Vesiposti 1/2021

PÄIHDETOIPUJA- VESI posti JÄRJESTÖN JÄSENLEHTI 1/2021

Yhteistoimintaa sote-uudistuksen jälkeen s. 3

”Järjestöt täydentävät kunnan ja yksityisen sektorin palvelutarjontaa ja heillä on tärkeä rooli kuntalaisten arjessa” s. 7 Vesiposti_kansi_1_2021.indd 3

17.3.2021 20.21.30

VESI posti

1/2021

VAKIOPALSTAT Toiminnanjohtajalta: 3 Yhteistoimintaa sote-uudistuksen jälkeen

N

Toipumistarina: 18 ”Ilman lapsiani minä en enää olisi hengissä” KAP Vantaa: 10 Yhdessä tekemisessä on voimaa

AJANKOHTAISTA 4

Joensuussa uudet tilat löytyvät Kansalaistalolta

5

Rekisteritiedosta vaikuttavuutta

päihdepalvelujärjestelmän kehittämiseen

Orivedellä on toiminut vireä A-kilta 3.8.2020 lähtien. ”A-kilta on otettu ilolla vastaan,” kertoo kaupungin hyvinvointijohtaja Tuija Peurala (s. 7). Kaupungin kanssa yhteistyö on sujunut mallikkaasti. Toimintaa arkeen tuo muun muassa biljardin peluu. Pelaamassa Risto ja Pasi Isokotamäki.

7 ”Järjestöt täydentävät kunnan ja yksityisen sektorin N

palvelutarjontaa ja heillä on tärkeä rooli kuntalaisten arjessa” 24

Katuväkivallan uhka kuuluu miehen arkeen

ALUEILTA JA A-KILLOISTA

Luonnossa on tilaa toipua.

A-kiltojen talvisia retkitunnelmia (s. 12).

Kuva: Pauli Lappalainen

6

Miten kertoa A-kiltatoiminnasta?

8

A-kiltatoimintaa suuren kaupungin kuhinassa

12

Tunnelmia A-kiltojen talviretkiltä – luonnossa on tilaa toipua!

16

Espoossa luodaan uutta yhteistyökulttuuria

22

Sosiaalityön tutkimuksen pioneeri ja asiakkaiden äänen kuulija

N merkityt jutut luettavissa heti lehden ilmestyttyä verkkosivuiltamme www.a-kiltojenliitto.fi

2

Vesiposti_1_2021.indd 2

N

1/2021

16.3.2021 15.01.32

TOIMINNANJOHTAJALTA

Yhteistoimintaa soteuudistuksen jälkeen

P

itkään tekeillä ollut suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus näyttää muotoutuvan rakenteen osalta sellaiseksi, että tulevat hyvinvointialueet (aiemmassa kielenkäytössä maakunnat) saavat järjestettäväkseen leijonanosan päihde- ja mielenterveyspalveluista, ja kuntien vastuulle jää ehkäisevä päihdetyö. Miten uusissa oloissa käy hoito- ja toipumispoluille, joiden tärkeitä osia A-killat ovat jo pitkään olleet useissa kymmenissä kunnissa?

Myllyhoitoyhdistyksen teettämässä selvityksessä (Uusikylä ja Laine 2020) korostetaan palveluketjujen ja hoitopolkujen saumattomuutta. Jos päihdehuollon asiakas lähetetään katkolta tai kuntoutusjaksolta kotiin ilman hänen kiinnittymistään minkään päihdetoimijan tarjoamaan jatkotukeen, hän jää sairautensa kanssa yksin. Sama tiedetään A-kiltatoiminnassa, jossa huolta hoito- ja toipumispoluista on kannettu jo pitkään.

Julkisessa terveydenhuollossa eri puolilla Suomea halutaan hyödyntää päihde- ja mielenterveystyön kokemusasiantuntijoita nykyistä enemmän, ja kohta palkkatyössä olevien kokemusasiantuntijoiden vastaanotot eivät ole enää kahden käden sormilla laskettavissa. Tämä on hienoa kehitystä. Hyvinvointialueiden toimintaa järjestettäessä ei kuitenkaan tule missään nimessä unohtaa sitä valtavaa voimavaraa, mikä on päihdetyötä tekevissä järjestöissä vapaaehtoistyön ja vertaistoiminnan muodossa.

Hoito- ja toipumispolkujen turvaamiseksi ja parantamiseksi päihdetyötä tekevät järjestöt pitää ehdottomasti kytkeä tulevaisuuden sote-keskusten yhteistyörakenteeseen. Hyvinvointialueiden kannattaakin tukea vapaaehtoistyötä tekeviä järjestöjä taloudellisesti, sillä niiden panos ja toiminta toipumispolkujen osana on inhimilliseltä kannalta oikeastaan välttämätöntä ja hyvinvointialueen talouden kannalta katsottuna kustannustehokasta. Saumaton hoito- ja toipumispolku on mahdollinen, kun asiakas ohjataan A-kiltatoimintaan ja hänet saadaan kotoa käsin kiinnittymään päihteettömyyttä pitkäjänteisesti tukevaan yhteisöön.

Kuntien kannattaa tulevaisuudessa satsata ehkäisevään päihdetyöhön oman toiminnan lisäksi yhteistyössä järjestöjen kanssa. A-killat ovat varteenotettavia kumppaneita jatkossakin. Jos kunta tarjoaa päihdetyötä vapaaehtoispohjalta tekevälle yhdistykselle vaikkapa maksuttoman kokoontumistilan, se kyllä saa panokselleen vastinetta. A-kiltojen kannattaakin tuoda esille myös ehkäisevän päihdetyön puolta toiminnassaan. Lisäksi kannattaa harkita ehkäisevän päihdetyön kirjaamista yhdistyksen sääntöihin osaksi toiminnan tarkoitusta. Tällaisilla asioilla saattaa olla tulevaisuudessa merkitystä kuntayhteistyön kannalta.

Yrmy Ikonen

VESI posti

Päihdetoipujajärjestön jäsenlehti

46. vuosikerta Julkaisija Päätoimittaja Taitto Toimituksen osoite Tilaukset, osoitteenmuutokset ja aineistot

1/2021

Vesiposti_1_2021.indd 3

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuu (ISSN 1457-814X) A-Kiltojen Liitto ry Tuija Tamsi-Lehtinen Anna Niemistö A-Kiltojen Liitto ry, Itsenäisyydenkatu 17 B, 33500 Tampere vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, puh. 0400 394 869 Aineisto seuraavaan lehteen 4.5.2021 mennessä.

Kannen kuva

Jouni Hotti

Painopaikka

Pk-paino, Tampere 2021

3

16.3.2021 15.01.35

Joensuun A-kiltalaiset Eija, Make, Arja-Helena ja Arto ideoimassa keinoja uusien kokoontumistilojen saamiseksi A-kiltaillassa Arja-Helenan kotona.

AJANKOHTAISTA

Joensuussa uudet tilat löytyivät Kansalaistalolta

J

oensuun A-kilta ry on etsinyt uusia toimintaansa paremmin soveltuvia toimitiloja. Neuvottelut tiloista ja tutustuminen Soroppi ry:n ja Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n ylläpitämälle Kansalaistalolle saatiin sovittua järjestökoordinaattorin tuella.

– Kansalaistalo on mahtavan lämminhenkinen paikka ja sijainti aivan Joensuun keskustassa on kulkemisen kannalta hyvä asia. Pidimme tutustumiskäynnillä myös Kansalaistalolla olleille opiskelijoille pikaisen A-kiltainfon, Itä-Suomen alueen järjestökoordinaattori Mikko Putaja kertoo.

nolla yhteistyötä ja itseasiassa A-killan Eijan kanssa olemme jo jutelleetkin esimerkiksi tulevista retkistä, Sari Karttunen Soroppi ry:n toiminnanjohtaja kertoo. Soroppi ry vastaa arjen pyörittämisestä Kansalaistalolla.

Teksti: Tuija Tamsi-Lehtinen Kuva: Mikko Putaja

Uutta puhtia yhteistyöllä Joensuun A-kilta ry aloitti kokoontumiset helmikuussa Kansalaistalolla Torikatu 30:ssä. Nyt he ovat osa Joensuun aktiivista järjestö- ja toimintakenttää. Heillä on Kansalaistalon viikkoohjelmassa (www.kansalaistalo.fi) oma kokoontumistila ja -aika. Yli 40-vuotias A-kilta porskuttaa eteenpäin ja syksyksi on suunnitelmissa infotilaisuuksia uuden kokoontumistilan päiväkeskuksessa A-kiltatoiminnan näkyvyyden lisäämiseksi paikkakunnalla.

– A-kiltatoiminta sopii oikein hyvin osaksi Kansalaistalon toimintaa. Meillä on täällä koko kansan olohuone. Odotan in-

Joensuun Kansalaistalo on kohtaamispaikka Joensuun keskustassa. Talossa toimii kansankahvila Soroppi, nettikahvila, SEMPPI-terveyspiste sekä polkupyörienvuokrauspiste. Taloa käyttävät erityisesti järjestöt ja ryhmät kokous-ja kohtaamispaikkanaan, aktiivisia ryhmiä on reilusti yli sata. Talossa toimivien järjestöjen kautta voit osallistua vapaaehtoistoimintaan. Tarjolla myös digineuvontaa.

Lisätietoa www.kansalaistalo.fi

4

Vesiposti_1_2021.indd 4

1/2021

16.3.2021 15.01.40

VÄITÖS

Rekisteritiedosta vaikuttavuutta päihdepalvelujärjestelmän kehittämiseen

S

uomesta on puuttunut tutkimukseen perustuva kokonaiskuva palvelujärjestelmän kyvystä tunnistaa ja hoitaa alkoholiongelmia. Terveystieteiden maisteri Elina Rautiaisen väitöstutkimus osoitti, että sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten potilas- ja asiakasrekisterien avulla on mahdollista tutkia alkoholiongelmiin liittyvää palvelunkäyttöä, hoitotuloksia ja alueellisten palveluiden vaikuttavuutta. Yhdistämällä rekisteritietoon tietoa hoidon kustannuksista voidaan saavuttaa parempi ymmärrys palveluiden vaikuttavuudesta ja hoidon kustannuksiin vaikuttavista tekijöistä.

