Länsi-Herttoniemen asemakaava ajantasaistetaan

TEKSTI: KARI UITTOMÄKI KUVAT: KARI UITTOMÄKI JA ARI VIRTANEN

Helsingin kaupungin arkkitehti Laura Hietakorpi valmistelee Länsi-Herttoniemen asemakaavan muutosta, joka mahdollistaa täydennysrakentamisen. Asemakaavan suunnitteluperiaatteet valmistuvat ensi talvena, ja asemakaavaluonnos tullee nähtäville keväällä 2019.

Länsi-Herttoniemen asemakaavan muutos on varsin laaja prosessi, ja muutoksella on paljon laajempia tavoitteita kuin täydennysrakentamisen mahdollistaminen. – Nykyinen asemakaava on vuodelta 1946, ja tavoitteena on ajantasaistaa asemakaava. Esimerkiksi nykyinen asemakaava ei anna riittäviä mahdollisuuksia alueen suojelemiseen. Uuden kaavan on tarkoitus suojella alueen arvoja, Laura Hietakorpi kertoo.

Hietakorpi tuntee hyvin LänsiHerttoniemen alueen, luonnon ja luontoarvot, rakennukset sekä historian. Hän on tutustunut alueeseen useillakin kaavakävelyillä sekä ollut mukana tekemässä alueen maisema-analyysia. Analyysia valmistelee maisema-arkkitehti Mari Soini. Maisema-analyysi valmistunee niin ikään ensi talvena.

Laura Hietakorpi arvioi, että Länsi-Herttoniemen asemakaavaluonnos tulee nähtäville ensi vuoden keväällä. Kuva: Kari Uittomäki

– Länsi-Herttoniemen keskeinen arvo on siinä, että se on toteutunut alkuperäisen asemakaavan mukaan, alue on säilynyt yhtenäisenä ja rakennuksia ei ole juurikaan purettu. Uutta, korkeata täydennysrakennusrakentamista ei ole tullut.

Hietakorven mukaan nykyisen asemakaava ei sisällä suojelumerkintöjä. Esimerkiksi Länsi-Herttoniemen pientaloalue on RKY- eli valtakunnallisesti mer

Kaavakävely 14.5. kokosi monikymmenpäisen osanottajajoukon. Kierros pysähtyi myös 1950-luvulla suunnitellun Mäyräpuiston kohdalla tarkastelemaan alueen arkkitehtuuria. Puiston suunnitteli kaupunginpuutarhuri, puutarha-arkkitehti Bengt Schalin. Kuva: Ari Virtanen

kittävä rakennettu kulttuuriympäristö. RKY-status ei kuitenkaan ole suojelustatus. On kuitenkin tärkeätä suojella rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöä. – Tulevaan asemakaavaan tulee todennäköisesti joitain suojelumerkintöjä. Joko jotain alueita tai rakennuksia, Hietakorpi arvioi.

Kaavoituksella ei ole asukasmäärätavoitteita

Asemakaavassa etsitään myös paikkoja täydennysrakentamiselle, alueen arvo ja ympäristö huomioiden, nykyisten viheralueiden reunoille ja tontin haltijoiden niin halutessa myös tonteille. Viheralueet pyritään kuitenkin säilyttämään laajoina ja yhtenäisinä, ja rakentamista pyritään keskittämään metroasemien läheisyyteen. – Kaavoitukselle ole asetettu etukäteen mitään asukasmäärätavoitteita. Yleiskaavan pikseleistä voidaan laskea tietty asukasmäärähaarukka, ja alueen nykyinen asukasmäärä sijoittuu tuohon haarukkaan.

Uusi yleiskaava mahdollistaa kaavaalueelle vuoteen 2050 mennessä noin 193 000–480 000 kerrosneliötä, jos Herttoniemen metroaseman aluetta ei oteta huomioon. Kaava-alueella on nykyään noin rakennuksia noin 255 000 kerrosneliötä.

Siilitien-Kettutien ja Herttoniemen sairaalan alueet eivät sisälly kaava-alueeseen, mutta ne sisältyvät asemakaavan tarkastelualueeseen asukasmääränsä ja esimerkiksi palvelujen määrän osalta.

