-lehti 32/2021

2021 LOVIISAN KAMERASEURA RY • LOVISA KAMERAKLUBB RF • 32. VSK/ÅRG. 0 €

Makumatkat A I S T I K K A I TA R U O K A M AT KO J A j A L U O N T O K U VA U S TA

ILMAINEN GRATIS FREE

Kohti puhtaampaa maailmaa

Lassy Creative Valokuvausta Kotkassa raskaus potretit vauvat urehilu lapset art perhe tapahtumat @lassycreative www.facebook.com/lassycreative

0503520310 lassycreative@gmail.com

ARCTIC CAMERA

Räätälöidyt luontokuvausmatkat Ylä-Lappiin ja Pohjois-Norjaan

www.arcticcamera.fi arcticcameraivalo@gmail.com LOISTO

3

SEURAN TERVEISET

Loviisan kameraseura järjesti leikkisät ­ruokakuvat kursseja.

Tässä muutamia esimerkkejä kuvasadosta.

Työpajoihin osallistujien mielikuvitus ­pääsi valloilleen ja tuloksena oli jokaisella ­monenlaisia ruokaan ja muistorikkaisiin­ esineisiin liittyviä kuvia. Kiitos kaikille ­innokkaille kuvaajille.

Kiitos kaikille innokkaille kuvaajille!

4

LOISTO

LEHDEN TEKIJÄT ­

Päätoimittaja ARI HAIMI

Art Director

SANNA-MARIA PIHL ­

Toimitussihteeri TARJA TABERMAN ­

Toimituskunta

ANTTI SEPPÄLÄ TARJA ­TABERMAN JUHA ­MERENHEIMO HEIKKI AROLA

Tämän numeron avustajat

KATARINA HOLMBERG PAAVO TIAINEN INKERI KAPARI ESKO ­H ILJANEN PAUL-ERIC THESSLUND HARRI RANTANEN KARI VEIJALAINEN VIIVI LASSY MARJUT KORHONEN KENNETH GRANELL

10.

Ilmoitusmarkkinointi projektivastaava

HEIKKI AROLA, ­A ROLAHEIKKI@GMAIL.COM

Lisätietoja

WWW.LOVIISANKAMERASEURA.FI LOISTOLEHTI@GMAIL.COM

16. 38.

Toimituksen osoite PYÖKKIPOLKU 6, 07955 TESJOKI

Painopaikka

SIVU 32.

Kurkkaa mitä eri makuja maailmalla syödään!

Printall AS

Kansi: Lumisilk Glossy 200 g, UV-lakattu Sisus: Lumi Silk 90 g

Painos­m äärä

Sisällys 4 Seuran terveiset 6 Pääkirjoitus 8 Ajankohtaista 9 To our English readers 10 Perhokalastus 16 Karhu 20 ­ Metsäjänis 24 Majesteettiset leijonat 28 Kultaa ja hopeaa 32 Maailman makuja 36 Silmänruokaa 38 Sotkamo 44 Hetkessä 46 Uniikki saaristokohde Seili 52 Pitsa levisi Suomeen kaakosta 56 Paikalliset mainostajat

3 000 KPL.

ISSN 2489-6853 32. VUOSIKERTA, 32 ÅRGÅNG

Julkaisija

LOVIISAN K­A MERASEURA RY, LOVISA ­K AMERAKLUBBEN RF.

SIVU 36.

Silmänruokaa - luovaa ruokakuvausta.

Lue metsäjäniksistä sivulla 20.

KANSIKUVA Paavo Tiainen

LOISTO

5

PÄÄKIRJOITUS

RUOKAA JA HENGEN RAVINTOA VUODEN 2021 Loiston teemaksi valikoitui ruoka ja ravinto. Ehkä ensimmäisenä lukijalle tulee mielleyhtymä ruuanlaittoon keskittyvistä trendilehdistä tai lehti. jossa tehdään hienoja viinipruuveja uusilla viinimerkeillä. Loisto lähti kuitenkin käsittelemään aihetta hieman laajemmin ja vapaammin. Miten ruoka ja ravinto ovat osa tarpeitamme eikä vain meidän vaan myös ympäristömme.

Luontovalokuvauksessa eläimiä voidaan houkutella säännöllisellä ruokkimisella kuvausetäisyydelle.

Kalastusharrastus perustuu osittain syöttien ja vieheiden käyttöön ja

näillä houkutellaan kalat saalistamaan ja samalla kalastajien saaliiksi.

Ravinnon tarve ohjaa huomaamatta luonnon kiertokulkua. Näillä ajatuksilla kuvaajiamme motivoitiin kuvia etsimään ja julkaisemaan. Näkemys on toki hyvin loviisalainen.

Aikaansaannoksemme tulee taas suurelle lukijakunnallemme ruodittavaksi. Toivomme samalla että se toimisi ajatusten ja ajatuskulkujen avaajana sekä keskustelun herättäjänä. Ihmisaivot vaativat erittäin runsaasti konkreettista energiaa, joita kuvataan jouleina tai aikaisemmin kuvattiin kaloreina. Mutta aivot

vaativat myös sisältöä ja työstettävää.

Tästä voisi käyttää nimitystä hengen ravinto. Toivomme että sitä tästä lehdestä löytyisi myös pieneksi hetkeksi.

Käsissäsi on Loisto nr. 32. Lukijoille tämä on ilmainen lahja ilmoittajilta ja Loviisan Kameraseuralta. Kiinnostukaa ilmoittajistamme ja tukekaa heitä.

Tällä kertaa ilmoittajien joukossa on myös sellaisia yrityksiä ja yrittäjiä joita voimme vaatimattomalla panoksellamme vuorostamme tukea näinä vaikeina aikoina. Toivotaan että vuoden päästä olisi jo valoisammat ajat.

Mat och föda för själen TILL ÅR 2021 TEMA för Loisto har valts mat och näring.

För läsaren blir kanske första tanken en trendig tidskrift som koncentrerar sig på matlagning. Eller en tidning där man utför fin vintasting med nya vinsorter. Loisto ger sig dock in på ämnet med en vidare och friare vy: Hur maten och näringen är en del av våra behov och inte enbart en del av vår omgivning.

I naturfotografi kan djur lockas fram på fotograferingsavtånd med regelbunden fodring. Fiskesport grundar sig delvis på användande av lockbeten och agn som lockar fisken att jaga och samtigt bli byte för fiskaren. Behovet av näring och föda styr omärkbart

6

LOISTO

naturens kretsgång. Med dessa tankar och ide’er motiverades våra fotografer att söka, samt publicera, bilder.

Infallsvinkeln är emellertid mycket Lovisaaktig.

Det blir igen för den stora läsarkretsen att bena ut våra alster. Vi hoppas samtidigt att dessa alster kommer att väcka tankar och diskussion. Mänskliga värderingar kräver mängder av konkret energi som mäts i joule, eller tidigare som kalorier. Men hjärnan kräver också innehåll och utmaningar.

