Tampereen
Seudun Kuljetusyrittäjät ry:n jäsenlehti N:o 1 • kevät 2023
Seudun Kuljetusyrittäjät ry:n jäsenlehti N:o 1 • kevät 2023
Kuljetukset sähköistyvät, ja Mercedes-Benz kulkee kehityksen kärjessä.
Uusi eActros on paikallisesti päästötön, hiljainen ja erittäin mukava ajaa. Toimintamatka on jopa 400 kilometriä yhdellä latauksella.
Lue lisää: mercedes-benz-trucks.fi
Kaikki kuljetukset aina varmasti ja ajallaan perille. Tätä periaatetta
Tampereen Autokuljetus on vuoteen 2018 mennessä noudattanut menestyksekkäästi jo 70 vuoden ajan!
Mitä kuljetuspalvelua tarvitsetkin, meiltä löytyy ratkaisu. Yli 300 autoamme ovat valmiina lähtöön.
- Muuttokuljetukset
- Tavarakuljetukset
- Erikoiskuljetukset
- Nosturit
- Vaihtolavat
Pyydä tarjous netissä tai soita! 03 38 38 200
www.tampereenktk.
Toimitamme kaikki maa-ainekset sovittuun aikaan ja paikkaan – kodeille, kunnille ja yrityksille.
- Sora
- Hiekkaa
- Murske
- Sepeli
- Multa
Tampereen Seudun Kuljetusyrittäjät ry:n julkaisu
Painos 700 kpl
Suuntavilkku toimikunta
Päätoimittaja: Jyrki Tamminen, Toimikunta: Antero Mansoniemi, Antti Niemi, Eino Korhonen, Jorma Niemi, Jari-Pekka Pappinen, Jussi Kaipila, Jarmo Kankaanpää, Jukka Hemilä, Janne Vuorinen, Heikki Nieminen, Johanna Vihlman.
Tervehdys kaikille. Vuosi 2022 toi tullessaan monenlaisia murheita, joiden kanssa olemme joutuneet painimaan. Nyt yritetään luoda katsetta tulevaisuuteen ja nimenomaan parempaan sellaiseen. Inflaatio nakertaa tällä hetkellä joka alalla minkä kerkiää ja toivottavasti se alkaa hellittämään tiukkaa otettaan. Elämme siis ns. kovia aikoja, mutta kovalla työllä ja yhteistyöllä selviämme varmasti.
Yhdistyksemme piti vuosikokouksen Ellivuoressa yhdessä kolmen muun alueyhdistyksen kanssa. Tilaisuus keräsi paikalle viitisenkymmentä osallistujaa, jotka pääsivät kuulemaan Skal:n Petri Murron ja SSky:n Pia Vuoren kuljetusalan terveiset. Mukava nähdä, että osallistujia oli runsaasti ja juttu tuntui luistavan, niin kuljetushommista, kuin vähän kepeämmistäkin asioista. Kaikenkaikkiaan tapahtumassa oli hyvä pöhinä ja lisää yhteisiä tapahtumia toivottiin. Yhdistyksessä onkin jo suunnitteilla uusia tapahtumia, joten pitäkää yhteystietonne ja etenkin sähköposti osoitteenne ajantasalla yhdistyksen suuntaan, jotta tietoa tulevista asioista saadaan tulemaan oikeisiin osoitteisiin.
Jäsenet ovat tervetulleita tapahtumiin, eli rohkeasti mukaan rentoon porukkaan. Samanhenkisessä porukassa ei turhia pönötetä ja juttuun tullaan varmasti, sillä samassa veneessä yritetään soutaa eteenpäin!
Tampereen kaupungin mukaan Ratikka-hankkeen rakentaja- ja suunnitteluehdokkaiden näkemys oli se, että rakentamiselle arvioitu aika, eli vuodet 2025 - 2028 on realistinen, mutta toteutussuunnittelulle varattu aika on hyvin rajallinen ja riskialtis. Oli, miten oli, niin toteutuessaan hanke tuo monelle kuljetusyrittäjälle ja muille alan toimijoille runsaasti työsarkaa. Tulee Pirkkalan rata käyttämään kumpaa reittisuunnitelmaa tahansa, ovat työmaat vähän sivummalla keskustasta, ja näin ollen liikenteellisesti helpommin toteutettavissa.
Valtatie 3:n linjaukset ovat kovien spekulaatioiden alla ja suunnitelmat eivät kaikkia miellytä, mikä ei varmaan tullut yllätyksenä. Me kuljetusyrittäjät toivomme tietysti, että työt uuden oikaisutien tekemiseksi päästäisiin aloittamaan mahdollisimman pian, sillä Lakalaivan liikennesumppua ei juuri muilla keinoilla saada selvitettyä. Onhan
uusilla linjauksilla aina vastustajansa, eikä siitä päästä mihinkään. Kovasti kaivataan metsiä virkistyskäyttöön, mutta eipä näitä kyseisiä metsiä ole ennen kaivattu kyseiseen käyttöön, kunnes tuli suunnitelma tien tekemiseksi. Ymmärrettävästi tarve syntyy, kun muutoksia suunnitellaan ja todistettua on, että kaikilla uudistuksilla on aina joku, joka ei asiasta pidä.
Metsiä Suomessa virkistyskäyttöön varmasti riittää, mutta nyt pitäisi ottaa huomioon liikenteen sujuvuus ja kun liikenne sujuu, syntyy vähemmän päästöjä ja luontokin kiittää.
Yritetään pitää lippu korkealla ja suosia yhteistyökumppaneiden tuotteita.
P.S. Olemme mukana Manse Mörinöillä, Vehon piha-alueella, joten tervetuloa sanalle!
Keskuspuhdistamo-hankkeessa on käynnissä kuudes rakennusvuosi. Työt ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Siirtoviemäriä on valmiina jo seitsemän osuutta, linjapituutena yhteensä 7,7 km. Yksi osuus on parhaillaan työn alla ja kaksi aloittamatta. Louhintatyöt Sulkavuoressa ja tunneleissa saatiin valmiiksi viime vuoden loppuun mennessä. Sulkavuoressa laitoksen eri osien rakennustekniset työt etenevät. Maan päällä biokaasulaitos ja poistoilmapiippu näkyvät jo kauas. Raholassa ja Viinikanlahdessa rakennetaan jätevedenpumppaamoita.
Keskuspuhdistamo-hankkeessa on meneillään vilkas rakentamisvaihe ja eri vaiheissaan on käynnissä yhteensä 10 urakkaa ja kaksi siirtoviemäriurakkaa on juuri alkamassa. Ensimmäiset jätevedet otetaan käsiteltäväksi vuoden 2025 lopulla, mutta viimeistelytyöt jatkuvat vielä vuoden 2026 alkupuolella.
Puhdistamotilojen ja viemäritunneleiden louhinta
Louhintatyöt on saatu kokonaisuudessaan valmiiksi. Ensimmäisessä louhintaurakassa Sulkavuoressa tehtiin avolouhintaa maan pinnassa ja kallion sisään louhittiin ajo- ja huoltotunnelit. Urakka (LOU1) valmistui loppuvuodesta 2019 ja sen jälkeen alkoi puhdistamotilojen ja
viemäritunnelien louhintaurakka (LOU2).
LOU2-urakka käsitti Sulkavuoren keskuspuhdistamon maanalaisten tilojen louhinta-, lujitus- ja tiivistystyöt sekä niihin välittömästi liittyviä betonirakenteita (urakkaosa 1). Lisäksi urakkaan sisältyi tulo- ja purkuviemäritunneleiden louhinta- ja rakennustekniset työt Sulkavuoren ja Vihilahden välille sekä mm. ajotunnelin suuaukon betonirakennetyöt (urakkaosa 2). Urakan aikana urakkasisältöön liitettiin lisätyönä esiselkeytysaltaan
lietekaivot, elementtirakenteinen sisäänajorakennus ja siihen liittyvä tekniikkatunneli, sekä poistoilmapiippu.
Urakka alkoi joulukuussa 2019. Urakkaosa 1 vastaanotettiin 28.3.2022 ja urakkaosa 2 vastaanotettiin 17.11.2022.
LOU1-urakan urakoitsija oli YIT Infra Oy ja LOU2-urakassa Skanska Infra Oy. Sitowise Rakennuttajat Oy vastasi molemmissa urakoissa urakan aikaisesta projektinjohdosta, työmaavalvonnasta ja turvallisuuskoordinoinnista.
Louhetta irrotettiin louhintaurakoissa yhteensä 954 000 m3ktr. Tampereen kaupunki käytti louhetta useissa rakentamiskohteissa. Hiedanrantaan sitä vietiin 553 100 m 3ktr. Osa louheesta murskattiin Keskuspuhdistamo-hankkeen työmaiden tarpeisiin.
Sulkavuori
Huhtikuun 2022 alussa rakennusteknisten töiden urakoitsija, TYL Sulkavuori, aloitti työt kohteessa. Rakennustekniset työt ovat nyt käynnissä täysimääräisesti sekä maan päällä että kalliotiloissa. Kalliotiloissa töitä tehdään laitoksen käytävillä, vesialtaissa ja tulopumppaamossa. Aiemmin valmistuneen poistoilmapiipun lisäksi kauemmaksikin näkyvä biokaasulaitos saavutti jo harjakorkeuden. Maan päällä reaktorisiilojen ja biokaasulaitoksen rakentaminen jatkuu. Betonia on valettu rakennusurakassa helmikuun loppuun mennessä noin
21 200 m3. Työmaalla työskentelee tällä hetkellä päivittäin keskimäärin 300 henkilöä.
Prosessiputkisto- ja koneistourakan työmaatukikohta on valmistunut Sulkavuoreen ja työmaahenkilöstöä on jo työmaalla. Urakan ensimmäisinä töinä on tehty tulopumppaamon putkiasennuksia. Muualla laitostiloissa on tehty erilaisia laiteasennuksia ja piiloon jäävien putkien asennuksia. Sähköurakassa ensimmäisinä työvaiheina on tehty maadoitustöitä. LVI-urakassa on tehty viemäri-, kaivo- ja lattialämmitysputkiasennuksia.
Keväällä rakennustyöt puhdistamotiloissa jatkuvat ja siellä päästään aloittamaan laajemmin prosessiputkisto- ja koneistoasennukset. Maan päällä valmistellaan alueita seuraavien rakennusten rakentamista varten ja aloitetaan sitten niiden runkotyöt. Hallintorakennus otetaan käyttöön alkuvuodesta 2024.
Viemäriosuudet Härmälässä ja Hatanpäällä valmiit Härmälässä Nuolialantiellä aloitettiin siirtoviemärin rakentaminen viime vuoden elokuussa. Halkaisijaltaan 1000 mm viettoviemäriputki asennettiin Leirintäkadun ja Rantaperkiönkadun väliselle osuudelle. Keskuspuhdistamo-hankkeessa on monissa urakkaosuuksissa tehty yhteistyötä muiden infra-rakentajien kanssa ja niin tässäkin. Urakkakokonaisuudessa Tampereen Vesi rakensi uutta vesijohtolinjaa ja Tampereen kaupunki teki kevyen liikenteen väylän parannuksia. Viemäriosuus on merkitty kartalle tunnuksella VV5.
Hatanpäällä alkoi viime keväänä Vihilahdenkujan yhteisrakentamishanke, jossa asennettiin Keskuspuhdistamon siirtoviemäriä PV8. Hankkeessa oli Keskuspuhdistamon lisäksi Tampereen kaupunki, joka uusi samassa urakassa kevytliikenneväylää, hulevesilinjaa ja valaistusta noin 150 metrin mat-
kalle. Keskuspuhdistamo rakennutti kaksi, halkaisijaltaan 1000 mm paineviemäriä rinnakkain noin 500 metrin matkalle. Urakka valmistui lokakuussa.
Vihilahden alittavan siirtoviemäriosuuden (PV10) asennusurakka aloitetaan vielä kevään kuluessa.
