
2 minute read
Sosiaalityön tutkimuksen pioneeri ja asiakkaiden
Helmi Mäki lahjoitti Vesiposti-lehden vuosikertojen nidonnan kirjapainossa 40 vuotta täyttävälle A-Kiltojen Liitto ry:lle. Hyödyllinen ja lehteä kunnioittava lahja. Kuvassa A-Kiltojen Liiton pitkäaikainen taloudenhoitaja, A-kiltalainen, Risto Laiho ja Helmi Mäki 40-vuotisjuhlatunnelmissa vuonna 2007.
Sosiaalityön tutkimuksen pioneeri ja asiakkaiden äänen kuulija
Advertisement
Viime vuoden puolella menehtynyt, sosiaalihallituksessa mittavan työuran tehnyt Helmi Mäki (s. 1922) oli yksi A-kiltatoiminnan merkittävimmistä tukijoista vuosikymmenten ajan. Hän oli vaikuttamassa osaltaan siihen, että 1970-luvun loppupuolelta lähtien A-Kiltojen Liitto ry nähtiin merkittävänä päihdeasiakkaiden äänenä. Helmi Mäki suositteli tällöin A-kiltalaisten kokemuksia ja tietoja käytettäväksi hyväksi päihdehoitoon ja -huoltoon liittyvissä kysymyksissä. Mäki perusteli asiakkaiden mukanaoloa hoitojärjestelmän kehittämisessä päihdehuollossa saaduilla hyvillä kokemuksilla.
Mäen siirtyessä eläkkeelle Sosiaalihallituksesta vuonna 1985 A-Kiltojen Liitto ry kutsui hänet ensimmäiseksi kunniajäsenekseen ja vuonna 1986 hän sai ensimmäisenä A-Kiltojen Liitto ry:n hopeisen ansiomerkin.
Helmi Mäki seurasi aikaansa ja kirjoitti eläkkeellä olleessaankin yhteiskunnallisista ilmiöistä ja päihdepalveluiden kehittymisestä. Vesiposti-lehden juhlavuonna Mäen lähettämässä 2015 joulukortissa luki: ”On ollut ilo seurata Vesipostin perustamisvaiheita, syntyä ja kehitystä vuosikymmenien ajan. Numero 2/2015 on runsassisältöinen, kauniisti kuvitettu ja hyvin taitettu.” Hän oli suuri Vesiposti-lehden ystävä.
Sosiaalityön tutkimuksen pioneeri
Hänen sosiaalityön asiantuntijuutensa oli monipuolista ja syvällistä. Se rakentui kokemuksesta terveydenhuollon ja päihdehuollon tehtävissä (1948–63), yliopiston lehtorina ja assistenttina (1963–70) sekä sosiaalihallituksessa (1970–85) päihdepalvelujen kehittäjänä. Lisäksi Mäellä oli kansainvälisiä tehtäviä WHO:ssa sekä muissa järjestöissä.
Hän aloitti sosiaalityön tutkimuksen sekä oli Sosiaalityön päätoimittaja 1958–68. Lehti välitti tutkimustietoa, kätilöi suomenkielisiä käsitteitä ja tuki ammatti-identiteetin muotoutumista. Mäen ajattelussa sosiaalityö perustui tutkittuun tietoon. Kun sitä ei Suomessa ollut, hän otti tutkimuksen tehtäväkseen. Lisensiaattitutkimus selvitti mitä 1960-luvun eri organisaatioissa toimivat sosiaalityöntekijät tekivät ja ketä heidän asiakkaansa olivat. Sosiaalitieteissä tutkimusasetelmansa oli aikaansa edellä ja aineistot monipuoliset.
Teksti: Tuija Tamsi-Lehtinen
Liitteet: Selvästi parempi A-Kiltojen Liitto ry 40 vuotta 1968–2008 Talentia-lehti 29.10.2020
IN MEMORIAM
Nokian A-killan puheenjohtaja Seppo Saarenpää s. 20.4.1946 menehtyi 2.2.2021 vaikean sairauden murtamana.
Syntyjään nokialainen mies, jonka juuret olivat vahvasti pohjanmaalla, näkyivät Sepon persoonassa päättäväisyytenä ja elämälle uteliaana ihmisenä. A-kilta merkitsi hänen elämässään paljon. Omaisten kertoman mukaan hän oli kiitollinen erityisesti siitä, että kuuntelimme häntä aidosti. Puheenjohtajan tehtävän hän otti hyvin vastuullisesti. Vielä 28.1. A-killan kokouksen jälkeen hän soitti sairaalasta, kysyäkseen miten asiat menivät ja päätökset syntyivät.

Tämä kuva on otettu 3.9.2020 Pirkkalassa Pihlajaniemen saunatuvassa. Siinä on A-kiltamme kaikki parhaimmat elementit. Uimassa ja saunassa on käyty, makkarat paistettu ja menossa on Unon pelaaminen. Seppo lauloi saunanlauteilla mielilaulujaan kovalla, komealla äänellään. Taisi siinä mennä lausuen runojakin. Seppo oli erittäin taiteellinen ihminen. Hänellä oli lahjoja piirtämiseen, valokuvaamiseen ja laulamiseen.
Seppo otti todella kauniita maisemakuvia ja oli meidän kaikkien tapahtumien visuaalinen tarinankertoja. Alisenjärvi oli Sepon lempipaikkoja ottaa valokuvia. Oli yö tai päivä. Omaiset kertoivat hänen piirtäneen erityisen hienoja eläinten ja ihmisten näköiskuvia. Nokian A-killassa hän vaikutti aktiivisesti ainakin 10 vuotta. Hän oli seurallinen, auttavainen ja osallistui aina innolla kaikkeen toimintaan. Raitista elämää hän ehti elää 25 vuotta. Hän oli aina utelias oppimaan uutta. Käännekohta hänen elämässään oli 50-vuotissyntymäpäivä. Ajokortin hankinta, matkat veli Harrin kanssa kalastusreissuille ja valokuvaamaan alkoivat raittiuden myötä.

Myös kiinnostus tietokoneisiin ja videoiden tekoon saivat sijaa elämässä. Sepon persoonaan kuului tinkimätön auttamisenhalu. Hän järjesti vanhemmilleen hyvät asuinolot, kun heillä ei ollut enää edellytyksiä itse pitää siitä huolta. Seppo muisti aina kaikkien merkkipäivät ja hän lauloi onnittelulaulun jokaiselle.
Hänelle toivomme rauhallista lepoa ja muistelemme hyviä hetkiä niin Nokian A-kiltalaisten kuin omaisten kanssa. Olit Hyvä mies.