Här kunde man använda uttrycket ”föda för själen”. Vi hoppas att dessa kriterier hittas i den här tidskriften för en liten stund.

I Dina händer håller Du nu Loisto nr.

32. Detta är en present från annonsörerna och Lovisa Kamera Klubb.

Notera våra annonsörer och stöd dem.

Den här gången finns det bland våra annonsörer sådana bolag och entreprenörer som vi kan, på ett blygsamt sätt, stöda i dessa svåra tider. Vi får hoppas att tiderna ser ljusare ut om ett år.

Ari Haimi päätoimittaja/chefredaktör

Kuva: Ari Haimi

Kuva: Ari Haimi

LOISTO

7

AJANKOHTAISET

Liity seuraamme!

Tarjoamme sinulle koulutusta, retkiä, näyttelyitä, nimekkäitä esitelmöitsijöitä, alennuksia fototarvikkeista, lainakalustoa, esim. studiosalamat, projektorit, kankaat yms. Ja mikä parasta, pikkujoulut vähintään kerran vuodessa!

Jäsenmaksu harrastajille 25 e ­ uroa/vuosi, mutta jos olet opiskelija, e ­ läkeläinen tai vailla työtä, niin kympin vähemmän. Katso vielä kotisivuiltamme a ­ ktiivijäsenmaksut.

Jäsenmaksu sisältää Suomen Kameraseurojen Liiton jäsenmaksun 10 euroa. Voit osallistua Liiton edullisiin ­koulutustapahtumiin, retkiin sekä vuosi- ­­ja teemanäyttelyihin.

Jos olet kiinnostunut Loviisan Kameraseuran toiminnasta tai haluat mukaan toimintaan, ilmoittaudu esim. sähköpostitse puheenjohtajalle tai sihteerille. Katso oheiset yhteystiedot. Jäsenmaksutiedot löydät kameraseuran nettisivuilta, osiosta jäseneksi - jäsenmaksulomake.

Joskus vanhat perinteet ovat hieno juttu. Mutta jos haluat ­kehittyä valokuvaajana mukavalla tavalla vaikka kahvia ­juodessa ja kuvausneuvoja kuunnellen Loviisan Kameraseura on paikka sinulle. Kurssitoiveita toteuttaen ja kuvaamista ryhmässä opiskellen pääsemme yhdessä eteenpäin! Tervetuloa mukaan!

Teksti Ari Haimi, kuva: Marjut Korhonen

Liity jäseneksi sekä katso lisätietoja toiminnasta: WWW.LOVIISANKAMERASEURA.FI

Löydät meidät myös somesta Olemme myös Facebookissa ja Instagramissa. Ota seurantaan tai tägää meidät kuviisi! Facebook-sivuilla kerromme tapahtuma­ vinkkejä ja tietoja kerhon ajankohtaisesta toiminnasta.

Facebook-sivut: Instagram: - Loviisan Kameraseura @loviisan_kameraseura - Loisto

KUVAILTOJEN AIHEET SYKSY 2021 / KEVÄT 2022 Kuvaillat koeluontoisesti torstaisin.

SYKSY 2022 Elokuu 26.8.

Aihe: Neste, projisoitavat kuvat Aihe: Neste, printit Huom. SksL:n teemanäyttelyn aihe.

Viimeinen lähetyspäivä 28.08.2021!

Syyskuu 30.9.

Aihe: Muotoja, projisoitavat kuvat Aihe: Aamukaste, mustavalko printit Lokakuu 28.10.

Aihe: Meren ranta, projisoitavat kuvat Aihe: Järven ranta, printit Marraskuu 25.11.

Aihe: 5-10 kuvan sarja, printit Aihe: Kirjava, projisoitavat kuvat

KEVÄT 2022 Tammikuu 27.1.

Aihe: Vapaa aihe, projisoitavat Helmikuu 24.2.

Aihe: Ilo, projisoitavat kuvat Aihe: Suru, paperikuvat Maaliskuu 31.3.

Aihe: Kosketus, projisoitavat Aihe: Isänmaa, mustavalko printit

Loviisan Kameraseura ry/ Lovisa Kameraklubben rf Puheenjohtaja / Ordförande Heikki Arola, Laivanrakentajantie 18, 07910 Valko Puh. 040 509 8539, arolaheikki@gmail.com Rahastonhoitaja / Kassör Jyri Järvelä, Lohentie 56, 06150 Porvoo jyri.jarvela@windowslive.com Sihteeri / Sekreterare Tarja Taberman, Rauhalantie 66, 07900 Loviisa loviisankameraseura@gmail.com 8

LOISTO

Huhtikuu 28.4.

Aihe: Huvi, projisoitavat kuvat Aihe: Hyöty, printit Toukokuu 26.5.

Aihe: Saaste, projisoitavat kuvat Aihe: Puhtaus, printit Kuvakisaan voi osallistua kahdella kuvalla/sarja. Marraskuun kuvasar­ jaan voi osallistua kahdella eri sarjalla.

Koronatilanteesta riippuen printtisarjoja saatetaan muuttaa digisarjoiksi.

Kilpailusihteeri antti.seppala@sulo.Fi

Kuva: Tarja Taberman

TO OUR ENGLISH READERS

Loviisa camera club and Loisto WHAT YOU ARE HOLDING IN your hands right now is Loisto Magazine made by Loviisa camera club.

Loisto Magazine is an annual publication by ­Loviisa's ­camera club, the circulation being 3000. It's issue is pub­ lished ­annually just before the holiday season begins. The magazine is printed in a high-quality printing house on a high-quality paper.

We are happy that you are interested in reading about the background of our club and magazine. This magazine is available in several locations where there are travelers, tourists and people interested in photography. Maybe you are one of these people! Our members occasionally also distribute the magazine abroad, even around the world.

We hope that the message from Loviisa, a small Finnish town, is received everywhere.

ABOUT THE CLUB: Loviisa camera club was founded

and ­registered in 1972 and it belongs to the Association of Finnish Camera Clubs and thus also the Federation Interna­ tionale de l’Art Photographique (FIAP). The domicile of the club is in Loviisa in the Eastern Uusimaa region. In addition to Loviisa, the club also operates in Pyhtää and Lapinjärvi.

Most of the members live in this area but there are also members from other towns and cities. During the last few

years the number of members has been between 70 and 80.

The club arranges photography evenings every month and they are open to everyone. Participation does not require membership. Club members gather every Thursday at 6 p.m. The location of the club house is Chiewitzinkatu in Loviisa, and there are meeting rooms and studio equip­ ment available.

These member evenings are informal, and may include training, judging photos from other camera clubs, par­ ticipation in contests, discussions, testing various styles of photography etc.

In this same room also the traditional LOISTO Magazine is made.

The club offers several benefits to the members: use of photography equipment, various lectures and courses, field trips etc. Loviisa camera club also has active interaction and co-operation with other camera clubs in Finland, not forgetting international co-operation. The members have been successful in both domestic and international contests and exhibitions.