Purkuputki Pyhäjärveen Kun jätevesi on kulkenut Sulkavuoressa läpi koko puhdistusprosessin, puhdistettu jätevesi johdetaan kalliotunnelia pitkin Vihilahteen ja siitä edelleen purkuputkessa Pyhäjärveen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt luvan purkuputken rakentamiselle samassa luvassa, missä on luvitettu Sulkavuoren keskuspuhdistamo (LSSAVI/1270/2017).
Purkuputki (PL9) asennetaan Pyhäjärven pohjaan. Urakoitsija on valittu ja työt alkavat keväällä. Purkuputki on halkaisijaltaan kaksi metriä ja pituudeltaan 1,7 km.
Putkilinjan ruopattava osuus on noin kilometri Vihilahden pohjukasta järven suuntaan. Aiempien sedimenttinäytteiden perusteella tiedetään, että asennusalueella on jonkin verran kohonneita PCBpitoisuuksia. Sedimentit läjitetään lupamääräysten mukaisesti Pyhäjärveen niin, että huonolaatuisin osa peitetään kankaalla ja sen päälle läjitetään puhtaampia sedimenttipatjan kerroksia.
Putken rakentamisen vaikutuksia vesistöön ja kalatalouteen tarkkaillaan lupaehtojen edellyttämällä tavalla. Purkuputken ruoppaus-, läjitys- ja rakennustoimien vaikutusta vesistöön, veden laatuun sekä kaloihin kertyviin haitta-ainepitoisuuksiin seurataan. Kalataloustarkkailun ja vesistövaikutusten seurannan tekee KVVY Tutkimus Oy.
Kalanäytteet kerätään ennen ruoppauksen aloittamista ja vastaavana ajankohtana noin 1,5 vuotta töiden loppumisen jälkeen. Ensisi-
jaiset näytekalalajit ovat kuha ja ahven, jotka pyydetään mahdollisimman läheltä purkuputken asentamisaluetta.
Vesistötarkkailu toteutetaan niin, että ennen töiden aloittamista haetaan vedenlaatunäytteet tulevan putken alkupäästä, keskivaiheilta ja lopusta. Näytteistä määritetään sameus, kiintoainepitoisuus ja kokonaisfosforipitoisuus. Näin saadaan selville vedenlaadun taustapitoisuudet. Rakentamisen aikana otetaan vedenlaatunäytteitä tarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi sameutta ja suojaverhon toimivuutta seurataan aktiivisesti. Töiden valmistumisen jälkeen otetaan vielä jälkitarkkailunäytteet samoilla pisteillä, mistä ennakkonäytteetkin otettiin. Näytteenoton toteuttavat sertifioidut näytteenottajat ja näytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa.
Vihilahden ympäristössä tehdään töitä eri vaiheissa aina vuoden
Keskuspuhdistamo-hanke käsittää Sulkavuoren keskuspuhdistamon, Raholan ja Viinikanlahden jätevedenpumppaamoiden sekä siirtoviemäreiden rakentamisen. (Kartta: Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy).2024 loppuun saakka. Työ aiheuttavat liikennejärjestelyjä kävelylle ja pyöräilylle eri puolilla aluetta sekä Hatanpään valtatien ajoneuvoliikenteelle Lahdenperänkadun risteyksen kohdalla.
Vihilahden ja Sulkavuoren välisten tunneleiden suuaukkojen ympäristö ennallistetaan ja maisemoidaan vuonna 2025, kun kaikki eri työvaiheet on saatu valmiiksi.
Jätevedenpumppaamoiden
rakentaminen käynnissä
Raholassa ja Viinikanlahdessa
Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpumppaamoiden rakennustyöt käynnistyivät viime kesänä. Raholan jätevedenpumppaamo valmistuu
helmikuun 2024 ja Viinikanlahden pumppaamo vuoden 2024 loppuun mennessä. Tämän jälkeen molemmilla pumppaamoilla tehdään vielä viimeistelytöitä sekä koekäyttöjä.
Viinikanlahden pumppaamon maanalaisten tukirakenteiden te -
räksiset porapaalutukset ja Raholan pumppaamon allas- ja pumpputilojen runkotyöt valmistuivat joulukuun aikana. Viinikanlahden metrin paksuinen pohjalaatta saatiin valettua juuri ennen joulua. Sen jälkeen Viinikanlahdessa on tehty maan alle sijoittuvien seinärakenteiden valumuotteja. Allastilojen ja pumppusalin seinät valettiin suoraan teräksistä porapaalukehää vasten helmikuussa.
Viinikanlahden jätevedenpumppaamo sijoittuu tulevalle uudelle
Viinikanlahden asuinalueelle. Alueen asemakaavoitus on käynnissä ja valmisteluvaiheen aineisto on ollut vuoden vaihteessa julkisesti nähtävillä.
Raholassa on alkuvuoden aikana pystytetty rakennuksen maan päällisten osien seinäelementtejä ja asennettu kattotuoleja. Tulevan kevään ja alkukesän aikana aloitetaan myös putkisto- ja laiteasennukset sekä instrumentointi- ja automaatiourakan työt.
Allastilojen ja pumppusalin seinien valut käynnissä Viinikanlahdessa. (Kuva: Jouni Salminen, NYAB Finland Oy). Raholan jätevedenpumppaamotyömaa maaliskuussa. (Kuva: Pauli Lahtinen, Ramboll CM).Yli 100 vuotta olemme kuljettaneet tavaroita ja ihmisiä fossiilisilla polttoaineilla toimivilla kulkuneuvoilla, mutta nyt näyttää siltä, että muutos fossiilittomaan polttoaineeseen on nopeaa ja tarpeellista koko maapallolla ilmastonmuutoksen johdosta.
Viimeisen 20 vuoden aikana muutos autojen ja koneiden moottoreiden osalta on tullut todella ajankohtaiseksi. Kaikki moottoreihin tehdyt muutokset ovat perustuneet päästöjen vähentämiseen keinoja kaihtamatta. Moottoritegnologiassa on nähty kalliita ja Suomen oloihin sopimattomia ratkaisuita, jotka ovat olleet toimivuuden ja käytön kannalta todella kalliita ratkaisuja. Monesti moottoreiden valmistajat
ovat tuoneet ajoneuvot markkinoille raakileina, josta on aiheutunut käyttäjille myös melkoisia lisäkuluja.
Kuitenkin muutamia vuosia sitten on tullut selväksi, ettei polttomoottoreita kehittämällä saada päästöongelmia ratkaistuksi. Jotakin on tehtävä, ei riitä enää pakokaasujen takaisinkierrätys (EGR), katalysaattori, hiukkasloukku eikä urea. Uutena ratkaisuna on otettu käyttöön sähkömoottorit ja ladattavat akut. Tekniikka on kehittynyt todella huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana: aluksi henkilöautoissa, sitten linja-autoissa ja nyt myös paketti- ja kuorma-autoissa. Ihmeellistä on, että kehitys linjaautoissa on ollut huomattavasti nopeampaa kuin kuorma-autoissa.
Eurooppalaiset kuorma-autovalmistajat ovat mielestäni olleet kehityksen suhteen jälkijunassa ainakin akkuteknologian ja latausjärjestelmien kehityksen suhteen verrattuna esim. kiinalaisiin valmistajiin. Tämä on aiheuttanut melkoisen paineen kehitykselle, varsinkin kun yleinen mielipide päästöjen vähentämisen suhteen on edennyt todella isoin harppauksin mm. EU:n taholta.
Tällä hetkellä elämme tilanteessa, jossa uusien hyötyajoneuvojen saatavuus on todella heikko ja kehitys laahaa pahasti perässä. Tämä aiheuttaa todella korkean hintatason verrattuna dieselajoneuvoihin.
Tästä syystä aloitimme noin kaksi vuotta sitten kehittämään käytettyjen dieselkuorma-autojen muutos-
mahdollisuutta sähkökäyttöisiksi. Sillä tiellä olemme saaneet kokea ja nähdä sekä ristikkäisiä mielipiteitä että ennakkoluuloja muutoksia kohtaan. Suomalainen kuormaautokanta on kohtuullisen hyvä mahdollisiin muutostöihin: päällirakenteet ovat usein vielä hyvässä kunnossa ja pelkät akselistot, runko ja ohjaamo pystytään kohtuullisesti kunnostamaan. Samaan runkoon voidaan asentaa käyttövoimana sähköinen moottori sekä akustot, sillä kuorma-autosta voidaan poistaa tällöin ns. tarpeettomat apulaitteet, kuten polttoainesäiliö, pakoputkisto, ilman-suodatinkotelo, jäähdyttäjä ym. Näiden muutostöiden kustannus asiakkaalle on kokonaisuudessaan edullisempaa, kuin uuden sähkökuorma-auton hankinta.
Me pystymme mitoittamaan auton akuston asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Tämä on tärkeää, sillä akusto on sähköauton kallein komponentti ja sen oikea mitoitus on latauksen tehontarpeen yksi kulmakivi. Käyttökustannuksissa sähkö on myös selkeästi edullisempaa verrattuna dieseliin ja saatujen koetuloksiemme perusteella myös huoltokustannukset ovat edullisemmat.
Tämä on sitä todellista kierrätystä! Käytetty kuorma-auto saa ns. uuden elämän eikä jää käyttämättä kun tiukat päästödirektiivit etenevät. Myös Suomen talouden kannalta on selvää, että tällaiset muutostyöt luovat työllisyyttä ja toimeentuloa maahamme.
Teemme muutostöitä Keuruun toimipisteessämme, Viikinlahden
yrityspuistossa. Otamme huomioon rakentamisvaiheessa esim. moottorin erityistarpeet, mahdolliset apulaitteet sekä latauksen tarpeet ja laitteet. Voimme hankkia asiakkaalle sopivan auton tai muuttaa jo olemassaolevan ajoneuvon uudella käyttövoimalla toimivaksi.
KEHITYS KULKEE, ÄLÄ
PUTOA KELKASTA, KALUSTOKEHITYS ON OTETTAVA
HUOMIOON!
Kevätterveiset konversiotehtaalta! Mikko Leppälahti
LIELAHDEN AUTOKESKUS OY Viikinlahden Yrityspuisto
Arimontie 16, 42700 Keuruu
Email: mikko@lielahdenautokeskus.fi
Puh: 0400832856
KEHITYKSEN KÄRJESSÄ!
Tampereen raitiotien osan 2 (Pyynikintori–Santalahti–Lentävänniemi) rakentaminen on edennyt jo yli puolivälin. Maaliskuussa hankkeessa käynnistyi uusi vaihe, kun Näsisaaressa aloitettiin siltatyöt. Tänä vuonna saavutetaan myös seuraava etappi Tampereen raitioliikenteessä, kun liikennöinti Pyynikintorin ja Santalahden välillä alkaa elokuussa.
Raitiotien rakentaminen jatkuu suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa. Osan 2 töistä on tällä hetkellä valmiina yli puolet, kun projektiaikaa on kulunut 56 prosenttia. Tänä
vuonna valmistuvat pääosin muut raidetyöt, paitsi Näsisaaren osuus, jonne rata rakennetaan ensi vuonna, projektipäällikkö Sari Valjus Raitiotieallianssista kertoo.
Ratatyöt jatkuvat jälleen huhtitoukokuussa Hiedanrannassa ja Lentävänniemessä sekä Santalahden länsipäässä. Hiedanrantaan tulee raitiotietä yhteensä noin puolitoista kilometriä, josta ensimmäiset 200 metriä rakennettiin viime vuonna. Lentävänniemen alueella raidetyöt valmistuvat tänä vuonna Lielahdenkadulla ja Halkoniemen-
kadulla. Santalahdessa kiintoraidelaattatyöt jatkuvat Lentävänniemen suuntaan. Ratatöiden ohella rakennetaan Santalahden ja Lentävänniemen välisiä raitiopysäkkejä sekä tehdään katurakennustöitä ja uutta kunnallistekniikkaa.
Ratatöiden valmistuttua raitiotielle asennetaan vielä ajojohtimet sekä otetaan käyttöön teknisiä järjestelmiä kuten sähkönsyöttöasemia, liikennevaloja sekä vaihteenohjaus- ja tietoliikennejärjestelmiä, Valjus toteaa.
