Kun John ja Helene Bergbom järjestivät sukupäivälliset kartanossa, vierailla oli tapana saapua Pohjoisrannasta erikseen varatulla höyrylaivalla. Kuvassa serkuksia ja muita vieraita kartanon portailla.
Aikamatkoja
Herttoniemen historiaan
Ilman Herttoniemen kartanoa ja sen lukuisia omistajia Kaakkois-Helsinki olisi hyvin erilainen kuin nyt. Siitä kertoo historioitsija ja kotiseutututkija Sigbritt Back manin kirjoittama Herttoniemen kartano, säteritilasta museoksi -teos, joka ilmestyi tänä vuonna suomeksi. Kartanon omistaja Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. julkaisi sen ruotsin ja englannin kielellä jo viime vuonna.
– Kartanon kautta tuli paljon vaikutteita muualta. Muun muassa fajanssitehdas, maan ensimmäinen osakeyhtiö sekä viljelyyn että puutarhanhoitoon liittyviä uudistuksia, Backman kertoo. Kartanoa 1700-luvulla isännöinyt Augustin Ehrensvärd oli kirjeenvaihdossa ruotsalaisen luonnontutkijan Carl von Linnén kanssa. Tämä lähetti Herttoniemeen muun muassa raparperinsiemeniä vuonna 1758. Edistykselliseltä kuulostaa myös Ehrensvärdin tykistöpataljoonan lapsille Herttoniemeen perustama lastenkoti, jossa opetettiin tavallisia kouluaineita lukemisesta historiaan. Mutta Herttoniemellä ja sinne rakennetulla rälssitilalla oli historiallisen ajan alussa itsessään strateginen sijanti, joka teki niistä merkittäviä. Herttoniemestä käsin vartioitiin vesiväylää Vantaanjoen suulle päin ja sekä sisävesireittiä Vuosaaren ympäri. Kirjan lähteinä on käytetty kartanon omaa arkistoa, josta on löytynyt muun muassa ennen julkaisemattomia 3 0 | H E R T TO N I E M E L Ä I N E N
valokuvia. Bergbomin perheen tilikirjat lasten kuluista kuvaavat hyvin lasten koulutusta ja harrastuksia. Lukuisat vanhat kartat taas kertovat torppien ja teiden sijainneista. Hauska sattuma liittyy Herttoniemen vanhaan kyläkeskukseen nykyisen Asentajanpuiston tietämillä, jossa järjestetään ensimmäinen Herttoniemi Block Party kesällä 2016. – Materiaalia kirjaa varten löytyi valtavasti. Poimin siitä kiinnostavia seikkoja kartanon tarinaksi. Erityisen mieleenjääviä olivat monet vahvat naiset, jotka vaikuttivat kartanossa. Eräs oli Beata Sofia Cronstedt, joka otti vastuun kartanon hoidosta puolisonsa kuoleman jälkeen ja piti sen hyvässä kunnossa. Ruotsalaisen tytön Adelaide von Haus wolffin tarina, joka liittyy kartanoon, on epätavallisempi. Hän kirjoitti julkaistun päiväkirjan vankeusajastaan Venä jällä, jonne hän seurasi isäänsä. Backman toivoo, että lukijat oppisivat jotain Hertoniemen kartanon ja sen asukkaiden vaiheista. Helsingin kaikki ruotsinkieliset peruskoululaiset käyvät perinteisesti kartanossa aikamatkalla, jonka toteuttaa Förening för Drama Och Teater, DOT r.f. Suomeksi käännetty kartanon historia toivottavasti saa myös lähialueen suomenkieliset koulut tarttumaan tilaisuuteen.
Herttoniemen kartano, säteritiloista museoksi, tekijä Sigbritt Backman, julkaisija Svenska Odlingens Vänner i Helsinge rf vuonna 2016