The Loisto magazine has been published for 32 years!

This is a long time for a publication which is done without paid staff. How this is possible? Loisto does not pay for the published articles or pictures. The passion for stories told through photography lives on the TAKE A PICTURE OF YOURSELF or your friend together with the pages of the magazine. You are welcome to take cover of the magazine and send the picture together with a few part in our activities. The editorial staff is waiting sentences about the background of the picture to the editorial for new members, articles and pictures. staff of the magazine: loviisankameraseura@gmail.com Loisto has kept the advertising rates as low as We may publish pictures and the small stories on our website possible to make it affordable for the local small or in the following magazine. Photography is an international companies to put advertisements in the maga­ language, let’s support it and use it regardless of the spoken or zine. The copies of the magazine are not for sale written language.

- they are given out of free charge.

Let’s communicate – it will be ­interesting to see which countries If you have read this text so far, it seems that we will receive messages from! you are very interested in this subject. This is a MORE INFORMATION ON OUR WEBSITE: good sign!

WWW.LOVIISANKAMERASEURA.FI

PerhoKALASTUS TEKSTI JA KUVAT: PAAVO TIAINEN

10

LOISTO

LOISTO

11

12

LOISTO

LOISTO

13

Kuva: Paavo Tiainen

P

erhokalastus on selvästi muista kalastusmuodoista erottuva, ikivanha kalastusmuoto.

Erona yleisimpiin viehekalastuksiin on se että ­pyyntivälineinä toimivat perhot ovat niin ­kevyitä, että niiden heittämistä varten tarvitaan painava etuosastaan kartioitu ­perhosiima.

"Täplänahkaiset kalat nappailivat virralla runsaana esiintyvää ­pienikokoista ja haurasta hyönteistä, jossa oli piirteitä ampiaisesta, sääskestä ja mehiläisestä." Näin kuvaili roomalainen luonnontutkija Claudius ­Aelianus (230-170 eKr) Astraes-­ nimisen virran rannalla.

Kehitys on kulkenut eteenpäin niistä ajoista käytetyistä pyyntivälineistä: ruo`osta, punottu siima ja p ­ unaisesta villasta ja kahdesta vahvan värisestä kukon höyhenestä sidottu perho.

Nykyisin perhovavat ovat jo pääsääntöisesti hiilikuituvalmis-

14

LOISTO

” Loppukesästä, elokuun viimeisillä viikoilla pimeys tuo oman ­jännityksen kalastukseen. ” teisia, luokiteltuja eri painoisille ­perhosiimoille.

Tässä kirjoituksessa kerron ­kokemuksistani perhokalastushetkistä kahdella järvellä ja Tenojoella.

Kyseiset järvet Naakajärvi sekä Anojärvi sijaitsevat Pohjois-Ruotsissa Pajalan kunnan alueella. Kalastus ­kyseisillä järvillä on runsaiden istu­ tusten ansiosta varsin tuottoisaa.

Sekä harjus että taimen ovat tavanomaiset saaliskalat.

Loppukesästä, elokuun viimeisillä viikoilla pimeys tuo oman jännityksen

kalastukseen. Yöt pimenevät ja vuosi kääntyy hiljalleen syksyyn.

Kalat etsivät aktiivisesti ­saaliskohteitaan ja ovat varsin ­pelottomia pimeässä.

Toinen kalastuskohteemme on ollut Tenojoki. jossa kalastus tapahtuu joko veneellä tai rannalta perhoa heittäen.

Heittokastuksen osilta kalat ovat usein pienenpää ns.”tittejä”. Harjus on myös haluttu kala Tenolla.

Mielestäni se mielenrauha, jonka kalastus tarjoaa on se, mikä vetää ihmisen kyseiseen harrastukseen.

LOISTO

15

Kuvauskohteena

KARHU TEKST JA KUVAT: PAAVO TIAINEN

K

arhu (ursus arctos) on kautta-aikain kiehtonut ihmisten mieliä. Kuitenkin vain harva on nähnyt Suomen k ­ ansalliseläimen luonnossa.

Ravintonaan karhu on varsin kaikkiruokainen. Keväällä ja kesällä liharuokaa, myöhemmin kesällä ja ennen talviunta marjoja, kasviksia sekä haaskoja.

TÄMÄN ASIAN tiimoilta lähdimme kohden Itä- Suomea ­kohteenamme Martinselkosen Eräkeskus, jossa on ­mahdollista kuvata ja katsella karhuja piilokojuista.

Koju, jossa aloitimme kuvaamaan oli pienen lammen rannalla, jonka takaranta oli mitä mainioin paikka katsella ja kuvata karhuja. Karhuja saapuu paikalle osa pentuineen ja yksinäiset urokset yksinänsä.

16

LOISTO

MITÄ KARHUT SAIVAT SYÖDÄKSEEN? Koiran­ raksuja joita p ­ aikallinen eräopas kylvi rannan toiselle puolen noin 15 metrin välein.

KUVAUSKALUSTONA käytimme 400-500 mm linssejä.

Nämä kontiot olivat tottuneet katsojiin ja kuvaajiin, joten hommat sujuivat varsin jouhevasti.

Toinen kojumme sijaitsi suon lähettyvillä. Matka sinne oli noin 2 kilometriä. Kuljimme kohteeseen jonossa, k ­ oska tällöin ei syntynyt mahdollisuutta karhupentueen tien ­katkaisemiseen. Molemminpuolista turvallisuusajattelua.

Myös tällä kojulla karhut houkuteltiin paikalle ”koiranraksuilla”. Kuvaaminen tapahtui samoilla ”putkilla” ja esim. jo polttoväli 100-200 mm. oli riittävä.

TOISENA RETKIKOHTEENA kohdalleni osui aloittelevan k ­ uvausyrittäjän karhujen kuvaamiseen tarkoitettu piilokoju. Koju sijaitsee Muonion korkeudella Ruotsin puolella.

Erilaisuus ilmeni siinä että Martinlaaksossa ­Martinselkosella karhuille syötettiin ”koiraraksuja” ja Ruotsissa oli kunnon perinteiset haaskat houkuttimena.

Korpit ja varikset olivat totta kai myös löytäneet paikan.

Haaskat sijaitsivat kuvauspaikalta noin 150 m.

Karhut olivat täällä hyvin arkoja ja tulivatkin haaskalle vasta hyvin myöhään illalla. Tämä aiheutti mittavia vaatimuksia kameroiden ominaisuuksille (kohina ja ­t­arkennus).

AJATUKSIA, joita jäi kuvausten jälkeen m ­ ieleeni; Karhujen jo pienistä pennuista alkaen tottuminen ihmisiin ja tästä johtuvat seuraukset karhujen käyttäytymiseen askarruttavat yhä mieltäni?