Näsisaaressa ovat käynnissä saa-
reen itäpuolelta johtavan Pölkkylänsillan työt. Myös saaren länsipuolelle rakennettavien Hiedansiltojen työt on tarkoitus aloittaa tänä vuonna. Kaikkien Näsisaaren siltojen on tavoitteena olla valmiina vuoden 2024 aikana. Siltatöiden jälkeen Näsisaaressa aloitetaan ensi vuonna raitiotieradan rakentaminen.
Raitiotien länsiosan liikennöinti käynnistyy vaiheittain. Kesällä tehtävien koeajojen jälkeen raitioliikenne Pyynikintorin ja Santalahden välillä alkaa 7. elokuuta. Santalahden ja Lentävänniemen välisten rakentamistöiden on määrä valmistua vuodenvaihteessa 2025, jolloin raitioliikenne keskustan ja Lentävänniemen välillä on mahdollista aloittaa tammikuussa 2025.
Raitioliikenne Sepänkadulla ja Santalahdessa alkaa koeajojen jälkeen
Sepänkadun ja Santalahden alueella rakentamistyöt ovat lähes valmiit. Paasikivenkadulla viimeistellään vielä kevään aikana eteläpuolen jalankulku- ja pyöräväylä käyttöön ja lisäksi tehdään viheralueiden töitä ja puiden istutuksia. Paasikivenkadun sähkönsyöttöasemalla on suoritettu järjestelmien käyttöönottoa. Rantatien länsipäässä tehdään Rosenlewin sillan ympäristössä maansiirtotöitä. Kevään aikana viimeistellään vielä myös ajojohtimien asennuksia Sepänkadun ja Santalahden raitiotieosuudella.
Ennen raitiotien käyttöönottoa rata ja sen järjestelmät testataan kesällä järjestettävillä koeajoilla. Varsinainen raitioliikenne Pyynikintorin ja Santalahden välisellä, noin kahden kilometrin mittaisella rataosuudella alkaa maanantaina 7. elokuuta. Tällä osuudella sijaitsee kolme raitiopysäkkiä: Särkänniemi, Tikkutehdas ja Santalahti. Raitiotieallianssi ja Tampereen Ratikka tiedottavat koeajoista lisää, kun niiden aikataulu ja suunnitelmat tarkentuvat.
Näsisaaren kautta uusi reitti kehittyvään Hiedanrantaan Uusi Näsisaari mahdollistaa raitiotien rakentamisen Hiedanrantaan tulevalle 25 000 asukkaan asuinalueelle ja sen läpi aina Lentävänniemeen saakka. Näsisaaren siltatyöt aloitettiin Pölkkylänniemen päässä maaliskuun alussa painopenkereen purkutöillä ja paalutuksilla.
Saaren louhetäytön painumaaika on noin vuoden verran, mutta siltatöitä voitiin jo aloittaa, koska siltarakenteet tulevat paaluille. Paalutuksen jälkeen aletaan rakentaa sillan alusrakenteita, Raitiotieallianssin taitorakenteiden vastaava työnjohtaja Perttu Vähä-Pietilä kertoo.
Ensimmäiseksi rakennetaan Näsisaareen itäpuolelta johtavaa Pölkkylänsiltaa, joka tulee raitioliikenteen sekä jalankulun ja pyöräilyn käyttöön. Sillan pituus on reilut
70 metriä ja leveyttä sille tulee 16 metriä. Työt etenevät kesän aikana sillan telineen ja muotin rakentamisella sekä raudoitustöillä. Sillan valutyöt on tämänhetkisen tavoitteen mukaan tarkoitus toteuttaa syksyllä.
Näsisaaren länsipuolelle Hiedanrantaan johtaa kaksi siltaa eli
Hiedansillat. Niiden työt on tarkoitus aloittaa kesällä, mikäli saaren painumat sen sallivat. Pohjoisella sillalla kulkee raitioliikenne ja eteläinen silta tulee autoliikenteen käyttöön. Molemmilla Hiedansilloilla on myös jalankulku- ja pyöräväylät. Molempien Hiedansiltojen leveys on 13 metriä ja pohjoisen sillan pituus 105 ja eteläisen 111 metriä.
Paasikiventien yli Pölkkylänniemeen johtavan Rosenlewin alikulkusillan kannen betonointi tehdään huhtikuussa. Seuraava työvaihe betonin kovettumisen jälkeen on kannen vahvistaminen jälkijännittämällä eli betonirakennetta puristetaan kasaan sillan kansimuotin sisään sujutettujen teräsvaijereiden avulla. Raitiotierata Rosenlewin sillalle toteutetaan sepeliratana viimeistään kesällä 2024.
Paasikiventien alueella Rosenlewin sillan ympäristössä jatketaan kunnallistekniikan töitä ja massanvaihtoja huhtikuusta alkaen. Kesän aikana asennetaan lisäksi reunakiviä ja rakennetaan pintarakenteita ja kiveyksiä Rosenlewin sillan alle sekä Rantatielle. Paasikiventien töiden ja siltatöiden edetessä alueella
tulee kesän aikana muutamia liikennejärjestelyjä. Rantatien liittymä palautetaan lopulliselle paikalleen heinä-elokuussa, ja Paasikiventiellä tehdään elokuussa myös valmistuvien osuuksien asfaltoinnit ja ajoratamaalaukset. Liikennejärjestelyistä tiedotetaan tarkemmin lähempänä.
Hiedanrantaan loput raiteet tänä vuonna
Hiedanrannassa on talven ja kevään aikana tehty maanrakennustöitä, pysäkkien pohjatöitä, ratapohjaa sekä kunnallistekniikan rakentamista kuten kaapelireittejä ja hulevesilinjoja. Hiedanrannan ratatyöt alkavat toukokuussa ja ne valmistuvat syksyyn mennessä, jonka jälkeen alueella tehdään pintatöitä sekä sähköratatöitä ja rakennetaan alueen raitiopysäkkejä. Hiedanrantaan tulevan raitio- ja bussiliikenteen vaihtopysäkin työt alkavat huhtikuussa painopenkereen purulla ja pohjatöillä. Tampereen kaupunki rakentaa erillistyönä pysäkkiin liittyvät katuyhteydet sekä jalankulku- ja pyöräväylät.
Sellupuistossa raitiotien sähkönsyöttöaseman työt jatkuvat keväällä laiteasennuksilla, ja Hiedanrannan toisen sähkönsyöttöaseman talonrakennustyöt Näsisaaren kupeessa alkoivat maaliskuussa.
Sellupuistoon rakennettavan Ollinojansillan kannen valutyöt valmistuivat maaliskuun lopulla. Silta yhdistää puiston itä- ja länsipuolet siten, että sillan päällä kulkee raitiotien lisäksi eroteltu jalankulkuja pyöräilyväylä. Sillan alle tulee murskepintainen puistokäytävä jalankululle ja pyöräilylle. Ollinojansillasta tulee yli 30 metriä pitkä ja leveyttä sillä on enimmillään noin yhdeksän metriä. Sillan alle rakennetaan myös uoma itse Ollinojalle, pieneläinpolku sekä luontopolku.
Lentävänniemessä aloitetaan päätepysäkin rakentaminen Pyhällönpuistoon Lentävänniemessä rakentaminen on edennyt talven aikana kunnallistekniikan töillä. Tänä vuonna valmistuvat loput raidetyöt Lielahdenkadulla ja Halkoniemenkadulla.
Federleynkadun ja Kehyskadun raidetyöt sekä puolet Lielahdenkadun raidetöistä valmistuivat jo viime vuonna. Pyhällönpuiston päätepysäkin rakentamistyöt kiveystöineen käynnistyvät tänä vuonna ja alueella tehdään viimeistelytöitä vielä ensi vuoden aikana. Raitiotien ajojohdintyöt aloitetaan alkukesästä Lentävänniemen ja Niemenrannan raitiotiekaduilla. Lisäksi asennetaan teknisiä järjestelmiä, kuten liikennevaloja ja raitiotien turvajärjestelmiä. Hyväksyttyjen katusuunnitelmien mukaisia katurakennustöitä jatketaan ensi vuodelle saakka.
Rakentamisen aikaisista liikennejärjestelyistä ja muista vaikutuksista sekä yötöistä tiedotetaan ajantasaisesti Raitiotieallianssin nettisivulla. Joukkoliikennevaikutuksista tiedottaa Nysse ja Ratikan taiteesta sekä raitiotien jatkosuunnitelmista tiedottaa Tampereen Ratikka.
Hiedanranta: Hiedanrannan ratalinjaa Tehdaskartanonkadulta eteläänToimivat paikallisyhdistykset ovat koko SKAL-organisaation kivijalka. Paikallisyhdistyksistä ponnistaa meidän alueyhdistyksen ja edelleen SKAL ry:n hallitukseen sekä toimintaan mukaan henkilöitä. Täältä paikallisyhdistyksistä nousee esiin kaikki kuljetusalaa koskettavat asiat, joihin toimintaa ja edunvalvontaa suuntaamme. Ilman paikallisyhdistyksiä ei olisi alueyhdistystä eikä koko Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:tä. Jos ei ole SKAL ry:tä niin kukaan tässä Suomen maassa ei puhuisi kumipyöräliikenteen yrittäjien ja -alan puolesta.
Sisä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:llä on 26 paikallisyhdistystä ja me palkitsemme joka vuosi yhden paikallisyhdistyksen sen aktiivisesta toiminnasta.
Vuosikokouksessamme lauantaina 25.3.2023 Sastamalan Ellivuoressa vuoden 2022 aktiivisesta järjestötoiminnasta palkittiin Tampereen Seudun Kuljetusyrittäjät ry.
Valinnan perusteluina mainittiin mm. aktiivinen yhteistyö Tampereen Seudun Ammattiopiston
TREDU:n ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen TAKK:n kanssa, näkyvyys ja kuuluvuus paikallismedioissa alamme ajankohtaisista teemoista, oma tuhti Suuntavilkku -jäsenlehti, omat facebook -sivut, mukana olo Pirkanmaan Liiton ylläpitämässä liikennejärjestelmäsuun-
Huomionosoitusta olivat vastaanottamassa puheenjohtaja Jyrki Tamminen, varapuheenjohtaja Antero Mansoniemi, Heikki Nieminen, Jarmo Kankaanpää, Janne Vuorinen ja Eki Ylinen.
nitelman sidosryhmäyhteistyössä sekä Pirkanmaan ELY-keskuksen ylläpitämässä Tampereen Seudun Erikoiskuljetusyhteistyöryhmässä ja liikenneturvallisuustyö MOROlehden heijastinpuun myötä.
Lämpimät Onnittelumme koko
Tampereen Seudun Kuljetusyrittäjät ry:n aktiivinen johto ja jäsenistö!
Jatkakaa samaan malliin, olette hyvänä esimerkkinä muille paikallisyhdistyksille. Järjestäkää paljon toimintaa tänäkin vuonna ja jäsenet, osallistukaa järjestettyihin tapahtumiin! Yhdessä olemme enemmän.
Teitä kaikkia onnitellen ja hyvää kevättä toivottaen,
Sisä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry
Pia Vuori
toimitusjohtaja
0407474462
pia.vuori@skal.fi
www.skal.fi
www.facebook.com/sskyry
MAN-VAIHTOAUTOT: Matti Lahti 050 343 6510
MAN-MYYJÄT:
Etelä-Suomi
Mikko Leskinen p. 050 593 3848
Joni Niemi p. 044 211 7019
Janne Juhala p. 040 580 3228
Länsi-Suomi
Jarno Tolvanen p. 050 433 9568
Itä-Suomi: Juha Gröhn p. 050 017 0285
Vaihtoautot myyntipäällikkö
Arto Kantonen, p. 040 543 4809
Automyynti etunimi.sukunimi@k-auto.fi
Pirkanmaa, Kanta-Häme
Matti Lahti p. 050 343 6510
Pohjois-Suomi, PohjoisPohjanmaa, Kainuu
Kimmo Tolonen p. 050 363 1403
Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa
Mika Rutanen p. 045 275 9716
MAN
p. 010 533 3910 MAN
010 533 3920
Kartanonherrantie 5, ESPOO mancenter.fi
vaihtoautot.mancenter.fi
Tampereen Seudun Kuljetusyrittäjien vuoden 2022 yrittäjätittelin saajaksi valikoitui tällä kertaa Pirkan Kuljetus Oy. Kahden perheen perustama ja pyörittämä
kuljetusyritys pantiin alulle jo vuonna 1967. Eino Ylinen ja Jarmo Ruusunen olivat työkavereita
Tampereen kaupungilla ja päättivät perustaa kuljetusyrityksen.