Päihdehoitoon ja oheissairauksien hoitoon kannattaa panostaa Tulosten mukaan päihdehoitoon pääsy on yhteydessä parempiin hoitotuloksiin sekä matalampiin hoidon kokonaiskustannuksiin. – Kustannusten hillitsemiseksi myös oheissairauksien oikea-aikaiseen hoitoon tulisi panostaa nykyistä enemmän, sillä etenkin somaattinen oheissairastavuus oli suurin yksittäinen hoidon korkeita kustannuksia selittävä tekijä, Rautiainen toteaa.

Tutkimuksessa selvitettiin sähköisten potilas- ja asiakastietojärjestelmien tuottamien rekisteritietojen avulla alkoholia haitallisesti käyttävien ja alkoholiriippuvuuteen sairastuneiden työikäisten henkilöiden palvelunkäytön tapoja, hoidon tuloksia ja hoidosta aiheutuneita kustannuksia kattavasti läpi palvelujärjestelmän. Lisäksi selvitettiin eri riskitekijöiden suoria vaikutuksia hoidon kokonaiskustannuksiin. Tutkimuksessa käytettiin perinteisten tilastollisten menetelmien lisäksi Bayesverkkomalliin perustuvaa koneoppimismenetelmää, jolla arvioitiin eri riskitekijöiden suoraa vaikutusta hoitokustannuksiin.

Tutkimus toteutettiin Pohjois-Karjalassa Siun soten alueella ja se on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa IMPRO-tutkimushanketta.

1/2021

Vesiposti_1_2021.indd 5

Tulosten mukaan rekistereistä tunnistetut alkoholinkäyttöhäiriöt olivat usein pitkälle edenneitä. Päihdehoidon ulkopuolelle jääminen kasvatti kuoleman riskin lisäksi myös hoidon kokonaiskustannuksia. Eniten kustannuksia kasvattavaksi tekijäksi tunnistettiin runsas oheissairastavuus. Vastaavasti mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttö oli yhteydessä parempiin hoitotuloksiin.

– Hoidon laadun turvaamiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi päihdeongelmat pitäisi tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja pääsy päihdepalveluihin tulisi varmistaa. Tämä edellyttää yksilöllisiin tarpeisiin sovitettuja hoitoon pääsyn väyliä, Rautiainen sanoo.

– Tutkimuksen tulokset korostavat myös moniammatillisen ja koordinoidun hoidon tärkeyttä sekä päihdeongelmien hoidon osaamisen tarvetta perusterveydenhuollossa. Myös oheissairauksien hyvään hoitoon on syytä kiinnittää huomiota.

Tuloksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluiden tutkimus-, suunnittelu- ja kehittämistyössä. Rautiaisen mukaan hoidon vaikuttavuus- ja laatumittareiden kehittäminen ja rakenteinen kirjaaminen tarjoaisivat nykyistä paremmat edellytykset rekisteripohjaiselle palvelujärjestelmätutkimukselle ja yksilöiden hyvälle hoidolle tulevaisuudessa.

Terveystieteiden maisteri Elina Rautiaisen väitöskirja ”Health service use, care costs, and associated care outcomes of patients with alcohol use disorder in North Karelia, Finland: A register-based study” tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 5.2.2021.

5

16.3.2021 15.01.47

ALUEILTA

Miten kertoa A-kiltatoiminnasta?

H

elmikuun viimeisellä viikolla pidettiin Tornion A-killassa yhteinen koulutuspäivä Kemin A-killan kanssa. Kouluttajana meillä toimi järjestökoordinaattori Kirsi Mäki.

Saimme paljon tietoa ja yhteistä keskustelua aikaan. Aloitimme päivän puuroaamiaisella ja saimme myös maukasta lohikeittoa päivällä vatsamme täytteeksi.

Jokaisella on oma supervoima Käsittelimme sitä, että kuinka jokainen meistä A-kiltalaisista omalla persoonallaan pystyy viestimään ja kuinka meillä jokaisella on omat ”supervoimamme”. Toisille meistä se on kuuntelemisen taito, myötäeläminen rinnalla, samanveroinen ja samalla tasolla kohtaaminen, jolla myös viestimme. Käsittelimme mitä haluamme kertoa omasta A-killasta ja esiin nostettiin esimerkiksi ehkäisevä päihdetyö, yhteisön väline, matalan kynnyksen paikka kaikille. Myös paikallisesti näkyvyys Kemi–Tornio alueella koettiin tärkeänä.

Kävimme läpi A-killan arvoja ja mitä ne merkitsevät viestimisen kannalta ja kuinka voimme saada ne viestinnässä esiin

ja tunnetuksi tekemisessä. Keskusteluissa tärkeiksi nousi päihteettömyyden tukeminen, kokemusasiantuntijuus, toiminnallisuus ja yhteisöllisyyden antama hyvä olo ja tuki.

Vinkkejä viestintään Teimme myös muutamia tehtäviä ja pidimme «hissipuheita» erilaisen viestinnän tehokkuudesta ja mikä olisi eri ihmisille oikea tapa kertoa A-kiltatoiminnasta. Myös sosiaalisen median maailmaan saimme eväitä. Millä tavoin somessa A-kiltatoiminta voi ja kannattaa näkyä sekä kuinka tehdä tunnetuksi A-kiltatoimintaa.

Kaiken kaikkiaan osallistujille jäi hyvin innostunut tunne ja tämän kaiken tiedon sulatteluun ja käytäntöön viemiseen menee varmasti hetki.

Kiitokset Kirsille hyvästä koulutuksesta ja mukavasta päivästä.

Teksti: Mari Heiska sihteeri Tornion A-kilta ry Kuva: Kirsi Mäki

Viestintä on iloinen asia!

6

Vesiposti_1_2021.indd 6

1/2021

16.3.2021 15.01.50

Hyvinvointijohtaja Tuija Peurala:

”Järjestöt täydentävät kunnan ja yksityisen sektorin palvelutarjontaa ja heillä on tärkeä rooli kuntalaisten arjessa”

K

un Risto Westerholmilla syntyi ajatus A-killan perustamisesta Orivedelle, otti hän ensimmäiseksi yhteyttä järjestökoordinaattoriin A-Kiltojen Liittoon. Westerholm on itse kokenut A-killan toiminnallisen vertaistuen omassa toipumisessaan tärkeäksi.

– En olisi raittiina tänä päivänä, jos ei A-kiltatoimintaa olisi ollut, Westerholm kertoo. Hän asui ennen Orivedelle muuttoaan Jämsässä ja kävi ahkerasti vuosia Jämsänjokilaakson Akillassa.

Neuvottelut kaupungin kanssa Järjestökoordinaattori oli mukana neuvotteluissa A-kiltatoiminnan aloittamisesta Orivedelle. Saman pöydän ääressä helmikuussa 2020 oli Oriveden kaupungin hyvinvointijohtaja, työkykykoordinaattori, yksilövalmentaja, työllisyyspalvelupäällikkö, sosiaalityöntekijä, päihdeohjaaja ja A-Kiltojen Liiton järjestökoordinaattori Mikko Putaja sekä A-killan vapaaehtoinen Risto Westerholm.

Putaja piti neuvotteluissa A-kiltatoiminnan esittelyn. Kaikki kaupungin toimijat pitivät A-kiltatoimintaa tarpeellisena paikkakunnalla. Neuvotteluissa päädyttiin esittämään A-killalle kahta vaihtoehtoista tilaa, joihin Westerholm ja Putaja kävisivät tutustumassa. Näistä Lampila-rakennus Koulutie 5:ssä valikoitui A-killan tulevaksi tilaksi.

”Kun pidetään toisista huolta, ihmisiä raitistuu,” kertoo Oriveden Seudun A-killan puheenjohtaja Risto Westerholm Orivedellä on ollut A-kiltatoimintaa 3.8 lähtien. – Kuukausittain meillä on täällä Oriveden A-killassa noin 400 kävijää ja arkisin ollaan oltu auki koronarajoitukset huomioiden, Westerholm kertoo.

Yhteistyötä tehdään paikkakunnalla muiden järjestöjen ja seurakunnan kanssa. –Täällä on yhteistyöhön vaadittavaa avoimuutta. Esimerkiksi A-kilta saa seurakunnan saunan ja gril-

1/2021

Vesiposti_1_2021.indd 7

likodan käyttöön sekä kaupungilta psykiatrinen sairaanhoitaja on ohjannut A-killan naistenryhmää, Westerholm kertoo.

A-kiltatoiminta sopii hyvin kaupungin hyvinvointisuunnitelmaan Westerholmin mukaan kaupunki on ollut alusta lähtien hyvin antamassa tukensa toiminnalle. – Olemme nähneet jo vuosia, että Orivedellä olisi tarvetta matalankynnyksen päihdekuntoutujien toiminnalle. Myös hyvinvointisuunnitelmassa on kirjattu yhdeksi tavoitteeksi päihdekuntoutujien päivätoiminnan ja vertaistuen kehittäminen, Tuija Peurala Oriveden kaupungin hyvinvointijohtaja kertoo.

– Ja kun Risto Westerholm oli yhteydessä minuun asiasta, oli helppo vastata heti, että olemme 100 %:sti mukana toiminnan tukemisessa, Peurala jatkaa.

Yhteistyö näkyy konkreettisimmillaan siinä, että Oriveden kaupunki on vuokrannut tilat, joissa A-kilta toimii. Lisäksi kaupunki on avustanut kalusteiden ja tarvikkeiden hankinnassa, markkinoinnissa ja muissa tarpeellisissa asioissa.

– A-killan toiminta on otettu ilolla vastaan ja on hienoa, että A-kilta tekee myös aktiivisesti yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa.

