TÄRKEÄ TUTKIMUS
TEKSTI LAURA KOLJONEN
KUVA OULUN YLIOPISTO / ONNI KINNUNEN / STUDIO P.S.V.
”Hoitokeinoja löytyy, kun tutkimukset etenevät” Suomi on keskoshoidon huippumaa, jossa keskoskuolleisuus on yksi maailman matalimmista. Suomessa keskosina syntyy lähes kuusi prosenttia lapsista. Lastenlääkäri ja professori Mikko Hallmanin mielestä se on liikaa.
T
ÄYSIAIKAINEN RASKAUS kestää 40 viikkoa.
Mikäli lapsi syntyy raskausviikkojen 22 ja 37 välillä, hänet määritellään keskoseksi. On selvää, että raskausviikolla 22 syntynyt lapsi on monella tapaa valmistautumaton elämään kohdun ulkopuolella. Silti on mahdollista, että sen ikäinen, keskimäärin puoli kiloa painava lapsi jää henkiin. Suomessa keskosten hoito on huipputasoa. Yksi keskoshoitoon vaikuttaneista henkilöistä on lastenlääkäri ja pitkän uran tutkijana tehnyt professori Mikko Hallman. Hallman on nähnyt ajan, kun lähes kaikki pikkukeskosena syntyneet kuolivat – ja myös sen, kun nämä lapset alkoivat jäädä henkiin. Kotina sairaala Mikko Hallman sanoo, ettei hänestä olisi oikein voinut tulla mitään muuta kuin lastenlääkäri. – Isäni Niilo Hallman työskenteli Helsingin Lastenklinikalla, ja perheemme asunto oli sairaalaan yhteydessä. Tuohon aikaan Lastenklinikalla oli kolme perheasuntoa, joten lääkäri-isät olivat käytännössä jatkuvassa päivystyksessä, Hallman muistelee. Hallmanien naapurina asui muun muassa professori Arvo Ylppö, kaikkien tuntema arkkiatri. Hän oli avainhenkilö suomalaisen neuvolatoiminnan kehittämisessä ja kansainvälisesti hyvin tunnettu keskostutkimuksistaan. Lapsena Mikko Hallmanin suosikkiajanvietettä muiden alueella asuvien lasten kanssa oli sairaalan vakoileminen. – Kuvittelimme tietävämme aika paljon sairaalan asioista. Lapsen näkökulmasta sairaala oli mielenkiintoinen ja jännittävä leikkiympäristö. En muista, että mikään olisi pelottanut, vaikka tuli nähtyä kaikenlaista.
8
www.kummit.fi • Tärkeä tutkimus
Hallman kertoo, että monesta Lastenklinikalla asuneesta lapsesta tuli lääkäri. Niin kävi hänellekin. – Päätin jo lääkäriopintojeni alussa, että minusta tulee keskoslääkäri. Olin pienestä asti kuullut, miten useimmat lastenklinikan keskoset kuolivat ja mietin miksi. Moderni neonatologia syntyy Arvo Ylppöä useat pitävät neonatologian isänä. Neonatologia keskittyy vastasyntyneiden sairauksiin ja hoitoon. – Arvo Ylppö pyrki systemaattisesti selvittämään jo 1910-luvulla, miksi keskoset kuolivat. Hän tutki tauteja, joita ei aiemmin ymmärretty edes olevan olemassa. Ylpön aloitteesta keskosruokinta äidinmaidolla aloitettiin pian syntymän jälkeen. Arvovaltaiset tutkijat pitivät tätä käytäntöä lapsille haitallisena, ja se osoittautui vasta vuosikymmeniä myöhemmin oikeaksi ratkaisuksi. 1900-luvulle tultaessa imeväisikäisten kuolleisuus oli 14 prosenttia. Sotien jälkeisessä Suomessa alle vuoden ikäisten imeväiskuolleisuus oli seitsemän prosenttia, mutta 1970-luvulle tultaessa kuolleisuus oli pudonnut kahteen prosenttiin. Tämä johtui miltei yksinomaan yli kuukauden ikäisten lasten imeväiskuolleisuuden romahtamisesta. 1960-luvun lopulta aktiivinen tutkimus alkoi keskittyä alle kuukauden ikäisiin lapsiin eli vastasyntyneisiin. – 1960-luvun lopussa kuolleista imeväisikäisistä lapsista 60–70 prosenttia oli keskosia ja he kuolivat etupäässä epäkypsyyteen liittyviin tauteihin. Jopa puolet kaikista keskosista puolestaan menehtyi hengitysvaikeuksiin eli RDS-tautiin. RDS-tauti on vastasyntyneillä esiintyvä hengitysvaikeusoireyhtymä, joka johtuu keskosena syntyneiden keuhkojen kypsymättömyydestä.