He aloittivat silloin yhdellä kuorma-autolla, joka oli tarkoitettu lokakaivojen tyhjentämiseen. Pian kuitenkin huomattiin, että vaihtolava-autollekkin olisi töitä ja talliin hommattiin tähän tarkoitukseen sopiva kuorma-auto.
Kalustoa yritykseen hankittiin tarpeiden mukaan ja vuonna 1996 autoja oli viisi kappaletta. Samana vuonna Eino Ylinen teki päätöksen siirtyä eläkkeelle ja kun toinen perustajajäsen Jarmo Ruusunen oli jo eläkkeelle aiemmin siirtynyt, niin katseet yrityksen jatkamiseksi siirtyivät jälkipolviin. Jälkikasvu tarttuikin koukkuun ja perustajien pojat Eki Ylinen ja Pasi Ruusunen alkoivat pyörittämään yritystä.
Sukupolvenvaihdos ei kuitenkaan mennyt aivan positiivisissa merkeissä, sillä heti uusien vetäjien astuessa remmiin tuli hieman lunta tupaan. ”Alihankinta-ajot Pirkanmaan Jätehuollolle loppuivat, kun hommaa Pasin kanssa aloiteltiin, joten autojen ja kuljettajien määrää piti supistaa” Eki Ylinen kertasi alun vaikeuksia.
Eki ja Pasi eivät kuitenkaan lannistuneet ja laittoivat hanskat ns. heilumaan ja pikkuhiljaa alkoi valoa näkyä tunnelin päästä. Uusia asiakkaita löytyi lisää ja ajot lisääntyivät. Ajan kuluessa autoja sekä työntekijöitä oli mahdollisuus lisätä ja tällä hetkellä yritys työllistää kymmenkunta työntekijää ja autoja on saman verran. Yrityksen yksi suurista toimialoista on vaihtolavojen vuokraus ja tyhjennyspalvelu. Aika yrityksen pyörittämisessä on kulunut vaivihkaa, mutta ajan kulumisesta yksi, mikä tuo pitkän matkan esille on se, että Pasi Ruususen poika Miika on myös yrityksen palkkalistoilla.
Kuten kaikki alan miehet ja naiset, on Ylinenkin huolissaan alan tulevaisuudesta. ”Hinnat nousevat joka toimijoilla, mutta kuljetusalan hinnoittelussa on muuttuvia ja etenkin nousevia kuluja vaikea saada lisättyä hintoihin.” Eki harmittelee. Tottahan on, että sama tavara on
liikkunut tiettyyn hintaan jo pidemmän aikaan ja , kun tiedetään esim. polttoaineiden hinnoittelu, niin se on asiakkaalle todella vaikea hyväksyä. Ekin mukaan kuljetushintojen nostaminen on todella haastavaa.
Kuten kaikki tätä lehteä lukevat yrittäjät tietävät, niin tarvitaan välillä ulospääsy kaikesta paineesta, mitä yrittäjyys tuo tullessaan. Tähän tarpeeseen Ylisen Eki peruuttaa autonsa asuntovaunun eteen, kytkee sen vetokoukkuun ja kaasuttaa kohti suomalaista maisemaa ja etenkin Ahvenanmaan suunta on usein määränpäänä.
Pirkan Kuljetus aloitti toimintansa Naulakadulla, mistä vuonna 1983 tuli muutto nykyisiin tiloihin Keskuojankadulle. Sarankulmassa Ylisen Eki vietti paljon aikaa isänsä mukana. Alue on sittemmin kasvanut teollisuus- ja kaupan alojen myötä suureksi keskukseksi. ”Muistan, kun järjestysmiehet yrittivät häätää meitä pois hiekkakasojen päältä, meidän omalta tontilta, kun oltiin katselemassa Härmälän lentokentän autojen kiihdytysajoja” Eki naureskeli menneitä aikoja muistellen!
Huhtikuun alun eduskuntavaalien jälkeen Suomessa aletaan neuvotella uudesta hallituspohjasta ja sen ohjelmasta. Kuljetus- ja logistiikka-ala odottaa, että uusi hallitus ohjelmassaan ja käytännön toimissaan huomioi alan merkityksen Suomen kilpailukyvylle ja koko kansakunnan hyvinvoinnille. Kilpailukykyinen ja terve kuljetusala on koko Suomen etu.
Vaalivuosi on SKALin kaltaiselle etujärjestölle aina tärkeää aikaa. Valitut kansanedustajat ja uusi hallitus ovat paljon vartijoina sen suhteen, millaiset toimintaedellytykset kuljetusyrityksillä on tulevina vuosina. Kuljetusalan vaikutus Suomen talouteen on suuri. Kumipyöriä tarvitaan, jotta rakennustyömaat etenevät, jotta teollisuus saa raaka-aineensa ja valmiit tuotteet asiakkaille, jotta kaupan tavarat löytävät tiensä perille. Kliseenomaisesti ilman maanteiden tavaraliikennettä Suomi pysähtyisi muutamassa päivässä.
Kuljetusalalle arkipäivää on palvella asiakkaita laadukkailla ja tehokkailla kuljetuksilla. Valtiovallan tehtävänä puolestaan on pitää huoli
siitä, että yritysten toimintaympäristö mahdollistaa kilpailukykyiset kuljetukset. Poliittiset päätökset eivät ole yhdentekeviä. Niillä voidaan joko parantaa logistista kilpailukykyä tai heikentää sitä.
Tässä muutamat terveiset uudelle hallitukselle kuljetusyrityksiltä.
Tiet kuntoon!
Tavaratonneista noin 90 % ja tonnikilometreistäkin 75 % liikkuu kumipyörillä tiestöllä. Tiestön kunnon merkitys tavaraliikenteelle on suuri. Hyväkuntoisella ja -pintaiselle tiellä polttoainetta kuluu vähemmän. Hyväkuntoinen tie on siis ympäristöteko. Liikenneturvallisuus on merkittävästi parempi modernilla tiellä, jossa on turvalliset risteysalueet ja jossa ajosuunnat on erotettu toisistaan. Hyvätasoiseen tiestöön kuuluu myös laaja taukopaikkaverkosto, jossa kuljettajat voivat viettää lainsäädännön määräämiä taukojaan.
Näkymä tiestön rahoitukseen on surkea. Jotta päällysteiden kunto pysyisi ennallaan, tulisi valtion ylläpitämää tiestöä päällystää 4 000 km vuodessa. Tällä asfaltointimäärällä pinnoitteiden kunto ei keskimäärin
huonone, mutta ei toisaalta paranekaan. Tämän vuoden määrärahoilla tiestöä pystyään päällystämään arvioiden mukaan ainoastaan 1500 km. Määrä on järkyttävän alhainen ja johtaa väistämättä yhä laajeneviin vaurioihin tiestöllä. Kun tien pinnat kerran hajoavat, on niiden korjaaminen yhä kalliimpaa.
Terveiset uudelle hallitukselle, että laittakaahan vihdoin Suomen tiet kuntoon.
Kuljetusalan yrityksissä tarvitaan osaavaa työvoimaa. SKALin kuljetusbarometrien mukaan jopa joka toisella rekrytoivalla kuljetusyrityksellä on ollut vaikeuksia saada palkattua työntekijöitä. Työvoimapulasta puhuminen voi olla liioittelua, mutta on syytä kantaa huolta siitä, että työvoiman saatavuudesta ei muodostu alalle kasvun estettä. Kuljetusalalla on kaikki mahdollisuudet kasvaa niin Suomen rajojen sisäpuolella kuin palveluvientinä kansainvälisessä liikenteessäkin. Kasvua Suomi tarvitsee, ja yritykset tarvitsevat kasvuun osaavaa ja koulutettua työvoimaa.
Terveiset uudelle hallitukselle, että varmistakaahan eri keinoin uusien kuljettajien riittävät koulutusmäärät.
Edullinen diesel on Suomen etu
Polttoaineen, ja erityisesti dieselin hinnalla on suuri vaikutus kuljetusyritysten kustannuksiin. Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin
26 prosenttia kuorma- ja pakettiautoliikenteen kustannuksista on polttoainekustannuksia. Perävaunuyhdistelmillä osuus on keskimäärin yli 30 prosenttia. Jos dieselin hinta nousee 10 prosenttia, nousee alan kustannukset keskimäärin 2,6 prosenttia. Vaikutuksia voi kuvata myös suoraan euroissa: yksi sentti lisää dieselin hintaan tuo alalle kustannuksia lisää 13 miljoonaa euroa vuodessa.
Dieselin hinnalla on suuri merkitys kuljetusalan kustannuskilpailukykyyn. On myös todettava, että
poliittisilla päätöksillä vaikutetaan paljon siihen, mitä diesel Suomessa maksaa. Jos diesel maksaa huoltoasemalla kaksi euroa litralta, on siinä polttoaineveroa keskimäärin noin 46 senttiä per litra ja arvonlisäveroa noin 39 senttiä per litra. Kahden euron litrahinnasta noin 0,85 euroa, eli 43 prosenttia on veroja. Lisäksi kireä jakeluvelvoite nostaa polttoaineiden hintaa.
Yksi hintapommi on muhimassa ensi vuoden vaihteessa, jolloin jakeluvelvoite on kiristymässä jo hyväksytyn lain mukaan 13,5 prosentista 28 prosenttiin. Tämänhetkisten arvioiden mukaan tämä kiristyminen nostaisi polttoaineen hintaa yhdessä yössä 19…26 senttiä litralta. Tämä hinnannousu lisäisi huomattavasti Suomen logistista takamatkaa ja heikentäisi suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Tämä jakeluvelvoitteen kiristyspäätös on syytä ottaa vielä uudelleen kriittiseen tarkasteluun.
SKALin viesti kautta aikojen on ollut, että kaikessa päätöksenteossa on syytä ottaa huomioon päätösten vaikutukset Suomen logistiikkakustannuksiin ja siten maamme kilpailukykyyn.
Terveiset uudelle hallitukselle, että ammattidieselin säätäminen lakiin kannattaa luonnostella hallituksen työlistan ensimmäisen sivun ylälaitaan. Ammattidiesel tarvitaan nyt. Sellaiset terveiset lisäksi, että uusia polttoaineveronkorotuksia Suomessa ei nyt tarvita.
Johtaja, asiantuntijapalvelut
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Korona -> selätetty, Ukrainan kriisin vaikutukset - > melkein selätetty, tulevat yllätykset -> vaikea sanoa.
Kuinka pitkään tullaan menemään epävarmuuden ajassa? Kristallipalloa katsoessa ei saa vastausta. Harvapa asiantuntija osasi vuosi sitten sanoa missä tilanteessa ollaan tällä hetkellä. Jos sähköyhtiöitä ei oteta huomioon niin enemmän tai vähemmän vuosi 2022 oli yrityksille haastavaa aikaa ja kannattavuus jäi heikoksi.
Tulevina vuosina haasteet eivät helpotu. Rahoituksen hinta on noussut, liiketoiminnan päivittäiset kulut nousevat, palkkaratkaisu seuraavalle kahdelle vuodelle nousee yli 6%.
Samaan aikaan työmäärä vähenee ja töistä kilpaillaan entistä enemmän. Tilaajat vaativat ”vihreämpiä” kuljetuksia ja hiilineutraalit kuljetustavoitteet on määritelty joidenkin vuosien päähän. Kunnianhimoisia ja hienoja tavoitteita, jotka eivät valitettavasti ole piiruakaan edullisempia toteuttaa. Ei helppo yhtälö alan toimijoille.