Kysyttäessä mitä kunta ja järjestöyhteistyö parhaimmillaan on, Peurala vastaa tyhjentävästi – Kunnan rooli on mahdollistaa järjestöjen toiminta ja tarjota puitteet kuntalaisten omaehtoiselle toiminnalle, koska aktiivinen järjestö- ja vapaaehtoistyö on yksi kuntalaisten hyvinvoinnin peruspilari. Järjestöt täydentävät kunnan ja yksityisen sektorin palvelutarjontaa ja heillä on tärkeä rooli kuntalaisten arjessa.

Teksti: Tuija Tamsi-Lehtinen

7

16.3.2021 15.01.50

A-KILLOISTA

A-kiltatoimintaa suuren kaupungin kuhinassa

V

ertaistuellista yhteisöllisyyttä, ryhmiä erilaisiin elämäntilanteisiin sukupuolen moninaisuus huomioiden, luonto- ja kulttuuriretkiä, juhlia ja seminaareja, etätukea, etsivää työtä, kokemusasiantuntijan palveluita – muun muassa tätä kaikkea on Helsingin A-Killan toiminta.

Pienen yhdistyksen oma ponnistelu ei kuitenkaan takaa toiminnan monipuolisuutta ja jatkuvuutta, vaan siihen tarvitaan verkostoja.

Suuren kaupungin kuhinassa ei välttämättä ole helppoa löytää itselleen turvallista yhteisöä silloin kun voimat pettävät. Julkisten palveluiden ja järjestötyön yhteisiä tavoitteita ovat tuen saatavuus ja hyvinvoinnin vahvistuminen.

Malmin yhteisötila – päihteetön kestikievari elämän risteyskohdassa Helsingin A-Kilta rikastaa mielenterveys- ja päihdetyön palveluvalikoimaa vertaistuellisella yhteisöllä ja kokemusasiantuntijan vastaanotolla. Palvelut ovat avoimia kaupunkilaisille, joita huolestuttaa oma tai läheisen päihteidenkäyttö ja arjen toimintakyky.

Malmin yhteisötila on kuin päihteetön kestikievari, jonne pistäydytään tankkaamassa tukea yksinäisyyteen ja arjen huoliin. Helsingin A-Kilta ylläpitää tätä matalan kynnyksen kohtaamispaikkaa kumppaninaan Helsingin pohjoisen kaupunginosan psykiatria- ja päihdepoli.

Helsingin A-Killan ilmoitustaulun pöhinää hetkeä ennen koronaa.

Polin työntekijät vinkkaavat killan toiminnasta asiakkailleen ja päihdetyön Jelppi on ollut viikoittain läsnä Malmin yhteisötilassa. Helsingin A-Kilta puolestaan vie kaupungin ryhmiin vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden näkökulman – ja apua etsivät ihmiset hyötyvät.

8

Vesiposti_1_2021.indd

8

4/2020

1/2021

16.3.2021 15.01.56

Tuumailua Malmin yhteisötilassa järjestetyissä videointitalkoissa, tammikuu 2020. Monen A-killan ja A-Kiltojen Liiton yhteistyönä syntyneitä videoita voi katsoa osoitteessa a-kiltojenliitto.fi.

Verkostoissa syntyy monenlaisia ideoita ja toisinaan järjestetään myös isompia tempauksia. Naisten Bling-iltamat on esimerkki uudenlaisesta hauskasta verkostotyöstä. Bling veti 7.3.2020 yli kymmenen naiserityistä tahoa ja lähes sata osallistujaa nauttimaan elävästä musiikista, teatterista, hyvinvointipalveluista ja juhlapöydästä Helsingissä. Kun jokainen teki jotakin, saatiin aikaan upea mahdollisuuksien tori.

Korona tuli kutsumatta, mutta hanskoja ei laitettu naulaan Malmin yhteisötilassa arvostetaan häirintä- ja kiusaamisvapaata kulttuuria ja sen eteen tehdään töitä. Oikeutta osallistua toimintaan turvallisesti vahvistaa osaltaan anonymiteetti.

Vaikka kokemusasiantuntijan vastaanotto on avoinna terveyskeskuksessa ja päihdepolilla, siellä käymistä ei kirjata potilastietoihin.

Viimeisimmän vuoden ajan turvallisuutta on jouduttu pohtimaan paljolti myös terveysturvallisuuden näkökulmasta. Koska koronapandemia on Suomessa riehunut pahimmin Helsingissä, myös sen vaikutukset killan toimintaan ovat olleet suuret. Sekä yhteisön jäsenten että muiden kanssakulkijoiden terveyttä ja henkeä on haluttu suojella noudattamalla huolellisesti rajoituksia ja suosituksia.

1/2021

Vesiposti_1_2021.indd 9

Hanskoja ei kuitenkaan ole laitettu naulaan. Sillä aikaa, kun vilkas lähiyhteisöllinen meininki odottaa parempia aikoja, kokoonnutaan etäryhmiin sekä tukeudutaan yksilölliseen keskustelu- ja palveluapuun. Digituki on nyt kysyttyä.

Koronatilanteen helpommissa vaiheissa jutellaan ulkona etäisyyden päässä toisista ja tehdään pienretkiä lähelle. Verkostoissa on siirrytty etätapaamisiin, mikä onkin kätevää, kun aikaa ja rahaa ei mene matkoihin.

Ei mikään koronakriisin aikana löydetyistä uusista toimintatavoista ole sama kuin kahvintuoksu, biljardipöydän pauke ja puheenporina Malmin yhteisötilan pöytien äärellä kevätauringon hymyillessä ikkunoista. Mutta parempi tämä kuin ei mitään.

Kaikille A-kiltalaisille ympäri Suomea terveisiä Stadin A-Killasta: kyllä me kestetään, yhdessä!

Teksti ja kuva: Helsingin A-Killan porukka

* Naisten illat ja Kiltatuokiot etänä: katso ajankohdat osoitteessa helsinginakilta.fi ja tule mukaan!

9

16.3.2021 15.02.00

Yhdessä tekemisessä on voimaa

K

umppanuuden sisältö ja merkitys ihmisellä vaihtelee elämäntilanteen muuttuessa sekä tuo uusia ulottuvuuksia kokemusten karttuessa. Tämä on minun näkemys sekä kokemus siitä, miten yhdessä toimiminen on vaikuttanut minuun ja minun ammatilliseen suuntautumiseeni, sekä mitä yhdessä toimimisesta olen elämän aikana oppinut.

Kumppanuus aiheena on noussut tämän hetkisessä elämässäni hyvin tärkeään rooliin henkilökohtaisena kasvunpaikkana ja haasteena. Minulla on lukihäiriö, jonka takia olen tällaisia vältellyt. Edellisessä ammatissani olin yritysmaailmassa johtotehtävissä, jossa sähköpostinikin oikoluettiin minun puolestani. Kirjoittaminen aiheesta tekee tästä samaan aikaa hauskaa ja jännittävää.

Omat aikaisemmat kokemukset kumppanuudesta tulevat pitkälti yritysmaailmasta, missä tärkeintä on tuottaa yritykselle voittoa. Minut opetettiin ja olin tottunut siihen, että yleinen kysymys oli ”Mitä he voivat antaa minulle, että minä hyötyisin siitä mahdollisimman paljon?” Näin jälkiviisasteluna mielestäni yhteistyösuhteet lähtivät monesti rakentumaan väärällä tavalla ja tarkoitusperällä. Totta kai myös erittäin hyviä esimerkkejä löytyisi paljon. Sen sijaan haluan korostaa kumppanuuden ja yhteiskehittämisen merkitystä minulle. Sen vaikutusta itselleen voi kehittää ja muuttaa oman toiminnan, tarkoitusperän sekä merkityksellisyyden kautta.

”Kun työskennellään asioiden, kuten kokemustiedon parissa, jolloin varsinaisesti oikeita vastauksia ei ole, korostuu mielestäni hyvin erilaiset asiat kuin mitä opin yritysmaailmasta.”

Koulutuksessa harjoiteltiin yhteistyötaitoja: luottamus kaiken perusta On iso voimavara, että jostain itseään kiinnostavasta ja innostavasta aihealueesta on opitun tiedon lisäksi oma kokemus.

Oma kokemus ja kuinka voimakkaasti sen on itse kokenut, voi

joissain tapauksissa rajata omaa näkemystä asiasta. Kun siihen lisätään toisen ihmisen tai ryhmän jäsenten kokemukset, auttaa se aukaisemaan asialle ihan uusia hermoratoja ja sen mukana paljon laajempaa skaalaa. Jotta ryhmän osalliset yksilöinä sekä osana ryhmää uskaltavat antaa todenperäisen kokemustietonsa asiasta, vaatii se henkilöiden sekä koko ryhmän välillä vahvaa luottamusta. Se luottamus pitää luoda yhteisten pelisääntöjen sekä oman toiminnan kautta. Luottamusta ei voida koskaan palauttaa, vaan se pitää aina rakentaa uudestaan.

Tästä viimeisimpänä ja itselleni parhaimpana esimerkkinä kumppanuudesta ja yhteiskehittämisestä on KAP Vantaa -hanke, josta valmistuin juuri koulutetuksi kokemusasiantuntijaksi. Meillä on kirjoittamaton kumppanuussopimus, mikä mahdollistaa meitä ottamaan yhteyden toisiimme. Voimme pyytää apua ja konsultoida, mikäli koemme, että käsillä oleva asia tai ongelma on oman kokemusosaamisen ulkopuolella ja mihin toisella on huomattavasti enemmän kosketuspintaa.

Parhaan esimerkin kumppanuudesta voin antaa omasta koulutusryhmästäni KAP Vantaa -hankkeessa, missä alusta alkaen meillä vallitsi hyvin tiivis ryhmähenki, avunanto sekä toisia tukeva kannustaminen. Koulutuksessa saimme deadlinen haastavalle tehtävälle, joka vaati kokemustiedon sekä opitun yhdistämistä suullisesti esitettyyn muotoon. Tämä vaati siis vaikeiden asioiden muodostamista ymmärrettävään muotoon ensiksi itselle ja sen jälkeen ne piti vielä suullisesti esittää siten, että muutkin saavat punaisesta langasta kiinni.