LOISTO

17

18

LOISTO

Kuva: Paavo Tiainen

LOISTO

19

MetsäJÄNIS TEKSTI JA KUVAT: JUHA MERENHEIMO

20

LOISTO

METSÄJÄNIS elää pääasiassa metsissä, mutta sen elinpaikkavaatimukset ovat melko väljät. Metsäjänistä tavataan koko maassa ja muuallakin kuin metsissä: niityillä, tunturien rinteillä, soilla, pelloilla ja laidunmailla. Talvikarva on täysin valkoinen, ainoastaan korvien kärjet ovat aina mustat. Karvanvaihto tapahtuu valon vaikutuksesta ja siksi se sopeutuu ja sulautuu erinomaisesti lumiseen talviympäristöön. Lumeen painautuva metsäjänis muistuttaa erehdyttävästi lumen peittämää kiveä. Kesällä selkäpuoli tummanharmaa, pohjavilla vaaleanharmaata samoin kuin vatsapuoli.

Lyhyt töpöhäntä on valkea koko vuoden. Metsäjäniksen korvat ovat isot, mutta kuitenkin selvästi rusakon korvia pienemmät. Rusakon talviturkki on vain hieman vaaleampi kuin kesäkarva.

Jänisten karva muuttuu alkutalvesta valkoiseksi, vaikka lunta ei olisikaan maassa. Kuten kuvista käy ilmi, niin silloin metsäjänis on kuin valkoinen huutomerkki tummassa maastossa ja se ei pysty kätkeytymään hyvin pedoilta.

Metsäjänisten määrä onkin pienentynyt koko Suomessa.

Samaan aikaan erityisesti Etelä-Suomessa rusakoiden määrä on kasvanut voimakkaasti. Tähän ei ole syynä rusakon ylivoimaisuus metsäjänikseen verrattuna, vaan ilmastonmuutos edellä esitetyin seurauksin.

LOISTO

21

Kuva: Juha Merenheimo

22

LOISTO

LOISTO 23

Tätä leijonalaumaa oli monta autollista kuvaamassa. Laumassa on yksi uros, se pitää huolta turvallisuudesta ja huolehtii, ettei kukaan tule ottamaan saalista.

Majesteettiset

LEIJONAT S

TEKSTI JA KUVAT: INKERI KAPARI

erengetissä, Tansanian ­kansallispuistossa.

Puisto on suurinpiirtein samankokoinen pinta-­ alaltaan kuin Uusimaa ja Kymenlaakso yhteensä, se on perustettu 1951 ja on Unescon maailman perintölistalla vuodesta 1981. Puistossa kävi vuonna 2007 miljoona turistia, heistä iso osa on tansanialaisia.

Leijonat eivät välitä turistien autoista mitään. Ne kulkevat autojen välistä ja viettävät omaa elämäänsä. Ehdottomasti autoista ei saa poistua, vaikka lähistöllä ei olisikaan leijonia tai muita eläimiä.

24

LOISTO

­ uskina ja oppaana ovat aina henkilöt, K jotka ovat suorittaneet tarpeellisen tutkinnon. Kuljettajat ovat vastuullisia; jos tiellä menee kilpikonna, sitä tulee väistää ja odottaa kunnes se on turvassa.

Mielestäni tärkeää on tietää, että ihminen on leijonan suurin uhka, sitten hyeena ja krokotiili.

Leijona on ”vaarantunut” laji. Se tarkoittaa, että leijonilla on suuri vaara kuolla sukupuuttoon seuraavien 100 vuoden aikana.

Serengetin leijonalaumoista löytyy lisää tietoa Wikipediassa.

LOISTO 25

Tiellä olevasta lammikosta voi juoda vettä palan painikkeeksi.

Naaraita on neljä, aamulla ne ovat saalistaneet. Se on ­naaraiden tehtävä normaalisti. Uros syö 7 kg ja naaras 5 kg lihaa päivässä.

26

LOISTO

Pennut tulevat nuolemaan loput makoiset.

Sitten on imetyksen aika ja laumalla on ruokalepo. Eri-ikäisiä ­pentuja l­aumassa on ­kahdeksan.

LOISTO

27

Kultaa JA HOPEAA Vanhat kultalusikat ja hopeakermakot saavat uuden elämän kameran edessä.

TEKSTI JA KUVAT: MARJUT KORHONEN

28

LOISTO

LOISTO 29

K

aunis kattaus on arvostuksen osoitus. Vieras huomaa, että häntä on odotettu.

Monilla on kotona vanhoja hopealusikoita tai kermakko ja sokerikko. Nykyään niitä tarvitaan hyvin harvoin. En muista koska meillä olisi viimeksi käynyt vieras, joka käyttää sokeria tai kermaa kahvissa. Kahvimaidon käyttäjiä on enemmän, mutta siihen nuo perintönä saadut vanhat kermakot ovat liian pieniä.

On sääli vaan pitää näitä kauniita esineitä piilossa. Niillä kaikilla on oma historiansa ja tarinansa. Itselläni on isovanhemmilta perintönä saatuja hopeisia esineitä, joita aina välillä kiillotan, mutta käyttöä niillä ei juuri enää ole. Haluaisin kuitenkin tuoda niitä esille, kertoa niiden tarinaa eteenpäin.

30

LOISTO

Nämä vanhat esineet ovat jo itsessään kuvauksellisia. Kun niihin yhdistää jotain rekvisiittaa saa tehtyä erikoisia asetelmia ja silmää hiveleviä kuvatauluja.

Pidän vuosisadan alun hopeista sirotelusikkaa hyvin kuvauksellisena.

Voin kuvitella, kuinka juhla-aterioilla tarjoiltiin esimerkiksi marjoja, joiden päälle jokainen sai itse sirotella haluamansa määrän sokeria.

Lapset saivat usein kummilta ­kummilusikan. Itse sain kummi­ tädiltäni yhden hopeisen kahvilusikan joka vuosi syntymäpäivälahjaksi. Ne ovat käytössä vieläkin aina vieraspöydässä, silloin kun sirot pyhäkupit ovat koristamassa kattausta arkimukien sijaan. Kummilusikastakin löytyy nimikaiverrus.

Ehkä erikoisin esineeni on sokeri-

palan otin, jonka muistan jo lapsuudesta. Hopeisia kermakkoja ja sokeriastioita annettiin esimerkiksi 80-vuotiaalle lahjaksi. Niissä oli usein myös saajan nimikirjaimet kaiverrettuina. Aina kun laitan isäni äidin aikanaan lahjaksi saamat esineet pöytään, tulevat mieleen myös ne syntymäpäivät jolloin hän sai ne, sekä monet muutkin mukavat muistot hänestä.

Muistoja voi vaalia tälläkin tavalla ja siirtää tarinoita eteenpäin jälkipolville myös kuvien välityksellä.

Vanhojen esineiden seuraksi voi kuviin ottaa myös esimerkiksi saman aikakauden pöytäliinan.