Ja jos yllä olevat asiat eivät riitä tuomaan harmaita hiuksia niin kevään vaalit, jakeluvelvoitteen muutokset, tiestön korjausvelka yms yms tuovat epävarmuutta ja jatkuvia muutoksia kuljetusalalle enemmän kuin riittävästi. On hyvä muistaa, että kumipyörät kuljettavat
yli 90% Suomessa kuljetetuista tavaratonneista.
Paljon tulee olemaan haasteita, mutta fakta on, että myös tulevaisuudessa tieliikenteen tavarakuljetukset tulevat olemaan pienten, keskikokoisten ja suurien suomalaisten kuljetusyritysten varassa. Toivottavasti nyt tiedossa oleviin haasteisiin reagoitaisiin eri tahoilta, jotta tulevaisuudenkin kuljetukset olisivat turvattu.
Hyvää kevään alkua.
Ilkka Mattila Tampereen Autokuljetus OyMEILLÄ HOMMA ONNISTUU !
Palvelumme:
• Perävaunujen jarru-‐ ja alustatyöt
Puh: 020 7656 450
AutokeskuksenAe 5, 33960 PIRKKALA
• myös BPW ja SAF takuutyöt
• Perävaunujen vuosikatsastukset
• Korityöt
• Kolarikorjaukset
• Kylmätyöt
• Koukkulai<eet
• ATP-‐kausitarkastukset
• Lämmi?met
• Maalauslinja
• TakalaitanosAmet
• myös FocoliC, Zepro, Dhollandia takuutyöt
• Autojen vetolai<eet
• myös VBG ja TAV takuutyöt
EU-lainsäädännön mukaan Suomen tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja Suomi on sitoutunut vähentämään kotimaan liikenteen päästöjä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Vuoteen 2045 mennessä Suomessa tavoitellaan nollapäästöistä liikennettä.
Tavaraliikenne suuressa osassa tieliikenteen päästöistä
Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on 95 prosenttia.
Vuonna 2020 kotimaan tieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 9,9 miljoonaa tonnia. Tavaraliikenteen osuus tästä on 3,3 miljoonaa tonnia.
Suomen maanteillä kuljetettiin vuonna 2020 yhteensä 259,5 miljoonaa tonnia tavaraa kun rautatieliikenteessä vastaava luku oli 22,2 miljoonaa tonnia. Perävaunullisten kuorma-autojen ja ilman perävaunua kulkevien kuorma-autojen osuus kuljetetuista tonneista on lähes 90 prosenttia. Kuormaautoliikenteessä suurin osa tieliikenteen kuljetussuoritteesta syntyy kokonaispainoltaan yli 60 tonnin kalustoluokassa.
Liikenteen päästöjen vähentäminen edellyttää että päästötavoitteissa on keskityttävä entistä enemmän raskaisiin ajoneuvoihin.
Julkisen sektorin rooli tilaajana tärkeä
Tällä hetkellä valtaosa raskaan kaluston kilometreistä ajetaan dieselpolttoaineella.
Päästöjen määrää voidaan laskea pienentämällä joko ajettujen kilometrien määrää tai yksittäisten liikennevälineiden kuluttamaa polttoainemäärää. Raskaimpien ja pidempien yhdistelmien osuus on kasvanut huomattavasti viime vuosina ja kuormakokojen kasvattaminen on onnistunut pienentämään ajettujen kokonaiskilometrien määrää.
Mikäli ajokilometrejä ei ole mahdollista pienentää, polttoaineiden kulutusta voidaan vähentää siirtymällä sähköiseen liikenteeseen.
Julkisella sektorilla on merkittävä rooli autokannan uudistamisessa sähköiseen suuntaan. Erilaisten liikenteen palveluiden tilaajina muun muassa kunnilla on vaikutusvaltaa kuljetuksia hoitavan kaluston käyttövoimaan, sillä palveluita tilataan vuositasolla n. 880 miljoonalla eurolla.
EU:n puhtaiden ajoneuvo- ja palveluhankintojen muutosdirektiivi ohjaa julkisen sektorin ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankintoja puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen suuntaan. Direktiivissä asetetaan prosentuaaliset vähimmäishankintatavoitteet ajanjaksolle 2.8.2021-31.12.2025. Suomelle asetettujen tavoitteiden mukaan linja-autojen ajoneuvo- ja palveluhankinnoista 41 prosenttia tulee olla puhtaita eli vaihtoehtoisella polttoaineella (biopolttoaine,
sähkö, kaasu tai vety) kulkevia ja kuorma-autojen hankinnoista 9 prosenttia.
Raskaan kaluston latausinfra keskiössä
Raskaan kaluston osalta tavoitteena vuodelle 2030 on noin 4600 sähkökäyttöistä linja- ja kuorma-autoa. Lisäksi tavoitellaan raskaan kaluston sähkölatausinfran rakentumista ja kattavuuden merkittävää parantamista.
Raskaan kaluston kansallinen latausverkosto on Suomessa toistaiseksi melko kehittymätön. Ammattiliikenteen latausratkaisut on yleensä rakennettu sähköisellä kalustolla operoivien yritysten toimesta, eikä Suomessa ole raskasta liikennettä palvelevaa julkista latausinfrastruktuuria. Kuorma-autolla ei ajeta lataukseen kauppakeskuksen parkkihalliin, lisäksi raskaan kaluston lataaminen edellyttää järeää latauskalustoa, joka mahdollistaisi nopean lataamisen esimerkiksi lastauksen yhteydessä.
Sähköllä kulkevat raskaat ajoneuvot ovat hankintahinnaltaan polttomoottorikäyttöisiä kalliimpia ja latausinfran hankinta kasvattaa investointia entisestään. Ammattiliikenteen sähköisen siirtymän nopeuttamiseksi Plugit on kehittänyt uudenlaisen Charging as a Service -mallin, jossa Plugit ottaa vastuun latausinfrastruktuurin rakentamisesta ja raskaalla kalustolla operoiva yritys voi hyödyntää latausratkaisua kuukausimaksulla sitomatta hankkeeseen merkittävästi omaa pääomaa.
Plugitin ammattiliikenteen latausratkaisu on turvallinen valinta pitkälle tulevaisuuteen:
4 Maksuton kartoitus
4 Hankesuunnittelu
4 Älykkäät latauslaitteet
4 Ammattimainen asennus
4 Taustaohjelmisto
4 Etähallinta
4 Ylläpito ja huolto
4 CaaS-palvelumallit *)
*) Plugit CaaS (Charging as a Service) –palvelumalli helpottaa yritysten, ammattiliikenteen ja kiinteistöjen omistajien latausratkaisun hankintaa sekä siirtymää sähköiseen liikenteeseen. Plugit CaaS on suunniteltu poistamaan esteitä ja hidasteita liikenteen sähköistymisen tieltä. Tutustu ennakkoon: https://plugit.fi/caas-lataaminen-palveluna/
Volvo Truck Center Tampereen uutena huoltopäällikkönä aloittaa 22.3.2023 Timo Rajala. Timo on työskennellyt pitkään maanrakennuskoneiden parissa eri tehtävissä. Hän on toiminut huoltopäällikkönä ja varaosapäällikkönä Pirkanmaan alueella yli 10 vuoden ajan.
Uuden huoltopäällikön haku tuli ajankohtaiseksi, kun useita vuosia huoltopäällikkönä toiminut Jani Rajamäki siirtyi yrittäjäksi työskentelemään Korjaamo Akatemia -hankkeen parissa.
”Sosiaalisena kaverina Timo saa johdettavakseen yhden Suomen suurimmista huoltokorjaamoista, jossa hänellä on tukenaan rivi alan
Timon yhteystiedot 22.3.2023 alkaen:
Huoltopäällikkö Timo Rajala, Volvo Truck Center Tampere Puh: 040 513 7771, timo.rajala@volvo.com
huippuammattilaisia. Volvo Truck Center Tampereen toimipisteellä työskentelee yhteensä noin 50 henkilöä. Tampereella on laajat aukioloajat sekä tietysti myös Volvo Action Service 24/7-palvelut”, Idän aluejohtaja Kalle Hakala sanoo.
”Lähden innolla hoitamaan tätä tehtävää ja ottamaan vastaan haasteet ja mahdollisuudet, joita se tarjoaa. Olen toiminut lähes koko työurani liikkuvan kaluston parissa ja tämä on loistava tilaisuus ottaa seuraava askel eteenpäin”, Timo Rajala kertoo.
Volvo Truck Center Tampere osoitteessa Nuutisarankatu 19 tarjoaa kattavat myynti-, huolto- ja varaosapalvelut
Volvo kuorma- ja linja-autoille sekä Renault Trucks kuorma- ja pakettiautoille.
Aukioloajat:
Huolto: ma-pe 7–23 ja la 7–15
Varaosat: ma-pe 7–22.30 ja la 7–15
Automyynti: ma-pe 8–16
Verkkosivut: www.volvotruckcenter.fi/tampere
Volvo Truck Center Tampere Mansen Mörinöissä 14.-15.4.2023
Volvo Truck Center Tampere on mukana järjestämässä Mansen Mörinät -tapahtumaa 14.-15.4.2023. Tervetuloa!
Lisätietoja:
Kalle Hakala, Aluejohtaja, Volvo Truck Center Itä-suomi, puh. 050 477 4560, kalle.hakala@volvo.com
Volvo Finland Ab: Volvo Truck Center
Volvo Finland Ab on Volvo Group -konsernin suomalainen tytäryhtiö, joka vastaa Volvo kuorma- ja linja-autojen sekä
Renault Trucks kuorma- ja pakettiautojen maahantuonnista, myynnistä ja huolloista. Volvo Finland Ab:n omistamat
Volvo Truck Centerit toimivat 10 eri paikkakunnalla. Volvo Finlandissa työskentelee yhteensä noin 500 henkilöä.
www.volvotruckcenter.fi
www.volvotrucks.fi
www.renault-trucks.fi
Valtatie 11 Nokian Kolmenkulman ja Porin Mikkolan välillä tarjoaa sadan kilometrin edestä perisuomalaista maantietä: kumpuilevia peltomaita, pieniä taajamia ja kilometrikaupalla metsää. Porin ja Nokian päissä liikenne on vilkasta, mutta Sastamalan Häijään ja Ulvilan välinen harvaan asuttu osuus mahdollistaa usein varsin rauhaisan ajokokemuksen.
Ei tälläkään välillä kuitenkaan kannata liian rennoksi heittäytyä. Maltillisesta, paikoin alle 4 000 auton vuorokausiliikenteestä huolimatta valtatien 11 lävitse kulkee useita satoja kuorma-autoja vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on paikoin lähes 13 %, mikä on viisi prosenttiyksikköä yli valtakunnallisen keskiarvon. Näillä tieosuuksilla joka kahdeksas vastaantulija on kuorma-auto.
Elinkeinoelämän kuljetuksia kulkee valtatien 11 kautta erityisesti Tampereen kaupunkiseudulta ja sisä-Suomesta Porin satamaan ja toisin päin. Tahkoluodon ja Mäntyluodon monitoimisatamien kautta tuodaan ja viedään rahtia laidasta laitaan, kumipyöräliikenteen osuuden kuljetuksista ollessa yli kaksi kolmasosaa. Venäjän transitoliikenteen lakattua on rautatiekuljetusten rooli ainakin väliaikaisesti pienentynyt entisestään, mutta tästä huolimatta sataman tavaravirrat ovat selkeässä kasvussa. Raskaan liikenteen määrä valtatiellä 11 tuskin on siis ainakaan laskemassa.
Yhteysvälin päädyissä ja varrella tunnistetut kehittämistarpeet valta-
tielle 11 tukevat näkökulmaa, että kyseessä on ensisijaisesti raskaan liikenteen väylä ja satamayhteys. Kaksi keskeistä kehittämistarvetta, Murhasaaren kohta Nokialla sekä Koiviston ja Pikkuhaaran sillat Porissa on tunnistettu raskaan liikenteen pullonkauloiksi.
Murhasaaren korkeuserot ja ohituskaistan puute Porin suuntaan heikentävät liikenneturvallisuutta ja raskaan liikenteen sujuvuutta. Kokemäenjoen ylittävien Koiviston ja Pikkuhaaran siltojen kantavuus taas ei riitä vastaamaan nykyisiin tarpeisiin. Siltojen kunto pakottaa raskaimmat erikoiskuljetukset kiertämään Vaasan kautta, eli puhutaan todellakin harmillisesta ongelmakohdasta.
