Herttoniemen kirkko suljettuna ainakin pari vuotta

”Ideaali toive, että rakennus voidaan kunnostaa ja käyttö jatkuisi entisellään”

TEKSTI JA KUVAT: KARI UITTOMÄKI

Herttoniemen kaunis kirkko suljettiin toukokuun lopussa. Syynä kirkossa ilmenneet kosteusvauriot ja niiden mukana tulleet sisäilmaongelmat.

– Kosteusvauriot tulivat esille, kun työntekijät alkoivat oireilla. Tietenkin on erittäin surullista, että kirkko jouduttiin sulkemaan, mutta kaikki varmaan ymmärtävät, ettei ihmisten terveyttä voi vaarantaa, kirkkoherra Markku Rautiainen kertoo. – Seurakuntayhtymä tutki asiaa ja todettiin, että kirkko on rakennettu sen aikaisen rakennustekniikan mukaisesti suoraan kallion päälle. Rakennus imee kosteutta maapohjasta betonirakenteisiin. Linoleumlattian ja betonin välissä on käytetty sellaisia liimoja, jotka saattavat päästää epäpuhtauksia huoneilmaan.

Kesäkuussa valmistuneen raportin mukaan kirkossa löytyy korjattavaa niin ulkoseinän rakenteista, yläpohjan eristeistä, alakattotiloista kuin alapohjan rakenteista. Rakennuksessa on puutteellisia eristyksiä, ja kosteus- sekä mikrobivaurioita löytyi useista eri mittauskohteista. Myöskään ilmanvaihto ei toimi riittävällä tasolla. Alakattotiloissa on runsaasti pölyä ja suojaamatonta mineraalivillaa, josta voi irrota hengitystä ärsyttäviä kuituja. Rakennuksessa on lisäksi paljon 50-luvulla rakennettua, mikä alkaa olla elinkaarensa lopussa. – Kattavat kuntotutkimukset osoittavat, Kirkkoherra Markku että rakennukRautiainen toivoo, että sen vauriot kirkon rakennus voidaan ovat sinänsä kunnostaa ja käyttö korjattavissa. jatkuisi entisellään. Tutkijat suosittelevat silti, että samaan aikaan korjaustarpeiden arvioinnissa otetaan huomioon ne asiat, jotka alkavat rakennuksessa olla muutenkin elinkaarensa päässä – esimerkiksi talotekniikka. Tämä tulee vaikuttamaan kokonaiskustannuksiin.

Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinosen mukaan korjaustarpeesta on pyydetty kustannusarviota ja toimenpide-ehdotusta, joka saadaan arviolta syyskuussa.

– Sen jälkeen seurakuntaneuvoston pitää päättää mitä halutaan, ja se pitää huomioida seurakuntayhtymän budjetissa. Sen jälkeen yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy budjetin, joka menee vielä valtuuston hyväksyttäväksi. Herttoniemen kirkon jatko riippuu siis seurakuntayhtymän talousraameista, Rautiainen kertoo. – Ideaali toive tietenkin on, että rakennus voidaan kunnostaa ja käyttö jatkuisi entisellään, Rautiainen kertoo.

Herttoniemen kirkko on erittäin ahkerasti asukkaiden ja paikallisten toimijoiden käytössä, joten kirkon sulkeminen on erittäin suuri isku myös heille. Herttoniemen kirkon rakennus käsittää varsinaisen kirkkosalin lisäksi mm. kaksi seurakuntasalia, auditorion ja liikuntasalin. Nämä kaikki ovat olleet ahkerassa käytössä. Tiloja ovat käyttäneet mm. kuorot harjoituksiin, MLL, Martat, erilaiset lapsi- ja jumpparyhmät, taloyhtiöt kokouksiinsa jne. Nämä kaikki joutuvat tietenkin etsimään uudet tilat toimintaansa varten. – Kirkko on monella tavalla henkinen symboli jollekin yhteisölle, asuinpaikalle tai alueelle. Kirkon merkitys on paljon suurempi kuin se, miten aktiivisesti ihmiset osallistuvat kirkon toimintaan, Rautiainen kuvailee.

Rautiainen pitää itsekin vuonna 1958 valmistunutta, Osmo Lapon suunnittelemaa kirkkoa tyylikkäänä, oman aikansa arkkitehtuuria edustavana. Kirkko sopii hyvin 50-luvulla rakennettuun Herttoniemeen.

Väistötilat Herttoniemenrannan puolelta

Seurakuntayhtymä on löytänyt väistötilat Herttoniemenrannan puolelta, Hitsaajankadulta. Noin 350 neliön tiloissa on etupäässä toimistotiloja sekä yksi isompi, noin 40–50 neliön suuruinen sali. Seurakunnan työntekijöille on siis työtilat, muun toiminnan järjestäminen on rajallista. Salissa voidaan järjestää mm. viikottaisia messuja sekä mahdollisesti yleisötilaisuuksia. – Jumalanpalvelut tulevat olemaan Myllypuron ja Kulosaaren kirkoissa. Kulosaaren kirkossakin on tosin vähän hankala tilanne, sillä sielläkin on seurakuntasali menossa remonttiin. Vedet ovat tulleet katosta läpi valtoimenaan, Rautiainen kertoo. – Kerran kuukaudessa on sovittu vanhassa Herttoniemen sairaalassa järjestettävästä messusta, joka on kaikille avoin. n