Jos teet itsellesi kuvatauluja, joissa käytät näitä säilyneitä arvoesineitä voi kuvaan yhdistää myös vaikka mummon vanhan kakku- tai pikkuleipäreseptin.

LOISTO

31

1

2

MAAILMAN TEKSTI JA KUVAT: ANTTI SEPPÄLÄ

3

Japanilainen juhlaillallinen 1. Hiroshimassa oli menossa

4

5

kirsikankukkien juhla, hanami. Tämä vastaa meidän vappua. Syömisten ja juomisten puolesta me jäämme kylläkin häviölle.

höyrytettyinä, keitettyinä ja raakoina. Jokaisen ruokailijan edessä valmistui oma annos.

Astiat ja ruokien asettelu oli taidetta. Juomana oli vihreä tee ja luumuviini sekä sake.

2-3. Hakonessa Fuji tuli-

4-5. Fuji vuoren rinteillä on

vuoren rinteillä olevassa kylpylässä saimme nauttia japanilaisen juhlaillallisen, kaiseki-illallisen. Jotta tunnelma olisi täydellinen meidät puettiin yokata ­kimonoihin.

Ruokalajeja oli yli 40 erilaista. Oli riisiä, vihanneksia ja kalaa, usealla eri tavalla

kuumia rikkipitoisia lähteitä, joissa keitetyt kananmunat tulevat mustiksi. Vanhan uskomuksen mukaan jokaista syötyä munaa kohden saa seitsemän vuotta lisää elinaikaa.

6. Japanilainen matkaeväs bentoboxi ostettiin asemalta ja nautittiin junassa matkan aikana, herkullista.

6

TEKSTI & KUVAT: ANTTI SEPPÄLÄ 32

LOISTO

1

2

MAKUJA Tradionaalista kalaruokaa 1-2. Siian lippoaminen on vanhoihin traditioihin perustuva kalastustapa Tornionjoen Kukkolan koskella.

3. Kirjanpitoa ja maailman parannusta lippoamisen lomassa.

4. Jos itselle ei särki kelpaa niin kyllä kissa syö.

5. Norjan kalatehtaitten ympärillä on kalan kuivatustelineitä. Ihmettelimme kun joissakin oli vain päitä kuivumassa – Mihin niitä käytetään? Kuulemma ne jauhetaan kalajauhoksi ja lahjotetaan kehitysapuna Afrikkaan.

4 5 3

LOISTO 33

2

Lappilaisittain 1. Harvinaista herkkua, kullan-

3 – 4. Kamala tapaus: meinas

kaivaja lämmittää pesuvettä.

tulla janoon nääntyminen - kuksa halkesi. Onneksi neuvokas kullankaivaja sai ratkaistua ongelman hyödyntämällä käytettävissä olevia tarvikkeita.

2. Sään salliessa kullankaiva-

1

5

3 4

34

LOISTO

jakin syö ulkona. Tänään on tarjolla näkkileipää ja voimariinia, pääruokana iljetystä sekä palanpainikkeeksi teetä. Iljetys valmistetaan sekoittamalla mummonmuusia ja nötköttiä, mummonmuusi voidaan korvata limoille keitetyllä makaroonilla. Tämä herkku syödään suoraan kattilasta tiskin minimoimiseksi.

5. Kuksa joka lähtöön: Aamiaiseksi kaurapuuroa, päivällä palanpainikkeeksi teetä, raskaan työpäivän päätteeksi punkkua ja yömyssyksi viskiä.

1

2

3

Katukauppaa 1-3. Egyptissä: Katukivetyksellä ja basaarissa kaikenlaisia vihanneksia, juureksia sekä mausteita – kärpäsparvessa.

4. Novoworonez’in torilla tehdään tarkkaa syyniä niin tomaateista kuin arbuuseista.

5. Venäläisiä mielipuuhassa, ongella, tällä k ­ ertaa voimalaitoksen jäähdytysvesialtaalla.

4

5

LOISTO 35

36

LOISTO

Silmänruokaa TEKSTI JA KUVAT: MARJUT KORHONEN

R

uoka kuvaamisesta on kehittynyt iso bisnes.

Ruoka kiinnostaa yleismaailmallisesti, vaikka ruokakulttuurit poikkeavat hyvinkin paljon toisistaan. Jollekin karjalanpiirakan kuva voi herahduttaa veden kielelle, varsinkin jos päällä on munavoita. Jollekin toiselle se taas näyttäytyy käsittämättömän rumalta, melkein ei syötäväksi tarkoitetulta. Makuasioistahan ei sovi kiistellä ruoka-­asioissakaan.

Tätä artikkelia varten keskityin kuvaamaan hedelmiä, marjoja ja mausteita, ruoka-annosten sijaan. Halusin tehdä esimerkkikuvia käyttäen tavanomaisia, jokaisen ulottuvilla olevia aineksia.

Ollaan tultu pitkälle lapsuuteni ruuan esillepanosta.

Silloin ravitseva ja maistuva ruoka oli pääasia. Kukaan ei kysellyt silmiä hivelevän ulkonäön perään. Ensimmäinen ­”koriste” taisi olla persilja, jota sitten kohta ilmestyi jokaisen annoksen reunalle. Tällä hetkellä koristeellisuus ja ulkonäkö ovat nimenomaan silmillä syömiseen tarkoitettuja ja maku voi olla jopa toissijaisena. Kuvalla myydään mielikuvaa herkullisuudesta.

Ruoka kuvien ei tarvitse olla pihviä ja uuniperuna lautasella, vaan se voi tarkoittaa paljon muutakin. Myös huumori ja leikkimielisyys sopivat ruokakuviin. Jos kuvaan tulisen chilin voi siihen yhdistää vaikka liekin tulisuutta korostamaan. Kun tein tätä kuvausprojektia, liittyi siihen moninaisten järjestelyjen ja valaistuksen kanssa pelaamisen lisäksi myös herkullisia hetkiä. Kuvauksen jälkeen sai syödä kuvatut marjat ja hedelmät.

Ne voi syödä, koska kyseessä ei ollut ammattimainen ruokakuvaus. Niissä käytetään paljon kemikaaleja ja eri-

koisiakin lisäaineita, jotta saadaan lisää näyttävyyttä. Voi olla, että herkullisen näköinen paksu kerma onkin liimasekoitusta! Minä kuitenkin pistelin poskeeni vadelmat ja karhunvatukat, palkinnoksi.

Näistä silmänruoka kuvista saa myös kivoja keittiötauluja, kalenterikuvia tai vaikka taulun ystävän uuteen kotiin tai tuliaiseksi. Kitchen art, keittiötaide on oma kuvauskategoriansa. Kaikki sisustukseen liittyvät kuvat saavat paljon huomiota myös lehdissä. Katselin kaupan hedelmä ja vihannesosastolla tarjolla olevia kuvattavia. En tiedä kiinnittikö kukaan huomiota siihen, että olin tavallistakin valikoivampi. Ostin jokaista lajia vain yhden kappaleen.

