Mitsubishi Electric ja Gree ilmalämpöpumput Alkaen
1620 € Asennettuna!
www.ek-automatic.com
Hopeakoivu STP-0 kattopaneeli 8 x 185 x 2070 mm
Lounas
Lunch
ma-pe klo 11-15
må-fre kl. 11-15
À la carte
À la carte
Keittiö suljetaan tuntia aikaisemmin
Köket stänger en timme tidigare
ma-pe klo 15-22 la klo 12-22 su klo 12-17
må-fre kl. 15-22 lö kl. 12-22 sö kl. 12-17
ruukintie 8 bruksvägen. puh./tel. 09 3154 9070. www.billnas.fi
18
90
pkt = 1,8 m2
Karjaa: Lepinpellonkatu 5, puh. 020 741 5490 Palvelemme: ma–pe 8 –18, la 9–15 Yritysmyynti ma – pe 6.30 –18
Nro 38b Sunnuntaina syyskuun 26. pnä 2021
.
OAJ maalaa synkkää kuvaa opetuksesta ja koulutuksesta
Ammatillisen koulutuksen resurssien riittämättömyys iso huolenaihe (Raasepori) Opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii ammatillisen koulutuksen järjestäjiä varaamaan riittävät opetus- ja ohjausresurssit laajennetun oppivelvollisuuden toteutusta varten. Oppivelvollisuusikä nousi tänä vuonna 18 ikävuoteen. Kaikilla peruskoulun päättävillä on ollut viime keväästä lähtien velvollisuus jatkaa opiskelua joko ammatillisessa oppilaitoksessa tai lukiossa. Muutos on vaatinut järjestelyjä ja aiheuttanut lisätyötä erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa. -On seurattava tarkoin, kuinka oppivelvollisuuden laajennus tehdään. Uudistuksen onnistuminen riippuu sen resursoinnista. Oppivelvollisuuden pidennys ei onnistu ilman lisäpanostuksia ammattikouluihin ja uudistus kaipaa korjauspaketin heti, Luukkainen sanoo. OAJ kannatti oppivelvollisuuden uudistamista, jotta jokainen nuori saavuttaisi vähintään toisen asteen tutkinnon, eikä koulupudokkaita enää olisi. Luukkainen toteaa uudistuksen olevan tärkeä, mutta sitä ei saa toteuttaa opettajien ja esihenkilöiden jaksamisen kustannuksella.
”Työelämä huutaa ja se on oikein” Ammatillisen koulutuksen perusrahoitus pitää vakiinnuttaa Luukkaisen mukaan nykyistä korkeammalle tasolle. -Tällöin myös oppivelvollisuusuudistus voidaan toteuttaa laadukkaasti. Ammatillisen koulutuksen suunnitelmallisuus kärsii siitä, että tuntuva osa opettaja- ja ohjausrahoista on vuodesta toiseen määräaikaisia, hän sanoo. Luukkainen mainitsee myös, että ammattikoulutukseen tarvittaisiin lisäresursseja ilman oppivelvollisuuden pidennystäkin. Tärkein asia on se, mitä kouluissa tehdään ennen kuin nuori siirtyy toiselle asteelle. OAJ:n mukaan esimerkiksi
ja opetustoimen johtoa. Kävelykadulla järjestettiin yleisötilaisuus ja illalla oli vuorossa opettajien ilta. Ohjelmaan mahtui myös tehdasvierailu. -Kiertueita on tehty vuodesta 2011 lähtien ja voidaan todeta, että tilanteet vaihtelevat valtakunnassa melkoisesti Kemijärveltä Karjaalle. Tämä koskee väestökehitystä, osaamistasoa ja työvoiman saatavuutta. -Yhteistä on kuitenkin se, että kansalaisten antama palaute tapaamisissa on 98-prosenttisesti kannustavaa, ja opettajia kiitetään hienosta työstä, Luukkainen sanoo.