Molemmista ongelmakohdista päästäisiin eroon noin 10 miljoonan euron hankkeilla, joiden toteuttamisvalmius on hyvä. Siltaremontit ovat sentään jo Väyläviraston investointiohjelmassa, mutta rahoituspäätökseen on etenkin kustannustason jatkuvan nousun myötä matkaa.
Myös henkilöautoliikenteen turvallisuutta parantavia kohteita on tunnistettu, onhan valtatiellä 11 viime vuosinakin sattunut valitettavan paljon kuolonkolareita. Häijää–Nokia -välille kaivataan valaistusta, Kiikoisten kohdalla kantatien 44 liittymässä kolaroidaan usein, minkä lisäksi hirvionnettomuuksia on huomattavan paljon lähes koko väylän pituudelta. Pirkanmaan ELYkeskuksen valtatietä 11 koskeva kehittämisselvitys valmistuu vielä vuoden 2023 aikana, minkä jälkeen
hankkeiden priorisointiin on tarjolla paremmat eväät.
Rahoituksen ja päättäjien kiinnostuksen vetäminen valtatielle 11 on pitkään ollut haastavaa: kulkeehan siellä paperilla vähän autoja ja asuuhan siellä paperilla vähän ihmisiä. Akuutteja kehityskohteita on kieltämättä helppo tunnistaa muualtakin. Muuttuneessa maailmassa, huoltovarmuuden ja sotilaallisen varautumisen ollessa uusia muotisanoja, voi tilanteeseen olla näköpiirissä muutosta. Porin syväsataman kasvunäkymät, Nato-yhteensopivuutta silmäillen toteutettava RoRo-ramppi, kolmen länsisuomalaisen varuskunnan läheisyys ja tien asema Pirkanmaan ”satamaväylänä” muodostavat huomionarvoisen kokonaisuuden.
Huomioiden liikenneinvestointien niukka rahoitus ja vähistä resursseista kilpailevien hankkeiden paljous on kuitenkin varauduttava ajelemaan nykytilaista valtatietä 11 vielä muutama vuosi. Töitä tämänkin väylän eteen tehdään kuitenkin koko sen pituudelta ja suunnitelmallisen yhteistyön sekä viime syksynä järjestäytyneen edunvalvonnan myötä haetaan tällekin sadan kilometrin pätkälle sen ansaitsemaa huomiota.
Juho
VehviläinenLiikennesuunnittelija
PIRKANMAAN LIITTO
Maankäyttö ja liikenne
Kelloportinkatu 1 B / PL 1002 33100 / 33101 TAMPERE
dylle työlle annamme vuoden takuun. Meillä on ammattitaitoinen, kokenut henkilökunta jota koulutamme säännöllisesti. Pidämme aina kalustomme sähköisen ja teknisen kehityksen mukana.
ASENNUS / HUOLTO
ASENNUS / HUOLTO
Laadukkailla varaosilla, nopeasti, joustavasti ja takuulla. Vaihtopiirtureille annamme vuoden takuun, korjatuille puolen vuoden takuun. Meillä on ammattitaitoinen, kokenut henkilökunta jota koulutamme säännöllisesti. Pidämme aina kalustomme sähköisen ja teknisen kehityksen mukana.
SINETÖINNIT
KORJAUS
Laadukkailla varaosilla, nopeasti, joustavasti ja takuulla. Vaihtopiirtureille annamme vuoden takuun, korjatuille puolen vuoden takuun. Meillä on ammattitaitoinen, kokenut henkilökunta jota koulutamme säännöllisesti. Pidämme aina kalustomme sähköisen ja teknisen kehityksen mukana.
SINETÖINNIT
Ajopiirtureiden ja nopeudenrajoittimien tarkastukset kaikkiin autoihin ja piirtureihin.
Ajopiirtureiden ja nopeudenrajoittimien tarkastukset kaikkiin autoihin ja piirtureihin.
KORJAUS
Kienzle ja Motometer-merkkiset ajopiirturit henkilöautomittareita (mm. MB 123- ja 124koristen mittarit). Meiltä saat myös tarvikkeet ajopiirtureihin.
Kienzle ja Motometer-merkkiset ajopiirturit henkilöautomittareita (mm. MB 123- ja 124koristen mittarit). Meiltä saat myös tarvikkeet ajopiirtureihin.
TARKASTUKSET
VAIHTO / MYYNTI
TARKASTUKSET
Ajopiirtureiden ja nopeudenrajoittimien tarkastukset kaikkiin autoihin ja piirtureihin.
Ajopiirtureiden ja nopeudenrajoittimien tarkastukset kaikkiin autoihin ja piirtureihin.
VAIHTO / MYYNTI
Vaihtopiirturit ja uudet digipiirturit.
Vaihtopiirturit ja uudet digipiirturit.
Eduskuntavaalit lähestyvät ja pian Suomelle kootaan seuraavaa hallitusta. Hallitusohjelma määrittää monelta osin tulevien vuosien rahoituksen painopisteet. Pirkanmaalla keskeiset edunvalvontatoimijat tekevät yhteistyötä vaikuttaakseen hallitusohjelman kirjauksiin. Pirkanmaan yhteiseen edunvalvontaryhmään kuuluvat Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunkiseutu, Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät ja Business Tampere. Hallitusohjelmatavoitteita on valmisteltu yhdessä myös Tampereen korkeakouluyhteisön kanssa. Pirkanmaan yhteisten hallitusohjelmatavoitteiden tarkoituksena on tuoda esiin valtakunnallisesti päätettäviä tekoja, joilla voidaan varmistaa talouskasvua koko maakuntaan ja hyvinvointia kaikille pirkanmaalaisille.
toisen asteen koulutuksen resurssit ja tarvelähtöisyyden sekä jatkuvan oppimisen kehittämisen. TKI-inves toinnit puolestaan vahvistavat uu distuvaa teollisuutta ja varmistavat vientivetoisen Pirkanmaan hyvin voinnin myös jatkossa.
PALVELUHINNASTOMME ESIMERKKEJÄ, SIS.ALV.
Pirkanmaan tärkeimmät tavoitteet voi tiivistää kolmeen: sujuva ja turvallinen liikkuminen, vahvan osaamisen takaaminen ja innovaatioiden vauhdittaminen.
Nopeudenrajoittimen tarkastus 37,00 €
Nopeudenrajoittimen tarkastus 37,00 €
Digipiirturillisten autojen rajoitin tarkastus 43,00 €
Digipiirturillisten autojen rajoitin tarkastus 43,00 €
Ajopiirturin tarkastus alk. 67,00 €
Nämä kaikki vaikuttavat osaltaan myös kuljetusyrittäjiin. Monialaiset osaajat ovat menestyksen pohja kuljetusalalla ja osaavan työvoiman saatavuuden haasteisiin pitää löytää ratkaisuja. Esimerkkeinä tavoitteista voi tässä yhteydessä nostaa esiin
Ajopiirturin tarkastus alk. 67,00 €
Meiltä palvelut kaikkiin ajopiirturimalleihin!
Tavoitteiden kärjessä on liiken ne. Kilpailukykyisillä yhteyksillä luodaan vahva pohja niin Suomen kuin Pirkanmaan menestykselle. Liikenneinfra on kasvun mahdol listaja. Esiin nostetaan tie- ja rata verkon kehittäminen sekä lentolii kenteen tarpeet. Perusväylänpito on viennin selkäranka. Tieyhteyksien osalta kolmen kärkenä esitetään valtatien 9 parantaminen välillä Alasjärvi-Käpykangas, valtatien 3 parantaminen välillä Hämeenkyrö-
Meiltä palvelut kaikkiin ajopiirturimalleihin!
kanmaan liiton suunnittelujohtaja
Ruut-Maaria Rissanen
Mittarikorjaamo Palanto Oy
Kytömaankatu 5 33720 Tampere puh. 03 3178455 fax. 03 3178501
Mittarikorjaamo Palanto Oy
Y-tunnus: 2230547-0
Kytömaankatu 5
33720 Tampere
Y-tunnus: 2230547-0
asiakaspalvelu@palanto.fi
puh. 03 3178455
asiakaspalvelu@palanto.fi
fax. 03 3178501
www.palanto.fi
www.palanto.fi
Olemme avoinna ma-pe 8.00 - 16.30
Olemme avoinna ma-pe 8.00 – 16.00
Olemme avoinna ma-pe 8.00 - 16.30
Pirkanmaan yhteisten hallitusohjelmatavoitteiden kärjet tieverkon osalta.Seuraan intohimoisesti kehitystä ja ratkaisuja, jotka liittyvät vähäpäästöisempään liikenteeseen. Työskentelen Nesteen sähköautoihin liittyvän palvelukehityksen parissa, jossa kehitämme sähkölataukseen liittyviä ratkaisuja vastataksemme sekä yritysten että kuluttajien tarpeisiin. Tässä annan vinkkejä, joiden myötä toivon sähköautoilijoiden matkanteon sujuvan leppoisasti ja turvallisesti.
Nesteen sähköautojen suurteholatauspalvelun ensimmäiset Neste MY Uusiutuva LatausTM -pisteet avattiin vuoden vaihteessa Neste Hankasalmi Jari-Pekka -liikenneasemalla sekä Neste Oulunbaari Maikkulan liikenneasemalla. Kuluttajien ja yritysasiakkaiden tarpeeseen vastaava suurteholatauspalvelu on otettu sähköautoilijoiden parissa hyvin vastaan muun muassa latauspisteiden hyvän sijainnin, lataustehon ja monipuolisten maksutapojen vuoksi. Sähköautojen suurteholataus palvelee kasvavaa sähköautoilijoiden asiakaskuntaa ja se on osa Nesteen monipuolisten ratkaisujen valikoimaa, jolla autamme asiakkaitamme liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.
Sähköauto on vielä varsin uusi liikkumisen käyttöliittymä, ja sen hankinnan jälkeen autoilu on verrattain edullista ja vähäpäästöisten ajokilometrien osalta myös vastuullista.
Erityisesti pidempiä ajomatkoja ajatellen sähköautoilijan on hyvä kiinnittää huomio matkan etukäteissuunnitteluun. Auton toimintasäde, kantama, voi matkan aikana vaihdella merkittävästi autonvalmistajan ilmoittamasta. Monen sähköauton kohdalla kantamaksi ilmoitetaan yli 400 km, mutta moottoritiellä ajettaessa latausta saatetaan tarvita hieman yli 200 km välein. Seuraavat kantamaan vaikuttavat asiat on hyvä ottaa huomioon matkaan lähdettäessä.
Ulkolämpötila voi vaikuttaa merkittävästi sähköauton kulutukseen ja siten pienentää kantamaa. Suomessa yleisimpänä haasteena kulutukselle ovat kovat pakkaset. Kylmä ulkolämpötila viilentää akun lämpötilaa ja lisää kulutusta. Pakkaskelillä auton sisälämmitykseen käytettävä energia on myös merkittävä kulutusta lisäävä tekijä.
Mitä kovempaa autolla ajaa, sitä enemmän auto luonnollisesti
kuluttaa. Tämä näkyy erityisesti sähköautoilussa. Ilmoitettu kantama alkaa usein lyhenemään, kun auton nopeus ylittää 80 km/h. Erityisesti kantama lyhenee nopeuden lähennellessä 120km/h. On myös hyvä huomioida, että päinvastoin kuin polttomoottoriauto, sähköauto kuluttaa maantieajossa enemmän energiaa kuin kaupunkiajossa.
Sähköautojen kantama ilmoitetaan 100 prosentin akun varausasteella, mutta akun käyttöikää ajatellen suositellaan, että lataukset tulisi tehdä 80–90 % varaustasoon asti. Lataustaukojen välistä ajomatkaa suunniteltaessa on hyvä huomioida sekä kantamaan vaikuttavat tekijät että latauspalvelun sijainti ja latauksen teho.
