Viljelypalstoilla sielu lepää! TEKSTI: MINNA ALA-KYYNY JA KAIJA TUISKULA | KUVA: LIISA LOUHIO Fastholman viljelypalsta-alueella surisee ja pörisee. Valtava kirjo erilaisia kukkivia vihanneksia, yrttejä ja koristekasveja houkuttelee ilahduttavan määrän erilaisia hyönteisiä, kuten kimalaisia, kukkakärpäsiä ja perhosia. Alueen laidalla sijaitsevien mehiläispesien asukkaat käyvät myös avustamassa pölyttämisessä, ja valmistavat samalla makoisaa hunajaa.
Viljelypalstat ovat ilon aihe myös palstapuutarhureille, joita alueella on lähes 190. Palstaviljelyä on kuluvana vuonaa kehitetty uusin voimin ja uusien sopimussääntöjen mukaisesti. – Viljelijöitä ohjaa ja opastaa viljelijätiimi, johon kuuluvat viljelyvastaava, kenttävastaava ja muutamia aktiivisia viljelijöitä, Herttoniemi-seuran viljelyvastaava Kaija Tuiskula kertoo. Herttoniemi-seura on kaupungin Herttoniemen viljelypalsta-alueen vuokraaja. Viljelypalstaopimusta jatkettiin kaupungin kanssa vastikään vuoden 2028 loppuun. Kaupunki teki muutamia muutoksia sopimukseen. Uutta on, että palstat tulee luovuttaa ensisijaisesti lähiseudun asukkaille, alueella tulee olla kompostointimahdollisuus ja palstoilla voi esimerkiksi 6 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N
grillata tietyin ehdoin. Yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä yritetään lisätä viljelyneuvonnalla, viljelykatselmuksilla ja talkoilla. Viljelyneuvontaan on panostettu tänä keväänä. Viljelijäillassa puutarhuri Minna Ala-Kyyny opasti maan hoidossa ja katteiden käytöstä. Viljelijät saivat myös vinkkejä kompostointiin ja palstalle sopivien kasvien valintaan. Viljelykauden alkaessa viljelijöille välitettiin noin 70 olkipaalia katekäyttöön. Myös jatkossa järjestetään yhteistilauksia ja ehkäpä vaikkapa tutustumismatkoja muille palsta-alueille. – Viljelyn ohessa alueelle kertyy helposti erilaista viljelyyn ja raivaukseen käytettyjä välineitä ja roskaa. Kevään siivoustalkoissa oli mahdollisuus kerätä turhat tavarat kiertoon tai jäteasemalle. Monet hyödynsivät mahdollisuuden ja alueen ilme keveni, Kaija Tuiskula kertoo. Eräs tärkeimmistä menestystekijöistä palstaviljelyssä on kasteluvesi. Sen saaminen edellyttää kasteluputkistoja ja letkuja. Herttoniemi-seura on varautunut budjetissaan nykyisen putkiston kunnostamiseen. Ongelmia kartoitetaan kesän aikana, ja toivon mukaan syksyllä päästään uusimaan heikoimpia osia. Viljelyalue sijaitsee luonnonsuojelu alueen vieressä. Tämä täytyy ottaa
Viljelypalstoilla palstaviljelijät Jerzy Gogulski, Minna Ala-Kyyny, Kaija Tuiskula, Erja Ämmälahti ja Herttoniemi-seuran puheenjohtaja Heikki Kärmeniemi.
uomioon myös palstoilla. Ylimääräisiä h ravinteita tai mitään roskaa ei saa kulkeutua luontoon. Kertyvä rikkakasviaineksen kukin viljelijä kompostoi omalla palstallaan. Jatkossa viritellään yhteiskompostointia halukkaille alueen länsipäätyyn, mutta koska kaikki tehdään vapaaehtoisvoimin, aikaa kuluu muutosten aikaan saamiseen. Työlistalla on myös haital listen vieraslajien kitkeminen. – Alueella esiintyy jättipalsamia, kanadanpiiskua ja lupiinia. Kurttulehti ruusua tai jättiputkea ei onneksi ole havaittu. Kaupunki tosin auttaa sen verran, että niittää alueen ympäristön heinikot ja kaataa huonokuntoiset puut, Kaija Tuiskula sanoo. Viljelyalueen maalaji on pääosin kasveille otollista hienoa hietaa, mutta ilman kastelua puutarhakasvit eivät menesty kuivana vuonna. Kosteana vuonna työtä vuorostaan teettävät rikkaruohot. Kovasta työstä huolimatta itse viljellyt vihannekset, marjat ja kukat palkitsevat ahkeran tarhurin. n Lisää tietoa palstaviljelystä löydät Herttoniemi-seuran sivuilta www.herttoniemi. fi ja kysymyksiä voit laittaa osoitteella palstat.fastholma@gmail.com.