Sain idean, josko muutamat kanssaopiskelijat, joihin olin parhaiten tutustunut, olisivat kiinnostuneet omalla ajalla vaihtamaan pienessä ryhmässä ajatuksia tehtävien suhteen. Kokoonnuimme, ideoimme, rakensimme ja toteutimme tehtävää yhdessä. Parasta siitä teki se, että opimme aina toinen toisiamme kuuntelemalla. Rakentavan palautteen avulla opimme myös itsestämme sekä haasteista, joihin tulisi jatkossa kiinnittää huomiota. Keskityimme myös siihen, millaista huomiota ja millä tavalla sitä tulisi itselleen antaa, kun kohtaa haasteen. Itsetutkiskelua peilaamalla ryhmän avulla. ”Parasta!”

10

Vesiposti_1_2021.indd 10

1/2021

16.3.2021 15.02.00

Yhteinen tavoite luo mielekkyyttä Kumppanuus myös vahvistuu, kun ryhmäläiset pääsevät muuhunkin rooliin kuin vain kuuntelijan. Se antaa yksilölle mahdollisuuden nousta oman potentiaalinsa tasolle ja sen yli. Ylittää oman mukavuusalueen turvallisessa ympäristössä. Tästä esimerkkinä KAP Vantaa -hankkeen koulutuksessa tutustuin henkilöön, jonka kanssa vaihdoimme ajatuksia kymmeniä tunteja. Löysimme paljon yhteistä, myös paljon uutta. Yhteisistä muutosta vaativista asioista olimme samaa mieltä, uuden toisiltamme oppimamme päätimme yhdistää ja alkaa rakentaa omaa projektiamme meidän näkemyksillä ja tavoilla, jotka ovat juuri meille parhaiten sopivia ja haastavia.

Yritysmaailmassa yhteistyön tuloksia mitataan pääasiassa rahallisella tuotolla. Oman näkemykseni mukaan parhaana mittarina toimii se, että onko yhdessä tekeminen molemmille mielekästä ja miten mielenkiintoa voidaan pitää yllä. Motivoiko se menemään yhdessä eteenpäin kohti yhteistä päämäärää, ollaanko haasteista rehellisiä ja millä tapaa kommunikointia pidetään yllä. Yhdessä tekemisessä toimii samat lait kuin ihmissuhteissa. Ensin tutustutaan, yritetään päästä toisen ajatusmaailmaan sisään. Kiinnostutaan. Ollaan rehellisiä siitä, keitä itse ollaan ja sitten hyvällä tuurilla löydetään yhteinen kieli.

Tämä parhaillaan kantaa hedelmää vielä vuosienkin päästä. Se, että ollaan itsellemme rehellisiä siitä, keitä olemme ja mitä haluamme, sekä uskallamme tuoda sen ilmi, on kumppanuuden ja yhdessä tekemisen pohja. Silloin voimme olla haasteiden tullessa haavoittuvaisia, saada apua ja tarjota apua ennakoiden jo pelkästään silloin, kun epäilemme toisen osapuolen sitä tarvitsevan. Ajatuksissa nämä ovat olleet minulle selviä. En olisi saanut näin montaa konkreettista esimerkkiä yhdessä tekemisestä ilman osallistumistani KAP Vantaa -hankkeeseen.

Yhdessä tekemisessä on voimaa, kun sen oikein omalta kohdalta tajuaa!

Teksti: Samuli Kekki, 34 v.

Koulutettu kokemusasiantuntija ja vertaismentori opiskelija, KAP Vantaa -hanke

”Yritysmaailman johtotehtävistä työuupumukseen ja identiteetin romahtamiseen. Niitä seuranneiden mielenterveydellisten häiriöiden ja kuntoutumisen kautta koulutetuksi kokemusasiantuntijaksi.”

1/2021

Vesiposti_1_2021.indd 11

Katselen metsämaisemaa keskellä kaupunkia.

Pakkanen tekee puista kauniita ja puistosta kauniin.

On paukkupakkanen, mutta luonto puhkeaa talven kukkaan pakkasen ja pimeyden loisteessa keskellä kaupunkia.

Kuljen tietä, yksin miettien elämän evään eväsrepun sisältöä, ja sitä matkaa minkä olen saanut kulkea elämän repun kanssa.

Yksinäisyyden tunne luissa ja ytimissä tuntuu, mutta pakkanen ei haittaa olen vapaa ja tunne mussa on musta, mutta myös lämpimän punainen, niin kuin talvitakkini.

Kuuletko sen minkä mä kuulen?

Sen talven kuiskauksen ja hiljaisuuden tunteen, kun rauhoitut valkoisen maan keskellä, vaikka oletkin keskellä kaupunkia, niin olet silti siinä ja kaikki on hyvin.

Sami

11

16.3.2021 15.02.01

Tunnelmia A-kiltojen talviretkiltä – luonnossa on tilaa toipua!

12 12

Vesiposti_1_2021.indd 12

1/2021 1/2021

16.3.2021 15.02.04

TAMPEREEN A-KILTA RY:n Ulkoilu- ja

karttakerhon järjestämä Talvileiri Kintulammen majalla pidettiin 12.–14.2.2021. Ohjelmassa oli leppoisaa mökkielämää, saunomista ja lumikenkäilyä. Kuvat: Toni Vanhanen

1/2021

Vesiposti_1_2021.indd 13

13 13

16.3.2021 15.02.15

KUOPION A-KILTA RY

teki retken Seinävuoren rotkolaaksoon ystävänpäivänä 14.2.2021. Kuvat: Pauli Lappalainen

14

Vesiposti_1_2021.indd 14

1/2021

16.3.2021 15.02.24

KUPPIKUNTA A-KILTA RY

teki yhdistetyn laskiaissunnuntain ja ystävänpäivän laavureissun kimppakyydein Suovun laavulle.

Laavulle on huonompi jalkaisenkin helppo päästä. Suovun laavu sijaitsee noin 25 km päässä Kuopiosta järven ja kosken rannalla. Tällä kertaa oli yhdeksän osallistujaa ja Mimmi-koira. Lähellä on hyviä ulkoilu- ja marjastusalueita ihan koko vuoden käyttöä ajatellen.

Kuvat: Kuppikunta A-kilta ry

1/2021

Vesiposti_1_2021.indd 15

15 15

16.3.2021 15.02.30

Espoossa luodaan uutta yhteistyökulttuuria

E

spoossa on kehitelty järjestö-kuntayhteistyötä jo vuosia päihde- ja mielenterveystyön kentällä. Yhteistyön aktiivisena edistäjänä on toiminut Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry yhdessä paikallisten toimijoiden kuten Espoon A-kilta Hykaa ry:n kanssa. Tahtotilaa yhteistyön lisäämiseksi on Espoosta löytynyt, mutta sen kehittämisen koordinointi- ja organisointivastuuta on ollut vaikea saada minkään tahon jo muutoinkin täydelle tehtäväpaletille. Suunnitelmallisen ja aktiivisen yhteistyön muotoilu toimintaympäristön murroksessa vaati tuekseen kehittämishankkeen panoksen. Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry haki siksi rahoitusta STEA:lta keväällä 2019. Samaan suuntaan -hanke käynnistyi syyskuussa 2020.

Hanke edistää kumppanuutta toimintaympäristön muutoksessa Samaan suuntaan -hanke tähtää Espoon seudulla mielenterveys- ja päihdetyötä tekevien yhteistyön edistämiseen, kuntajärjestöyhteistyön mallintamiseen ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten osallisuuden vahvistamiseen. Hanketyön ja verkostokehittämisen taustalla oleva päämäärä on yksinäisyydestä kärsivien, mielenterveyteen ja/tai päihteisiin liittyvien vaikeuksien tai muutoin vaikeiden elämäntilanteiden kanssa elävien Espoon seudulla asuvien henkilöiden tavoittaminen paremmin järjestöjen toimintojen ja avun piiriin nyt ja tulevaisuudessa. Toiminta-aika on kolme vuotta ja rahoittajana toimii STEA. Espoossa kuin muuallakin toimintaympäristö on murroksessa. Koronavirustilanne on pakottanut järjestöt mukauttamaan toimintaansa ja kehittämään uusia tapoja toteuttaa tarkoitustaan. Veikkausvoittovarojen vähentyminen tuskin

ainakaan lisää STEA:n jakamien avustusten määrää, vaikka järjestötoiminta olisikin erityisen tuloksellista ja avustuksiin löytyisikin muita rahalähteitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus muokannee kunnissa ei ainoastaan palveluita vaan myös järjestöjen kunnilta saamia avustuksia.

Yhteiskuntamme yksilökeskeisyys ei sovi kaikille ja yksinäisyydestä kärsivien määrä on korkealla. Järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan osallistumisen tavat muuttuvat, kun moni ei enää sitoudu pitkäksi aikaa. Kaikki nämä kannustavat miettimään uusia ratkaisuja ja uusia tapoja toimia. Toimivat ratkaisut pohditaan ja luodaan yhdessä. Yhdessä luodut toimintatavat toisaalta edistävät ja toisaalta vaativat sitoutumista.

Kohtaamispaikkaverkosto ja hankehautomo Samaan suuntaan -hankkeen työn tuotteena perustettiin Espoon seudun kohtaamispaikkaverkosto joulukuussa 2020. Verkosto kokoaa yhteisen dialogin äärelle Espoon seudulla toimivia kohtaamispaikkatoimijoita sekä Espoon kaupungin edustajia muun muassa aikuissosiaalityöstä ja mielenterveys- ja päihdepalveluista. Tuore verkosto toimii yhdessä asettamiensa tavoitteiden suuntaisesti ja tapaa säännöllisesti. Tänä keväänä mietinnässä on kohtaamispaikkatoiminnan toimintaedellytyksien turvaaminen.

Samaan suuntaan -hankkeessa kehitetään hankehautomoyhteistyötä, joka onnistuessaan muodostuu pysyväksi toimintatavaksi ja vaikka muuallekin lainattavaksi malliksi. Se avaa mahdollisuuksia suunnitelmalliselle yhteistyölle sekä jopa tuottaa yhteishankkeita alueelle tuomaan arvoa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tueksi, iloksi ja avuksi. Hankehautomot ovat käytännössä kaksi työpajaa, ensimmäinen

16

Vesiposti_1_2021.indd 16

1/2021

16.3.2021 15.02.35

Hanke on resursoitu yhden työntekijän, Tiina Pajulan, työpanoksella sekä yhteistyöverkostolla.

ideoille ja toinen jatkoksi. Prosessiin kuuluu myös hakemuksien vertaisopponointia, kokemusosaamisen hyödyntämistä sekä ajattelutavan muutosta - yksikin kehittämishanke on lisäresurssi kentällä ja kohderyhmän etu.