Vaikka sähkölatausverkosto tulee yhä kattavammaksi, kannattaa lataustauot suunnitella etukäteen yllätysten välttämiseksi. Ennakointi on valttia, ja on mukavaa pysähtyä lataamaan ennen kuin akussa on jäljellä varausta vain muutamia prosentteja. Oman mielenrauhan vuoksi lataustaukoja kannattaakin suunnitella mieluummin lyhyemmille kuin pidemmille välimatkoille. Automatka sujuu turvallisemmin, kun huomio kiinnittyy akun varauksen seuraamisen sijaan liikenteeseen ja kun seuraava levähdys- ja latauspaikka on etukäteen tiedossa.
Sähköauton todellinen kantama voi vaihdella olosuhteista johtuen merkittävästi ilmoitetusta.
Lataustaukopaikkojen latauslaitteiden määrä vaihtelee. Useissa palvelupisteissä on vain yksi tai kaksi latauslaitetta. Ruuhkaisina päivinä ja erityisesti lomasesonkeina nämä tarjolla olevat muutamat latauspisteet ovat mitä todennäköisemmin varattuja ja lataajia riittää pahimmillaan jonoksi asti. Tällöin suunniteltu pysähdys voi jopa tuplaantua ajallisesti.
Myös latauspaikan laitteiden latausteho vaikuttaa pysähdyksen pituuteen. Useat vanhemmista latauslaitteista tarjoavat vain 50 kW lataustehon, mutta uudenaikaisilla
latauslaitteilla ja jos auto pystyy ottamaan tehokasta latausta vastaan akku saadaan ladutuksi 150 kW latausteholla nopeasti. Matkanteon sujuvuuden ja ajansäästön kannalta hyvä latauspaikka tarjoaakin sekä riittävän määrän latauspaikkoja että suuren lataustehon.
Nesteen asemaverkoston sähköautojen latauspisteet löydät helposti verkkosivuiltamme asemahausta. Sähköautojen suurteholatauksesta
Aleksi Virtapuro toimii Nesteen Marketing & Services -liiketoimintayksikössä sähköautojen latausliiketoiminnan kehittäjänä.
Neste Oyj, Uutinen, 20.2.2023
Euroopan komissio on julkaissut arviointinsa raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormeista, mihin perustuen se edellyttäisi kyseiseltä sektorilta hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 90 %:lla vuoteen 2040 mennessä. Neste suhtautuu myönteisesti poliittisiin toimiin, joilla vähennetään tieliikenteen päästöjä Euroopassa. Jatkamme merkittäviä investointeja uusiutuviin liikennepolttoaineisiin Euroopan unionin nettonollatavoitteiden tueksi.
”Neste tukee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa: viime vuonna uusiutuvat ratkaisumme auttoivat asiakkaitamme vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä maailmanlaajuisesti 11,1 miljoonaa tonnia. Uskomme kuitenkin, että tällaiset päästövähennykset ovat mahdollisia vain siksi, että käytettävissämme on erilaisia vaihtoehtoja”, sanoo Nesteen vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Minna Aila. ”Haluaisimme välttää skenaariot, jotka sitovat Euroopan yksittäiseen teknologiseen ratkaisuun tai luovat riippuvuutta yksittäiseen energialähteeseen. Komission ehdotuksen edetessä
nyt lainsäädäntöprosessiin, haluaisimme nähdä tukea kaikkia uusiutuvia ja päästöjä vähentäviä polttoaineita kohtaan. Etenkin tukea tarvitsisivat vaihtoehdot, jotka tarjoavat välittömän ratkaisun päästöjen vähentämiseen. Liian kapea keskittyminen tiettyihin teknologioihin voi tahattomasti tehdä päästövähennyksistä mahdottomia alueilla, joilla sähköistyminen on erityisen vaikeaa.”
Täydellinen ja nopea päästöjen vähentäminen on helpompaa, kun vaihtoehtoja on useita Liikenteen osuus kaikista Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöistä on yli 25 %. Tieliikenteen lisääntyminen – sekä ajoneuvojen lukumäärän että ajettujen kilometrien osalta – on kumonnut ajoneuvojen suunnittelun ja moottoriteknologian kehityksen positiiviset vaikutukset päästöihin, minkä vuoksi kokonaispäästöt ovat kasvaneet 30 viime vuoden aikana. Tällä hetkellä EU:ssa on käytössä noin 6,2 miljoonaa kuorma-autoa, joiden keskimääräinen ikä on 14 vuotta. Lisäksi Euroopan komission hiilidioksidipäästönormiasetusta varten teettämä vaikutusten
arviointi osoittaa, että vähintään 70 % viime aikoina myydyistä kuorma-autoista käyttää dieselpolttoainetta vuonna 2030. Poliittisten päättäjien olisi tutkittava useita rinnakkaisia ratkaisuja näiden raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, koska raskaan kaluston sähköistämisessä voi olla merkittäviä haasteita.
Kun valitsemme oikeanlaiset toimet fossiilivapaan tieliikenteen luomiseksi, voimme välttää raskaiden hyötyajoneuvojen jäämisen sekä välittömien että tulevien päästöjä vähentävien ratkaisujen ulkopuolelle. Yksi keskeisistä ratkaisuista ovat uusiutuvat polttoaineet, joiden avulla raskaiden hyötyajoneuvojen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä on mahdollista vähentää välittömästi ja tehokkaasti.
Vuoden 2023 Stipendin saaja.
Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Logistiikan perustutkinto
Vuoden 2023 Stipendin saaja.
Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Logistiikan perustutkinto
Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja (180 op)
Ryhmä 2008LogiPyk02A
Formisto Akseli
Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja (180 op)
Ryhmä 2008LogiPyk02A
Formisto Akseli
Teksti ja Kuvat Marko
Mercedes-Benzin eActros -sähkökuorma-auto on CO2-neutraalin kuljetus- ja jakeluketjun uusi johtotähti. Se on alusta alkaen suunniteltu yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
Daimler Truckin tavoite on, että jopa 60 prosenttia EU30-alueella toimivista kuorma-autoista on CO2neutraaleja vuoteen 2030 mennessä. Mercedes-Benzin tuotantovalmis eActros-sähkökuorma-auto on toteutettu raskaisiin lyhyen matkan tavarakuljetuksiin. Uuden täyssähköisen sarjatuotantomallin suunnittelu käynnistettiin eActros Innovation fleet -tuotekehitysohjelman avulla vuonna 2018, josta lähtien Mercedes-Benzin hyötyajoneuvoasiakkaat saivat osallistua kuormaauton ominaisuuksien arvioimiseen ja kehittämiseen.
Valmista tuli viime vuoden viimeisen neljänneksen aikana, jolloin eActros siirtyi tuotantoon. Suunnittelun lopputulos on uuden aikakauden täyssähkökuorma-auto, joka tuo asiakkaille merkittäviä kustannussäästöjä ja joka vauhdittaa Mercedes-Benz-kuorma-autojen kehitystyötä tulevaisuudessa. Ensimmäiset uutuusautot ovat jo Suomessa.
Kaksi sähkömoottoria, kaksi vaihdetta Täyssähköisen eActrosin akkujärjestelmä koostuu mallista riippuen joko kolmesta tai neljästä yhteen liitetystä akustomoduulista, joista jokaisen kapasiteetti on 112 kWh. Akuston suurin (4 akkua) yhteiskapasiteetti on 448 kWh, ja se mahdollistaa jopa 400 kilometrin toimintamatkan yhdellä latauksella.
Runkorakenteen keskellä sijaitsevat ajoakut on suojattu alumiinisilla törmäyselementeillä sivutörmäyksen varalta. Mikäli rakenteisiin sijoitetut sensorit havaitsevat törmäysvaaran, korkeajänniteakusto eristetään automaattisesti ajoneuvon muista osista.
Kaksi taka-akselille asennettua nestejäähdytteistä sähkömoottoria tuottaa yhdessä 330 kW:n jatkuvan tehon ja 400 kW:n huipputehon. Sähkömoottorit takaavat autolle tasaisen voimantuoton ja loistavat vääntöominaisuudet liikkeelle lähdettäessä.
Sähkömoottoreiden tuottama voima siirtyy takapyöriin kaksinopeuksisen vaihteiston kautta. Erinomaisen välityssuhteen ansiosta taka-akselille välittyy ykkösvaihteella peräti 840 Nm:n vääntömomentti. Tasaisen liikkeellelähdön ja vaivat-
toman ajamisen varmistaa tunnokas kaasupoljin, jonka vaste on pehmeä, mutta tarkka.
Vaihdevivun avulla voidaan säätää myös rekuperoinnin eli moottorijarrutuksen määrää. Kun valitaan toisen ääripään asento, ennakoivan ajajan ei tarvitse käytännössä koskea jarrupolkimeen lainkaan. Lisäksi eActros kykenee näin ottamaan hidastuvuusenergiaa akustoon talteen toimintamatkan pidentämiseksi.
Ei päästöjä, ei melua
Mercedes-Benz eActrosin Multimedia Cockpit Interactive -ohjaamon melutaso on noin kymmenen desibeliä alhaisempi kuin perinteisissä kuorma-autoissa, mikä vastaa käytännössä ulkoisen melun puolittamista matkustamossa. Ohjaamossa kuljettajalla on käytössään reaaliaikainen tieto akkujen lataustasosta, jäljellä olevasta toimintamatkasta sekä energiankulutuksesta.
Mercedes-Benz eActros voidaan ladata jopa 160 kW:n teholla. Mikäli lataamiseen käytetään normaalia
400 A:n DC-tasavirta-asemaa noin 20 asteen lämpötilassa, auton kolme akustomoduulia latautuvat 20 prosentista 80 prosentin varaustasoon hieman yli tunnissa.
Esimerkkinä mainittakoon eActros 6x2, jonka laskettu keskikulutus on 121 kWh/100 km. Pikalatausteholla
auton akusto varautuu lähes tyhjästä täyteen noin kahdessa tunnissa.
Raskaaseen jakeluajoon suunniteltu Mercedes-Benz eActros on parhaimmillaan kaupungeissa ja taajama-alueilla.
Jotta äänetön
eActros olisi
mahdollisimman turvallinen myös jalankulkijoille ja pyöräilijöille, auto on varustettu ulkoisella,
Asiakkaiden toivomuksesta eActrosin vakiovarustelistalla on muun muassa MirrorCam-kamerapeilijärjestelmä.
auton liikkuessa toimivalla AVASvaroitusäänellä (Acoustic Vehicle Alerting System).
eActros sai innostuneen vastaanoton
Mercedes-Benz eActros esiteltiin suomalaisille asiakkaille sekä lehdistölle viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla Tukholman Arlandassa. Vehon tuotepäällikkö Risto Ahola kertoo, että vastaanotto oli positiivisen innostunut.
- Ainoatakaan negatiivista kommenttia en kuullut – päinvastoin, enemmän havaittavissa oli wauefektejä. Mercedes-Benz eActros on auto, joka pitää itse kokea. Vasta ratin takana ymmärtää, miten hyvän ajotuntuman auto tarjoaa, miten hiljainen se on ja millaisilla
Akustot ladataan ohjaamon takaa auton oikealta puolelta. DC-pikalatauksella akun varaustaso kasvaa 20 prosentista 80 prosenttiin hieman yli tunnissa.
Akustot ja sähkömoottorit ovat nestejäähdytettyjä. eActros kykenee myös ottamaan talteen hidastuvuusenergiaa käyttämällä sähkömoottoreita generaattoreina.
mukavuuksilla auto on varustettu. Sen akusto on akselien välissä matalalla, ja tämä jo yksistään parantaa auton ajovakautta.
Malitillisen lyhyet toimitusajat
Mercedes-Benzin sähköinen uutuuskuorma-auto on jo esillä Veho Vehkalassa Vantaalla, ja toinen auto on Vehon CharterWay Rentin vuokrakäytössä. Verkoston eActroskoulutukset pidettiin tammikuussa. Uutuusautoja odotetaan Suomeen merkittävästi enemmän tämän vuoden aikana.