Luukkainen vieraili torstaina Karjaalla kuuntelemassa paikallisen kentän ääniä ammattikoulutusta tarjoavassa Axxellissa. OAJ:n ja siihen kuuluvan ruotsinkielisen opettajajärjestön FSL:n vierailu oli osa järjestön maakuntakiertuetta, jonka aiheena Karjaalla olivat erityisesti ammatillisten opettajien huolenaiheet. Mukana oli myös FSL:n puheenjohtaja Inger Damlin. He tapasivat myös paikallista opetushenkilöstöä
FSL:n Raaseporin opettajayhdistys toteaa kannanotossaan, että koulujen tuntikehyksiä ei pidä karsia, vaikka kunnan taloudellinen tilanne onkin haastava. Järjestön puheenjohtaja Damlin toteaa, että tuntikehys on ollut Raaseporissa hyvä, ja se on kouluille myös perusedellytys. -Ryhmäkoot ovat nykytilanteessa hallittavissa ja jokainen opettajaresurssi on tällä hetkellä ehdottoman välttämätön, jotta voimme vastata lasten ja nuorten tarpeisiin, paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Niclas Zweigberg sanoo. Hän toimii myös pääluottamusmiehenä ja kertoo huomanneensa opettajien kanssa käydyissä keskusteluissa merkittävän trendin. -Yhä useampi haluaa tietää työajan lyhentämisen vaikutuksista. Käytännössä on kyse opetustuntien vähentämisestä. Tämä kertoo siitä, että työn kuormittavuus on liian suuri, kun opettaja ei jaksa työskennellä 100-prosenttisesti, Zweigberg sanoo. Damlinin mukaan ongelmat työssä jaksamisessa liittyvät lähinnä siihen, että sijaisia on vaikea saada, ja työpäiviä rasittavat usein odottamattomat tehtävät, jotka saattavat liittyä esimerkik-
Tukieuroista 79 prosenttia menee yrityksille, jotka työllistävät alle 50 henkilöä. Keskisuurille yrityksille suoraa tukea maksettiin 59 miljoonaa euroa. Mikroyritysten suorista tuista 75 prosenttia maksettiin suhdanneheikentymän vuoksi, pienten yritysten tuis-
ta 79 prosenttia, keskisuurten 65 prosenttia ja suuryritysten 28 prosenttia. Suoria tukia maksettiin palvelualoille 251, teollisuudelle 70 ja kaupan alalle 42 miljoonaa euroa. Rakennusala sai tukea 25 miljoonaa, alkutuotanto kaksi miljoonaa
ja muut yritykset yhteensä 25 miljoonaa euroa. Rakennusalan, kaupan alan ja palvelualojen suorista tuista yli 80 prosenttia maksettiin suhdanneheikentymän vuoksi. Muilla toimialoilla vastaava osuus oli noin 40 prosenttia.
Opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen, Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Suihkonen ja FSL:n puheenjohtaja Inger Damlin paneutuivat Karjaalla opetuksen ja koulutuksen monenlaisiin haasteisiin.
Oppimis- ja työhyvinvointivaje OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjoh-
taja Tuomo Suihkonen kertoi konkreettisen esimerkin siitä, mistä asiassa on kysymys. -Eräs yrittäjä kertoi aamun tapaamisessa olevan aika vaikeaa, kun nuori on saattanut olla ammattikoulussa vain pari tuntia päivässä tai ei edes joka päivä, ja sen jälkeen pitäisi olla joka päivä kahdeksan tuntia töissä. Se onkin aika raju muutos, hän sanoi. Suihkonen puhuu oppimisvajeen lisäksi opettajien työhyvinvointivajeesta, joka vaikuttaa oppijoihinkin. -Perusta on saatava kuntoon ja tähän on herättävä. Tuki ei riitä ja nyt pitäisi kartoittaa taas erityisluokkienkin tarve, hän sanoo. Laki mahdollistaa erityisluokat, mutta monissa kunnissa niistä on luovuttu, ja enimmäkseen säästösyistä. OAJ:n alueasiantuntija Ilkka Miettinen toteaa puolestaan, että kuntayhteistyön tarve on alueella ilmeinen -