Ehkä kanssaihmiset pitivät nuukana jos huomasivat sen.

Kuvauskohteet voivat löytyä myös omasta jääkaapista, kasvimaalta tai metsästä. Taas kerran, vain mielikuvitus on rajana. Kuvauspöydän voi rakentaa edullisesti vaikka muutamasta mustasta (tai valkoisesta) pahvinpalasta.

Valaistuksena voi käyttää luonnonvaloa, salamaa (tai useampia) studiovaloja tai kohdevalaisimia.

Ruoka kuvauksia on mukava tehdä yhdessä kaverin kanssa. Monesti assistentti eli toinen käsipari olisi ollut kovastikin tarpeen. Yksinkin pärjää, kun käyttää jalustaa ja lankalaukaisinta. Kuvattavia esineitä pitää säätää milli sinne ja toinen tänne, lakaista siveltimellä roskia pois tai lisätä jotain.

Jos tekee creative- sarjan (= luovat) kuvia, ovat pinsetit, veitsi, rautalanka, liimapistooli ja puristimet myös tarpeen. Silloin ei tarvitse rajoittaa kuvakulmaa. Voi asetella vaikka päärynän kappaleet näyttävästi irralleen toisistaan, jolloin ne näyttävät leijuvan ilmassa.

LOISTO

37

Kainuun helmi

SOTKAMO S

TEKSTI JA KUVAT: KARI VEIJALAINEN

otkamo tunnetaan ehkä parhaiten pesä­pallosta ja ennen kaikkea Sotkamon Jymystä, joka on vuonna 1909 perus­tettu sotkamolainen urheiluseura. Seuran lajeihin kuuluvat ampumahiihto, pesäpallo, maastohiihto, mäkihyppy, yhdistetty, lento­pallo, s­ uunnistus ja yleisurheilu.

Jymy tunnetaan parhaiten ­pesäpallojaostostaan, joka on lajissaan Suomen k ­ aikkien aikojen menes-

38

LOISTO

tynein seura 19:llä S ­ uomen m ­ estaruudellaan.

Sotkamon Jymyn miesten e ­ dustusjoukkue ­ pelaa Superpesiksessä. Joukkue pelaa ­kotiottelunsa ­Sotkamon keskustassa, Sapsojärven rannalla ­sijaitsevalla Hiukan pesäpallostadionilla.

Sotkamossa sijaitsee myös Vuokatin ­urheilu­opisto, joka on tunnettu maailmalla ja on iso tulon­lähde kunnalle työllistämällä monia sotkamolaisia.

LOISTO 39

” Matkailuala on merkittävä ­työllistäjä, ennen koronaa Sotkamossa vieraili päivittäin n. 4000 matkailijaa.”

Ei pidä myöskään unohtaa ­­­hotellija l­ omaosakeyritys Katinkultaa. ­Katinkulta on monipuolinen tapahtumajärjestäjä, esim. Back to the Sixties -musiikkitapahtuma järjestettiin Vuokatissa ensimmäistä kertaa jo vuonna 1992. Katinkullasta löytyy myös golfkenttä, mahdollisuus harrastaa erilaista sisäliikuntalajeja jne. ­Kylpylähotellia ympäröi häkellyttävän kaunis luonto.

Sotkamon ja Vuokatin suhteissa on aikanaan ollut tietynlaista kahtiajakoa ja paikallisten mielestä on vielä hieman nykyäänkin. Usein mietitään, että kumpi paikka on paremmin tunnettu, Sotkamo vai Vuokatti. Vuokatti taitaa kuitenkin olla tunnetumpi. Majoituskapasiteettia löytyy yhteensä n. 8 000 vuodepaikkaa, joista merkittävä osa on Vuokatissa. On myös keskusteltu,

40

LOISTO

että Sotkamon nimi sulautet­taisiin Vuokattiin.

Matkailuala on merkittävä ­työllistäjä, ennen koronaa Sotkamossa vieraili päivittäin n. 4000 matkailijaa.

Elinkeinoelämäkin pohjautuu suurimmaksi osaksi turismiin ja sen kautta välillisesti erilaisiin ­palveluihin. Lisäksi työllistäjänä on maa- ja metsätalous, vaikka suurimmat työllistä­jät lienevät kunta sekä kolme kaivosta: Talkkikaivos, hopeakaivos sekä Terrafamen ­nikkelikaivos.

Huolena on, niin kuin monessa muussakin Suomen kunnassa, että väestö ikääntyy ja nuoret hakeutuvat muualle, töiden perässä. Asukasluku on laskenut tasaisesti. Paluumuuttajia toki on - vanhempi väki muuttaa takai­ sin kotikonnuilleen. Useat haluavat tulla haudatuiksi syntymäkuntaansa.

Pitkänlinjan kenkäkauppias, Seppo Saastamoinen

Olli Pautola, muusikko

Pekka Mikkola, Tangokuningas 2012

TUNNETTUJA SOTKAMOLAISIA MM: Pirjo Häggman, urheilija, Veikko Kankkonen, mäkihyppääjä, Pekka Mikkola, Tangokuningas 2012 sekä Tapio Piipponen ampumahiihdon MM pronssimitalisti v. 1985

Kenkäkauppa on toi­ minut ­yhtäjaksoisesti 60-luvulta saakka.

Useita ­nimekkäitä asiakkaita, kuten: Vesku Loiri, Katri He­ lena, Pirkko Mannola, Rainer Friman, The Renegades, Frederik.

Vaimo Margit hoitaa Outlet myymälää.

• Sotkamo sijaitsee Kainuun maa­ kunnan eteläosassa. (Karttakuva) Kunnassa asuu n.10 000 ihmistä ja sen pinta-ala on 3000 km², josta 300 km² on vesistöjä.

Kenkökaupan asiakkaita; The Renegades.

• Sotkamossa on kaksi taajamaa, kir­ konkylä ja Vuokatti, jotka sijaitsevat noin kuuden kilometrin päässä toi­ sistaan, tilastollisessa taajamaluoki­ tuksessa ne muodostavat kuitenkin saman yhteen kasvaneen taajaman.

(Lähde: Wikipedia) Pesäpallojoukkue Jymy.

LOISTO

41

Ei pidä unohtaa tunnettua kirjailija Veikko Huovista, ja hänen luomaansa Havukka-Ahon ajattelijaa. Hirvensaaressa, kirkonkylän ­tuntumassa seisoo taiteilija Nina Ternon veistos Havukka-ahon ajattelija, joka on omistettu ­sotkamolaisen kirjailijan Veikko Huovisen ­tuotannolle.

Tämän jutun avustamisesta erityiskiitokset

42

LOISTO

paikallistuntemuksesta: Olli Pautola, muusikko, multi-instrumentalisti, kanttori. Olli tuumasi, että Sotkamo on turvallinen ja ystävällinen kunta asua: "Täällä huolehditaan myös naapurista, mikä on harvinaista nykyään. Tuntemus kuitenkin on, että turismi polkee paikallisten palveluja ja hyvinvointia. Sotkamolaiset ovat ystävällisiä ja aitoja ihmisiä."