Hankeaikana tiivistetään yhteistyötä myös yksityisen sektorin asumispalvelujen kanssa sekä tehdään moninaista kumppanuustyötä Espoon kaupungin kanssa. Ajankohtaisista mainittakoon vielä pohdinta kaupungin kanssa siitä, miten järjestöt pääsevät entistä paremmin osallisiksi kaupungin hyvinvointikertomukseen.

Teksti: Tiina Pajula Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry

Lisätiedot: emy.fi/hankkeet Twitter: #samaansuuntaanhanke @emyespoo2 Hankekumppanit: Espoon kaupunki ja laaja joukko Espoon seudulla mielenterveys- ja/tai päihdetyötä tekeviä tahoja, kuten järjestöjä ja seurakuntia. Yhteistyötä tehdään avoimesti ja kumppaniksi mukaan pääsee. Kehittämistyössä kokemustiedolla on oma erityinen arvonsa.

Hankehautomo 16.2.2021

1/2021

Vesiposti_1_2021.indd 17

17

16.3.2021 15.02.39

TOIPUMISTARINA

”Ilman lapsiani minä en enää olisi hengissä”

L

apsuuden perheeseeni kuului äiti, isä ja kaksi isosiskoa.

Isäni oli hevosmies ja ajoi ravureita. Olen ollut isän tyttö aina. Isäni oli alkoholisti. Äitini ei käyttänyt paljon alkoholia, kun olin pieni lapsi, mutta alkoholin käytön kulutus kasvoi äidilläni mitä vanhemmaksi tulin. Koulumenestykseni on ollut aina heikkoa. Minulla on ollut pienestä pitäen hankala keskittyä ja oppia asioita. Nuorempana rakastin pitkän matkan juoksua ja kaikkea urheilua 6. luokkaan asti. Minulla oli rakastavat isosiskot, äiti ja isä. Isäni kylläkin oli todella pelottava kännissä, ei kylläkään koskaan koskenut meihin lapsiin, mutta äitiäni kohtaan oli väkivaltainen. Äitini laittoi kodin aina kauniiksi kaikiksi pyhäpäiviksi ja lomiksi. Häneltä olen perinyt tämän rakkaan tavan. Vaikka olenkin suurimman osan elämästäni inhonnut ja pelännyt juhlapyhiä, koska alkoholi ja perheriidat kuuluivat niihin.

6. luokalla tutustuin alkoholiin ja se oli heti minun juttuni, ihan kuin olisi pelastanut minut jostakin. Alkoholi turrutti minut ja antoi minulle mahdollisuuden käyttäytyä kotona opitun mallin mukaan. Minusta tuli aggressiivinen, inhottava ihminen ja tämä kaikki soti moraaliani vastaan. Kuulostaa hullulta, minä olen aina inhonnut ja pelännyt väkivaltaa ja minä toimin alkoholin vaikutuksenalaisena juuri inhoamallani tavalla.

Yläasteella aloin syödä rauhoittavia ja ihan mitä vain millä sain pääni sekaisin. Oli pakko, koska koulussa ei voinut haista alkoholille ja selvin päin en pystynyt olemaan, en osannut olla kavereiden, ihmisten kanssa, ellei pääni ollut sekaisin, olin ahdistunut. Pelkäsin ja tuskani oli niin hirveä, että minun oli pakko opetella turruttamaan pääni ja ajatukseni.

Jouduin seksuaalisen väkivallan kohteeksi yläasteella ja aikuisena useampaan kertaan. Häpesin ja inhosin itseäni. Päihdemaailmassa tullaan raiskatuksi ja väkivallan uhriksi. Silti minä esitin hymyilevää iloista tyttöä. Koko ajan odotin, että joku tulisi ja kysyisi, että onko minulla kaikki hyvin. Siskoni muuttivat minua ennen kotoa ja minä jäin isäni ja äitini kahden. Vanhempani alkoholin käyttö kasvoi, isäni väkivaltaisuus lisääntyi, minä jopa toivoin isäni kuolemaa tai että äiti ja isäni eroaisivat.

Yläasteen jälkeen jäin pitämään vapaavuotta ja muutin isosiskoni luo. Pelkäsin, että isäni vahingoittaa kotiin jäänyttä äi-

tiäni pahasti. Ahdisti. Lääkkeisiin olin jo niin pahasti koukussa, että tässä vaiheessa olisin jo tarvinnut ammattiapua. Niin koukussa, että en voinut elää ja herätä aamuisin ilman niitä, ne pitivät minut hengissä ja turruttivat minut. Haahuilin kuin musta ja läpinäkymätön ihminen. Seurustelukumppanit vaihtuivat koko ajan, en kyennyt olemaan yhden kanssa. Sekoilin päihdetokkurassa koko ajan ja estot poistuivat, kun sain pääni sekaisin. Yritin käydä töissä, en pystynyt, vaihdoin työpaikkaa ja aina sama: jäin sairaslomalle ja lopetin työn. Sitten tapasin ensimmäisen lapseni isän. Kun täytin 18 vuotta, syntyi ensimmäinen lapseni, pieni ihana ja rakas nyytti. Kymmenen vuoden sisään sain neljä lasta.

Toivoin, rukoilin, että sekoiluni loppuu ja jätän päihteet ja alan elämään normi elämää. Halusin antaa lapsille turvallisen ja rakastavan kodin, ilman päihteitä. Mutta huumeet olivat jo tulleet kuvioihin, olisin tarvinnut ammattiapua selvitäkseni siitä. Olin todella tarkka äiti, ruokien, unien ja ulkoilun suhteen, mutta olihan minun pakkokin olla, ettei vaan päihteiden käyttöni paljastu. Edes puolisoni ei tiennyt.

Elämäni oli yhtä kulissia ja helvetin raskasta sellaista. Mutta en osannut olla pullantuoksuinen äiti ja jättää päihteitä pois.

Syntyi toinen lapsi. Perhehelvetti kulki kuin risti rinnallani ja en uskaltanut hakea apua, enkä rikkoa kulisseja, että olisin jollekin kertonut ja hakenut apua. Minä rukoilin taivaan isää: auta minua, tee minusta normaali, ota minusta päihteet, alkoholi pois, tee minusta siskojeni veroinen ihana äiti. Vaan ei, minä kykenin vain rikollisuuteen, väkivaltaan ja päihteisiin, sekoilin, tuhosin elämääni ja itseäni. Suurin toiveeni oli, että saisin itseltäni hengen pois, koska en jaksanut päihteitä, enkä itseäni.

Minun ja puolisoni riidat jatkuivat ja sekoilin aina kun vapaata oli. Päädyimme eroon. Eron myötä sekoiluni paheni: rikokset, väkivalta, päihteet. Samalla itseinhoni kasvoi suureksi möykyksi sisälläni ja itsetuhoiset ajatukset pyörivät päässäni kuin pyörremyrsky päivittäin. Sitten tapasin uuden miehen ja elämä hymyili, ehkä hetken luulin selvinneeni. Vuosituhannen alussa syntyi kolmas lapseni ihana, rakas, pieni nyytti, joka kaipasi, niin kuin kaksi muutakin lasta, päihteetöntä rakastavaa äitiä. En osannut hakea apua, enkä puhua ongelmastani. Ehkä juuri siksikin, että jos olisin kertonut minun elämästäni, päivit-

18

Vesiposti_1_2021.indd 18

1/2021

16.3.2021 15.02.39

Marika on kuin kotonaan Iin A-killassa. Kuva ennen Kiltaillan alkua marraskuussa 2020. Kuva: Kirsi Mäki

täisen päihdemäärän, olisin varmaan menettänyt rakkaat lapseni. Ja silloin minun olisi ollut aika lopettaa itseni lopullisesti.

me kodin itsellemme. Se oli kauheaa aikaa, pakenin ryyppäämään ja olin poissa kotoa aika paljon.

Isäni sairasteli ja toivoin hänen lopettavan alkoholin ja uskoin, että myös itse pystyn siihen. Minä aloin voimaan näkyvästi pahoin, yritin itsemurhaa monesti, halusin kuolla en jaksanut enää ja kulissit taisivat jo hieman alkaa repeillä. Pitkät osastojaksot kuuluivat myös tähän ajankohtaan. Hoidossa riippuvuuteni vain paheni, siellä minuun pumpattiin lääkkeitä, kukaan ei koskaan kysynyt haluanko jutella. Vuonna 2007 isäni kuoli, maailma romahti ja minä myös. Olin ihan varma, että kruunu siirrettiin minulle ja minä jatkan loppuelämän päihdehelvetin pauloissa. En hyväksynyt, että isäni kuoli, en halunnut uskoa sitä, koska isäni oli ainut joka ei tuominnut minua ja minun ongelmiani. Ja sehän on ymmärrettävää, kun isäkään ei osannut elää elämää oikein. Minun isä, jota rakastin paljon, vaikka hän osasi olla paha, alkoholisti, puhevammainen, mutta hän oli minun isä.

Sitten tapasin kolmannen mieheni, muutimme kolmestaan eri paikkakunnalle. Tämä suhde oli kokonaan erilainen, koska puolisoni oli itse päihderiippuvainen, niin minun ei tarvinnut salata häneltä mitään. Lapseni oli tullut murrosikään ja hän olisi tarvinnut minua neuvomaan ja tukemaan todella paljon. Minusta ei vaan ollut siihen, turrutin päihteillä itseäni ja yritin auttaa lastani mitä kykenin. Hoin itselleni hae apua, mutta en uskaltanut. Lapseni kärsi minun toilailuista ja meillä oli melko huonot välitkin välillä. Tyttäreni tajusi mitä teen ja yritti vihalla purkaa sen minuun, että tajuaisin erota ja hakea apua, mutta sen aika ei vielä ollut. Minä turrutin vihani itseäni kohtaan ja inhoni ja suruni nielin ja piilotin kaikilta lähimmäisiltäni.

