Etänuorisotyön monet muodot Laura Keskinen
Digitaalista nuorisotyötä on tehty pitkään, mutta siitä huolimatta kevään poikkeusoloissa nuorisotyössä otettiin digiloikka. Nuorisotyöntekijät tarjoavat nuorille tuttuja palveluita etänä ja tuovat uudenlaiseen arkeen tukea ja turvaa. Nuoret tarvitsevat toistensa lisäksi myös turvallisia aikuisia.
Poikkeuksellisen kevään aikana monet tahot ovat kehittäneet uusia, hyvin luoviakin tapoja nuorten tavoittamiseksi ja auttamiseksi. Se on ihailtavaa, ja määrittelihän Valtioneuvosto nuorisotyön yhdeksi yhteiskunnan kannalta kriittiseksi alaksi. Nuorisotyöntekijät tukevat nuoria sekä koulunkäynnissä että muissa poikkeustilanteeseen liittyvissä haasteissa. Poikkeustilan aikana lähes kaikki nuorisotyöntekijät ovat siirtyneet verkkoon ja tarjoavat eri kanavissa tukea. Vaikka digitaalisella nuorisotyöllä on
varsin pitkä historia, otettiin koronakriisin myötä nuorisotyössä valtava digiloikka. Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssin mukaan nuorisotyön merkitys poikkeusoloissa on jopa kasvanut. Helsingin Sanomat uutisoi huhtikuussa nuorisotyön siirtymisestä verkkoon ja haastatteli digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskuksen Verken toiminnanjohtajaa Suvi Tuomista. ”Nuorilla vapaa-aika on lisääntynyt, kun moni harrastustoiminta on tauolla. Nuorisotyö tarjoaa tuttuja palveluitaan etänä ja tuo siten rytmiä ja tuttuutta nuorten arkeen, jossa nyt
• 15 •
niin moni muu asia on mullistunut”, Tuominen kertoo HS:n haastattelussa. Allianssi, Väestöliitto, Pelastakaa Lapset, Demi-lehti ja nuorten mielenterveysseura Yeesi selvittivät nuorten ajatuksia poikkeustilasta #MPkorona-kyselyn avulla. Tuloksista selvisi, että nuoret kokevat tilanteen hyvin eri tavoin. Selvä enemmistö nuorista kuitenkin kärsii koronatilanteen vaikutuksista, ja eniten se on vaikuttanut ystävyyssuhteisiin. Nuorten mukaan vuorovaikutus muiden kanssa helpottaa omaa oloa poikkeustilanteessa.
Yhteiset LAPSEMME | Nro 2-2020