Nina Ternon veistos Havukko-ahon ajattelija; ”Ihmisellä on tässä avaruudessa kusiaisen valtuudet” on kaiverrettu patsaan kylkeen.

LOISTO 43

Hetkessä

TEKSTI JA KUVAT: SANNA-MARIA PIHL

44

LOISTO

Kesä on täällä taas ja yöttömät yöt.

Päivät ovat täynnä ­aurinkoa ja iloa. Luonto puskee ­vehreyttään ja värikkäitä yksityiskohtiaan.

Illan tullen luonto e ­ sittää vielä toisenlaista loistoaan, kun aurinko painuu ­hetkeksi näkymättömiin, vain värjätäkseen taivaan taas kauniilla väreillään uutta päivää varten.

LOISTO 45

Polku päärakennukselle.

46

LOISTO

UNIIKKI SAARISTOKOHDE

SEILI TEKSTI JA KUVAT: TARJA TABERMAN

Synkästä menneisyydestä nykyaikaan.

S

eilissä kauniissa maisemissa kohtaat synkän menneisyyden.

Kun Turun Pyhän Yrjön hospitaalille, lepra- eli spitaalipotilaiden sairaalalle, alettiin 1600-luvulla etsiä uutta paikkaa, syrjäinen Seilin saari vaikutti sopivan tarkoitukseen mainiosti. Lepraa pidettiin parantumattomana tautina, ja sairaat haluttiin tartuntavaaran vuoksi eristää muista ihmisistä. Kuningas Kustaa II Adolf antoikin vuonna 1619 määräyksen rakentaa leprasairaala Seiliin. Hänen käskykirjeensä mukaan spitaalitauti oli Jumalan rangaistus syntisestä elämästä ja Turun ulkopuolelta oli etsittävää saari, jonne voitaisiin rakentaa leprasairaala.

Neljän vuoden päästä saarelle muuttivat hoitajineen sekä Pyhän Yrjön hospitaalin spitaaliset että Turun Pyhän Hengen huoneen köyhät ja vaivaiset - esimerkiksi kuurot, sokeat ja liikuntakyvyttömät. Seiliin sijoitettiin 1700-luvulla myös ruotsalainen uskonnollinen vapaa-ajattelija Olof Norman.

Seilin saarella olikin 1600- ja 1700-luvuilla Suomen tunnetuin leprasairaala, hospitaali, jonka potilaat elivät suljetulla saarellaan eristyneinä muusta maailmasta kuolemaansa asti.

LOISTO

47

Päärakennus.

Leprasairaalan aikakausi Hospitaalissa eli yhtäaikaisesti 28 - 60 leprapotilasta.

Kaikkiaan siellä tiedetään olleen ainakin 663 leprapotilasta.

Monet heistä tuotiin väkipakolla, sillä hospitaaliin joutuminen tarkoitti eristäytymistä muusta maailmasta eikä saarelle joutunut enää päässyt sieltä pois. Potilaiden tuli tuoda mukanaan 20 taalaria sekä laudat omaa ruumisarkkuaan varten. Kuolleisuus oli korkea: jopa 20-30 prosenttia vuodessa.

Spitaalipotilaille ei ollut varsinaista lääkärinhoitoa, eikä lääkärin läsnäolo saarella ollut yleistä. Hoitokeinoina käytettiin paloviinaa, parantavien lähteiden vettä ja Jumalan sanaa. Erään tarinan mukaan yksi suomen kielessä humalatilaa tarkoittava sana tuleekin ajalta, jolloin leprasairaalan potilaat valmistivat saarella alkoholia. Tarina kertoo, että alkoholia myytiin ohikulkeville laivoille saaren laiturilta ja kun Turkuun matkalla olleet merimiehet joivat liikaa Seilistä ostamaansa pontikkaa, sanottiin heidän olevan täydessä seilissä.

Seiliin rakennettiin 1620-luvulla neljä asuintupaa, leivintupa, sauna ja kirkko. Kirkko ja muut spitaalisten käyttöön tarkoitetut rakennukset sijoitettiin pääsaaren vieressä olevalle pienelle saarelle, ja hospitaalin henkilökunta ja spitaalia sairastamattomat potilaat asuivat pääsaarella. Sittemmin saaret yhdistyivät 1700-luvulla maankohoamisen ja rannan täyttöjen myötä.

Seilin ensimmäinen kirkko oli pieni ja yksinkertainen 48

LOISTO

neliömäinen rakennus. Isonvihan aikana 1700-luvun alussa Seili joutui venäläisten ryöstämäksi ja henkilökunta ja suuri osa potilaista pakeni Ruotsiin. Sodanjälkeen kirkko todettiin niin huonokuntoiseksi, että se katsottiin parhaimmaksi purkaa. Saarelle rakennettiin vuosina 17331734 uusi hirsirakenteinen ristikirkko. Sen länsipäässä oli leprapotilaille tarkoitettu ovi, kun taas etelässä oli terveiden ovi. Spitaalisille rakennettiin myös kirkon sisälle oma aidalla erotettu tilansa alttareineen ja kirkkoa ympäröi hautausmaa.

Seilin viimeinen spitaalipotilas, Eurasta kotoisin ollut ja saarella 52 vuotta viettänyt Malin Matsdotter haudattiin kirkkomaahan vuonna 1785. Hospitaali siirrettiin nyt pääsaarelle, jonne rakennettiin 1800-luvun alussa hourujenhuone eli mielisairaala.

Mielisairaalan aikakausi Kammoksuttu lepra alkoi 1700-luvulla kadota Suomesta, ja Seiliin alettiin sijoittaa yhä enemmän mielisairaita.

Seilin mielisairaalan piiriin kuului 1830-luvulla koko Etelä-Suomi. Sairaalaa kehitettiin ja parannettiin tuntuvasti 1800-luvun puolivälissä. Seiliin otettiin 1889 jälkeen vain naispotilaita, yleensä alempiluokkaisia, nuoria naimattomia naisia. Houruinhuoneeseen suljettujen henkilöiden huolenpito muodostui vankilamaisista olosuhteista, vaatteista, ruoasta ja viinasta ja potilaiden yleistä terveydentilaa sekä käyttäytymistä seurattiin tarkasti. Yksi tärkeä

Seilin kirkko 1700-luvulta.

Kirkon leprapotilaille tarkoitettu oma osio.

Hiljainen hautausmaa.

LOISTO 49

Potilaan yöpaita.

Mielisairaalan 50 LOISTO asukkaan huone.

hoitomuoto oli työterapia - potilaat kutoivat kankaita ja valmistivat vaatteita. Osa potilaista olivat ns. ­"vapaakulkijoita", jotka saivat liikkua vapaasti ­saarella ja luotettavimmat työskentelivät saaren ­asukkaiden perheissä.