En pystynyt enää huolehtimaan kaikista lapsista. Kaksi lapsista jäi isälleen ja yksi muutti minun kanssani omaan asuntooni. Lapset ovat aina käyneet luonani ja olen yrittänyt tehdä parhaani heidän eteen, rakkauteni lapsiin ei ole koskaan kadonnut. Koko perhe-elämäni olen rukoillut pelastusta perhehelvetistä. Asuin lapseni kanssa kahdestaan jonkin aikaa, ensi hätään asuimme äitini kotipaikassa sen aikaa, että saim-

1/2021

Vesiposti_1_2021.indd 19

Olin menettää oman tyttäreni ja välit häneen. Tyttäreni muutti omilleen ja tavallaan olin helpottunut, ettei hänen tarvinnut nähdä sekoiluani ja ettei hänen tarvinnut olla isäpuolen kanssa tekemisissä. Kului vuosia ja kävin A-klinikalla kerran kuukaudessa ja yritin uskaltaa avautua, vaan en kyennyt. Aloin odottaa neljättä lastani, taisteluni itseni kanssa jo olin aloittanut. Päihde minä ja helvettini tai henki. Kaksi vaihtoehtoa. Tästä minulla alkoi raitistuminen. Pääsin eroon huumeista lopullisesti ja terve neljäs lapseni syntyi.

19

16.3.2021 15.02.42

Asuinpaikkani vielä muuttuivat pari kertaa ja alkoholin käyttöä oli edelleenkin, mutta muuten elämä sujui hyvin. Tapasin muita lapsiani säännöllisesti niin kuin koko ajan olen tavannut. Muutin nuorimmaiseni kanssa samalle paikkakunnalle missä siskoni ja äitini asui. Huhtikuun lopussa vuonna 2018 istuin lastensuojelun kanssa eräänä sunnuntaiaamuna ja keskustelimme siitä, että miten raitistuisin lopullisesti, ettei lasta tarvitsisi ottaa huostaan koskaan. Se oli kattava keskustelu.

Ja vihdoin ja viimein minä uskalsin puhua. Olin valmis purkamaan muurini ja aloitin Päihteettömyys-ryhmässä käynnit viikoittain. Elämä alkoi tuntumaan arvokkaalta ja upealta. Vuonna 2019 elokuussa, erosin nuorimmaisen lapseni isästä. Nykyään asun äitini ja nuorimman ja ainokaisen alaikäisen lapseni kanssa ja huolehdin äidistäni. Koen, että tämän olen iäkkäälle äidilleni velkaa ja tavallaan nyt on minun vuoroni hoitaa ja huolehtia hänestä.

Tänä päivänä olen ollut lääkkeistä ja huumeista kohta yhdeksän vuotta kuivilla ja alkoholista kohta kolme vuotta. Lapsiini, äitiini ja siskoihin olen luottamukseni saanut takaisin ja he ovat sanoneet, että ovat ylpeitä minusta, niin kuin itsekin olen.

En ymmärrä miten jaksoin 35 vuotta kantaa kulisseja ja muurata muuria vakaammaksi. Olen A-kiltatoiminnassa mukana ja Iin A-killan puheenjohtaja. Vuonna 2020 kävin kokemusasian-

tuntija-koulutuksen ja vertaistukiryhmänohjaaja-koulutuksen.

Teen yhtenä päivänä viikossa nuorten päihdeongelmaisten kanssa yksilökeskusteluja ja ryhmäjuttuja aloittelen. Olen menossa Iin ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun mukaan. Ja Iin A-kilta ry aloittaa myös päivätoimintakokeilun ja olen sitä vetämässä. Nyt juuri nyt odotan päätöstä velkajärjestelystä ja olen kuntouttavassa työtoiminnassa.

Elämäni on tänä päivänä arvokasta ja tasapainoista, upeaa, rikastuttavaa ja opettavaa minkälaista normi arki on. Osaan käsitellä tunteitani ja jaksan loppuun asti huolehtia paperiasiat.

Rakastan lapsiani, lapsenlastani, äitiäni ja sisaruksiani valtavasti ja olen heille kiitollinen, ilman heitä en olisi tässä nyt. Päihdehelvetti on takana ja minä olen pystynyt kääntämään sen voitoksi ja voimavaraksi. Minun sydämeni työ on tänä päivänä auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ja heidän läheisiä. Ja toivon, että tästä tulisi minulle vielä joku päivä työ. Jokainen pystyy voittamaan päihteet, alkoholin, kun vaan jaksaa ja alkaa kamppailla sitä vastaan. Helppo taival se ei ole, mutta uskalletaan hakea apua ja tukea. Meillä kaikilla on mahdollisuus parempaan ja arvokkaampaan elämään.

Nykyään meillä on kodissani kaksi kissaa ja koira. Ne ovat lasteni lisäksi minulle kaikki kaikessa.

Marika

Lue blogi kokonaisuudessaan selvastiparempi.blogspot.fi

20

Vesiposti_1_2021.indd 20

1/2021

16.3.2021 15.02.42

Kupp

Älä jää yksin – tukea on tarjolla

Tietoa ja vertaiskokemuksia

Tukea sairastuneelle ja läheisille

Yhdessä potilasyhdistysten kanssa

Vertaistalo.fi on osa Terveyskylää, jota rakennetaan Vertaistalosta löydät

Suomen yliopistosairaaloiden yhteistyönä.

potilasyhdistysten

OLKA koordinoi palvelun kehittämistä

tarjoaman vertaistuen.

1/2021

Vesiposti_1_2021.indd 21

yhdessä potilasyhdistysten kanssa.

21

16.3.2021 TP

15.02.42

Helmi Mäki lahjoitti Vesiposti-lehden vuosikertojen nidonnan kirjapainossa 40 vuotta täyttävälle A-Kiltojen Liitto ry:lle.

Hyödyllinen ja lehteä kunnioittava lahja.

Kuvassa A-Kiltojen Liiton pitkäaikainen taloudenhoitaja, A-kiltalainen, Risto Laiho ja Helmi Mäki 40-vuotisjuhlatunnelmissa vuonna 2007.

Sosiaalityön tutkimuksen pioneeri ja asiakkaiden äänen kuulija

V

iime vuoden puolella menehtynyt, sosiaalihallituksessa mittavan työuran tehnyt Helmi Mäki (s. 1922) oli yksi A-kiltatoiminnan merkittävimmistä tukijoista vuosikymmenten ajan. Hän oli vaikuttamassa osaltaan siihen, että 1970-luvun loppupuolelta lähtien A-Kiltojen Liitto ry nähtiin merkittävänä päihdeasiakkaiden äänenä. Helmi Mäki suositteli tällöin A-kiltalaisten kokemuksia ja tietoja käytettäväksi hyväksi päihdehoitoon ja -huoltoon liittyvissä kysymyksissä. Mäki perusteli asiakkaiden mukanaoloa hoitojärjestelmän kehittämisessä päihdehuollossa saaduilla hyvillä kokemuksilla.

Mäen siirtyessä eläkkeelle Sosiaalihallituksesta vuonna 1985 A-Kiltojen Liitto ry kutsui hänet ensimmäiseksi kunniajäsenekseen ja vuonna 1986 hän sai ensimmäisenä A-Kiltojen Liitto ry:n hopeisen ansiomerkin.

Helmi Mäki seurasi aikaansa ja kirjoitti eläkkeellä olleessaankin yhteiskunnallisista ilmiöistä ja päihdepalveluiden kehittymisestä. Vesiposti-lehden juhlavuonna Mäen lähettämässä 2015 joulukortissa luki: ”On ollut ilo seurata Vesipostin perustamisvaiheita, syntyä ja kehitystä vuosikymmenien ajan.

Numero 2/2015 on runsassisältöinen, kauniisti kuvitettu ja hyvin taitettu.” Hän oli suuri Vesiposti-lehden ystävä.

Sosiaalityön tutkimuksen pioneeri

Hänen sosiaalityön asiantuntijuutensa oli monipuolista ja syvällistä. Se rakentui kokemuksesta terveydenhuollon ja päihdehuollon tehtävissä (1948–63), yliopiston lehtorina ja assistenttina (1963–70) sekä sosiaalihallituksessa (1970–85) päihdepalvelujen kehittäjänä. Lisäksi Mäellä oli kansainvälisiä tehtäviä WHO:ssa sekä muissa järjestöissä.

Hän aloitti sosiaalityön tutkimuksen sekä oli Sosiaalityön päätoimittaja 1958–68. Lehti välitti tutkimustietoa, kätilöi suomenkielisiä käsitteitä ja tuki ammatti-identiteetin muotoutumista. Mäen ajattelussa sosiaalityö perustui tutkittuun tietoon. Kun sitä ei Suomessa ollut, hän otti tutkimuksen tehtäväkseen. Lisensiaattitutkimus selvitti mitä 1960-luvun eri organisaatioissa toimivat sosiaalityöntekijät tekivät ja ketä heidän asiakkaansa olivat. Sosiaalitieteissä tutkimusasetelmansa oli aikaansa edellä ja aineistot monipuoliset.

Teksti: Tuija Tamsi-Lehtinen

Liitteet: Selvästi parempi A-Kiltojen Liitto ry 40 vuotta 1968–2008 Talentia-lehti 29.10.2020

22

Vesiposti_1_2021.indd 22

1/2021

16.3.2021 15.02.44

IN MEMORIAM Nokian A-killan puheenjohtaja Seppo Saarenpää s. 20.4.1946 menehtyi 2.2.2021 vaikean sairauden murtamana.

Syntyjään nokialainen mies, jonka juuret olivat vahvasti pohjanmaalla, näkyivät Sepon persoonassa päättäväisyytenä ja elämälle uteliaana ihmisenä. A-kilta merkitsi hänen elämässään paljon. Omaisten kertoman mukaan hän oli kiitollinen erityisesti siitä, että kuuntelimme häntä aidosti. Puheenjohtajan tehtävän hän otti hyvin vastuullisesti. Vielä 28.1. A-killan kokouksen jälkeen hän soitti sairaalasta, kysyäkseen miten asiat menivät ja päätökset syntyivät.