Moni miettii alanvaihtoa Opettajien ammattijärjestö on huolissaan myös opettajien jaksamisesta sekä koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten esihenkilöiden työssä jaksamisesta. Korona-aikana moni opettaja on pohtinut alanvaihtoakin. OAJ on selvittänyt syitä alanvaihtopohdintoihin laajalla jäsenkyselyllä. Vastausten mukaan tilanne näyttää alkusyksyn aikana muuttuneen dramaattisesti. -Tulokset ovat erittäin huolestuttavia, ei pelkästään opettajien ja opiskelijoiden vaan koko Suomen kannalta. Jo pitkään selvitykset ovat kertoneet opettajien ylipitkistä ja erittäin kuormittavista työpäivistä ja kasvavasta työkuormasta. Tuoreen kyselyn tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että korona on katkaissut kamelin selän, Luukkainen toteaa. Koulutus tuottaa Luukkaisen mukaan edelleen hyviä tuloksia, mutta kehityssuunta on osaamistulosten osalta väärä ja tulos syntyy opettajien ja esihenkilöiden jaksamisen kustannuksella. Väsymys ja turhautuminen on Luukkaisen mukaan kiistatonta kaikilla koulutusasteilla. Oppijoilla olisi enemmän tarvetta saada yksilöllistä apua, mutta opettajan on vaikea antaa sitä, jos opetusryhmät ovat suuria. -Koulutusjärjestelmä toimii ja on perusteiltaan hyvä, vaikka sen rahoitus ja resurssit eivät olekaan kunnossa. Myös oppimistulokset kestävät kansainvälisen vertailun. Parannettavaa on kuitenkin kaikilla koulutusasteilla, mutta eteenpäinkin on menty, Luukkainen toteaa.
Tuntikehykseen ei saa koskea
oppilaiden tuki ei toteudu peruskoulussa nyt lain vaatimalla tavalla. Kaikilla nuorilla ei ole myöskään työelämän edellyttämiä taitoja, kun he siirtyvät työelämään. -Työelämä huutaa tästä ja se on oikein. Korona toi myös ohjauksen tarpeen näkyväksi, Luukkainen sanoo. Syyskuun budjettiriihessä hallitus osoitti 70 miljoonaa euroa ammatillisten opettajien palkkaamiseen. Vaikka raha opettajien palkkaamiseen on tervetullut, se muistuttaa Luukkaisen mukaan samalla siitä, että perusrahoituksessa on lovi, joka pysyy vuodesta toiseen ja vaatii jatkuvasti paikkaamista. Nyt tehty määrärahalisäys koskee vain kuluvaa hallituskautta.
si oppilaiden pahoinvointiin. Luukkainen toteaa, että vaikka pahoinvointi onkin ollut kasvussa, enemmistö lapsista ja nuorista voi hyvin. -Oppimis- ja hyvinvointivelkaa tulee kuitenkin lisää joka päivä, hän sanoo.
joko kaksi kuntaa tai useampi yhdessä. Tämä koskee erityisesti ruotsinkielistä lukiokoulutusta. Raaseporissa on luovuttu ainakin toistaiseksi yhden ruotsinkielisen lukion suunnitelmista, koska taannoin tehtyjen laskelmien mukaan se olisi johtanut roimaan valtionosuuksien vähenemiseen.
Eri tilanteet Kemijärveltä Karjaalle
Yli 400 miljoonaa euroa yritystukia Tilastokeskuksen tietojen mukaan suoraa yritystukea maksettiin 416,1 miljoonaa euroa vuoden 2021 huhti-kesäkuussa, mistä 298 miljoonaa eli 72 prosenttia maksettiin suhdanneheikentymän vuoksi. Takauksia myönnettiin
405,3 miljoonaa euroa, mistä kuusi prosenttia myönnettiin suhdanneheikentymästä johtuen. Lainojen määrä kasvoi 210 miljoonaan euroon. Lainoista 56 prosenttia maksettiin suhdanneheikentymän vuoksi. Yritystukea sai noin
30.400 yritystä, joista lähes 18.000 suhdanneheikentymän vuoksi. Tuensaajista suurin osa oli mikroyrityksiä (73 %) ja pieniä yrityksiä (23 %). Yli puolet tuensaajista oli palvelualojen yrityksistä, seuraavaksi eniten tuensaajia oli kaupan alalla.