- Autojen toimitusaikataulut ovat tällä hetkellä mallista riippuen mal-
tillisen lyhyet. Saamme toimitettua autoja tänä vuonna sekä verkostoomme että asiakkaillemme. Suomeen luvattujen autojen aikataulu muuttui ennen vuoden vaihdetta positiiviseen suuntaan, mutta aikataulut elävät ja siihen pitää varautua, Ahola muistuttaa.
Ahola näkee, että Mercedes-Benzin valmistajan Daimler Truckin ja Vehon rooli raskaan liikenteen sähköistymisessä Suomessa on merkittävä.
- Daimler Truckin valikoimaan kuuluu tämän vuoden aikana jo kahdeksan täyssähköistä sarjatuotantomallia. Haluamme olla vähintäänkin muiden rinnalla, mutta
mieluummin edellä muuttamassa raskasta liikennettä Co2-neutraalimpaan suuntaan. Tällä hetkellä olemme investoimassa Veho Vehkalaan Vantaalle suurteholatausasemaa. Vastaavat investoinnit ovat suunnitteilla myös Veho Pirkkalan ja Oulun toimipisteisiin.
Mercedes-Benz eActrosin tuotanto on täydessä vauhdissa ja ensimmäiset autot ovat jo saapuneet Suomeen.
Täysin uusi käyttöventtiilisarja veloituksetta, kun tilaat uuden servollisen vetokytkimen vuoden 2023 loppuun mennessä. Myynti BPW Kraatz Oy ja Trailcon-myymälät.
Luotettavaajaammattitaitoista palveluayli20vuoden kokemuksellapirkanmaalaiselta perheyritykseltä.
Varaasijaisautoetukäteen vauriokorjauksenajaksi, soita0306364430.
TAVO Oy on avannut myymälän Lietoon palvelemaan raskaan liikenteen asiakkaita VarsinaisSuomen alueella. TAVO Turku on yrityksen kuudes toimipaikka. Tampereella vuonna 1976 toimintansa aloittaneen Tavon muut myymälät sijaitsevat Seinäjoella, Vaasassa, Oulussa ja Jyväskylässä. – Uusi toimipisteemme täydentää erinomaisesti myymäläverkostoamme. Voimme nyt palvella sekä nykyistä että uutta asiakaskuntaamme
Länsi-Suomen alueella yhä paremmin, kun tarjoamme palvelujamme paikan päällä”, sanoo TAVO Oy:n myyntipäällikkö Marko Äikäs
TAVO Turku sijaitsee Liedossa osoitteessa Avantintie 11. Myymälässä on kattava perusvarasto, jota mukautetaan ja kehitetään asiakaskunnan tarpeiden mukaan. ”Turun myymälässä työskentelee seitsemän ammattilaisen tiimi, joista viisi vastaa myynnistä ja kaksi varastotoiminnoista. Ammattitaitoisen ja asiantuntevan henkilöstön saaminen antoi hyvän lähtökohdan toiminnan aloittamiseen”, sanoo Äikäs.
TAV-tuotevalikoima kasvaa kevään aikana uudella vetopalkki- ja sivulevymallistolla. Uudet tuotteet vastaavat vaatimuksiin, joita moduuliyhdistelmien mitta- ja massamuutokset ovat tuoneet raskaiden ajoneuvoyhdistelmien vetolaitteisiin. Vetopalkkimalleista TAV200 on suunniteltu erityisesti varsinaisille perävaunuille sekä kevyemmille Dolly-yhdistelmille. TAV200 täyttää kuitenkin aina 80 tonnin ajoneuvoyhdistelmille asetetut vaati -
mukset. Erittäin järeä HD-sarjan vetopalkki TAV220 on suunniteltu normaalia raskaampiin ajoneuvoyhdistelmiin ja soveltuu kaikkiin mahdollisiin Suomen tieliikenteessä sallittuihin ajoneuvoyhdistelmiin. - Tuote täyttää TAV200-vetopalkille asetettujen vaatimusten lisäksi raskaiden keskiakseli- ja Dollyvaunujen vetämiseen asetetut vaatimukset. Tämä koskee kaikkia eri versioita ja kokoluokkia nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. TAV220 soveltuu jopa 90 tonnin yhdistelmämassoille, sanoo myyntipäällikkö Jarkko Schroderus.
Lisää kestävyyttä pienemmässä koossa Uusien TAV-vetopalkkien suunnittelussa lähtökohtia olivat erityisesti asennettavuus ja kestävyys.
- Asennettavuuden tiimoilta teimme yhteistyötä autovalmistajien kanssa ja teräsvalmistajan kanssa erikoislujien terästen käytöstä vetolaitteissa, kertoo Schroderus. Vetopalkkia suunniteltaessa oli tavoitteena, että se vie mahdollisimman vähän ajoneuvon runkotilaa. Kestävyyttä parantaa oleellisesti se, että uudet palkit on kantattu yhdestä
levystä ja kesk vahvike kiinnittyy pulttiliitoksella.
- Vetopalkeissa on lisäksi hitsaamaton rakenne, jolloin korroosiota estävä pintakäsittely saadaan ulottumaan kaikkialle tasalaatuisena. HD-sarjan vetopalkki TAV220 vie kilpakumppaneitaan vähemmän tilaa ajoneuvon rungosta”, selvittää Schroderus. Uudistetusta TAV-sivulevyvalikoimasta löytyvät merkkija mallikohtaiset levyt aina oikeankokoisilla rei’illä ja reikäjaoilla.
TAV750 takaalleajosuojassa ja sen kiinnikelevyissä on käytetty erikoislujia teräksiä, joiden tiimoilta tehtiin yhteistyötä teräsvalmistajan kanssa.
Varmista, että perävaunusi kytkentä pitää kaikissa tilanteissa.
Valitse suomalaiset TAV-vetolaitteet vaativiin olosuhteisiin.
Pidetään eurot Suomessa!
Hei yrittäjä. Onko sulla tiedossa
KULJETTAJAKSI HYVÄ TYYPPI, jolta puuttuu kuorma-autokortti ja ammattipätevyys?
Nyt on mahdollisuus järjestää tulevalle kuljettajalle koulutus joustavalla ja nopealla tavalla ja saada hänet töihin yritykseesi.
Koulutukseen on erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. Koulutus voi olla yrityksellesi myös täysin maksutonta.
Ota yhteyttä ja
rakennetaan sopiva kokonaisuus!
Koulutuspäällikkö Tomi Hakkarainen
puh. 044 7906 256, tomi.hakkarainen@takk.fi
Koulutussuunnittelija Tero Suutarinen
puh. 044 7906 249, tero.suutarinen@takk.fi
Kuljetusalan ammattipätevyysdirektiivikoulutuksia
tarjolla viikoittain www.takk.fi/ammattipatevyys
Veteraanikerhon Vuosikokous järjestetään To 20.4.2023
Veteraanikerhon Vuosikokous järjestetään To 20.4.2023
ABC Lahdesjärvellä klo 12.00, kokoustila Amuri.
Veteraanikerhon Vuosikokous järjestetään To 20.4.2023
ABC Lahdesjärvellä klo 12.00, kokoustila Amuri.
ABC Lahdesjärvellä klo 12.00, kokoustila Amuri.
Ennen kokouksen alkua kaikille osallistujille tarjolla lounas Buffet-pöydästä klo 11.00 alkaen.
ABC Lahdesjärvellä klo 12.00, kokoustila Amuri.
Ennen kokouksen alkua kaikille osallistujille tarjolla lounas Buffet-pöydästä klo 11.00 alkaen.
Veteraanikerhon Vuosikokous järjestetään To 20.4.2023
Ennen kokouksen alkua kaikille osallistujille tarjolla lounas Buffet-pöydästä klo 11.00 alkaen.
Kokouksessa käsitellään vuoden 2022 tapahtumat ja tulevaa. TERVETULOA
Ennen kokouksen alkua kaikille osallistujille tarjolla
Kokouksessa käsitellään vuoden 2022 tapahtumat ja suunnitellaan tulevaa. TERVETULOA
lounas Buffet-pöydästä klo 11.00 alkaen.
Kokouksessa käsitellään vuoden 2022 tapahtumat ja suunnitellaan tulevaa. TERVETULOA
Kokouksessa käsitellään vuoden 2022 tapahtumat ja suunnitellaan tulevaa. TERVETULOA
Tervetuloa myös Mansen mörinöille yhdistyksen
Tervetuloa myös Mansen mörinöille yhdistyksen
pisteelle Veholle Pirkkalaan La 15.4.2023 . Siellä
pisteelle Veholle Pirkkalaan La 15.4.2023 . Siellä paikalla yhdistyksen hallituksen väkeä kertomassa toiminnasta ja viettämässä mukavaa aikaa kollegoiden kanssa. TERVETULOA
paikalla yhdistyksen hallituksen väkeä
Tervetuloa myös Mansen mörinöille yhdistyksen pisteelle Veholle Pirkkalaan La 15.4.2023 . Siellä paikalla yhdistyksen hallituksen väkeä kertomassa toiminnasta ja viettämässä mukavaa aikaa kollegoiden kanssa. TERVETULOA
Tervetuloa myös Mansen mörinöille yhdistyksen pisteelle Veholle Pirkkalaan La 15.4.2023 . Siellä paikalla yhdistyksen hallituksen väkeä
kertomassa toiminnasta ja viettämässä mukavaa aikaa kollegoiden kanssa. TERVETULOA
_____
kertomassa toiminnasta ja viettämässä mukavaa aikaa kollegoiden kanssa. TERVETULOA _____
Pitkänen&Turtonen kaksikko muistuttaa vielä turinatuokioista joka kuukauden ensimmäinen
Pitkänen&Turtonen kaksikko muistuttaa vielä
Maanantai Leivon leipomolla klo 10 00 alkaen
Pitkänen&Turtonen kaksikko muistuttaa vielä turinatuokioista joka kuukauden ensimmäinen
Pitkänen&Turtonen kaksikko muistuttaa vielä turinatuokioista joka kuukauden ensimmäinen Maanantai Leivon leipomolla klo 10 00 alkaen Toivottavasti saavut paikalle ja juttuseuraa riittää.
turinatuokioista joka kuukauden ensimmäinen Maanantai Leivon leipomolla klo 10 00 alkaen Toivottavasti saavut paikalle ja juttuseuraa riittää
Toivottavasti saavut paikalle ja juttuseuraa riittää.
Maanantai Leivon leipomolla klo 10 00 alkaen
Toivottavasti saavut paikalle ja juttuseuraa riittää
Yhdistys järjestää mukavan iltaristeilyn
2.9.2023 Hopealinjoilla Laukontorilta klo
19.00-22.00. Risteilyn ohjelmassa Tuoni
Studion teatterimainen murhamysteeriesitys.
Juonikuviot etenevät näytöksittäin kohti huipennusta, samalla kun vieraat tutkivat todisteita ja pääsevät keskustelemaan näyttelijöiden kanssa maittavan ruokailun lomassa.
Risteily omakustanteinen, yhdistys laskuttaa osallistumismaksun risteilyn jälkeen. Hinta 89€/hlö. Ilmoittautumiset viimeistään 28.7.2023, mielellään sähköpostilla. Mainitse erikoisruokavaliot. tsky.ry@gmail.com
Kokoonnumme Saunaravintola
Kuumassa Laukontorilla klo 18.00, mistä siirrymme porukalla laivalle.
MENU*
Rapeaa vihersalaattia ja vinegretteä (G,VEG)
Limellä raikastettua coleslaw (G,VEG)
Pikkelöityjä juureksia ja tuoreita yrttejä (G,VEG)
Mummonkurkkuja (G,VEG)
Tomaattia, mozzarellaa ja basilikaa (L,G)
Savukalaa ja tartar-kastiketta (M,G)
Päivän silliä (M,G)
Paahtopaistia ja piparjuurta (L,G)
Rapuskagenia ja ruista (L)
Leipää ja levitettä (VEG vaihtoehto)
•••
Uusia perunoita ja voita (L,G, saatavilla myös VEG)
Uunikalaa ja tilli- kermaviilikastiketta (L,G)
Paahdettuja sesongin kasviksia (G,VEG)
•••
Juustoja ja hilloa (G)
Vaihtuva jälkiruoka