Tämä kuva on otettu 3.9.2020 Pirkkalassa Pihlajaniemen saunatuvassa. Siinä on A-kiltamme kaikki parhaimmat elementit. Uimassa ja saunassa on käyty, makkarat paistettu ja menossa on Unon pelaaminen. Seppo lauloi saunanlauteilla mielilaulujaan kovalla, komealla äänellään.

Taisi siinä mennä lausuen runojakin. Seppo oli erittäin taiteellinen ihminen. Hänellä oli lahjoja piirtämiseen, valokuvaamiseen ja laulamiseen.

Seppo otti todella kauniita maisemakuvia ja oli meidän kaikkien tapahtumien visuaalinen tarinankertoja. Alisenjärvi oli Sepon lempipaikkoja ottaa valokuvia. Oli yö tai päivä. Omaiset kertoivat hänen piirtäneen erityisen hienoja eläinten ja ihmisten näköiskuvia. Nokian A-killassa hän vaikutti aktiivisesti ainakin 10 vuotta. Hän oli seurallinen, auttavainen ja osallistui aina innolla kaikkeen toimintaan. Raitista elämää hän ehti elää 25 vuotta. Hän oli aina utelias oppimaan uutta. Käännekohta hänen elämässään oli 50-vuotissyntymäpäivä. Ajokortin hankinta,

1/2021

Vesiposti_1_2021.indd 23

matkat veli Harrin kanssa kalastusreissuille ja valokuvaamaan alkoivat raittiuden myötä.

Myös kiinnostus tietokoneisiin ja videoiden tekoon saivat sijaa elämässä. Sepon persoonaan kuului tinkimätön auttamisenhalu. Hän järjesti vanhemmilleen hyvät asuinolot, kun heillä ei ollut enää edellytyksiä itse pitää siitä huolta. Seppo muisti aina kaikkien merkkipäivät ja hän lauloi onnittelulaulun jokaiselle.

Hänelle toivomme rauhallista lepoa ja muistelemme hyviä hetkiä niin Nokian A-kiltalaisten kuin omaisten kanssa. Olit Hyvä mies.

23

16.3.2021 15.02.47

TIEDOTE

”Miesten kokema väkivalta on normalisoitu.

Asenteiden tulisi muuttua”

Katuväkivallan uhka kuuluu miehen arkeen

M

iessakit ry:n Väkivaltaa Kokeneet Miehet -toiminnan kyselytutkimuksen mukaan väkivallan kokeminen tai sen uhka kuuluvat varsinkin nuorten miesten maailmaan. Normaalia väkivaltaa – miehet katuväkivallan kokijoina-kyselyyn (2020) vastanneista lähes 2 000 miehestä liki kaikki olivat kokeneet fyysistä väkivaltaa. Yli puolet kertoi henkisestä väkivallasta. Seksuaalista väkivaltaa oli kokenut 14 prosenttia vastanneista. Kyselyyn vastasi myös lähes 130 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista.

soivat, ettei miesten uhriksi joutumista tunnisteta, eikä heidän asemaansa väkivallan uhrina oteta riittävän vakavasti, vastaava väkivaltatyöntekijä Tommi Sarlin sanoo.

Väkivallan yleisimpiä seurauksia olivat fyysiset vammat, joita oli saanut yli 60 prosenttia vastaajista. Väkivalta aiheutti myös psyykkisiä oireita: yli puolet kertoi tuntevansa vihaa ja liki puolet ahdistusta. Reilut 40 prosenttia miehistä kertoi itsevarmuuden heikkenemistä, joka vei pahimmillaan työkyvyn. Useimmissa tapauksissa tekijä oli entuudestaan tuntematon mies.

Väkivaltaa Kokeneet Miehet tarjoaa keskusteluapua, neuvontaa ja ohjattua vertaisryhmätoimintaa väkivaltaa kadulla tai kotona kokeneille miehille kasvokkain ja verkkovälitteisesti.

Apu on luottamuksellista ja maksutonta. Lisäksi kerätään tietoa miesten kokemasta väkivallasta. Toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotolla.

– Omalla käytöksellä ei aina ole väkivallan kohteeksi joutumisen kanssa mitään tekemistä. Toisinaan nyrkki vain läsähtää sattumanvaraisen vastaantulijan naamaan. Väkivaltaisen teon taustalla on usein koettua väkivaltaa. Pieni vastaajajoukko kertoikin väkivallan olevan ainoa ratkaisu siltä suojautumiseen. Kuitenkin lähes kaikkia vastaajia yhdisti seuraava piirre: harva haluaa saada turpaansa, väkivaltatyöntekijä Jussi Pekkola sanoo.

Valtaosalle, noin 70 prosentille miehistä ei ollut tarjottu keskusteluapua, jossa he olisivat voineet käsitellä kokemaansa. Miehet kuitenkin kertoivat kokeneensa tarvetta puhua väkivaltakokemuksestaan. Miehet pitivät parhaimpana tukimuotona vertaistukea. Vastatakseen näihin tarpeisiin Miessakit järjestää miehille ohjatun vertaisryhmän.

– Kysely tuotti tietoa ja ehdotuksia miehiltä siitä, mitä väkivallan joiltain osin leimaamalle mieskulttuurille olisi syytä tehdä. Tämän kulttuurin katsottiin olevan usein syynä niin väkivallalle kuin siihen avun saamisen vaikeudelle. Vastaajat kat-

Vastaajien mielestä muutos on osin miesten omalla vastuulla. Osa kyselyyn vastanneista miehistä oli lopen kyllästynyt rooliin, jossa miehen tulee vain kestää väkivaltaa tai vastata siihen voimalla. Väkivalta ja ”miehekkyys” tulisi erottaa entistä selvemmin toisistaan.

Lisätietoa: Jussi Pekkola, väkivaltatyöntekijä, 044 751 1345, jussi.pekkola@miessakit.fi Tommi Sarlin, vastaava väkivaltatyöntekijä, 044 751 1344, tommi.sarlin@miessakit.fi Joonas Kekkonen, kehittämis- ja koulutuspäällikkö, 044 751 1331, joonas.kekkonen@miessakit.fi Miessakit ry pitää huolta miesten elämää tukevien yksilöllisten, yhteisöllisten ja yhteiskunnallisten rakenteiden vahvistamisesta parantaakseen miesten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Miessakit ry tekee työtä sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa hyvinvointi vahvistuu miesten ja naisten erityislaaduista kumpuavan, sukupuolten välisen kunnioittavan kumppanuuskulttuurin kautta.

24

2/2014 VESI posti

Vesiposti_1_2021.indd 24

1/2021 2/2019

16.3.2021 15.02.47

Vesipostiristikko

www.sanaris.fi / laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen Ristikon ratkaisun löydät www.a-kiltojenliitto.fi » Vesiposti verkossa.

Vesiposti-lehden tilaus- ja palvelukortti Kestotilaus (4 x v.) 15 euroa/ v.

Postimerkki

Tilaan Vesiposti-lehden Tilauksen peruutus Lehden toimitusosoite Nimi Lähiosoite Postinumero -ja toimipaikka

A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 3.krs 33500 TAMPERE

Osoitteenmuutos Vanha osoite Uusi osoite Postinumero -ja toimipaikka Käsittelemme henkilötietoja henkilötietolain ja tietosuoja-asetuksen mukaisesti.

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset myös puh.0400 394 869 vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, www.a-kiltojenliitto.fi

1/2021

Vesiposti_1_2021.indd 25

25

16.3.2021 15.02.48

A-KILTOJEN LIITTO RY Jäsenyhdistykset Anjalankosken A-kilta ry Inkeroistentie 26 46900 Myllykoski puh. 050 9186 538 akilta.anjalankoski@gmail.com Espoon A-kilta Hykaa ry Ajurinkuja 4 02650 Espoo puh.(09) 541 4634 espoonakilta1@gmail.com www.hykaa.fi Etelä-Saimaan A-kilta ry Valtakatu 23 53600 Lappeenranta puh. 050 571 3178 esakilta@gmail.com https://akiltalappeenranta. wixsite.com/esakilta Harjavallan A-kilta ry Samonkatu 6 A 1 29200 Harjavalta puh.044 9252 539 akilta.harjavalta@gmail.com Haukiputaan A-kilta ry Simppulanharjuntie 14 C 5-8, 90830 Haukipudas haukiputaan.akilta@gmail.com Helsingin A-kilta ry Malmin yhteisötila Postitalo / Ala-Malmin tori 1 B 00700 Helsinki p.050 4090 344 (pj.) toiminnanjohtaja.marjo@ helsinginakilta.fi www.helsinginakilta.fi Hollolan A-kilta ry Mallasharjuntie 3 15860 Hollola puh. 040 534 6511 hollolan.akilta@hotmail.com https://hollolanakiltary.zyrosite.com Hyvinkään A-kilta ry Sahanmäenkatu 1 05800 Hyvinkää p. 044 0911 812 p. 040 6733 382 Hämeenlinnan Seudun A-kilta ry Iin A-kilta ry Pappilantie 16, 91100 Ii p. 046 9540 815 heikkilamarika1974@gmail.com Iisalmen A-kilta ry Pohjoinen puistoraitti 1 B 8 74100 Iisalmi puh. 045 1859 127 iisalmen.akiltary@gmail.com

