Herttoniemen huvila-alueen vaiheita KIRJOITTANUT JA KARTAN LAATINUT JAN STRANG
Helsingin itäpuolisille rannoille ja saariin muodostui 1870–1920-luvuilla herrasväen kesähuvila-alueita. Yksi näistä alueista oli Herttoniemi. Herttoniemen kartano tai oikeammin kartanon omis taja maanviljelysneuvos John Bergbom vuokrasi v. 1880–1915 huvilatontteja 50 vuoden vuokra-ajalla. Enimmillään huvilapalstoja oli noin 70 kappaletta ja kullakin niistä vähintään yksi asuin rakennus. Herttoniemen rannan alueen huvilat olivat lähes kaikki kaupungin vauraan herrasväen – oli aatelistoa, tehtailijoita, liikemiehiä ja korkeita virkamiehiä. Alueen pohjoisosan huviloista monet kuuluivat työväestölle ja monissa niistä asuttiin ympäri vuoden. Huviloilta kuljettiin kaupunkiin höyrylaivoilla. Alueella oli kolme yleistä laituria: Båtvik, Torsnäs ja Hertonäs. Neljällä Laivalehden huvilalla oli oma laituri. Herttoniemen huvila-alueen alasajo alkoi pian sen syntymän jälkeen. Vuonna 1916 John Bergbom myi kartanon maat yhtiölle Hertonäs Gods Ab. Yhtiön tarkoituksena oli rakentaa Herttoniemeen yksityinen satama ja teollisuusalue. Huvilapalstoja ryhdyttiin lunastamaan takaisin. Erityisesti sataman kannalta
Etsitään kuvia Herttoniemen ja Laajasalon puretuista huviloista Tekeillä on kirja Herttoniemen ja Laajasalon kadonneista huviloista. Valitettavasti kuvia on löytynyt vain alle puolesta huviloista. Lisää tarvitaan. Jos sinulla on kuva tai kuvia jostain huvilasta tai tiedät henkilön, jolla kuvia on tai voisi olla, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen: Huvila nro 74b Fastholmassa on ainoa jäljellä oleva Herttoniemen alun perin noin 80 huvilasta. Sen rakensi vuonna 1910 muurari Väinö Levander. Hänen jälkeläisiään on kiittäminen huvilan säilymisestä. (Kuva: Jan Strang 2017)
tärkeät rantatontit olivat lunastamisen kohteena. Parissa vuodessa yhtiön onnistui hankkia lähes kaikki Laivalahden ja Kaivolahden rannat ja muutaman sisämaan tontinkin. Kun Helsingin kaupunki vuonna 1919 osti Hertonäs Gods -yhtiön osakekannan, siirtyivät lunastetut alueet rakennuksineen kaupungin hallintaan. Kaupungille tuli näin liki 30 enimmäkseen uudehkoa huvilarakennusta. Aluksi kaupunki vuokrasi ranta-alueiden huvilat
Herttoniemen varhaisin herrashuvila oli arkkitehti, senaattori ja vapaaherra Sebastian Gripenbergin Sorsaniemi vuodelta 1882. Paikalla viihtyi senaattorin purjehdusta harrastanut tytär, tanssijatar Maggie Gripenberg. Vastapäisellä pienellä Simppukarilla oli tuolloin lempinimenä ”Maggien saari”. Vuonna 1916 Sorsaniemeen majoittui Herttoniemessä leiriytyneen venäläisen sotilasosaston johtoa. Vuosina 1916–1925 huvilan omisti virolainen tehtailija Christian Rotermann. Huvilalla oli ”rooli” vuonna 1929 filmatussa mykkäelokuvassa ”Korkein voitto”. 1930-luvulla rakennusta käytti hiihtomajana Helsingin työväen hiihtoseura kutsuen sitä ”Hirvenpään majaksi”. Kun kaupunki vuonna 1938 puratti huvilan öljysataman tieltä, niin seura osti hirret ja rakensi niistä uuden Hirvenpään majan Länsi-Herttoniemeen. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo). 3 2 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N
Jan Strang tieto(at)strang.fi 050 558 8579
omien virkamiestensä kesänvietto paikoiksi, myöhemmin 1930-luvulla eri yhdistyksille. Kaupungin sisämaan huviloista tehtiin työväenasuntoja. Ne palstat, joita ei oltu lunastettu jäivät huviloiden omistajille vuokra-ajan loppuun (yleensä 1950–1960-luvuille). 1930-luvun alussa kaupunki ryhtyi rakentamaan öljysatamaa ja sinne rautatietä sekä samaan aikaan uutta Herttoniemen valtatietä nykyisen itäväylän paikalle. Näiden töiden alta osa huviloista purettiin ja tontteja pilkottiin. Suuret muutokset alkoivat vasta sotien jälkeen, kun alue liitettiin kaupunkiin ja Herttoniemen teollisuusaluetta ja LänsiHerttoniemen asuinaluetta ryhdyttiin rakentamaan. Monet vuokrasopimukset olivat vielä voimassa, kun katerpillarit ja hullujussit tulivat talojen nurkille möyryämään. Huvilat jäivät rakennustyömaiden puristuksiin, mutta useimmat niistä säilyivät vilkkaan rakentamisen alueillakin paikoillaan ainakin 1950- luvuun puoliväliin saakka. Sittemmin Itäväylän leventäminen ja metron rakentaminen lakaisivat viimeisetkin Herttoniemen keskeisten alueiden huvilat. Pisimpään säilyivät puistoksi kaavoitettujen Saunalahden ranta-alueiden huvilat, jotka valtaosin purettiin vuoden 1980 paikkeilla. Vuonna 2000 Herttoniemen alun perin noin 80 huvilasta oli jäljellä kolme ja tätä kirjoitettaessa v. 2018 enää yksi Fastholmassa. Herttoniemen huviloista vanhin Sorsaniemi on siltä osin säilynyt, että sen hirret ovat tallessa Länsi-Herttoniemen Hirvenpään majan seininä. n H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 3 3
