Herttoniemen huvila-alueen vaiheita

KIRJOITTANUT JA KARTAN LAATINUT JAN STRANG

Helsingin itäpuolisille rannoille ja saa- riin muodostui 1870–1920-luvuilla her- rasväen kesähuvila-alueita. Yksi näistä alueista oli Herttoniemi. Herttoniemen kartano tai oikeammin kartanon omis- taja maanviljelysneuvos John Bergbom vuokrasi v. 1880–1915 huvilatontteja 50 vuoden vuokra-ajalla. Enimmillään huvilapalstoja oli noin 70 kappaletta ja kullakin niistä vähintään yksi asuin- rakennus. Herttoniemen rannan alueen huvilat olivat lähes kaikki kaupungin vauraan herrasväen – oli aatelistoa, teh- tailijoita, liikemiehiä ja korkeita virka- miehiä. Alueen pohjoisosan huviloista monet kuuluivat työväestölle ja monissa niistä asuttiin ympäri vuoden. Huviloilta kuljettiin kaupunkiin höyrylaivoilla. Alueella oli kolme yleistä laituria: Båtvik, Torsnäs ja Hertonäs. Neljällä Laivaleh- den huvilalla oli oma laituri.

Herttoniemen huvila-alueen alasajo alkoi pian sen syntymän jälkeen. Vuonna 1916 John Bergbom myi kartanon maat yhtiölle Hertonäs Gods Ab. Yhtiön tar- koituksena oli rakentaa Herttoniemeen yksityinen satama ja teollisuusalue. Huvilapalstoja ryhdyttiin lunastamaan takaisin. Erityisesti sataman kannalta

Huvila nro 74b Fastholmassa on ainoa jäljellä oleva Herttoniemen alun perin noin 80 huvilas- ta. Sen rakensi vuonna 1910 muurari Väinö Levander. Hänen jälkeläisiään on kiittäminen huvilan säilymisestä. (Kuva: Jan Strang 2017)

tärkeät rantatontit olivat lunastamisen kohteena. Parissa vuodessa yhtiön on- nistui hankkia lähes kaikki Laivalahden ja Kaivolahden rannat ja muutaman sisämaan tontinkin.

Kun Helsingin kaupunki vuonna 1919 osti Hertonäs Gods -yhtiön osake- kannan, siirtyivät lunastetut alueet rakennuksineen kaupungin hallintaan. Kaupungille tuli näin liki 30 enimmäkseen uudehkoa huvilarakennusta. Aluksi kau- punki vuokrasi ranta-alueiden huvilat

Herttoniemen varhaisin herrashuvila oli arkkitehti, senaattori ja vapaaherra Sebastian Gripen- bergin Sorsaniemi vuodelta 1882. Paikalla viihtyi senaattorin purjehdusta harrastanut tytär, tanssijatar Maggie Gripenberg. Vastapäisellä pienellä Simppukarilla oli tuolloin lempinimenä ”Maggien saari”. Vuonna 1916 Sorsaniemeen majoittui Herttoniemessä leiriytyneen venäläi- sen sotilasosaston johtoa. Vuosina 1916–1925 huvilan omisti virolainen tehtailija Christian Rotermann. Huvilalla oli ”rooli” vuonna 1929 filmatussa mykkäelokuvassa ”Korkein voitto”. 1930-luvulla rakennusta käytti hiihtomajana Helsingin työväen hiihtoseura kutsuen sitä ”Hirvenpään majaksi”. Kun kaupunki vuonna 1938 puratti huvilan öljysataman tieltä, niin seura osti hirret ja rakensi niistä uuden Hirvenpään majan Länsi-Herttoniemeen. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo).

Etsitään kuvia Herttoniemen ja Laajasalon puretuista huviloista

Tekeillä on kirja Herttoniemen ja Laajasalon kadonneista huviloista. Valitettavasti kuvia on löytynyt vain alle puolesta huviloista. Lisää tarvi- taan. Jos sinulla on kuva tai kuvia jostain huvilasta tai tiedät henkilön, jolla kuvia on tai voisi olla, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen:

Jan Strang

tieto(at)strang.fi 050 558 8579

omien virkamiestensä kesänvietto- paikoiksi, myöhemmin 1930-luvulla eri yhdistyksille. Kaupungin sisämaan huviloista tehtiin työväenasuntoja. Ne palstat, joita ei oltu lunastettu jäivät huviloiden omistajille vuokra-ajan lop- puun (yleensä 1950–1960-luvuille). 1930-luvun alussa kaupunki ryhtyi rakentamaan öljysatamaa ja sinne rauta- tietä sekä samaan aikaan uutta Hertto- niemen valtatietä nykyisen itäväylän paikalle. Näiden töiden alta osa huvilois- ta purettiin ja tontteja pilkottiin. Suuret muutokset alkoivat vasta sotien jälkeen, kun alue liitettiin kaupunkiin ja Hertto- niemen teollisuusaluetta ja LänsiHerttoniemen asuinaluetta ryhdyttiin rakentamaan. Monet vuokrasopimukset olivat vielä voimassa, kun katerpillarit ja hullujussit tulivat talojen nurkille möy- ryämään. Huvilat jäivät rakennustyö- maiden puristuksiin, mutta useimmat niistä säilyivät vilkkaan rakentamisen alueillakin paikoillaan ainakin 1950- luvuun puoliväliin saakka. Sittemmin Itäväylän leventäminen ja metron raken- taminen lakaisivat viimeisetkin Hertto- niemen keskeisten alueiden huvilat. Pisimpään säilyivät puistoksi kaavoitet- tujen Saunalahden ranta-alueiden huvi- lat, jotka valtaosin purettiin vuoden 1980 paikkeilla. Vuonna 2000 Hertto- niemen alun perin noin 80 huvilasta oli jäljellä kolme ja tätä kirjoitettaessa v. 2018 enää yksi Fastholmassa. Hertto- niemen huviloista vanhin Sorsaniemi on siltä osin säilynyt, että sen hirret ovat tallessa Länsi-Herttoniemen Hirvenpään majan seininä. n