Imatran A-kilta ry Kauppakatu 9 55120 Imatra puh. 040 5380 150 akilta.imatra@gmail.com www.imatran-a-kilta-ry.webnode.fi Inkoon A-kilta ry Grönkullantie 52 10210 Inkoo p. 050 4322 957 Joensuun A-kilta ry Yläsatamakatu 28 80100 Joensuu Jokilaaksojen A-kilta ry Valtakatu 11 A 4 84100 Ylivieska puh. 044 4195 338 Jyväskylän A-kilta ry Taitoniekantie 14 40740 Jyväskylä puh. 0400 541 365 ali.leinonen@a-kilta.net www.a-kilta.net Jämsänjokilaakson A-kilta ry Kiltakallio Maskulankatu 1 42100 Jämsä puh. 040 8313 173 jamsanjokilaaksonakilta@co.inet.fi http://personal.inet.fi/yhdistys/ jamsanakilta Järvenpään A-kilta ry puh. 045 267 2585 akiltajpaa@gmail.com www.kuumakillat.fi Kajaanin A-kilta ry Kainuunkatu 9 87100 Kajaani puh. 044 2925 354 kajaanin.a_kilta@luukku.com Kangasalan A-kilta ry Myllystenpohjantie 4 36200 Kangasala kangasalana-kilta@outlook.com Kankaanpään A-kilta ry Kemin A-kilta ry Ratavartijantie 18 94720 Kemi puh. 0400 889 962 kemiakilta@gmail.com Kerimäen A-kilta ry Keski-Lapin A-kilta ry Keskipisteen A-kilta ry Lehtomäentie 39 92600 Pulkkila puh. 044 984 3917

Keuruun A-kilta ry Runkotie 4 G 37 42700 Keuruu puh. 044 7742 700 keuruunakiltary@gmail.com Kirkkonummen A-kilta ry Pappilantie 1 A 02400 Kirkkonummi puh. 050 4359 884 kirkkonummenakilta@gmail.com Kiteen A-kilta ry Kiuruveden A-kilta ry Koillis-Lapin A-kilta ry Rinnetie 1 98120 Kemijärvi puh. 040 684 1092 koillislapinakilta@gmail.com Kuhmon A-kilta ry Karhunpolku 3 A 88900 KUHMO p. 044 7970 443 kaisa.karhu-harkonen@kainuu.fi Kuopion A-kilta ry Mäkikatu 11 70110 Kuopio puh. 045 1134 245 kuopion.akilta@gmail.com Kuppikunta A-kilta ry Kaivotie 24 as 2, 70700 Kuopio puh. 045 264 0987 kuppikunta.kuopio@gmail.com www.kuppikuntaakilta.yhdistysavain.fi Kuusamon A-kilta ry Kuusankosken A-kilta ry Kymen A-kilta ry puh. 040 5599 658 Lahden A-kilta ry Vuorikatu 14, 15110 Lahti p. 040 8709 597 akiltalahti@gmail.com Laitilan Seudun A-kilta ry Kaukolantie 19 23800 Laitila puh. (02) 851 302 laitilan.akilta@gmail.com www.lailanet.fi/a-kilta Lempäälän A-kilta ry Lieksan A-kilta ry Lohjan A-kilta ry Immulantie 2 08500 Lohja p. 040 4711 185 lohjanakilta2018@gmail.com

Lopen A-kilta ry Taarintie 3 12700 Loppi loppia.kilta1ry@gmail.com Läntisen Uudenmaan A-kIlta ry Felix Fromin katu 4 10300 Karjaa puh.( 019) 230 768 a-kilta.lantisenuudenmaan@ wippies.fi Marttilan A-kilta ry Härkätie 773 21490 Marttila p. 050 5971 447 akilta.marttila@gmail.com Mäntän Seudun A-kilta ry Koskelankatu 38 35800 Mänttä puh. 040 1973 669 ms.akilta4@gmail.com Nilsiän A-kilta ry Nokian A-kilta ry Yrittäjäkatu 24 37100 Nokia p. 040 6694 686 nokian.akilta.ry@gmail.com Nurmeksen A-kilta ry Nurmijärven A-kilta ry Kuokkalantie 2 01900 Nurmijärvi p. 0500 984 747/ Räty Oriveden Seudun A-kilta ry Koulutie 5 (Lampila-rakennus) 35300 Orivesi p.045 186 5551 orivedenseuduna-kiltary@ hotmail.com Oulun A-kilta ry Hintantie 24 90500 Oulu puh. 041 445 5350 oulun.a-kilta@dnainternet.net Pellon A-kilta ry Pieksämäen A-kilta ry Kirkkotie 3 76150 Pieksämäki puh. 045 1506 322 pieksamaen.a.kilta@luukku.com Pohjois-Kymen A-kilta ry Oikokatu 2 B 12 45100 Kouvola puh. 050 5012 466 pohjois-kymen.a-kilta@luukku. com

26

Vesiposti_1_2021.indd 26

1/2021

16.3.2021 15.02.53

A-kiltatoiminta on päihteetöntä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja monimuotoisesti toteutettavaa vertaistukitoimintaa päihdeongelmaisille ja päihdetoipujille sekä heidän läheisilleen. A-killat ovat yhteiseltä arvopohjalta toimivia itsenäisiä yhdistyksiä.

Pohjois-Lapin A-kilta ry Koppelontie 1041, 99800 Ivalo puh. 046 6387 672/ A. Pasanen akilta.ivalo@gmail.com

Riihimäen Seudun A-kilta ry Murtokatu 4 11130 Riihimäki puh. (019) 725 588 riihimaen.seudun.a-kilta.ry@elisanet.fi www.elisanet.fi/riihimaen. seudun.a-kilta.ry/

Porin A-kilta ry Vapaudenkatu 1 28100 Pori puh. (02) 641 6040 akiltapori@gmail.com www.a-kiltapori.fi

Salon Seudun A-kilta ry Vaihtoehto 90 ry, Kaivokatu 4, 24100 Salo puh. 0400 725 759

Porvoon A-kilta ry

Savonlinnan A-kilta ry Kiesitie 3 57210 Savonlinna p. 050 585 0661 p. 044 547 8361 57210 Savonlinna jouni.metsola@savonlinnanakilta.fi

Pyhäjärven A-kilta ry Vanha Pyhäjärventie 7 86800 Pyhäsalmi puh. 040 5944 540 pekkaitapalo@gmail.com Raahen A-kilta ry Ravikatu 1, 92150 Raahe puh. 040 593 6266 raahenakilta@gmail.com

Seinäjoen A-kilta ry Siilinjärven A-kilta ry Sulkavantie 4 71800 Siilinjärvi

Ranttilan A-kilta

Sotkamon A-kilta ry Torikatu 1 88900 Sotkamo

Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 TAMPERE etunimi.sukunimi@a-kiltojenliitto.fi www.a-kiltojenliitto.fi www.facebook.com/akiltojenliittory/ @akiltojenliitto Toiminnanjohtaja Yrmy Ikonen puh. 045 636 6629

Taivalkosken A-kilta ry Sairaalatie 8 93400 Taivalkoski p. 050 4338 817 metkutus1@gmail.com Tampereen A-kilta ry Kartanonkatu 4 33820 Tampere puh. 040 7076 669 fax. (03) 223 0899 toimisto@tampereena-kilta.fi www.tampereena-kilta.fi Tornion A-kilta ry Metsolantie 10 C 19 95410 Tornio puh. 0400 510 436 tornion.akilta@gmail.com Turun A-kilta ry Pääskyvuorenrinne 1 20610 Turku puh. 0400 632 306 toimisto@turunakilta.fi www.turun-a-kilta.fi Utsjoen A-kilta ry Uudenkaupungin A-kilta ry Liljalaaksonkatu 7 B 23500 Uusikaupunki puh. 0400 959 399 a.kilta.uki@gmail.com

Järjestökoordinaattori - suunnittelija (Etelä-Suomi) Anja Sauvolainen puh. 040 689 8367 Järjestökoordinaattori (Itä-Suomi) Mikko Putaja puh. 040 5664 841 Järjestökoordinaattori (Länsi-Suomi) Aulikki Otranen puh. 040 3566 592

Talous- ja hallintosihteeri Tia Helenius puh. 0400 894 602

Vaasan A-kilta ry Raastuvankatu 28 65100 Vaasa puh.050 3529 296 vaasan.a.kilta@gmail.com https://vaasanakilta.webnode.fi/ Valkeakosken Seudun A-kilta ry Vammalan Seudun A-kilta ry Vantaan A-kilta ry Jokiniemenkatu 9 01370 Vantaa p. 045 1616 838 Löydöstie 4 (Myyrmäki) 01600 Vantaa toimisto@vantaan-a-kilta.fi www.vantaan-a-kilta.fi Ylä-Kainuun A-kilta ry Kiannonkatu 37 D 89600 Suomussalmi puh.045 3306 353 y-k.a-kilta@hotmail.fi

A-kilta löytyy Facebookista A-kilta löytyy Instagramista

Johtavat luottamushenkilöt Puheenjohtaja Hannu Gustafsson puh. 040 7632 075 hanskigustafsson@gmail.com Varapuheenjohtaja Matti Moilanen puh. 045 3306 353 masam1@hotmail.com

Järjestökoordinaattori - koulutussunnittelija (Pohjois-Suomi) Kirsi Mäki Kansankatu 53, 90100 Oulu puh. 040 1679 377

Toimisto- ja viestintäsihteeri Anna Niemistö puh. 0400 394 869 Tiedottaja Tuija Tamsi-Lehtinen puh. 040 8668 257

4/2020 1/2021

Vesiposti_1_2021.indd 27

27 27

16.3.2021 15.02.57

A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 Tampere

.LK01

pusi p i l a Ost n 10.5! enne

PÄIHTEET, MIELI JA NUORTEN HYVINVOINTI Kevään Päihdepäivät 19.– 20.5.2021 järjestetään poikkeuksellisesti verkossa. Tervetuloa oppimaan uutta päihdetyöstä.

Luvassa on yli kymmenen seminaaria sekä useita 15 minuutin miniseminaaria terveys- ja sosiaalialan osaajille, vapaaehtoisille ja päättäjille. Päihdepäivillä syvennetään ammattiosaamista ja luodaan uusia verkostoja.

Seminaarien teemoina mm.

• Traumainformoitu kohtaaminen • Huumeet ja yksinäisyys • Nuorten mielenterveyden hyvät ja huonot uutiset Tapahtuman ilmoittautuminen alkaa 25.1. #päihdepäivät

www.a-kiltojenliitto.fi

Vesiposti_kansi_1_2021.indd 2

17.3.2021 20.21.25