Tulevan asemakaavan tarkasta sisällöstä Laura Hietakorvella ei tässä vaiheessa ole kerrottavaa, koska suunnittelu ei ole niin pitkällä. Voidaan kuitenkin olettaa, että mahdollinen täydennysrakentaminen mukailisi nykyisiä rakennuksia: kerrosalueelle korkeintaan nelikerroksisisia ja pientaloalueelle pientaloja. – Länsi-Herttoniemen asukasmäärä on kasvussa, ja etsimme myös päiväkodille uutta paikkaa sekä selvitämme

Länsi-Herttoniemen pientaloalue on RKY- eli valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Oravatiellä asuvat mm. Hannu ja Anna-Paula Sariola, joiden lapset Salla ja Kukka sekä lastenlapset Niila, Elli, Aava ja Seelia vierailevat usein kylässä. Kuvanottohetkellä lasten vieraan srilankalainen Tuarindi. Kuva: Kari Uittomäki

nykyisten päiväkotien laajennusmahdollisuutta. Myös leikkipuistojen paikkoja sekä koulutarpeita selvitetään samaan aikaan valmisteltavan aluesuunnitelman yhteydessä.

Mahdollinen täydennysrakentaminen on kuitenkin pienimuotoista, ja se tuskin aiheuttaa muutostarpeita liikennekysymyksiin. Uuden rakentamisen pysäköintitarve pyritään ratkaisemaan tontilla tai jollain yhteisellä järjestelyllä. Pysäköintiä tarkastellaan myös kokonaisuutena.

Hietakorven mukaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tuli 40–50 mielipidettä. Hietakorpi on ne kaikki lukenut, samaten kuin aikaisemmat mielipiteet. – Mielipiteet huomioidaan kaavoitusprosessissa, ja ne huomioidaan normaalilla tavalla.

Herttoniemen aluesuunnitelman laatiminen aloitettiin kesän alussa. Aluesuunnitelmassa selvitetään tarkemmin kaupunginosan katujen ja viheralueiden nykytilaa ja kunnostustarpeita. Suunnittelualueeseen kuuluu Herttoniemen kaupunginosa, eli Länsi-Herttoniemi, Herttoniemen yritysalue, Roihuvuori ja Herttoniemenranta. Tavoitteena on suunnitelman valmistuminen syksyn 2019 aikana. Suunnittelun edetessä aluesuunnitelmasta järjestetään myös kaikille avoimia työpajoja. Laura Hietakorpi ei kuitenkaan vastaa aluesuunnitelman laatimisesta.

Asemakaavan muutosta edeltävät suunnitteluperiaatteet

Asemakaavan muutosta edeltää suunnitteluperiaatteet, joita Hietakorpi myös valmistelee. Suunnitteluperiaatteisiin sisältyy hyvin laaja taustoitustyö: alueen lähtötilanteen tulee esimerkiksi yhteenveto rakennuskannasta, luonto- ja kulttuuriympäristöarvot, kaavoitustilanne, liikenne- ja pysäköintitilanne. – Suunnitteluperiaatteet valmistuvat loppusyksystä tai ensi vuoden alkupuolella. Suunnitteluperiaatteet tulevat nähtäville ensi vuoden keväällä, Laura Hietakorpi arvioi aikataulua.

Suunnitteluperiaatteiden valmistumisen jälkeen valmistuu myös ensimmäisen luonnos asemakaavan muutokseksi. Asemakaavan muutosluonnos valmistuu ensi vuoden puolella.

Länsi-Herttoniemen kaavoitusta ja siihen liittyviä taustatietoja voi tarkastella kartta.hel.fi -nettisivustolla. Samaten voi tilata uutiskirjeen. n

MITÄ SUUNNITTELUPERIAATTEET OVAT?

• Koostuvat kahdesta osasta: lähtökohdat ja varsinaiset suunnitteluperiaatteet • Suunnitteluperiaatteet määrittelevät alueen tulevan täydennysrakentamisen tavoitteet • Voivat sisältää laadullisia (esim. rakennusten ulkoasu, korkeus, kattomuoto) ja määrällisiä (esim. rakentamisen määrä alueella, tonttitehokkuus) tavoitteita • Sisältävät usein kaaviotasoisia vaihtoehtoja rakentamisen sijoittumisesta alueelle

Lähtökohdat sisältävät mm:

• Sijainti, saavutettavuus • Historia (ilmakuvia) • Uuden yleiskaavan tavoitteet ja merkinnät • Voimassa oleva yleiskaava 2002 • Viimeaikaiset suunnitelmat, esim.

Herttoniemen sairaalan ja Siilitien • Kettutien kaavat • Luonnon ja rakennetun ympäristön todetut arvot, esim. RKY-alue, suojellut rakennukset, luonnonsuojelualueet • Maisema ja korkeussuhteet • Viheralueet ja reitit • Rakennuskannan ikä, kerroslukumäärät, käytetty rakennusoikeus • Maanomistus ja vuokrausalueet • Palvelut • Ympäristöhäiriöt, erityisesti melu • Liikenne, reitit ja pysäköinti