Nykypäivä: ­Itämeren ­tutkimusta ja Seilin ­suojelua Mielisairaita hoidettiin Seilissä vuoteen 1962 asti, jonka jälkeen mielisairaalan rakennukset siirtyivät Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen käyttöön.

Sairaalan lopettaessa 1962 vanhin potilas oli 100-vuotias ja ja eräs potilas oli ollut Seilin saarella siihen asti, 33 vuotta.

Tutkimuslaitos aloitti toimintansa vuonna 1964.

Laitoksessa tutkitaan Saaristomeren ja koko Itä­ meren alueen ekosysteemeitä, tiloja käytetään myös ­opetukseen. Lisäksi Seilissä järjestetään taide­kursseja, seminaareja ja nuorten leirikouluja. Kurssitoiminnan keskiössä ovat mm. meri, luonnon monimuotoisuus sekä puutiaiset.

Kesällä 2017 Seili aukesi laajemmin kävijöille ja ­vierailijat pääsevät tutustumaan saareen, sen luontoon sekä tutkimustoimintaan. Seilin saarella on myös ­ravintola- , opastus-, majoitustoimintaa ja palveluja.

Lisätietoja/lähteet www.visitseili.fi/fi

Yhteysalus ­mantereelta Seiliin.

LOISTO

51

TEKSTI JA KUVA: HEIKKI AROLA

PITSA LEVISI SUOMEEN KAAKOSTA Vielä 1960-luvulla Suomessa toimi vain kaksi pitseriaa, toinen Haminassa ja toinen Lappeenrannassa. Sen verran eksoottinen herkku kuitenkin oli, että ruokalaji levisi laajemmin vasta ­70-luvulla.

PIZZERIA GO INN, ­ravintola BIG BEN BAR Lahden Yhteiskoulun iltalinjalla opiskelujen jälkeen tuli usein poikettua pitseriaan, joka oli torin poikki 52

LOISTO

mentäessä Aleksanterinkadulla. Pizza Peperonia mainostettiin tähän tapaan Etelä-Suomen Sanomissa: ”Jos et ennen ole nähnyt miten aito pizza Peperoni paistetaan, tule meille katsomaan. Voit syödä samalla.” En ollut mitenkään vaikuttunut näistä ensimmäisistä pitsa kokemuksista. Ravintolan yhteydessä ollut BIG BEN baari oli Suomen ensimmäisiä englantilaiseen tyyliin sisustettuja baareja.

Lappeenranta ja Adriano bar Adriano bar oli perustettu 1964 eli 12 vuotta aikaisemmin ennen kuin tulin opiskelemaan Lappeenrantaan. ­Kaupunkiin pitsan toi italialainen Adriano ­Vinciguerra, joka siirtyi muusikosta ravintolan pitäjäksi yhtiökumppaninsa Raimo Kietäväisen kanssa. Adriano toi ensimmäisen ruokalistan pitsaohjeen äidiltään. Pitsa oli nimeltään pizza Napoletana. Pitsan täytteeksi ei pistetty juuri juustoa ja tomaattia kummempaa.

Pitsan pohjan reuna oli rypytetty joten-

kin karjalanpiirakan tapaan, kuitenkin pyöreäksi. Olen varma, että valkosipulin mehua oli puristettu pinnalle vasta paiston jälkeen, koska sen maku oli vahva. Kun kävimme kavereiden kanssa pitsan taivaallista makua nauttimassa, valitsimme sen kyytipojaksi usein unkarilaisen punaviinin, jonka nimi taisi olla Erkin Betikaveri tai jotakin sinne päin.

Antin pitsan veroiseen makunautintoon en ole enää sen jälkeen törmännyt.

LOISTO 53

54

LOISTO

LOISTO 55

Kuva: Viivi Lassy - Lassy Creative

PAIKALLISET ILMOITTAJAT

Kuva: Tarja Taberman

SIVUT 2-3

• Omega Building

• R. Felin Oy

• Loviisan Viemäripalvelu

• Fortum

• Loviisan Puu

• Team Sportia

• Veikon Kone

• Artic Camera

• Loviisan Pesula

• Ainikkiharjun Kultakentät

• CVK pyörähuolto

• Galleri Emilie

• LVI-Nystedt Oy Ab

• Foto PR

• Loviisan ravit

• Lassy Creative

• Printcom

SIVUT 57 • Rakennustyö Veljekset ­Huotari Oy • Lovesto

• Loviisan Sanomat • MEMO Kirjanpitotoimisto • Pakettijahti Österstjernan

• TMI Foto Haimi

• IONA Wellness

SIVUT 66

• AC Optik

• Japanilainen lyhty - 3D

• Hammaslääkäriasema Fixora

mallinnus • Creative Peak

• Saksalan Saippua

• Lea Seppälä Kuvataiteilija

• Newroz

• R. Fält Oy - asianajotoimisto

• Tikander Metall

SIVUT 60-61

• Torikahvio Kim Högström

• Aviador

• Ki-Sko

• Kuggom Metal

• Tuhannen ­Tuskan Kahvila

• Karamaloo

• S-J Kiviranta

• Autokorjaamo Ma-Mi:n Auto

• Thai Tip Foods Loviisa

• Kello & Kulta Karvonen

• AkvaSolina

• Kruunu Apreekki

SIVUT 58-59 • Eljet Oy Ab • Sähköasennusliike Hannu Stengård • K-Konehuolto Lasse Salmela • Pekabe Oy - sähköasennuksia

56

• Fimeko

SIVUT 62-63

LOISTO

• Arton Rengaspalvelu • Porvoon Autotarvike • Autohalli Kotka • Tidstrand tilausajo • Nuohooja Markku Salminen • Taksikuljetus Hill Ky

SIVUT 64-65 • Helapala • Heatterm Oy • Värisilmä Loviisa • Loviisan Lukko • Kiinteistö MEMO

SIVU 67 • Loval SIVU 68 • Loviisan Kaupunki

LOISTO

57

58

LOISTO

LOISTO 59

60

LOISTO

LOISTO

61

62

LOISTO

LOISTO 63

”Mis sie tarvitset oikei hyvvää koneistajaa, täs siul on sellane.”

CNC-koneistuspalveluja ja alihankintakoneistusta perusteellisella tarkkuudella ja reilulla palveluasenteella. Yksittäiskappaleita tai pitkiä sarjoja.

Ota yhteyttä, meiltä saat kilpailukykyisen tarjouksen.

www.helapala.fi | Kivikummuntie 6, 07955 TESJOKI | +358 440 515 420

64

LOISTO

LOISTO 65

66

LOISTO

LOISTO 67

Tutustu ihanaan

LOVIISAAN

Bekanta dig med härliga

LOVISA

Loviisassa asut paremmin | I Lovisa bor du bättre loviisa.fi | lovisa.fi